Kaupunginhallitus, kokous 14.9.2020

Esityslista on tarkastettu

§ 492 Lapsibudjetoinnin käyttöönotto Porissa, valtuustoaloite, Henna Kyhä

PRIDno-2020-2543

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuutettu Henna Kyhä jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.4.2020 puheenjohtajalle seuraavan valtuustoaloitteen:

"Sivistys- ja sotepalveluiden merkitys tulee entistäkin tärkeämmäksi kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Tällä hetkellä akuutti tarve on yhtäältä panostaa hyvinvointiongelmien ennaltaehkäisyyn toisaalta lisätä resursseja erityispalveluihin.

Alati muuttuvassa toimintaympäristössä tulee panostaa ehyisiin palveluketjuihin. Lasten, nuorten ja perheiden on saatava tarvitsemansa palvelut matalalla kynnyksellä sekä kasvuympäristöistä, joissa he päivittäin asioivat eli varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Tämä edellyttää sivistystoimen ja sote-sektorin entistä tiiviimpää yhteistyötä. Eri palvelusektoreita, resursseja sekä osaamista on tarkasteltava yhdessä, yhtenä kokonaisuutena.

Palvelujen tuottamisessa tietojohtaminen korostuu ja palveluiden järjestämistapoja on kyettävä uudelleen arvioimaan ja muokkaamaan. Porin kaupungin on käytettävä yhä tehokkaammin ja vaikuttavammin voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tiedon hallintaa ja tiedolla johtamista yleensä ja erityisesti taloushallinnossa on kehittävä niin, että kokonaisuus tulee näkyviin ja mahdollistaa kunnan toteuttaman lapsi- ja nuorisopolitiikan seurannan ja arvioinnin suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sektorirajat ylittäen.

Tämän hetkinen tilanne, jossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kuntapalvelujen kustannukset jakautuvat useampiin toimialoihin ja yksikköihin, johtaa helposti osaoptimointiin. Yhden toimialan sisäisesti perusteltu voimavarakehitys ei välttämättä vaikuta myönteisesti kokonaisuuden tuottavuuteen. Yhtenä ratkaisuna  tähän ongelmaan esitän lapsibudjetointia.

Lapsibudjetoinnissa kyse on lapsiin kohdistuvien määrärahojen seurannasta ja päätösten lapsivaikutusten arvioinnista. Lapsibudjetoinnissa jäljitetään ja tarkastellaan nimenomaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia menoja. Lapsibudjetointi ei tarkoita erillisen ”lasten talousarvion” tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena hallinto- ja toimialarajat ylittäen (esim. sivi-sote yhdessä). Sen avulla seurataan, mihin lapsiin kohdistetut rahat menevät sekä millaisia tuloksia ne tuottavat.

Lapsibudjetoinnin varsinainen tavoite on tehdä mahdolliseksi palveluiden vaikuttavuuden arviointi. Lapsibudjetoinnin avulla päästään vastaamaan kysymykseen siitä ovatko lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin suunnatut kuntien voimavarat viisaasti ja kustannustehokkaasti käytössä?

Lapsibudjetointia on Suomessa pilotoitu mm. Oulussa, Hämeenlinnassa ja Imatralla. Valtuustoaloitteessa esitän, että myös Pori ryhtyy suunnittelemaan lapsibudjetoinnin pilotointia ja käyttöönottoa."

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

Martti Kujanpää, controller, talousyksikkö, martti.kujanpaa@pori.fi

Perustelut

Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, maakunnan tai valtion talousarvion sekä tilinpäätöksen tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Kyse on sekä lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista että talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista. Nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu edistämään lapsibudjetointia (Hallitusohjelma 2019).

Lapsibudjetointia ei kunnissa ole aiemmin juuri toteutettu, eivätkä siitä viime vuosina julkaistut ohjeet ja suositukset ole tilannetta juuri muuttaneet. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että saatavilla oleva tieto lasten ja lapsiperheiden palveluista ja niiden kustannuksista on hajanaista ja vaikeasti hahmotettavaa. Lisäksi lapsibudjetoinnin keskeiset tietovarannot, kuten kuntien talous- ja tilinpäätöstiedot, eivät ole yhtenäisiä ja verrattavissa keskenään.

Lapsilähtöistä budjetointia on pilotoitu aikaisemmin muutamissa kunnissa (Hämeenlinna, Heinola, Oulu). Oulussa lapsilähtöistä budjetointia on toteutettu jo kymmenen vuoden ajan ja se on vakiintunut osaksi toimintaa. Pilotoinneista saatiin sekä hyviä kokemuksia, mutta todettiin myös haasteita. Hämeenlinna toteutti lapsibudjetointia pitkälti elämänkaarihallinnon kautta, kun lasten ja nuorten palvelut olivat koottuina lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Elämänkaarihallintoa noudatettiin Hämeenlinnassa vuodesta 2009 vuoteen 2017 saakka. Mallista luovuttiin kuitenkin sote-uudistukseen valmistautumisen vuoksi. Mallin ollessa käytössä Hämeenlinna kykeni esimerkiksi toteuttamaan ennakoivia lisäpanostuksia lastensuojeluun, jotka käytännössä maksoivat itsensä takaisin.

Heinolassa hyvänä kokemuksena todettiin toimialojen yhteistyö, jonka avulla päästiin pureutumaan palveluiden katvealueisiin sekä päällekkäisyyksiin. Hyvä tulos oli myös se, että saatiin tietoa valtuuston päätöksenteon tueksi, ja tätä kautta myös konkreettisesti vaikutettua resurssointiin. Ongelmalliseksi toteutuksessa koettiin se, että erikoissairaanhoidon tarjoamat palvelut jäivät vielä tarkastelun ulkopuolelle.  Toteutus oli myös pitkälti manuaalinen ja näin ollen työläs. Lapsibudjetoinnin toteuttamisen avuksi on Heinolassa kaivattu erityisesti kansallista ohjausta ja tukea. (Valtioneuvoston kanslian julkaisu 2020).

Valtioneuvoston kanslia on julkaissut toukokuussa 2020 edellä mainitun selvityksen kolmen kunnan kanssa tehdystä lapsibudjetoinnin pilotointihankkeesta. Selvityksessä käydään läpi lapsibudjetoinnista saatuja kokemuksia, sen haasteita ja kehittämismahdollisuuksia. 

Lapsibudjetoinnin toteuttamiseen yksittäisessä kunnassa vaikuttaa muun muassa poliittinen tahtotila, kunnan hallintorakenne, käytettävissä olevat voimavarat (henkilöstöresurssit, tietojärjestelmät), olemassa oleva ohjeistus sekä henkilöstön osaaminen. Lapsibudjetointi edellyttää sekä organisaation johdolta että poliittiselta johdolta pitkäaikaista sitoutumista sekä sellaista hallinnollista rakennetta, joka tukee perinteisestä kunnallisesta toimialarakenteesta poiketen poikkihallinnollisuutta palveluiden johtamisesssa.

Lapsibudjetointiin tarvitaan yhdenmukainen malli. Lapsibudjetoinnin juurruttaminen osaksi kunnan normaalia toimintaa, lapsibudjetoinnin tulosten pohjalta tehtävä lapsivaikutusten arviointi ja sitä seuraavat kehittämistoimenpiteet ovat työvaiheita, jotka vaativat kukin omanlaista osaamistaan. Lapsibudjetointi vaatii määriteltyjä tavoitteita sekä aika- ja resurssi-investointeja. Samoin tulisi päättää, tavoitellaanko sillä lapsiin kohdistuvien eurojen ennakkoarviointia (ennakollinen arviointi) vai jälkikäteistä seurantaa tuotannon, palvelurakenteen tai lapsivaikutusten näkökulmasta (jälkiarviointi). Lapsibudjetoinnin suunnittelussa on tärkeää myös päättää siitä, toteutetaanko lapsibudjetointi kertaluonteisena tai tietyin väliajoin toistettavana katsauksena. Edellä mainituista asioista on päätettävä ennen kuin lapsibudjetointia ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan. Jälkikäteen tapahtuva kustannusten ja toimenpiteiden seuranta ja niiden perusteella tehtävä vaikutusarviointi näyttäisi kokemusten perusteella olevan käytännöllisempi tapa toteuttaa lapsibudjetointia.

Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, on tärkeää, että etenkin sote-palveluiden osalta lapsiin ja nuoriin kohdistuvat kustannukset ovat myös käytettävissä. Suunnitteilla oleva sote-uudistus on siirtämässä kuntien sote-palveluita maakuntien hoidettavaksi. Jotta lapsibudjetointi toimisi yli organisaatiorajojen, on muodostettava sellainen malli, että maakuntien sote-palveluiden lapsiin ja nuoriin kohdistuvista kustannuksista ja toimenpiteistä on jatkossakin saatavissa automaattisesti tiedot.

Lapsilähtöisen budjetoinnin yhtenä haasteena on se, miten lapsiin kohdistuvien menojen kokonaisuus saadaan selville. Toimialoista sivistystoimialan varhaiskasvatus ja perusopetus ovat käytännössä kokonaan lapsiin kohdistuvia menoja. Vastaavasti perusturvan puolella esimerkiksi lastensuojelun tai kouluterveydenhoidon menot. On myös palveluita, joista osa kohdistuu lapsiin. Tälläisia ovat esimerkiksi liikunta- ja kultuuripalvelut. Myös teknisellä toimialalla on lapsiin kohdistuvia menoja esimerkiksi leikkipuistojen ja jatkossa myös liikuntapaikkojen muodossa. Jotta kustannukset saataisiin kattavasti selville, on käytävä läpi koko talousarviorakenne ja tarvittaessa suunnitella ja päättää kustannusten kohdentamisen periaatteet. Näiltä osin tulisikin olla kansallisesti yhdenmukaiset periaatteet, jotta palveluiden ja kustannusten vertailukelpoisuus säilyisi. 

Edellä mainittuun viitaten valtakunnallinen kunnallisesta palvelutuotannosta kertyvä taloustieto on muuttumassa. Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointia kehitetään mahdollisimman pitkälle automatisoiduksi ja yhdenmukaiseksi vuoteen 2021 mennessä (Kuntatieto-ohjelma). Pyrkimyksenä on, että taloustieto on jatkossa avointa, ajantasaista ja vertailukelpoista. Tällä hetkellä tietoja kerätään jopa manuaalisesti, jolloin ne ovat valtakunnallisesti käytettävissä kuukausien viiveellä. Jatkossa tietojen yhtenäistäminen toteutetaan niin, että JHS 200-suositukset muuttuvat standardeiksi ja kunnat ja kuntayhtymät noudattavat niiden mukaista tietotuotantoa (mm. tililuettelo, kustannuslaskenta, talousarvio ja -suunnitelma, palveluluokittelu ja harmonisoidut tietomääritykset. Tieto toimitetaan jatkossa Valtiokonttorin ylläpitämään kuntatalouden tietopalveluun. Lapsibudjetoinnin toteutuksessa on hyvä ottaa huomioon valtakunnalliset linjaukset ja pyrkiä yhteensovittamaan sekä kustannuslaskennan periaatteita että palveluluokitteluja lasten ja lapsiperheiden palveluiden tarkasteluun.

Lapsibudjetointiin tarvitaan kansallista ohjausta ja yhteisten toimintamallien levittämistä.  Keskeisillä henkilöillä kunnassa on oltava ymmärrys siitä, mitä lapsibudjetoinnilla voidaan ja halutaan saavuttaa – ymmärrys lapsibudjetoinnin tarkoitusperistä ja mahdollisuuksista luo myös mahdollisuuden asettaa sille tavoitteita. Kunnan lapsibudjetoinnin tavoitteiden ja niiden toteutumisen seurannan tulee olla kytköksissä sekä lapsia koskeviin kansallisiin linjauksiin sekä kunnan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin strategioihin.

Sivistyslautakunta toteaa, että edellä mainittuihin selvityksiin ja jo toteutuneiden pilotointihankkeiden kokemuksiin perustuen Porissa lapsibudjetoinnin käyttöönoton edellytyksenä ja perusvaatimuksina ovat kansallinen ohjaus ja sen perusteella muodostettavat yhteiset toimintamallit.  Lapsibudjetoinnin kustannusten seurannan ja vertailun osalta noudatetaan kuntia velvoittavaa JHS-200 palveluluokitusta sekä kuntien automatisoitua talousraportointia ja siitä saatavaa tietoa. Seuranta toteutettaisiin jälkikäteisenä kustannusten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointina. Lisäksi on etukäteen päätettävä, millä organisaatiolla tai toimielimellä on lapsibudjetoinnin kokonaisuuden omistajuus. Lapsibudjetoinnin edellyttämät tiedot olisi saatava myös mahdollisen sote-uudistuksen jälkeen maakunnilta. Lapsibudjetoinnin tulokset tulisi kytkeä osaksi kaupungin hyvinvointikertomusta.  Toiminnan tasolla on tärkeää, että toimialojen yhteistyö lapsiin ja nuoriin kohdistuvien palveluiden osalta entisestään tiivistyy, panostetaan ennnaltaehkäiseviin palveluihin ja palveluketjujen toimivuuteen. Valtuustoaloite tukee Porin kaupungin strategisia tavoitteita lasten ja nuorten kaupunkina. 

Ehdotus

Esittelijä

Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta päättää antaa edellä kuvatun lausunnon valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Ilkka Manninen, controller, talousyksikkö, ilkka.manninen@porinperusturva.fi

Perustelut

Porin perusturva on laatinut yhdessä sivistystoimialan kanssa lausunnon lapsibudjetoinnista, jonka sivistyslautakunta on käsitellyt kokouksessaan 16.6.2020.

Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, maakunnan tai valtion talousarvion sekä tilinpäätöksen tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Kyse on sekä lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista että talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista. Nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu edistämään lapsibudjetointia (Hallitusohjelma 2019).

Lapsibudjetointia ei kunnissa ole aiemmin juuri toteutettu, eivätkä siitä viime vuosina julkaistut ohjeet ja suositukset ole tilannetta juuri muuttaneet. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että saatavilla oleva tieto lasten ja lapsiperheiden palveluista ja niiden kustannuksista on hajanaista ja vaikeasti hahmotettavaa. Lisäksi lapsibudjetoinnin keskeiset tietovarannot, kuten kuntien talous- ja tilinpäätöstiedot, eivät ole yhtenäisiä ja verrattavissa keskenään

Lapsilähtöistä budjetointia on pilotoitua aikaisemmin muutamissa kunnissa (Hämeenlinna, Heinola, Oulu). Oulussa lapsilähtöistä budjetointia on toteutettu jo kymmenen vuoden ajan ja se on vakiintunut osaksi toimintaa. Pilotoinneista saatiin sekä hyviä kokemuksia, mutta todettiin myös haasteita. Hämeenlinna toteutti lapsibudjetointia pitkälti elämänkaarihallinnon kautta, kun lasten ja nuorten palvelut olivat koottuina lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Elämänkaarihallintoa noudatettiin Hämeenlinnassa vuodesta 2009 vuoteen 2017 saakka. Mallista luovuttiin kuitenkin sote-uudistukseen valmistautumisen vuoksi. Mallin ollessa käytössä Hämeenlinna kykeni esimerkiksi toteuttamaan ennakoivia lisäpanostuksia lastensuojeluun, jotka käytännössä maksoivat itsensä takaisin.

Heinolassa hyvänä kokemuksena todettiin toimialojen yhteistyö, jonka avulla päästiin pureutumaan palveluiden katvealueisiin sekä päällekkäisyyksiin. Hyvä tulos oli myös se, että saatiin tietoa valtuuston päätöksenteon tueksi, ja tätä kautta myös konkreettisesti vaikutettua resurssointiin. Ongelmalliseksi toteutuksessa koettiin se, että erikoissairaanhoidon tarjoamat palvelut jäivät vielä tarkastelun ulkopuolelle.  Toteutus oli myös pitkälti manuaalinen ja näin ollen työläs. Lapsibudjetoinnin toteuttamisen avuksi on Heinolassa kaivattu erityisesti kansallista ohjausta ja tukea. (Valtioneuvoston kanslian julkaisu 2020).

Valtioneuvoston kanslia on julkaissut toukokuussa 2020 edellä mainitun selvityksen kolmen kunnan kanssa tehdystä lapsibudjetoinnin pilotointihankkeesta. Selvityksessä käydään läpi lapsibudjetoinnista saatuja kokemuksia, sen haasteita ja kehittämismahdollisuuksia. 

Lapsibudjetoinnin toteuttamiseen yksittäisessä kunnassa vaikuttaa muun muassa poliittinen tahtotila, kunnan hallintorakenne, käytettävissä olevat voimavarat (henkilöstöresurssit, tietojärjestelmät), olemassa oleva ohjeistus sekä henkilöstön osaaminen. Lapsibudjetointi edellyttää sekä organisaation johdolta että poliittiselta johdolta pitkäaikaista sitoutumista sekä sellaista hallinnollista rakennetta, joka tukee perinteisestä kunnallisesta toimialarakenteesta poiketen poikkihallinnollisuutta palveluiden johtamisessa.

Lapsibudjetointiin tarvitaan yhdenmukainen malli. Lapsibudjetoinnin juurruttaminen osaksi kunnan normaalia toimintaa, lapsibudjetoinnin tulosten pohjalta tehtävä lapsivaikutusten arviointi ja sitä seuraavat kehittämistoimenpiteet ovat työvaiheita, jotka vaativat kukin omanlaista osaamistaan. Lapsibudjetointi vaatii määriteltyjä tavoitteita sekä aika- ja resurssi-investointeja. Samoin tulisi päättää, tavoitellaanko sillä lapsiin kohdistuvien eurojen ennakkoarviointia (ennakollinen arviointi) vai jälkikäteistä seurantaa tuotannon, palvelurakenteen tai lapsivaikutusten näkökulmasta (jälkiarviointi). Lapsibudjetoinnin suunnittelussa on tärkeää myös päättää siitä, toteutetaanko lapsibudjetointi kertaluonteisena tai tietyin väliajoin toistettavana katsauksena. Edellä mainituista asioista on päätettävä ennen kuin lapsibudjetointia ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan. Jälkikäteen tapahtuva kustannusten ja toimenpiteiden seuranta ja niiden perusteella tehtävä vaikutusarviointi näyttäisi kokemusten perusteella olevan käytännöllisempi tapa toteuttaa lapsibudjetointia.

Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, on tärkeää, että etenkin sote-palveluiden osalta lapsiin ja nuoriin kohdistuvat kustannukset ovat myös käytettävissä. Suunnitteilla oleva sote-uudistus on siirtämässä kuntien sote-palveluita maakuntien hoidettavaksi. Jotta lapsibudjetointi toimisi yli organisaatiorajojen, on muodostettava sellainen malli, että maakuntien sote-palveluiden lapsiin ja nuoriin kohdistuvista kustannuksista ja toimenpiteistä on jatkossakin saatavissa automaattisesti tiedot.

Lapsilähtöisen budjetoinnin yhtenä haasteena on se, miten lapsiin kohdistuvien menojen kokonaisuus saadaan selville. Toimialoista sivistystoimialan varhaiskasvatus ja perus- ja lukiokoulutus ovat käytännössä kokonaan lapsiin kohdistuvia menoja. Vastaavasti sote-puolella esimerkiksi lastensuojelun tai kouluterveydenhoidon menot. On myös palveluita, joista osa kohdistuu lapsiin. Tällaisia ovat esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelut. Myös teknisellä toimialalla on lapsiin kohdistuvia menoja esimerkiksi leikkipuistojen ja liikuntapaikkojen muodossa. Jotta kustannukset saataisiin kattavasti selville, on käytävä läpi koko talousarviorakenne ja tarvittaessa tehdä ja päättää kustannusten kohdentamisen periaatteet. Näiltä osin tulisikin olla kansallisesti yhdenmukaiset periaatteet, jotta palveluiden ja kustannusten vertailukelpoisuus säilyisi. 

Edellä mainittuun viitaten valtakunnallinen kunnallisesta palvelutuotannosta kertyvä taloustieto on muuttumassa. Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointia kehitetään mahdollisimman pitkälle automatisoiduksi ja yhdenmukaiseksi vuoteen 2021 mennessä (Kuntatietoluotsi 2019). Pyrkimyksenä on, että taloustieto on jatkossa avointa, ajantasaista ja vertailukelpoista. Tällä hetkellä tietoja kerätään jopa manuaalisesti, jolloin ne ovat valtakunnallisesti käytettävissä kuukausien viiveellä. Jatkossa tietojen yhtenäistäminen toteutetaan niin, että JHS 200-suositukset muuttuvat standardeiksi ja kunnat ja kuntayhtymät noudattavat niiden mukaista tietotuotantoa (mm. tililuettelo, kustannuslaskenta, talousarvio ja -suunnitelma, palveluluokittelu ja harmonisoidut tietomääritykset). Tieto toimitetaan jatkossa Valtiokonttorin ylläpitämään kuntatalouden tietopalveluun. Lapsibudjetoinnin toteutuksessa on hyvä ottaa huomioon valtakunnalliset linjaukset ja pyrkiä yhteensovittamaan sekä kustannuslaskennan periaatteita, että palveluluokitteluja lasten ja lapsiperheiden palveluiden tarkasteluun.

Lapsibudjetointiin tarvitaan kansallista ohjausta ja yhteisten toimintamallien levittämistä.  Keskeisillä henkilöillä kunnassa on oltava ymmärrys siitä, mitä lapsibudjetoinnilla voidaan ja halutaan saavuttaa – ymmärrys lapsibudjetoinnin tarkoitusperistä ja mahdollisuuksista luo myös mahdollisuuden asettaa sille tavoitteita. Kunnan lapsibudjetoinnin tavoitteiden ja niiden toteutumisen seurannan tulee olla kytköksissä sekä lapsia koskeviin kansallisiin linjauksiin sekä kunnan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin strategioihin.

Perusturvalautakunta toteaa, kuten sivistyslautakunta: että edellä mainittuihin selvityksiin ja jo toteutuneiden pilotointihankkeiden kokemuksiin perustuen sekä lisäksi Porissa lapsibudjetoinnin käyttöönoton edellytyksenä ja perusvaatimuksina ovat kansallinen ohjaus ja sen perusteella muodostettavat yhteiset toimintamallit.  Lapsibudjetoinnin kustannusten seurannan ja vertailun osalta noudatetaan kuntia velvoittavaa JHS-200 palveluluokitusta sekä kuntien automatisoitua talousraportointia ja siitä saatavaa tietoa. Seuranta toteutettaisiin jälkikäteisenä kustannusten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointina. Lisäksi on etukäteen päätettävä, millä organisaatiolla tai toimielimellä on lapsibudjetoinnin kokonaisuuden omistajuus. Lapsibudjetoinnin edellyttämät tiedot olisi saatava myös mahdollisen sote-uudistuksen jälkeen maakunnilta. Lapsibudjetoinnin tulokset tulisi kytkeä osaksi kaupungin hyvinvointikertomusta.  Toiminnan tasolla on tärkeää, että toimialojen yhteistyö lapsiin ja nuoriin kohdistuvien palveluiden osalta entisestään tiivistyy, panostetaan ennalta ehkäiseviin palveluihin ja palveluketjujen toimivuuteen. Valtuustoaloite tukee Porin kaupungin strategisia tavoitteita lasten ja nuorten kaupunkina. 

Ehdotus

Esittelijä

Sanna Mustajoki-Kunnas, perusturvajohtaja, sanna.mustajoki-kunnas@porinperusturva.fi

Perusturvalautakunta päättää antaa edellä kuvatun lausunnon valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Tarja Koskela, tarja.koskela@pori.fi

Perustelut

Valtuutettu Henna Kyhä on jättänyt  kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.4.2020 § 57 valtuustoaloitteen koskien lapsibudjetoinnin käyttöönottoa Porissa. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.5.2020 § 268 päättänyt pyytää aloitteesta perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan lausunnot 30.6.2020 mennessä. Sivistyslautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 16.6.2020 § 172 ja perusturvalautakunta kokouksessaan 27.8.2020 § 141.

Asian aikaisempi käsittely ja päätöksenteko ovat luettavissa asian historiatiedoista. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet ja annetut lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Tiedoksi

kaupunginvaltuusto

Käsiteltävät asiat