Valmistelija
Heli Välimaa, ympäristösuunnittelija, heli.valimaa@pori.fi
Perustelut
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 252/2017) mukaista yhteysviranomaisen perusteltua päätelmää varten käsiteltävänä Critical Metals Ltd:n vanadiinin talteenottoa koskeva ympäristövaikutusten arviointiselostus.
YVA-menettelyssä arvioidut hankevaihtoehdot ovat:
- VE1: Rakennetaan Porin Tahkoluotoon vanadiinin talteenottolaitos, jossa tuotetaan vanadiinipentoksidijauheita tai -hiutaleita maksimissaan 9 000 tonnia vuodessa. Lisäksi sivutuotteina saadaan kalsiumkarbonaattipitoista (CaCO3) stabiloitua kuonaa (SSM) 415 000 kuivatonnia vuodessa ja natriumsulfaattia 30 000 kuivatonnia vuodessa. Laitos käyttää raaka-aineena terästeollisuuden sivutuotekuonaa maksimissaan 300 000 kuivatonnia vuodessa. Laitoksen käyttämällä prosessimenetelmällä vanadiinin talteen saannin on arvioitu testien perusteella olevan noin 70–80 prosentin luokkaa.
- VE1a: Vanadiinin talteenottolaitoksella raaka-aineena käytettävä terästeollisuuden kuona ei ole saanut sivutuotestatusta vanadiinin talteenottoon.
- VE1b: Vanadiinin talteenottolaitoksella syntyvä SSM ei ole vielä saanut sivutuotestatusta, jolloin sitä toimitetaan varastoitavaksi olemassa olevalle, vastaavan materiaalin läjitykseen luvitetulle alueelle.
- VE0: Hanketta ei toteuteta, ns. 0-vaihtoehto
Yhteenvetona ympäristövaikutuksista ja niiden merkittävyydestä laitoksen toiminnan aikana arviointiselostuksessa todetaan seuraavaa:
- Hankkeen ympäristövaikutusten arvioidaan olevan merkittävyydeltään pääsääntöisesti vähäisiä. Merkittävimmät positiiviset vaikutukset liittyvät laitoksen elinkaaren aikaisiin ilmastovaikutuksiin ja hiilidioksidin talteenottoon sekä neitseellisten luonnonvarojen käytön vaikutuksiin. Kohtalaisen positiivisia vaikutuksia liittyy hankkeen vaikutuksiin yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön sekä hankkeen sosiaalisiin vaikutuksiin työllisyyden ja elinkeinojen osalta. Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisen negatiivisiksi.
- Merkittävyydeltään kohtalaisen negatiivisia vaikutuksia arvioidaan liittyvän kasvavaan tie-, laiva- ja junaliikenteeseen, liikenteestä aiheutuvaan meluun sekä liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Mahdollinen raskaan tieliikenteen määrä kasvaa Reposaaren maantiellä noin 30 % tai Porin saaristotiellä noin 50 %. Mahdolliset vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen voivat vaatia toimenpiteitä liikenneolosuhteiden ja turvallisuuden parantamiseksi.
- Myös raaka-ainekuonan, sivutuotteiden ja jätteiden käsittelyyn liittyvät vaikutukset (pölyäminen ja harvinaisessa poikkeustilanteessa aiheutuva hulevesipäästö vesistöön) sekä läjitysalueen tarve ja läjitystoimintaan liittyvät vaikutukset (jätteiden läjitykseen tarvittava kapasiteetti kasvaa vaihtoehdossa VE1b, jossa SSM-materiaali on jätettä) arvioidaan merkittävyydeltään kohtalaisen negatiivisiksi.
- Samoin asukaskyselyssä esille tulleet asukkaiden huolet hankkeen toteutukseen liittyvistä negatiivisista vaikutuksista arvioidaan kohtalaiseksi. Toisaalta hankkeeseen myönteisesti suhtautuvien osuus on asukaskyselyn perusteella myös huomattava.
- Vähäisiä negatiivisia vaikutuksia arvioidaan liittyvän ilmanlaatuun, kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelukohteisiin, maa- ja kallioperään rakentamisvaiheessa, maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä onnettomuus- ja häiriötilanteisiin.
- Myös vaikutukset vesistöön arvioidaan vähäiseksi negatiiviseksi. Poikkeuksellisen voimakkaasta rankkasateesta tai runsaista sulamisvesistä muodostuvia vesiä voi kulkeutua alueelta ja vesiä voidaan johtaa hulevesien keruualtaan ylivuotona lyhytaikaisesti rajallinen määrä vesistöön. Myös laitoksen käyttöönoton ja huoltoseisakin jälkeisen käynnistyksen yhteydessä prosessin veden tarve voi olla lyhytaikaisesti normaalitoimintaa pienempi ja sademääristä riippuen vettä voidaan joutua johtamaan lyhytaikaisesti keruualtaiden ylivuotona vesistöön. Hulevesien talteenottoon alueelta liittyy myös lieviä positiivisia vaikutuksia.
Arviointiohjelma löytyy sähköisenä ympäristöhallinnon verkkosivulta https://www.ymparisto.fi/criticalmetalsporiYVA
Ehdotus
Esittelijä
Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi
Ehdotus: Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle Critical Metals Ltd:n vanadiinin talteenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavaa:
YVA-selostusta on arvioitu ympäristö- ja terveysvalvontayksikön, suunnittelu- ja kehittämisyksikön, rakennusvalvontayksikön sekä kasvupalvelut- ja kaupunkisuunnitteluyksikön näkökulmista.
Hankkeen YVA-selostus
SSM
Vanadiinin talteenottolaitoksen päätuote on vanadiinipentoksidikemikaalijauhe/-hiutale, jota enimmäistuotantomäärällä syntyy noin 9 000 tonnia vuodessa. Prosessissa syntyvän toistaiseksi jätteeksi luokiteltavan kuonan, SSM:n, määrä on erittäin merkittävä; laitoksen maksimikapasiteetillä noin 415 000 kuivatonnia vuodessa. Tuotantolaitoksen toiminnan kannalta SSM:n sivutuotestatus on erittäin tarpeellista, jopa välttämätöntä, jotta laitoksen toiminnan ympäristötehokkuus ja kiertotaloutta edistävät tavoitteet toteutuisivat täysimääräisenä. YVA-selostuksessa on viitattu Ruotsin Oxelösundiin, jossa kuonaa on käytetty satoja tuhansia kuutioita rannikkoalueella vesialueen täyttöön. On ensiarvoisen tärkeää, että kuonan käyttö perustuu paitsi sen soveltuvuuteen, myös todelliseen uusiutumattoman/neitseellisen aineksen korvaamistarpeeseen eri kohteissa eikä sen epäasianmukaiseen loppusijoittamiseen.
YVA-selostuksessa olisi ollut hyvä arvioida SSM:n käytön edellytyksiä maanrakentamisen kiertotalouteen valtakunnallinen jätesuunnitelma huomioiden. Selostuksessa todetaan, että VE1b:ssa jätteiden läjitykseen tarvittava kapasiteetti kasvaa. Vanadiinin talteenottolaitoksen kymmenen vuoden toimintaa vastaavan SSM:n läjitys-/loppusijoitusalueen pinta-alan tarpeeksi arvioidaan 40 ha. Mahdolliseksi sijoituspaikaksi esitetään Peittoon jätekeskuksen aluetta, jossa jätteenkäsittelyyn, loppusijoitukseen tai muuhun massiiviseen varastointiin on yleiskaavassa varattua aluetta 276,2 ha. Peittoon nykyisistä toimijoista Tahkoluodon kivihiilivoimalaitosten, Venator Oy:n, Stena Recycling Oy:n, Suomen Erityisjäte Oy:n ja Fortum Waste Solutions Oy:n muodostama alue on pinta-alaltaan yhteensä noin 242 ha.
Vanadiinin talteenottolaitoksen laitosalueella (eteläinen hankealue) on varauduttu varastoimaan SSM:ta varastointikasoissa enintään kolmen vuoden ajan. Varastointialueen kapasiteetti on 1 329 000 tonnia kuiva-aineena sekä lisäksi noin 30 % kosteuspitoisuus. Maksimivarastointimäärä rajoitetaan 1 245 000 kuivatonniin ja kasojen korkeus 10 metriin.
Ilmanlaatu
YVA-selostuksen Ilmanlaadun seuranta -kappaleessa mainitaan, että ”Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (113/2017) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin kalenterivuoden tavoitearvot laskettuna vuosikeskiarvoina. Tavoitearvo ylittyi hieman arseenin ja nikkelin osalta Harjavallan Kalevan mittausasemalla sekä arseenin osalta Harjavallan Pirkkalassa, Porissa tavoitearvot alittuivat.” Huomautuksena todetaan, että Porin Paanakedonkadulla mitataan jatkuvatoimisesti PM10-pitoisuuksia, mutta ei kerätä PM10-hiukkasnäytteitä metallianalyysejä varten.
Liikenne
YVA-selostuksessa on kirjattu Porin kaupunginkin esille ohjelmavaiheen lausunnossa tuoma Reposaaren maantien kevyen liikenteen turvallisuuden parantamistarve. Kaupunkisuunnittelun ja teknisen toimen infrasuunnittelun yhteisenä näkemyksenä on, että mainitun tien (seututie 269) kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan ensisijaisesti erillisellä kevyenliikenteen väylällä. Tämän ohella on mahdollista tutkia muitakin kevyen liikenteen turvallisuutta edistäviä ratkaisuvaihtoehtoja. Kevyen liikenteen turvallisuus on kapeiden pientareiden, raskaan liikenteen kasvavan määrän sekä tiekohtaisen nopeusrajoituksen vuoksi heikko myös Porin saaristotiellä (seututie 272).
Kevyen liikenteen turvallisuutta lisäävien toimien selkeä prioriteetti on kuitenkin Reposaaren maantiessä, joka on suosittu kuntopyöräilyreitti Reposaareen ja jolla olisi myös pyöräilymatkailua edistävä ja siten myös alueen elinvoimaa tukeva ja lisäävä vaikutus. Tarve Reposaaren maantien kevyen liikenteen väylälle tai muulle liikenneturvallisuutta merkittävästi parantavalle ratkaisulle on olemassa Critical Metalsin hankkeesta riippumatta, kuten YVA-selostuksessakin tuodaan esille.
Luontokohteet
Tahkoluodosta hankealueelta luontoinventoinnissa todetun uhanalaisen perhoslajin, kolmitäplähitukoin, ravintokasviesiintymä (punanata) siirretään erillisen suunnitelman mukaisesti riittävässä määrin ja valvotusti toisaalle Porin Sataman alueella syksyn 2021 aikana. Toimenpide turvaa perhosen elinvaatimusten mukaisen ympäristön säilymistä Tahkoluodon alueella. Lajin tunnettuja havaintoja on Suomesta Ahvenanmaan lisäksi ainoastaan Porista. Toimenpiteiden valmistelussa on oltu yhteydessä ELY-keskukseen.
Reposaaren maantien varressa on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä kuten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä ja lehtoja. Mahdollinen hankkeen lisäämä tarve kevyen liikenteen väylälle saattaa vaikuttaa näihin elinympäristöihin.
Kokonaisuus
Kokonaisuutena vaikutuksia on kaikkiaan arvioitu kattavasti ja riittävästi hankkeen sijoittumisen edellytysten ratkaisemiseksi. Keskeinen epävarmuustekijä on, että SSM:n soveltuvuutta eri prosesseihin vasta testataan, eikä sille YVA-selostusvaiheessa ole ollut osoitettavissa konkreettisia käyttökohteita.
Hankkeen/toiminnan asemakaavanmukaisuus
Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimialajohtaja on viranhaltijapäätöksellä 6.4.2021 (PRIDno-2021-1584) antanut oheisen lausunnon Critical Metalsin sijoituspaikkaa koskevan asemakaavan riittävyydestä:
”Tahkoluodolla ja koko Yyterinniemellä on pitkä teollinen historia ja merkittävä rooli Porin kaupungin elinkeinorakenteessa. Aina Suomen ensimmäisestä seudullisesta alueiden käytön suunnitelmasta Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelmasta alkaen maapolitiikan harjoittaminen, maankäytön suunnittelu ja lupatoiminta ovat tukeneet Tahkoluodon sataman ja teollisuuden toimintaedellytyksiä ja turvanneet kehittämismahdollisuudet.
Tahkoluoto on sataman, energiatuotannon ja teollisuuden toimintojen aluetta. Maakuntakaavan (KHO 13.3.2013) mukaan alue on tarkoitettu energiahuoltoa varten (EV) ja varustettu Tukesin valvonnassa olevien onnettomuusvaarallisten kohteiden konsultointivyöhykettä tarkoittavalla suojavyöhykkeellä (sv-1). Reposaari−Lampaluoto−Ämttöö osayleiskaavassa (KV 24.3.1997) alue on tarkoitettu teollisuudelle (T). Vireillä olevassa Tahkoluoto – Paakarit 2040 osayleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu teollisuus-, varasto- ja energiahuoltoa varten, jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia aineita valmistavan tai varastoivan laitoksen (TEN/kem).
Tulevan toimija sijoittuu Tahkoluodon asemakaavan (KV 13.8.1986) mukaiselle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-9). Korttelialueelle saa rakentaa voimalaitoksia sekä voimantuotantoon, -jakeluun ja -siirtoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita sekä enintään 5000 m3 palavien nesteiden varastointia palvelevia rakennuksia. Korttelialueelle sallittu rakentamisen määrä (1 500 000 m3) ja toiminnot ylittävät merkittävästi tulevan toimijan tarpeet.
Lähimmät Reposaaren asuinalueet noin 1 km etäisyydellä on asemakaavoitettu v. 1998, jonka jälkeen uutta asutusta tai muita kriittisiä toimintoja ei ole sijoitettu Tahkoluodon suuntaan. Etäisyydet asutukseen ja muihin herkkiin kohteisiin ovat riittävät SEVESO-luokituksen mukaisten toimintojen sijoittumiselle Tahkoluodon teollisuuden korttelialueelle. Lisäksi Tahkoluodon alueen sisäisillä järjestelyillä etäisyydet ovat edelleen kasvatettavissa. Porin kaupunki on pitkäjänteisesti ja määrätietoisin toimenpitein hankkinut omistukseensa lähimmän asemakaava-alueen tontteja ja asuntoja Katainniemenlahden pohjukassa. Alue on yleiskaavan mukaisesti varattu teollisuuden laajentumisalueeksi (T-1), jolla on enää yksi yksityisessä omistuksessa oleva tontti sekä muutama asunto ja asukas.
Kaikessa maapolitiikan harjoittamisessa ja maankäytön suunnittelussa on tarkoitus turvata Tahkoluodon teollisen toiminnan edellytykset ja olla osoittamatta alueen läheisyyteen uutta asutusta tai muita toimintoja, joille Tahkoluotoon sijoittuva tai laajentuva teollinen toiminta voisi aiheuttaa olennaisen riskin.
Sijoittuvan toiminnan rakentamisen määrä ja toiminnan laatu soveltuvat asemakaavan mukaiselle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ovat järjestettävissä turvallisesti nykyisen maankäytön suunnitelmatilanteen puitteissa, eikä kemikaalivaarallinen toiminta tai muut syyt edellytä asemakaavan muutosta”.
Elinvoima- ja ympäristölautakunta esittääkin kaupunginhallitukselle edellä esitetyn viranhaltijalausunnon mukaisesti, että hankkeen sijoittuminen ei edellytä asemakaavan muutosta.
Lisäksi lautakunta toteaa, että Tahkoluoto – Paakarit 2040 osayleiskaavan luonnosvaiheen kuulemisten yhteydessä kesällä 2021 ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, jotka olisivat merkityksellisesti ristiriidassa Critical Metalsin hankkeen kanssa. Lausunnoissa ja mielipiteissä esille tuodut huomiot ovat luonteeltaan sellaisia, jotka pystytään ratkaisemaan yleiskaavaprosessissa ja sitä kaavoitusohjelman mukaisesti seuraavassa asemakaavan muutoksen laadinnassa. Osayleiskaavatyön aineistot, kuten muun muassa suuronnettomuusriskikartoitus, ovat esillä verkossa osoitteessa https://www.pori.fi/tahkoluoto-paakarit
Ympäristöministeriön lausuntokierroksella olevalla maankäyttö- ja rakennuslakia uudistavalla kaavoitus- ja rakennuslakiehdotuksella on tarkoitus muun muassa edistää Critical Metals LTD:n tuotannon ja prosessin kaltaista kiertotaloutta ja resurssitehokasta yhdyskuntakehitystä. Ehdotuksen vaikutusten arvioinnissa ilmastoon sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen kohdistuvat vaikutukset ovat aiempaa vahvemmin mukana. Ehdotuksessa uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi ei ole nähtävissä sellaisia piirteitä, jotka olisivat ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön pohjalta luvitettavan hankkeen kanssa.
Hanke kaupungin kasvupalvelujen näkökulmasta
Tulevaisuuden tuotantotoiminta tulee entistä enemmän perustumaan kiertotalouteen eli jo liikkeellä olevien raaka-ainevarojen uudelleenkäyttöön ja mahdollisimman pitkäaikaiseen kiertämiseen. Pori on aiheeseen panostanut mm. Peittoon kiertotalouspuistossa, infrassa, hanketoiminnassa ja yrityshankinnassa. Lisäksi alan koulutuksessa on rakennettu yhteistyöpolkuja ammattikorkeakoulusta Aalto-yliopistoon. Voidaan sanoa, että Pori on panostustensa kautta hyvin valmistautunut meneillään olevaan tuotantoparadigman muutokseen. Kiertotaloutta tukee alueen vahva teknologiametalliklusteri.
Australialaisen kiertotalousyhtiö Critical Metalsin sijoittuminen Poriin käytännössä todistaa, että tehdyt panostukset ovat olleet oikean suuntaisia. Critical Metalsin toiminnassa raaka-aine on terästeollisuuden kuonaa, joten jo siltä osin toiminta tukee Porin alueen strategisia kiertotaloustavoitteita. Tämän lisäksi Critical Metalsin tuotanto käyttää talteen otettua biomassasta peräisin olevaa hiilidioksidia ja sitoo sen pysyvästi stabiloituun kuonaan, jonka sivutuotekelpoisuutta parhaillaan testataan. Tämä tekee tuotannon hiilinegatiiviseksi. Sivutuotekriteerit täytettyään kuona on puolestaan hyödynnettävissä esimerkiksi betonin valmistuksessa.
Lopputuote, vanadiinipentoksidi, on merkittävä raaka-aine metalliteollisuudessa, joka on tähän asti joutunut käyttämään Euroopan ulkopuolelta tuotua vanadiinia. Metalliteollisuuden lisäksi vanadiinin tarve markkinoilla tulee kasvamaan akkuteollisuuden ja sähköistymisen kasvun myötä, sillä vanadiini on ns. virtausakuissa merkittävä akkumateriaali. Euroopan Unioni on näistä syistä listannut vanadiinin yhdeksi kriittisistä metalleista. Suomi ja Pori saa näin merkittävän roolin Euroopan vihreän siirtymän toteutuksessa.
Tarvittavien raaka-aineiden ja palvelujen osalta ja sekä myös mahdollisen sivutuotteen hyödyntämisen kautta Critical Metalsin toiminta lisää alueella toimiville yrityksille merkittäviä yhteistyömuotoja, mutta myös lisää alueen houkuttelevuutta uusille verkostokumppaneille, joiden mukaantulo lisää yleistä taloudellista toimeliaisuutta enemmän kuin osiensa summa olisi. Esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen tulevat olemaan merkittävä osa hanketta, joten todennäköistä on, että alueemme kaasutaloustoimijoiden määrä tulee lisääntymään.
Critical Metalsin toiminta vahvistaa Porin kilpailuasemaa teollisuuden logistisena solmukohtana, jolloin erityisesti hyötyjänä on Porin Satama ja paikalliset logistiikkayritykset. Toiminnan vaikutukset näkyvät myönteisesti myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Kokonaisuutena voi todeta, että Critical Metalsin suunnittelema vanadiinin kierrätyslaitos vaikuttaa hyvin myönteisesti paitsi Meri-Porin teollisuustoiminnan elpymiseen, myös laajemmin koko alueen elinvoimaan.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.