Kaupunginhallitus, kokous 17.11.2025

Perustelut

Kuntien osuus työttömyystukien rahoituksesta laajeni vuoden 2025 alussa TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä. Taustalla on tavoite ohjata kuntia tarjoamaan työttömille palveluja, joiden avulla he voivat työllistyä nopeammin. Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat nykyään osan Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu koskee myös työttömyystukea, joka maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lisäksi kuntien rahoitusvastuu on aikaistunut ja rahoitusosuus kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Ennen vuotta 2025 Kela on laskuttanut kunnilta osan työmarkkinatuesta silloin, kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää tai pidempään. Nykyään Kela laskuttaa kuntaa henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyystukea 101 päivää.

Aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuudet eli ns. työllisyydenhoidon sakkomaksut on Porissa maksettu toimialoille kohdistamattomista käyttötalouseristä. 1.1.2025 alkaen nämä uudistetut työllisyydenhoidon rahoitusosuuserät siirrettiin elinvoima- ja ympäristötoimialan kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön alaisiksi kuluiksi. Näin jatkossa kaikki työllisyydenhoitoon liittyvät kuluerät ovat toimialan alla. Työllisyydenhoidon rahoitusosuuksien määräraha vuodelle 2025 on 11,3 M€, mutta määräraha ei tule riittämään. Työttömyysluvut sekä avoimien työpaikkojen määrä ovat merkittävästi kiinni suhdanteista, mutta myös yritysten kasvuhalusta ja -kyvystä, joita toimialalla yritetään yhteistyöllä elinkeinopalvelujen kanssa kehittää. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu johtaa määrärahan ylittymiseen. Vaikka työttömyys esimerkiksi rakentamisessa investointipäätösten myötä helpottuisi, vähenee pitkäaikaistyöttömyys tätä hitaammin. Elinvoima- ja ympäristötoimiala arvioi tämänhetkisen tiedon perusteella, että työttömyystukien rahoitusosuuksien määräraha ylittyy noin 1,1 M€.

Porissa työttömyys on kasvanut vuodesta 2024 pahimmillaan jopa yli kolme prosenttiyksikköä (4/2024: 11,9 % -> 4/2025: 14,1 %), mutta kesän jälkeen työttömyys on lähtenyt selvään pudotukseen lähestyen jo viime vuoden syksyn tasoa (9/2024: 12,1 % -> 9/2025: 12,8 %). Samaan aikaan esimerkiksi Tampereen tai Turun työttömyys on kasvanut. Taustalla voidaan nähdä olevan esimerkiksi pk-yritysten parantuneet tulevaisuudennäkymät ja telakan tilauskannan kohentuminen.  

Elinvoima- ja ympäristötoimiala hakee vuoden 2024 talousarvioonsa lisämäärärahaa 420 000 euroa. Lisämäärärahatarve johtuu pääasiassa työttömyystukien rahoitusosuuksista. Lisäksi elinvoima- ja ympäristötoimialalla on riskinä muun muassa rakennuslupatuottojen heikko kehitys. Talouden kehitys jatkunee samalla tasolla koko 2025 vuoden, joten on odotettavissa, että lupatuottotavoitteeseen ei päästä, jos suurhankkeita ei toteudu. Tällä hetkellä arvioidaan, että rakennuslupamaksutuottotavoitteesta voi jäädä toteutumatta jopa 0,5 M€. Toimialan talousarvio tulee kuitenkin alittumaan muun muassa joukkoliikenteen kustannuspaikalla (arvio 0,2 M€), lisäksi avustustuottoja on saatu tänä vuonna jo 0,15 M€ arvioitua enemmän.

Myös työllisyysalueen arvioitu 0,9 M€ toimintakatteen alitus vähentää toimialan lisämäärärahan tarvetta. Työllisyysalueen määrärahojen alitus johtuu palvelutoiminnan käynnistymisen viiveistä ja palveluiden kysyntätilanteesta, maksatusten jaksotuksista sekä uusien toimintatapojen suunnittelusta ja käyttöönotosta. Vuoden 2025 talousarviossa oli varauduttu TE-toimistolta siirtyneistä palkkatukipäätöksistä aiheutuvien kulujen täysimääräiseen korvaamiseen, mutta osa niistä toteutuu vasta vuonna 2026 ja 2027. Koulutuspalvelut, yhteishankintakoulutukset ja kotoutumiskoulutukset käynnistyivät suunniteltua hitaammin, eikä kysyntäkään ole toteutunut arvioidusti. Koulutuspalveluiden tuottajien kilpailutusten kautta on saavutettu myös säästöjä verrattuna aikaisempaan. Lisäksi uuden toiminnan käynnistymisestä johtuvan yleisen varovaisuusperiaatteen ja kulukurin kautta toimintakulut ovat toteutuneet suunniteltua maltillisemmin.

Perustelut

Teknisen toimialan sitovuustasot valtuustoon nähden ovat toimintatuotot, valmistus omaan käyttöön ja toimintakulut, jokainen erikseen. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan, mikäli näyttää siltä, että toimintatuottojen tai valmistus omaan käyttöön -erän tuloarviota ei pystytä saavuttamaan tai toimintakuluissa määrärahaylitystä ei voida välttää, tulee toimialan luottamuselimen tehdä perusteltu esitys määrärahamuutoksesta kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Tekninen toimiala vastaa kaikista kaupungin infraan ja toimitiloihin toteuttavista investoinneista. Investointiprojektit toteutetaan joko ulkoisena urakointina tai omajohtoisesti. Omajohtoisesti toteutetuilla työmailla työt tehdään suurimmaksi osaksi omalla henkilökunnalla. Valmistus omaan käyttöön -erä muodostuu omajohtoisesti toteutettujen investointikohteiden kaupungin oman henkilökunnan tekemien työtuntien kustannuksista.

Teknisen toimialan vuoden 2025 talousarviossa valmistus omaan käyttöön -erän sitova tuloarvio on 2,9 miljoonaa euroa. Katujen kunnossapidon tason nostaminen on siirtänyt oman henkilökunnan työtehtävien painopistettä aiempaa enemmän rakentamisesta kunnossapitoon. Myös investointitason laskeminen on vähentänyt mahdollisuuksia oman henkilökunnan käyttöön rakennuskohteissa. Näiden tekijöiden seurauksena toimiala esittää valmistus omaan käyttöön -erän sitovan tuloarvion alentamista 400 000 euroa.