Perusturvalautakunta, kokous 19.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 139 Ikääntyneiden palveluiden palvelukokonaisuus

PRIDno-2019-3058

Valmistelija

  • Pirjo Rehula, vanhuspalveluiden johtaja, pirjo.rehula@pori.fi

Perustelut

Porin perusturvan vanhuspalveluiden palvelurakenne on raskas ja laitosvaltainen.  Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vertailussa Satakunnan maakunnassa asuu kolmanneksi vähiten 75 vuotta täyttäneitä omissa kodeissaan. Vuonna 2013 on laadittu ja valtuustossa hyväksytty Porin yhteistoiminta-alueen vanhuspalveluiden suunnitelma vuoteen 2020, missä tavoitteeksi on asetettu hyvä ja arvokas vanhuus. Tämä tarkoittaa asumispalveluiden kohdalla, että asumisen tilojen tulee olla nykyaikaiset ja turvallisuusvaatimukset täyttävät. Marraskuussa 2018 valmistui Satakunnan suunnitelma ikäihmisten yhteen sovitetusta palvelukokonaisuudesta 2019–2025-(2030), missä tavoitteeksi on asetettu että 94 % 75 vuotta täyttäneistä asuu omissa kodeissaan. Tällä hetkellä Porin yhteistoiminta-alueen vanhuspalveluiden kokonaisuuden piirissä on 3254 asiakasta.

Yksittäisen ympärivuorokautisen hoitopaikan hinta on noin 50 000€ vuodessa. 1240 hoitopaikalla se tarkoittaa noin 60 miljoonan euron kustannuksia vuodessa. Yksittäisten kotihoidon asiakkaiden hoidosta syntyy vuodessa noin 20 000€ kustannukset. Omaishoidontuen asiakkaasta syntyy noin 6000 € vuosittaiset kustannukset.

Suunnitteilla on omaishoidon korkeimman tuen nostaminen minimipalkkatasolle. Lisäksi suunnitteilla on omaishoitajien valmennus, missä valmennetaan omaishoitaja tehtäväänsä kattavasti. Omais- ja perhehoito ovat hyviä vaihtoehtoja asumisyksiköille ja laitospalveluille. Omais- ja perhehoito ovat kodinomaista hoitoa ja monesti inhimillisempi vaihtoehto.

Vuonna 2016 Eksoten eli Lappeenrannan alueella 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisitä 94 % asui omissa kodeissaan. Eksoten tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä 96 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan. Porin yhteistoiminta-alueella 75 vuotta täyttäneistä asuu 90,2 % omissa kodeissaan. Tavoitteena on, että vuonna 2025 kotona asuisi 94 % yli 75-vuotiaista. Tämä tarkoittaa ikääntyneiden palveluiden painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin ja kotiin vietäviin palveluihin ympärivuorokautisen hoidon sijasta.

Moni ikääntyneistä toivoo saavansa asua kotona mahdollisimman pitkään. Ihmisillä on myös oikeus asua omassa kodissaan. Meidän on kehitettävä kotihoitoa siten, että kotihoitoa on saatavissa tarpeen mukaan vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Myös kotiin vietävää kuntoutusta tulee lisätä, omais- ja perhehoitoa vahvistaa, palveluketjun siirtymiä sujuvoittaa sekä lisätä hyvinvointiteknologian käyttöä. Asiakkaan arviointiin tulisi saada RAI-arviointiväline. RAI:n avulla voidaan paremmin tunnistaa asiakkaan omat voimavarat ja tukea niitä, sekä asettaa hoidolle- ja hoivalle laadullisia tavoitteita.

Palvelujärjestelmän kestävyys edellyttää, että iäkkäät ovat toimintakykyisiä nykyistä pidempään. Tavoitteena on yhdistää terveellisiin elintapoihin liittyvät kansanterveyttä edistävät toimenpiteet yhtenäiseksi toimintamalliksi. Yhtenäisen toimintamallin kautta voidaan tehostaa riskihenkilöiden ja -ryhmien tunnistamista ja parantaa ohjausta elintapa- ja terveysneuvontaan mm. 75-vuotiaiden terveystarkastuksilla ja hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä.

Suunnitteilla olevat palvelurakenteen muutokset tullaan tekemään hallitusti yhteistyössä henkilöstön, omaisten ja asiakkaiden kanssa. Muutosten yhteydessä asumispalveluissa asuvia asukkaita siirretään nykyaikaisempiin ja turvallisempiin tiloihin. Heitä ei olla siirtämässä kotihoitoon. Jatkossakin tarvitaan ympärivuorokautista asumispalvelua, mutta painopisteen tulee olla kotona annetavissa palveluissa.  Tehostettua palveluasumista on jatkossakin saatavilla niille, jotka sitä tarvitsevat.

Vanhuspalvelurakenteen muutoksessa huomioidaan, että asiakkaat saavat tarvitsemana palvelut ja kotona asumista tuetaan. Tämä tarkoittaa myös ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön siirtymistä kotihoitoon ja kotihoidon toimintamallien kehittämistä. Hoitajamitoituksen mahdollinen nosto on 0,7 :ään tarkoittaa 36 työntekijän  lisätarvetta nykyisiin ympärivuorokautisen hoidon omiin yksiköihin. Laitosvaltaisen palvelurakenteen muutos kevyempiin palvelumuotoihin mahdollistaa työntekijöiden siirtymisen perusturvan muihin yksiköihin, niin sosiaali- ja perhepalveluihin kuin terveys- ja sairaalapalveluiden vanhuspalveluiden lisäksi.

Nykyisessä Porin yhteistoiminta-alueen vanhuspalvelusuunnitemassa on määritelty, että asumispalveluista on julkista tuotantoa 30 % ja ostopalveluita 70 %. Viime vuosia tilanne on muuttunut ja nyt on aika tasapuolisesti omaa ja ostotoimintaa. Keväällä 2019 kilpailutettiin ympärivuorokautinen ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen, joka on tällä hetkellä edullisempaa kuin julkinen tuotantoa. Tavoitteena on että noin 40 % tuotettaisiin tehostetusta palveluasumisesta julkisesti ja 60 % ostettaisiin yksityisiltä palveluntuottajilta.

Palvelurakennemuutos ei ole mahdollinen nykyisellä rakenteella, sen vuoksi ympärivuorokautista hoitoa tulee vähentää ja henkilöstöresursseja siirtää kotihoitoon ja kotihoidon toimintamaleja kehittää.

Ehdotus

Esittelijä

  • Terttu Nordman, perusturvajohtaja, terttu.nordman@pori.fi

Perusturvalautakunta päättää hyväksyä vanhuspalvelurakenteen painopisteen siirtämisen ennaltaehkäiseviin ja kotiin vietäviin palveluihin ja ympärivuorokautisen hoidon paikkojen hallitun vähentämisen niin, että vuonna 2025 ympärivuorokautisessa hoidossa on 75 vuotta täyttäneistä 6 %. Tavoitteena on, että ympärivuorokautisesta asumispalveluista  40 % tuotetaan omana toimintana  ja 60 % ostopalvelutoimintana.

 

Kokouskäsittely

Tuomas Koivisto teki Anne Mäntylän kannattamana ehdotuksen, että päätösehdotusta muutetaan seuraavasti : Perusturvalautakunta päättää hyväksyä ennaltaehkäisevien ja kotiin vietävien vanhuspalvelujen vahvistamisen. Näitä palveluja parantamalla pyritään hallitusti vähentämään ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Tavoitteena on, että vuonna 2025 ympärivuorokautisessa hoidossa olisi vain 6 % 75 vuotta täyttäneistä.

Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty perusturvajohtajan pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten on äänestettävä. Asianhallintajärjestelmässä suoritetussa äänestyksessä Tuomas Koiviston ehdotus hyväksyttiin äänin 11-5.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin Tuomas Koiviston tekemän muutosehdotuksen mukaisesti äänin 11 - 5.

Äänestystulokset

  • Jaa 5 kpl 31%

    Jyri Astokari, Hanna Hildén, Heidi Teinonen, Antti Koskela, Bia Kaski

  • Ei 11 kpl 69%

    Irma Roininen, Anne Mäntylä, Mika Aho, Mirva Heino, Rauli Taimi, Simo Korpela, Anne Granholm, Tuomas Koivisto, Sonja Myllykoski, Pirjo Koivukorpi, Hannu Peltomäki


Muutoksenhaku

Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen

Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, sekä Porin kaupungin jäsen.

Päätöksen tiedoksianto ja oikaisuvaatimusaika

Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan sekä kuntayhtymän kuntalain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua pöytäkirjanotteen lähettämisestä kirjeellä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai kolmantena päivänä pöytäkirjaotteen lähettämisestä asianomaisen suostumuksella sähköisenä viestinä. Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Oikaisuvaatimuksen sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.

Oikaisuvaatimuskirjelmä on allekirjoitettava.

Oikaisuvaatimuksen käsittelemiseksi kirjelmässä on ilmoitettava vaatimuksen tekijän nimi ja postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset vaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa.

Oikaisuvaatimuksen perille toimittaminen

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteeseen:

Porin kaupungin kirjaamo
PL 121
28101 PORI

Käyntiosoite:   Yrjönkatu 6 B
Vaihde:           (02) 621 1100
Kirjaamo:        (02) 623 4470
Faksi:             (02) 634 9417
Sähköposti:     kirjaamo@pori.fi

 

Käsitellyt asiat