Kaupunginhallitus, kokous 1.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 752 Elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Critical Metals Ltd:n Vanadiinin talteenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

PRIDno-2021-1673

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heli Välimaa, ympäristösuunnittelija, heli.valimaa@pori.fi

Perustelut

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) on käsiteltävänä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten australialaisen Critical Metals Ltd:n vanadiinin talteenottohanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. ELY-keskus on varannut mahdollisuuden lausunnon antamiseen arviointiohjelmasta.

Vanadiinin talteenottolaitosta suunnitellaan Porissa sijaitsevalle Tahkoluodon satama- ja teollisuusalueelle. Laitoksella on tarkoitus tuottaa hydrometallurgisessa karbonaattiliuotusprosessissa korkean puhtausasteen (98,5 %) vanadiinipentoksidikemikaaleja tai -hiutaleita Euroopan teollisuuden tarpeisiin. Laitos hyödyntää terästeollisuuden kuonaa sen sijaan, että sitä tuotettaisiin perinteisin menetelmin louhimalla ja prosessoimalla vanadiinipitoista malmia kaivoksilla. Vanadiinin talteenottoprosessissa käytetään lisäksi merkittäviä määriä hiilidioksidia, ja hiilidioksidia hankitaan teollisuuslaitoksilta, jotka ottavat tuotannossa syntyvän hiilidioksidin talteen.

Hankkeen vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan seuraavia hankkeen vaihtoehtoja:

VE1: Rakennetaan Porin Tahkoluotoon vanadiinin talteenottolaitos, jossa tuotetaan vanadiinipentoksidikemikaaleja tai -hiutaleita maksimissaan 9 000 tonnia vuodessa. Lisäksi sivutuotteina saadaan kalkkipitoista stabiloitua kuonaa 415 000 kuivatonnia vuodessa (vastaa 540 000 tonnia 30 % kosteuspitoisuudella) ja natriumsulfaattia 30 000 kuivatonnia vuodessa. Laitos käyttää raaka-aineena sivutuotekuonaa maksimissaan 300 000 kuivatonnia vuodessa.

VE1a: Vanadiinin talteenottolaitoksella raaka-aineena käytettävä terästeollisuuden kuona ei ole saanut sivutuotestatusta vanadiinin talteenottoon.

VE1b: Vanadiinin talteenottolaitoksella syntyvä kalsiumkarbonaattipitoinen (CaCO3) kuona (SSM) ei ole vielä saanut sivutuotestatusta, jolloin sitä toimitetaan varastoitavaksi olemassa olevalle, vastaavan materiaalin läjitykseen luvitetulle alueelle.

VE0: Hanketta ei toteuteta, ns. 0-vaihtoehto.

Vanadiinin talteenottolaitoshankkeen merkittävimmiksi ympäristövaikutuksiksi on alustavasti arvioitu raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksiin liittyvät vaikutukset sekä toiminnasta aiheutuva melu. Keskeisiä ympäristönäkökohtia ovat myös pölypäästöt ja mahdolliset onnettomuus- ja häiriötilanteet. Lähialueiden asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille tehdään YVA-menettelyn yhteydessä asukaskysely.

Arviointiohjelma löytyy sähköisenä ympäristöhallinnon verkkosivulta  www.ymparisto.fi/criticalmetalsporiYVA 

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle Critical Metals Ltd:n vanadiinin talteenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavaa:

Hankkeen YVA-ohjelman sisältö

Suunnitelmaa tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä on tarkasteltu ympäristö- ja terveysvalvontayksikön, suunnittelu- ja kehittämisyksikön sekä yleiskaavoituksen näkökulmista.

Hankkeeseen liittyy monia avoimia kysymyksiä, joihin YVA-selostuksessa tulee pystyä vastaamaan hankkeen vaikutusten arvioinnin luotettavuuden takaamiseksi. VE1a:ssa lähtökohtana on, että vanadiinin talteenottolaitoksella raaka-aineena käytettävä terästeollisuuden kuona ei ole saanut sivutuotestatusta vanadiinin talteenottoon. Ruotsista tuotavaksi suunniteltu raaka-ainekuona onkin tällä hetkellä määritelty jätteeksi.

VE1b:ssä vanadiinin talteenottolaitoksella syntyvä kalsiumkarbonaattipitoinen (CaCO3) kuona (SSM) ei ole vielä saanut sivutuotestatusta ja sitä toimitetaan varastoitavaksi olemassa olevalle, vastaavan materiaalin läjitykseen luvitetulle alueelle.

Koska SSM-kuona luokitellaan tällä hetkellä jätteeksi, myös YVA-selostuksessa se tulee huomioida jätteenä. Laitoksen maksimikapasiteetilla kuonaa syntyy vuodessa 540 000 tonnia 30 % kosteuspitoisuudella ilman mahdollista loppukuivatusta. SSM:n maksimivarastointimääräksi on ilmoitettu noin 1 245 000 tonnia kuiva-aineena (lisäksi noin 30 % kosteuspitoisuus) eli käytännössä se tarkoittaa noin kolmen vuoden varastointikapasiteettia laitoksen varastointialueella.

Sekä raaka-ainekuonan että syntyvän SSM:n määrää kuvataan YVA-ohjelmassa ainoastaan tonneina. Asian lisähavainnollistamiseksi YVA-selostuksessa varastointimäärät on tarpeen ilmaista myös kuutioina. Samoin varastointiin käytettävien alueiden pinta-alatiedot sekä ylipäätään tiedot toimintojen sijoittumisesta eteläisellä ja pohjoisella alueella tulee kuvata selostuksessa.

Niin ikään YVA-selostuksessa tulee tarkentaa ainakin esimerkinomaisesti mitkä/missä sijaitsevat läjitysalueet konkreettisesti voivat tulla kysymykseen SSM:n vastaanottopaikkoina. Jos kuonan kuljetukset toteutuvat maantiekuljetuksina raskaina ajoneuvoyhdistelminä, raskaan liikenteen määrä lisääntyy merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna.

Raskaat ajoneuvoyhdistelmät liikennöivät Reposaaren maantietä (269) sekä Porin saaristotietä (272), joilta kummaltakin puuttuu yhtenäinen kevyen liikenteen väylä. Lautakunta muistuttaa tässä yhteydessä, kuten aikaisemmissakin Tahkoluodon alueen YVA-hankkeissa, pyöräilyn turvattomuudesta kyseisillä maanteillä. Lisäksi SSM:n varastokuljetuksista mahdollisesti aiheutuvat hajapäästöt ilmaan ja niiden vaikutukset tulee arvioida.

Myös liikenteen meluvaikutusten huomiointi on tärkeää, sillä lisääntyvä liikenne lisää meluvaikutusta kuljetusreittien läheisyydessä olevalle asutukselle. Haitan merkittävyys riippuu maantiekuljetusten määristä ja reiteistä.

Tahkoluodon sataman ympäristölupaehtoihin kuuluvaan meluseurantavelvoitteeseen liittyen satamasta laaditaan meluselvitys kuluvana vuonna, mutta vanadiinin talteenottolaitoksen tuottama melu ei edellä mainittuun sisälly. Laitoksen meluvaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon satama-alueen eri toiminnoista aiheutuva yhteismelu.

Suljetun vesikierron toteutumisella ja hulevesien hyödyntämisellä prosesseissa on tärkeä merkitys hankkeessa syntyviin ympäristövaikutuksiin. Näistä huolimatta SSM:n varastoinnin mahdolliset hulevesivaikutukset vesistöön tulee selvittää YVA-selostuksessa. YVA-ohjelmassa on esitetty Tahkoluodon syväsataman hulevesiä koskevat tulokset vuodelta 2007. Selostuksessa tulee käyttää mahdollisimman tuoreita hulevesien tutkimusarvoja.

Laitoksen ympäristöriskien hallinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota laitoksen sijaintiin meren rantavyöhykkeellä vesistön välittömässä läheisyydessä. Mahdollisina häiriö- ja onnettomuustilanteina mainitaan muun muassa häiriöpäästöt, kemikaalivuodot ja tulipalot sekä tulvariski ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Hankkeen suunnittelussa pitääkin huomioida meritulvan kartoituksissa määritetyt tulvakorkeudet ja varautua vähintään kerran 250 vuodessa mahdolliseen meritulvaan, mikä vastaa suunnilleen alinta rakentamiskorkeutta 2,10 m (N2000) ilman aaltoiluvaraa. Myös varastointi tulee sijoittaa korkeustasoon, jonne mahdollinen meritulva ei yllä. Asemakaavassa ei ole tulvavaaran osalta ohjaavaa määräystä. Tulvien ohella pitää myös arvioida, miten rankkasateiden aiheuttamat hulevesivalumat mereen pystytään estämään.

Prosessissa käytettäviin kemikaaleihin liittyvä suuronnettomuusriskikartoitus on tarpeen ennen toiminnan luvitusta, ellei asiaa selvitetä riittävästi jo YVA-hankkeen yhteydessä. Laadittavan Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavan yhteydessä on ollut mahdollista selvittää vain olemassa olevan toiminnan suuronnettomuusriskiä.

Vanadiinin talteenottolaitoshankkeeseen liittyy hiilidioksidin varastosäiliön rakentaminen Tahkoluodon kemikaalisatamaan. Varastosäiliöllä saattaa olla maisemavaikutuksia, vaikka sen korkeus ei ylitä asemakaavan sallimaa rakennuksen ylintä vesikaton korkeusasemaa +130.0 m. Varastosäiliöt pitää ottaa huomioon YVA-selostuksen  maisemavaikutusten mallinnuksissa.


Hanke kaupungin kasvupalvelujen näkökulmasta

Kaupungin kasvupalvelujen näkökulmasta todetaan, että hanke edistää kestävää kehitystä ja kiertotaloutta Porissa.

Kiertotalouden perusideana on hyödyntää aiemman toimijan prosessin sivutuotetta toisen toimijan prosessin raaka-aineena, jolloin hyödyntämiskelvotonta jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kiertotalous paitsi tukee kestävän kehityksen tavoitteita ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, mahdollistaa myös huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusien työpaikkojen syntymistä. Critical Metalsin tapauksessa vanadiinin tuottamiseksi ei tarvitse avata yhtään uutta kaivosta eikä tehdä uusia kaivauksia, vaan kaikki raaka-aine on jo maan pinnalla kertaalleen hyödynnettynä. Vastaavasti Critical Metalsin tuotannon sivuvirta, ”secondary product”, voi toimia uusioraaka-aineena monelle eri toimijalle. Sama materiaali kiertää ja säilyttää arvonsa. Lisäksi Critical Metalsin tuotantoprosessi on hiilinegatiivinen, sillä siinä sidotaan vuositasolla hiilidioksidia n. 80 kt/a.

Kaupungin kasvupalveluiden perspektiivistä kiertotalous- ja ilmastovaikutusten lisäksi hanke tarjoaa merkittävän määrän uusia sekä suoria että välillisiä työpaikkoja ja jatkaa siten Porin teollista perinnettä hyödyntäen jo olemassa olevaa Meri-Porin vahvaa teollista infrastruktuuria. Hanke tukee lisäksi alueellisen teknologiametalliklusterin ja kansallisen akkuklusterin kehittymistä ja tuo liikennettä Porin Satamaan. Hanke myös vahvistaa Porin, Satakunnan ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja luo edellytyksiä materiaalien jatkojalostukselle.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta hankkeen toiminta soveltuu suunnittelualueelle.


Hankkeen tarkoituksesta

Myös YVA-ohjelmassa todetaan, että vanadiinin talteenottohanke on kiertotalouden käytännön esimerkki ja tärkeä hanke Euroopan alueella.  Hankkeessa saadaan teollisuuden sivuvirtoja hyötykäyttöön ja uudelleen kiertoon (raaka-aineena sivutuotekuonaa maksimissaan 300 000 kuivatonnia vuodessa; tuotteena vanadiinipentoksidikemikaaleja tai -hiutaleita maksimissaan 9 000 tonnia vuodessa). Kiertotalouden toteutumiseksi elinvoima- ja ympäristölautakunta kuitenkin toteaa, että myös prosessissa syntyvälle stabiloidulle SSM-kuonalle (415 000 kuivatonnia vuodessa) tulee saada sivutuotetestaus, käyttökohteita ja markkinat. YVA-selostukseen tuleekin päivittää uusimmat tiedot yhteistyön ja testauksen etenemisestä SSM:n hyötykäyttökohteiden ja markkinoinnin kehittämiseksi teollisuudessa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Esteellisyys

Arto Nurmi

Kokouskäsittely

Merkitään, että puheenjohtaja Arto Nurmi (yhteisöjäävi, Porin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja) poistui kokouksesta esteellisenä asian esittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Mika Tuovinen.

Valmistelija

Heli Välimaa, ympäristösuunnittelija, heli.valimaa@pori.fi

Perustelut

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 252/2017) mukaista yhteysviranomaisen perusteltua päätelmää varten käsiteltävänä Critical Metals Ltd:n vanadiinin talteenottoa koskeva ympäristövaikutusten arviointiselostus.

YVA-menettelyssä arvioidut hankevaihtoehdot ovat:

  • VE1: Rakennetaan Porin Tahkoluotoon vanadiinin talteenottolaitos, jossa tuotetaan vanadiinipentoksidijauheita tai -hiutaleita maksimissaan 9 000 tonnia vuodessa. Lisäksi sivutuotteina saadaan kalsiumkarbonaattipitoista (CaCO3) stabiloitua kuonaa (SSM) 415 000 kuivatonnia vuodessa ja natriumsulfaattia 30 000 kuivatonnia vuodessa. Laitos käyttää raaka-aineena terästeollisuuden sivutuotekuonaa maksimissaan 300 000 kuivatonnia vuodessa. Laitoksen käyttämällä prosessimenetelmällä vanadiinin talteen saannin on arvioitu testien perusteella olevan noin 70–80 prosentin luokkaa.
  • VE1a: Vanadiinin talteenottolaitoksella raaka-aineena käytettävä terästeollisuuden kuona ei ole saanut sivutuotestatusta vanadiinin talteenottoon.
  • VE1b: Vanadiinin talteenottolaitoksella syntyvä SSM ei ole vielä saanut sivutuotestatusta, jolloin sitä toimitetaan varastoitavaksi olemassa olevalle, vastaavan materiaalin läjitykseen luvitetulle alueelle.
  • VE0: Hanketta ei toteuteta, ns. 0-vaihtoehto

Yhteenvetona ympäristövaikutuksista ja niiden merkittävyydestä laitoksen toiminnan aikana arviointiselostuksessa todetaan seuraavaa:

  • Hankkeen ympäristövaikutusten arvioidaan olevan merkittävyydeltään pääsääntöisesti vähäisiä. Merkittävimmät positiiviset vaikutukset liittyvät laitoksen elinkaaren aikaisiin ilmastovaikutuksiin ja hiilidioksidin talteenottoon sekä neitseellisten luonnonvarojen käytön vaikutuksiin. Kohtalaisen positiivisia vaikutuksia liittyy hankkeen vaikutuksiin yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön sekä hankkeen sosiaalisiin vaikutuksiin työllisyyden ja elinkeinojen osalta. Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisen negatiivisiksi.
  • Merkittävyydeltään kohtalaisen negatiivisia vaikutuksia arvioidaan liittyvän kasvavaan tie-, laiva- ja junaliikenteeseen, liikenteestä aiheutuvaan meluun sekä liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Mahdollinen raskaan tieliikenteen määrä kasvaa Reposaaren maantiellä noin 30 % tai Porin saaristotiellä noin 50 %. Mahdolliset vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen voivat vaatia toimenpiteitä liikenneolosuhteiden ja turvallisuuden parantamiseksi.
  • Myös raaka-ainekuonan, sivutuotteiden ja jätteiden käsittelyyn liittyvät vaikutukset (pölyäminen ja harvinaisessa poikkeustilanteessa aiheutuva hulevesipäästö vesistöön) sekä läjitysalueen tarve ja läjitystoimintaan liittyvät vaikutukset (jätteiden läjitykseen tarvittava kapasiteetti kasvaa vaihtoehdossa VE1b, jossa SSM-materiaali on jätettä) arvioidaan merkittävyydeltään kohtalaisen negatiivisiksi.
  • Samoin asukaskyselyssä esille tulleet asukkaiden huolet hankkeen toteutukseen liittyvistä negatiivisista vaikutuksista arvioidaan kohtalaiseksi. Toisaalta hankkeeseen myönteisesti suhtautuvien osuus on asukaskyselyn perusteella myös huomattava.
  • Vähäisiä negatiivisia vaikutuksia arvioidaan liittyvän ilmanlaatuun, kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelukohteisiin, maa- ja kallioperään rakentamisvaiheessa, maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä onnettomuus- ja häiriötilanteisiin.
  • Myös vaikutukset vesistöön arvioidaan vähäiseksi negatiiviseksi. Poikkeuksellisen voimakkaasta rankkasateesta tai runsaista sulamisvesistä muodostuvia vesiä voi kulkeutua alueelta ja vesiä voidaan johtaa hulevesien keruualtaan ylivuotona lyhytaikaisesti rajallinen määrä vesistöön. Myös laitoksen käyttöönoton ja huoltoseisakin jälkeisen käynnistyksen yhteydessä prosessin veden tarve voi olla lyhytaikaisesti normaalitoimintaa pienempi ja sademääristä riippuen vettä voidaan joutua johtamaan lyhytaikaisesti keruualtaiden ylivuotona vesistöön. Hulevesien talteenottoon alueelta liittyy myös lieviä positiivisia vaikutuksia.

Arviointiohjelma löytyy sähköisenä ympäristöhallinnon verkkosivulta https://www.ymparisto.fi/criticalmetalsporiYVA

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Ehdotus: Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle Critical Metals Ltd:n vanadiinin talteenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavaa:

YVA-selostusta on arvioitu ympäristö- ja terveysvalvontayksikön, suunnittelu- ja kehittämisyksikön, rakennusvalvontayksikön sekä kasvupalvelut- ja kaupunkisuunnitteluyksikön näkökulmista.

Hankkeen YVA-selostus

SSM

Vanadiinin talteenottolaitoksen päätuote on vanadiinipentoksidikemikaalijauhe/-hiutale, jota enimmäistuotantomäärällä syntyy noin 9 000 tonnia vuodessa. Prosessissa syntyvän toistaiseksi jätteeksi luokiteltavan kuonan, SSM:n, määrä on erittäin merkittävä; laitoksen maksimikapasiteetillä noin 415 000 kuivatonnia vuodessa. Tuotantolaitoksen toiminnan kannalta SSM:n sivutuotestatus on erittäin tarpeellista, jopa välttämätöntä, jotta laitoksen toiminnan ympäristötehokkuus ja kiertotaloutta edistävät tavoitteet toteutuisivat täysimääräisenä. YVA-selostuksessa on viitattu Ruotsin Oxelösundiin, jossa kuonaa on käytetty satoja tuhansia kuutioita rannikkoalueella vesialueen täyttöön. On ensiarvoisen tärkeää, että kuonan käyttö perustuu paitsi sen soveltuvuuteen, myös todelliseen uusiutumattoman/neitseellisen aineksen korvaamistarpeeseen eri kohteissa eikä sen epäasianmukaiseen loppusijoittamiseen.

YVA-selostuksessa olisi ollut hyvä arvioida SSM:n käytön edellytyksiä maanrakentamisen kiertotalouteen valtakunnallinen jätesuunnitelma huomioiden. Selostuksessa todetaan, että VE1b:ssa jätteiden läjitykseen tarvittava kapasiteetti kasvaa. Vanadiinin talteenottolaitoksen kymmenen vuoden toimintaa vastaavan SSM:n läjitys-/loppusijoitusalueen pinta-alan tarpeeksi arvioidaan 40 ha. Mahdolliseksi sijoituspaikaksi esitetään Peittoon jätekeskuksen aluetta, jossa jätteenkäsittelyyn, loppusijoitukseen tai muuhun massiiviseen varastointiin on yleiskaavassa varattua aluetta 276,2 ha. Peittoon nykyisistä toimijoista Tahkoluodon kivihiilivoimalaitosten, Venator Oy:n, Stena Recycling Oy:n, Suomen Erityisjäte Oy:n ja Fortum Waste Solutions Oy:n muodostama alue on pinta-alaltaan yhteensä noin 242 ha.

Vanadiinin talteenottolaitoksen laitosalueella (eteläinen hankealue) on varauduttu varastoimaan SSM:ta varastointikasoissa enintään kolmen vuoden ajan. Varastointialueen kapasiteetti on 1 329 000 tonnia kuiva-aineena sekä lisäksi noin 30 % kosteuspitoisuus. Maksimivarastointimäärä rajoitetaan 1 245 000 kuivatonniin ja kasojen korkeus 10 metriin.

Ilmanlaatu

YVA-selostuksen Ilmanlaadun seuranta -kappaleessa mainitaan, että ”Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (113/2017) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin kalenterivuoden tavoitearvot laskettuna vuosikeskiarvoina. Tavoitearvo ylittyi hieman arseenin ja nikkelin osalta Harjavallan Kalevan mittausasemalla sekä arseenin osalta Harjavallan Pirkkalassa, Porissa tavoitearvot alittuivat.” Huomautuksena todetaan, että Porin Paanakedonkadulla mitataan jatkuvatoimisesti PM10-pitoisuuksia, mutta ei kerätä PM10-hiukkasnäytteitä metallianalyysejä varten.

Liikenne

YVA-selostuksessa on kirjattu Porin kaupunginkin esille ohjelmavaiheen lausunnossa tuoma Reposaaren maantien kevyen liikenteen turvallisuuden parantamistarve. Kaupunkisuunnittelun ja teknisen toimen infrasuunnittelun yhteisenä näkemyksenä on, että mainitun tien (seututie 269) kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan ensisijaisesti erillisellä kevyenliikenteen väylällä. Tämän ohella on mahdollista tutkia muitakin kevyen liikenteen turvallisuutta edistäviä ratkaisuvaihtoehtoja. Kevyen liikenteen turvallisuus on kapeiden pientareiden, raskaan liikenteen kasvavan määrän sekä tiekohtaisen nopeusrajoituksen vuoksi heikko myös Porin saaristotiellä (seututie 272).

Kevyen liikenteen turvallisuutta lisäävien toimien selkeä prioriteetti on kuitenkin Reposaaren maantiessä, joka on suosittu kuntopyöräilyreitti Reposaareen ja jolla olisi myös pyöräilymatkailua edistävä ja siten myös alueen elinvoimaa tukeva ja lisäävä vaikutus. Tarve Reposaaren maantien kevyen liikenteen väylälle tai muulle liikenneturvallisuutta merkittävästi parantavalle ratkaisulle on olemassa Critical Metalsin hankkeesta riippumatta, kuten YVA-selostuksessakin tuodaan esille.

Luontokohteet

Tahkoluodosta hankealueelta luontoinventoinnissa todetun uhanalaisen perhoslajin, kolmitäplähitukoin, ravintokasviesiintymä (punanata) siirretään erillisen suunnitelman mukaisesti riittävässä määrin ja valvotusti toisaalle Porin Sataman alueella syksyn 2021 aikana. Toimenpide turvaa perhosen elinvaatimusten mukaisen ympäristön säilymistä Tahkoluodon alueella. Lajin tunnettuja havaintoja on Suomesta Ahvenanmaan lisäksi ainoastaan Porista. Toimenpiteiden valmistelussa on oltu yhteydessä ELY-keskukseen.

Reposaaren maantien varressa on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä kuten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä ja lehtoja. Mahdollinen hankkeen lisäämä tarve kevyen liikenteen väylälle saattaa vaikuttaa näihin elinympäristöihin.

Kokonaisuus

Kokonaisuutena vaikutuksia on kaikkiaan arvioitu kattavasti ja riittävästi hankkeen sijoittumisen edellytysten ratkaisemiseksi. Keskeinen epävarmuustekijä on, että SSM:n soveltuvuutta eri prosesseihin vasta testataan, eikä sille YVA-selostusvaiheessa ole ollut osoitettavissa konkreettisia käyttökohteita.

Hankkeen/toiminnan asemakaavanmukaisuus

Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimialajohtaja on viranhaltijapäätöksellä 6.4.2021 (PRIDno-2021-1584) antanut oheisen lausunnon Critical Metalsin sijoituspaikkaa koskevan asemakaavan riittävyydestä:

”Tahkoluodolla ja koko Yyterinniemellä on pitkä teollinen historia ja merkittävä rooli Porin kaupungin elinkeinorakenteessa. Aina Suomen ensimmäisestä seudullisesta alueiden käytön suunnitelmasta Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelmasta alkaen maapolitiikan harjoittaminen, maankäytön suunnittelu ja lupatoiminta ovat tukeneet Tahkoluodon sataman ja teollisuuden toimintaedellytyksiä ja turvanneet kehittämismahdollisuudet.

Tahkoluoto on sataman, energiatuotannon ja teollisuuden toimintojen aluetta. Maakuntakaavan (KHO 13.3.2013) mukaan alue on tarkoitettu energiahuoltoa varten (EV) ja varustettu Tukesin valvonnassa olevien onnettomuusvaarallisten kohteiden konsultointivyöhykettä tarkoittavalla suojavyöhykkeellä (sv-1). Reposaari−Lampaluoto−Ämttöö osayleiskaavassa (KV 24.3.1997) alue on tarkoitettu teollisuudelle (T). Vireillä olevassa Tahkoluoto – Paakarit 2040 osayleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu teollisuus-, varasto- ja energiahuoltoa varten, jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia aineita valmistavan tai varastoivan laitoksen (TEN/kem).

Tulevan toimija sijoittuu Tahkoluodon asemakaavan (KV 13.8.1986) mukaiselle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-9). Korttelialueelle saa rakentaa voimalaitoksia sekä voimantuotantoon, -jakeluun ja -siirtoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita sekä enintään 5000 m3 palavien nesteiden varastointia palvelevia rakennuksia. Korttelialueelle sallittu rakentamisen määrä (1 500 000 m3) ja toiminnot ylittävät merkittävästi tulevan toimijan tarpeet.

Lähimmät Reposaaren asuinalueet noin 1 km etäisyydellä on asemakaavoitettu v. 1998, jonka jälkeen uutta asutusta tai muita kriittisiä toimintoja ei ole sijoitettu Tahkoluodon suuntaan. Etäisyydet asutukseen ja muihin herkkiin kohteisiin ovat riittävät SEVESO-luokituksen mukaisten toimintojen sijoittumiselle Tahkoluodon teollisuuden korttelialueelle. Lisäksi Tahkoluodon alueen sisäisillä järjestelyillä etäisyydet ovat edelleen kasvatettavissa. Porin kaupunki on pitkäjänteisesti ja määrätietoisin toimenpitein hankkinut omistukseensa lähimmän asemakaava-alueen tontteja ja asuntoja Katainniemenlahden pohjukassa. Alue on yleiskaavan mukaisesti varattu teollisuuden laajentumisalueeksi (T-1), jolla on enää yksi yksityisessä omistuksessa oleva tontti sekä muutama asunto ja asukas.

Kaikessa maapolitiikan harjoittamisessa ja maankäytön suunnittelussa on tarkoitus turvata Tahkoluodon teollisen toiminnan edellytykset ja olla osoittamatta alueen läheisyyteen uutta asutusta tai muita toimintoja, joille Tahkoluotoon sijoittuva tai laajentuva teollinen toiminta voisi aiheuttaa olennaisen riskin.

Sijoittuvan toiminnan rakentamisen määrä ja toiminnan laatu soveltuvat asemakaavan mukaiselle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ovat järjestettävissä turvallisesti nykyisen maankäytön suunnitelmatilanteen puitteissa, eikä kemikaalivaarallinen toiminta tai muut syyt edellytä asemakaavan muutosta”.

Elinvoima- ja ympäristölautakunta esittääkin kaupunginhallitukselle edellä esitetyn viranhaltijalausunnon mukaisesti, että hankkeen sijoittuminen ei edellytä asemakaavan muutosta.

Lisäksi lautakunta toteaa, että Tahkoluoto – Paakarit 2040 osayleiskaavan luonnosvaiheen kuulemisten yhteydessä kesällä 2021 ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, jotka olisivat merkityksellisesti ristiriidassa Critical Metalsin hankkeen kanssa. Lausunnoissa ja mielipiteissä esille tuodut huomiot ovat luonteeltaan sellaisia, jotka pystytään ratkaisemaan yleiskaavaprosessissa ja sitä kaavoitusohjelman mukaisesti seuraavassa asemakaavan muutoksen laadinnassa. Osayleiskaavatyön aineistot, kuten muun muassa suuronnettomuusriskikartoitus, ovat esillä verkossa osoitteessa https://www.pori.fi/tahkoluoto-paakarit

Ympäristöministeriön lausuntokierroksella olevalla maankäyttö- ja rakennuslakia uudistavalla kaavoitus- ja rakennuslakiehdotuksella on tarkoitus muun muassa edistää Critical Metals LTD:n tuotannon ja prosessin kaltaista kiertotaloutta ja resurssitehokasta yhdyskuntakehitystä. Ehdotuksen vaikutusten arvioinnissa ilmastoon sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen kohdistuvat vaikutukset ovat aiempaa vahvemmin mukana. Ehdotuksessa uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi ei ole nähtävissä sellaisia piirteitä, jotka olisivat ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön pohjalta luvitettavan hankkeen kanssa.

Hanke kaupungin kasvupalvelujen näkökulmasta

Tulevaisuuden tuotantotoiminta tulee entistä enemmän perustumaan kiertotalouteen eli jo liikkeellä olevien raaka-ainevarojen uudelleenkäyttöön ja mahdollisimman pitkäaikaiseen kiertämiseen. Pori on aiheeseen panostanut mm. Peittoon kiertotalouspuistossa, infrassa, hanketoiminnassa ja yrityshankinnassa. Lisäksi alan koulutuksessa on rakennettu yhteistyöpolkuja ammattikorkeakoulusta Aalto-yliopistoon. Voidaan sanoa, että Pori on panostustensa kautta hyvin valmistautunut meneillään olevaan tuotantoparadigman muutokseen. Kiertotaloutta tukee alueen vahva teknologiametalliklusteri.

Australialaisen kiertotalousyhtiö Critical Metalsin sijoittuminen Poriin käytännössä todistaa, että tehdyt panostukset ovat olleet oikean suuntaisia. Critical Metalsin toiminnassa raaka-aine on terästeollisuuden kuonaa, joten jo siltä osin toiminta tukee Porin alueen strategisia kiertotaloustavoitteita. Tämän lisäksi Critical Metalsin tuotanto käyttää talteen otettua biomassasta peräisin olevaa hiilidioksidia ja sitoo sen pysyvästi stabiloituun kuonaan, jonka sivutuotekelpoisuutta parhaillaan testataan. Tämä tekee tuotannon hiilinegatiiviseksi. Sivutuotekriteerit täytettyään kuona on puolestaan hyödynnettävissä esimerkiksi betonin valmistuksessa.

Lopputuote, vanadiinipentoksidi, on merkittävä raaka-aine metalliteollisuudessa, joka on tähän asti joutunut käyttämään Euroopan ulkopuolelta tuotua vanadiinia. Metalliteollisuuden lisäksi vanadiinin tarve markkinoilla tulee kasvamaan akkuteollisuuden ja sähköistymisen kasvun myötä, sillä vanadiini on ns. virtausakuissa merkittävä akkumateriaali. Euroopan Unioni on näistä syistä listannut vanadiinin yhdeksi kriittisistä metalleista. Suomi ja Pori saa näin merkittävän roolin Euroopan vihreän siirtymän toteutuksessa.

Tarvittavien raaka-aineiden ja palvelujen osalta ja sekä myös mahdollisen sivutuotteen hyödyntämisen kautta Critical Metalsin toiminta lisää alueella toimiville yrityksille merkittäviä yhteistyömuotoja, mutta myös lisää alueen houkuttelevuutta uusille verkostokumppaneille, joiden mukaantulo lisää yleistä taloudellista toimeliaisuutta enemmän kuin osiensa summa olisi. Esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen tulevat olemaan merkittävä osa hanketta, joten todennäköistä on, että alueemme kaasutaloustoimijoiden määrä tulee lisääntymään.

Critical Metalsin toiminta vahvistaa Porin kilpailuasemaa teollisuuden logistisena solmukohtana, jolloin erityisesti hyötyjänä on Porin Satama ja paikalliset logistiikkayritykset. Toiminnan vaikutukset näkyvät myönteisesti myös Pohjois-Pohjanmaalla.

Kokonaisuutena voi todeta, että Critical Metalsin suunnittelema vanadiinin kierrätyslaitos vaikuttaa hyvin myönteisesti paitsi Meri-Porin teollisuustoiminnan elpymiseen, myös laajemmin koko alueen elinvoimaan.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

  • Riikka Jokiainen, yksikön päällikkö, ympäristö- ja terveysvalvonta, riikka.jokiainen@pori.fi

Perustelut

Elinvoima- ja ympäristölautakunta käsitteli lausuntoaan Critical Metals Ltd:n Vanadiinin talteenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta kokouksessaan 20.10.2021 § 204. Asian esittely ja elivoima- ja ympäristölautakunnan lausunto on luettavissa asian historiatiedoista.

Ehdotus

Esittelijä

  • Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa lausuntonaan Critical Metals Ltd:n Vanadiinin talteenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen Elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausunnon mukaisen lausunnon.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Esteellisyys

  • Arto Nurmi

Kokouskäsittely

Merkitään, että Arto Nurmi poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi esteellisenä (yhteisöjäävi). Arto Nurmi on Porin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Tiedoksi

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.