Perustelut
Vaikkakin toimialan toimintatuotot näyttäisivät olevan viimevuotisella tasolla, se ei pidä lähemmin tarkasteltuna paikkaansa. Vuonna 2021 joukkoliikenteen lipunmyyntituottoja on kirjautunut kirjanpitoon vasta kesäkuusta lähtien, kun tänä vuonna ne ovat kirjautuneet heti tammikuusta alkaen. Kokonaisuudessaan taloushallinnon järjestelmämuutos ja siitä seuranneet uuden raportointijärjestelmän käyttöönoton myöhästyminen, viivästykset laskutuksissa ja kirjauksissa heikentävät tuloslaskelman vertailukelpoisuutta edelliseen vuoteen. Myyntilaskutus ei ole ajan tasalla muun muassa rakennus- eikä terveysvalvonnassa. Näiden ero viimevuotiseen vastaavaan tilanteeseen on yli 0,5 M€. Toimintatuottoihin ei kuitenkaan tässä vaiheessa vuotta ennusteta vielä suuria poikkeamia käyttösuunnitelmaan nähden, pois lukien joukkoliikenteen lipunmyyntituotot, jotka ovat jäämässä budjetoidusta arviolta noin 0,2 M€.
Kesällä 2022 matkojen määrä läheni koronaa edeltävien kesien matkamääriä. Yksi syy kasvuun oli maksuton Yyteri-bussi, jonka kustannukset menivät Yyterin käyttötalouden kustannuspaikalta. Maksuttomia matkoja tehtiin noin 4600 viiden viikon aikana, jolloin maksullisille linjan 34 vuoroille ei juurikaan ollut Yyterissä nousijoita. Siten hieno matkojen määrän nousu ei näy juurikaan lipputuloissa. Jazzviikolla ajetut myöhäisvuorot lisäsivät matkojen määrää noin tuhannella. Vaikka jazzmatkat tehtiin pääosin 3,50 euron arvoisilla kertalipuilla, myöhäisvuorot olivat silti joukkoliikenteen kustannuspaikalle tappiollista toimintaa.
Elokuussa koulujen alettua joukkoliikenteen matkamäärät ovat olleet noin 15 % paremmat kuin syksyllä 2021. Vaikutuksia lipputuloihin ei toistaiseksi kuitenkaan tiedetä, koska raportointi saadaan vasta syyskuun lopulla. Matkahuolto on uudistanut Kela-koulumatkatukituotteensa, mikä myös osaltaan vaikeuttaa lipputulojen vertailua edelliseen syksyyn.
Vuoden 2022 joukkoliikenteen valtionavustuksiin on budjetoitu 790 000 euroa. Viime vuonna joukkoliikenne sai budjetoimatonta valtionapua yhteensä yli 1 M euron arvosta. Vielä tässäkään vaiheessa vuotta mahdollisista ylimääräisistä valtionavustusosuuksista ja niiden suuruudesta ei voida antaa luotettavaa arviota. Perusrahoituksen osalta (n. 800 000 euroa) päätöstä myönnettävästä tuesta vuodelle 2022 ei ole vielä Traficomilta tullut. Joukkoliikenneviranomainen seuraa valtionavustusten tilannetta sekä lipunmyyntituottojen kehitystä tarkasti.
Palkkatuen tammi-heinäkuun tilityshakemukset on tehty aikataulun mukaisesti, mutta kaiken kaikkiaan tammi-heinäkuulta palkkatukia on tilittämättä vielä noin 1,2 M euroa. Palkkatuet kaupungille maksattaa KEHA-keskus, joka on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto.
Toimialan toimintakulut ovat kasvaneet yli 1,1 M eurolla viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Heinäkuun loppuun mennessä työllistämispalkkoja on nyt maksettu yli 160 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Kaupunginhallitus myönsi 5.9.2022 kokouksessaan talousarviossa 2022 kaupunginhallituksen käyttöön merkityistä työllistämisen määrärahoista työllisyyspalveluiden käyttöön täysimääräisesti 700 000 euroa. Työllisyyden hoidossa vuoden 2022 tavoitteena on työllistettyjen asiakkaiden määrän pitäminen vuoden 2021 tasolla ja se edellyttää kyseisen määrärahan käyttöä. Heinäkuun loppuun mennessä palkkatuella ja kaupungin omalla tuella työllistettyjen kuukausittainen keskiarvo oli viime vuonna 170 henkilöä ja tänä vuonna 188 henkilöä.
Vuoden 2022 osalta työllistämisessä ovat korostuneet ns. velvoitetyöllistettyjen selkeä määrällinen kasvu, joka on osaltaan johtanut myös työllistämismenojen lisääntymiseen. Näiden ikääntyneiden työttömien työnhakijoiden työllistäminen on kunnalle velvoittavaa. Teknisen toimialan infra-yksikköön palkattiin kausityöhön yli 60 työllistettyä ja perusturvaan n. 50 työllistettyä. Meneillään olevan kuntakokeilun ansiosta ohjaus palkkatukitöihin on ollut aiempaa runsaampaa. Lisääntyneen työllistämisen johdosta budjetoidut määrärahat ovat vaarassa ylittyä syksyn aikana, mutta työllistäminen näkyy toisaalta positiivisesti työmarkkinatuen maksuosuuslistalla. Kaupungin työllistämismäärärahaa käytetään maksuosuuslistalla oleviin sekä ennaltaehkäisevästi nuoriin työttömiin ja lähellä työmarkkinatuen maksuosuuslistan kriteereitä oleviin työttömiin työnhakijoihin. Palkkatuella työllistäminen on vaikuttavin keino vaikuttaa kunnan maksuvastuisiin työmarkkinatuen maksuosuuksista.
Toimialan henkilöstökulut ovat työllistämispalkkoja lukuun ottamatta toteutuneet pienempinä kuin viime vuonna. Henkilöstökulut eivät ole toteutuneet täysin käyttösuunnitelman mukaisesti mm. eläinlääkinnässä, kaupunkisuunnittelussa eikä joukkoliikenteessä. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa irtisanoutumiset sekä pitkään jatkuneet rekrytointivaikeudet eläinlääkinnässä ja kaupunkisuunnittelussa. Lisäksi toimialalla on maksettu lisä- ja ylityökorvauksia tänä vuonna lähes 80 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna, erityisesti ICT-yksikössä ja eläinlääkinnässä. Työllistämispalkat mukaan lukien henkilöstökulut olivat heinäkuun lopussa 56,4 % koko vuoden määrärahasta.
Palvelujen ostojen lisääntymisessä (1,3 M €) viime vuoteen verrattuna suurimpana tekijänä on joukkoliikenteen liikennöinnin ostot (n. 800 000 euroa enemmän kuin viime vuonna). Joukkoliikenteen sopimuskorvaukset ovat suuremmat kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuotena, koska polttoainekustannusten nousu näkyy liikennöinti-indeksiin sidotuissa sopimuskorvauksissa. Uuden kilpailutetun liikenteen sopimuskauden alkaminen ja yhteishankintojen indeksitarkastukset nostavat seudullisen liikenteen ostokustannuksia. Tällä hetkellä liikennöinnin ostot ovat 0,4 M€ kalliimmalla tasolla budjetoituun nähden.
Elinkeinotoiminnan ostopalveluissa näkyy ostopalvelujen lisääntyminen Prizztech Oy:ltä 78.000 eurolla. Elinkeinopalveluiden ostojen kasvu oli tiedossa talousarviota laadittaessa ja se huomioitiin kehyslisäyksenä. Toisaalta myöskään kaikilta osin palvelujen ostot eivät ole toteutuneet täysin käyttösuunnitelman mukaisesti, sillä esimerkiksi arkipäivien osalta pieneläinpäivystystä ei ole pystytty tuottamaan sopimuksen mukaisesti, joka näkyy ko. ostopalvelun hinnoittelussa. Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy tuottaa pieneläinpäivystyksen. Tavoitteena on, että vielä syksyn 2022 aikana saataisiin myös arki-iltojen/-öiden päivystys Poriin. Valtakunnallisesta eläinlääkäripulasta aiheutuen rekrytoinnit ovat erittäin haastavia.
Lisäksi esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ostopalveluihin käytettävissä olevaa määrärahaa ei tänä vuonna todennäköisesti pystytä hyödyntämään täysimääräisesti, mutta vaikutus jäänee muutamiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Kaupunkisuunnittelun kaavoitushankkeet ovat pitkäjänteisiä projekteja, joten ne eivät välttämättä etene vuodessakaan niin pitkälle, että ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käytölle tulisi siinä ajassa tarvetta.
Vastaavasti muun muassa Aineet, tarvikkeet ja tavarat-kuluryhmässä ICT-tarvikkeisiin ja -kalustoon sekä vaatteistohankintoihin on käytetty vähemmän määrärahaa kuin viime vuonna. Tosin ero viime vuoden toteumaan on muutamia kymmeniä tuhansia euroja tällä hetkellä. Toisaalta taas muut toimintakulut ovat pienentyneet 115 000 eurolla viime vuoteen nähden, ero on aiheutunut ICT-yksikössä. Vuodelle 2022 ICT-yksikköön varattiin leasingmäärärahat laajan puhelinhankintaan (Pori-puhelimet) ja lisäksi myös näytöt on suunniteltu hankittavaksi leasingin kautta. Vuoden 2022 aikana puhelinten hankintoja on viety eteenpäin ja toisen määräaikaisen työntekijän palkkaamisen kautta on saatu puhelinten hankintaa nopeutettua. Alkuperäinen suunnitelma ei kuitenkaan vielä täysin toteudu. Näyttöjen kohdalla on todettu, että niiden leasing ei ole järkevää, koska näyttöjen käyttöaika on noin kuusi vuotta. Tästä johtuen näytöt hankitaan jatkossa ostamalla.
ICT-yksikkö on saanut Valtiovarainministeriön hankerahaa 255 000 euroa kolmen vuoden ajalle digitalisaatioon. Hankeraha käytetään henkilöstölle suunnattuun Digiakatemia-koulutukseen, jota on pilotoitu Porissa vuonna 2022 Satakunnan Ammattikorkeakoulun järjestämänä. Digiakatemiassa koulutetaan kaupungin henkilöstöstä digitalisaation osaajia (digital champions), jotka pystyvät omissa organisaatioissaan vievään läpi digitalisaatiohankkeita ja tukemaan digitalisaation käytännön toteutusta kaupungeissa. Digiakatemian tavoitteena on tukea organisaation käytännön prosesseja ymmärtävää henkilöstöä ja antaa heille työvälineitä ja rohkeutta digitalisaation läpiviemiseen. Digiakatemiassa koulutettavista osaajista ei kouluteta tietotekniikan ammattilaisia, vaan ennemminkin organisaation sisäisiä muutosjohtajia, jotka toteuttavat organisaation johdon strategisia linjauksia ja tukevat mm. tietohallinnon toimintaa. Koulutus kokonaisuus koskee yhteensä 100 henkilöä. Hankekokonaisuus toteutetaan yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Seinäjoen kaupunki, Porvoon kaupunki, Jämsän kaupunki, SAMK ja SeAMK.
Toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt vuodessa 8 henkilöllä. Määräaikaisia on yksi vähemmän kuin vuosi sitten, mutta vakituisia on 3 enemmän ja työllistettyjä 9 vähemmän. Kuluvan vuoden heinäkuussa poissaoloja oli 15 % enemmän kuin viime vuonna.
Ehdotus
Esittelijä
-
Jouko Hautamäki, vs. toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, jouko.hautamaki@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää merkitä toimialan talousraportin tiedoksi.