Kaupunginhallitus, kokous 4.10.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 678 Porin kaupungin talous- ja henkilöstöraportti tammi-elokuu 2021

PRIDno-2021-1264

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Raportointi vuonna 2021

Kuntien automaattinen talousraportointi on edennyt vaiheeseen, jossa kunnan on raportoitava taloustietojaan valtiokonttorille neljännesvuosittain. Lisäksi kunnan tulee mm. raportoida puolivuotisraportoinnin yhteydessä tilinpäätösennuste valtiokonttorille. Raportoinnin käytännön toteutus valtiokonttorin vaatimusten mukaisesti on vaatinut järjestelmämuutosten lisäksi muutoksia mm. kirjaus-, jaksotus- ja ennustekäytäntöihin. Vuoden alusta lähtien investointien kirjaustapaa on muutettu olennaisesti. Näitä muutoksia ei ole toteutettu Sarastian käytöstä poistuvaan Kuntari-raportointijärjestelmään, vaan käyttöön ollaan ottamassa Sarastian uutta BI-ratkaisua. Käyttöönotto on viivästynyt alkuperäisestä tavoiteaikataulusta, ja siksi tammi-maaliskuun raportointi talouden osalta on toteutettu tavallista suppeamalla esitystavalla FPM-järjestelmän talousarvion tuloslaskelmalla ja toimialakohtaisella toteumaseurannalla. Henkilöstöraportti saadaan toistaiseksi Kuntari-järjestelmästä. Uusi Kuntarin korvaava Sarastia BI-järjestelmä talous- ja henkilöstöraportointiin otetaan käyttöön kevään aikana.

Toiminnallisten tavoitteiden osalta talousarviossa 2021 luovuttiin toimialakohtaisista palvelulupauksista. Koko kaupungin palvelulupausten toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Top11-prosessien pitkän aikavälin tavoitteisiin kytkeytyvien vuosimittarien seurantaa kehitetään edelleen. Perusturvan prosessien mittareista merkittävä osa kytkeytyy suoraan tuottavuusohjelmaan. Mittareiden toteumat raportoidaan kaupunginvaltuustolle viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä ja soveltuvin osin puolivuotisraportissa. Lisäksi toimialat raportoivat omat vuositavoitteensa lauta-/johtokunnille.

Toimialakohtaiset ennusteet

Kaupunginhallitukselle kuuluvista lentoliikenteen määrärahoista odotetaan koronatilanteen vuoksi vähintään. 0,5 M€ säästöä.

Konsernipalvelut-esikuntayksikössä ei ennusteta poikkeamia, vaan alkuperäisessä talousarviossa pysytään.

Perusturvan ennusteen mukaan talousarviossa pysytään. Riski määrärahojen riittämiselle on edelleen, mikäli koronatilanne muuttuu olennaisesti. Ennusteessa ei ole huomioitu 1.7.2021 voimaan astuvaa asiakasmaksulain muutosta, vaan sen taloudellisten vaikutusten arviointi on edelleen kesken. Selvitys lakimuutoksen vaikutuksista esitetään perusturvalautakunnalle toukokuussa.

Sivistystoimialan maksutuotoissa näkyy edelleen jatkuva koronatilanne. Kulttuuri- ja liikuntalaitokset ovat olleet suljettuina, minkä vuoksi pääsymaksutuloja ei ole alkuvuonna juurikaan kertynyt. Lisäksi tilojen käyttömaksuja on jäänyt saamatta. Edellä mainittujen tuottojen menetykset ovat noin 0,15 miljoonaa euroa kuukaudessa. Toimintatuottojen toteuma tulee vuoden mittaan tasoittumaan. Mikäli koronatilanteen vuoksi tiloja joudutaan pitämään jatkossakin suljettuina, maksutuotot tulevat edelleen vähenemään, ja toimintatuotot jäävät merkittävästi talousarviosta. Toimintakuluissa oppivelvollisuusiän laajentamisen myötä ensimmäisen vuoden lukiolaisten oppimateriaalien ja -tarvikkeiden hankinnat lisäävät jatkossa merkittävästi kuluja. Henkilöstökulut ovat viime vuoden vastaavan ajankohdan tasolla jopa hieman alemmat. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on vähentynyt. Lyhytaikaisten sijaisten käyttö on vähentynyt, ja varhaiskasvatuksen tuottavuusohjelmalla on tehostettu toimenpiteitä, joilla tehokkaammin reagoidaan varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten hoitotarpeen vaihteluihin. Oppivelvollisuusiän laajentamisen vaikutuksia ei otettu huomioon talousarviossa 2021, koska valtion päätöstä asiasta ei ollut. Lisäksi koulupsykologin virkoja on täyttämättä, ja lainsäädännön edellyttämien palvelujen saatavuuden takaamiseksi on tarve lisätä uusia toimia. Edellä mainitut kulujen lisäykset ja tuottojen vähentymiset huomioon ottaen talousennuste on, että talousarvio ylittyy tämänhetkisen tiedon perusteella 0,2 miljoonaa euroa. Mikäli uusia koulupsykologin tehtäviä perustetaan, on niihin osoitettava lisämääräraha.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan osalta kaupunginvaltuusto on päättänyt myöntää 0,​7 miljoonan euron lisämäärärahan vuoden 2021 talousarvioon koronatilanteen aiheuttaman avoimen joukkoliikenteen lipputuloaleneman kompensoimiseksi.

Teknisen toimialan ennusteen mukaan talousarviossa pysytään. Talouden toteutumaan tulevat vaikuttamaan sääolosuhteet sekä edelleen jatkuva koronatilanne, jotka tuovat ennusteeseen epävarmuutta. Kiinteistönhoidon osalta tytäryhtiöiden omistamia hoidettavia kohteita on vähennetty, mikä tulee näkymään kiinteistönhoidon myyntituottojen arvioitua pienempänä toteutumana.

Satakunnan Pelastuslaitos ja liikelaitokset ennustavat pysyvänsä talousarviossa.

Toimialoille kohdistamattomissa erissä ei toistaiseksi ole ylityspainetta, mutta työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittymistä seurataan. Investointien kirjaustavan muutoksesta johtuen omajohtoisen rakentamisen investointimenoja, jotka eivät ole henkilöstömenoja, ei enää raportoida tuloslaskelmassa. Tämän vuoksi valmistus omaan käyttöön -erä ja toimintamenot tämän tehtäväkohdan osalta eivät toteudu talousarvion mukaisesti. Muutoksella ei ole nettovaikutusta tulokseen.

Henkilöstö

Maaliskuussa koko henkilöstön määrä on 6351. Vakinaisen henkilöstön määrä jatkaa laskuaan ja oli maaliskuun viimeisenä päivänä 4997. 12 kuukauden aikana vakinainen henkilöstö on vähentynyt 59 henkilöllä.  

Vakinaisten päättyneitä palvelussuhteita on edeltävään vuoteen verraten lähes yhtä paljon, vuoden 2021  alusta lukien 77 kappaletta. Samaan aikaan hyväksyttyjä vakinaisten täyttölupahakemuksia on 90, joista esimerkiksi sosiaaliala 31, opetus- ja kulttuuriala 26, tekninen ala 18 ja terveydenhuoltoala 13. Hyväksyttyjä täyttölupahakemuksia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 16 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. 

Vanhuuseläkkeelle siirtymiset ovat hieman vähentyneet. Irtisanoutumiset ja toisen työnantajan palvelukseen siirtymiset ovat kasvaneet vastaavasti. Tämän lisäksi palvelussuhteen päättymissyitä on vielä useita, jotka eivät tarkoita suoraan henkilön työpanoksen poistumista, vaan teknistä muutosta palvelussuhteessa tai esimerkiksi osa-aikaisuutta, jolloin vain osa henkilön työpanoksesta poistuu.  

Palkallisten henkilötyövuosien kertymä tammikuu 2021 – maaliskuu 2021 on 35,4 (-2,5 %) henkilötyövuotta pienempi kuin vastaavaan aikaan edeltävänä vuonna. Keskimääräinen henkilöstön määrä on siten pienempi kuin 2020 vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.  

Henkilötyövuosien vähenemä kompensoi maksettujen palkkojen ja siten henkilöstökulujen kasvua. Esimerkiksi peruspalkkoja on maksettu saman verran kuin vuoden 2020 tammi-maaliskuussa.  

Terveysperusteiset poissaolot ovat yhä aikaisempia vuosia matalammalla: -16,5 % verrattuna vuoden takaiseen tasoon (perusturvassa -17,1 %). Kehityssuunta on siten erinomainen ja se näkyy myös maksettujen poissaoloajan palkkojen selvänä vähenemisenä (-12,8 %). Tosin vuoden 2020 vertailukaudella poissaolojen määrä oli koronan takia poikkeuksellisen korkea. Poissaoloprosentti 2021 ensimmäisellä kvartaalilla on 4,9. Koko vuoden 2020 poissaoloprosentti oli 5,1. 

Henkilöstösäästöjen vaikutus palvelujen ostoihin

Konsernipalveluissa henkilöstösäästötavoitteen johdosta ei ole omaa työtä jouduttu korvaamaan ostopalveluilla.

Perusturvassa henkilöstösäästöjä ei ole korvattu ostopalveluilla. Palvelujen ostoja käytetään normaalissakin tilanteessa oman tuotannon rinnalla tai sitä tukemaan. Lisäksi rekrytointiongelmista johtuen ostetaan ostopalveluna esimerkiksi lääkäreitä.

Sivistystoimialalla henkilöstösäästöjä ei ole korvattu palvelujen ostojen lisäämisellä. Opetusyksikössä on ostettu psykologipalveluja, mutta nämä eivät johdu henkilöstösäästöistä vaan siitä, että lakisääteisten palveluiden hoitamiseen ei ole riittävästi omaa henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksessa on käytössä palveluseteli. Palvelusetelillä ei ole korvattu omaa henkilöstöä säästöjen vuoksi. Henkilöstön tarve on vähentynyt varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten määrän vähentyessä. Kaupunginvaltuusto on talousarviossa 2021 asettanut varhaiskasvatuksen yhdeksi tavoitteeksi lisätä palvelusetelillä tuotettujen palveluiden osuutta varhaiskasvatuksessa.

Elinvoima- ja ympäristötoimialalla HTV-säästövelvoite ei ole aiheuttanut asiantuntijapalveluiden käytön lisääntymistä toimialalla, mutta henkilöstöresurssin vähyyttä joudutaan todennäköisesti korvaamaan kaupunkisuunnittelussa asiantuntijapalveluiden hankinnalla.

Teknisellä toimialalla henkilöstösäästöt eivät ole vielä vaikuttaneet ostopalvelujen lisääntymiseen, mutta jatkossa se tulee olemaan väistämätöntä oman toiminnan supistuessa.

Pelastuslaitoksella henkilöstösäästöjä ei ole korvattu palvelujen ostojen lisäämisellä.

Palveluliikelaitos ei ole korvannut omaa työtä ostopalveluilla. Säännöllisesti on tilattu ulkoista palvelua, jota ei itse pystytä tekemään: korkealla olevat siivoukset, ikkunoiden pesut (mm. kaupungintalo ja raatihuone) ja keittiökoneiden huollot.

Porin Vesi on joutunut lisäämään ostopalveluiden osuutta pumppaamoiden kunnossapidon metalli-, kone- ja sähkötöissä.

Investoinnit

Investointien toteuttaminen on käynnistynyt teknisellä toimialalla työohjelman mukaisesti eikä tässä vaiheessa ennusteta merkittäviä poikkeamia.

Verotulot

Laskennalliset jako-osuudet on päivitetty vuodelle 2021 helmikuussa, joten Porin veroprosentin korotus on nyt huomioitu jako-osuudessa. Veronkorotuksen vaikutus kunnallisveron kasvuun on 3,7 %. Toinen merkittävä tekijä on yhteisöveron tilapäinen jako-osuuden korotus kunnille ja kolmantena tekijänä on kiinteistöveron muuttunut järjestelmä, minkä takia vuoden 2020 kiinteistöveroja on tuloutunut tälle vuodelle noin 2,5 M€.

Koronan takia kuntien osuus yhteisöveroon on toista vuotta korotettuna 10 prosentilla (kuntien osuus aiemmin 32,13 %, viime ja tänä vuonna 42,13 %). Jako-osuuden korotus nostaa yhteisöveron kertymää aikaisempien vuosien tasolle. Alkuvuoden tilityksissä on paljon ennakkoverojen täydennyksiä eli yritykset ovat maksaneet vapaaehtoisia täydennyksiä.

Kiinteistöverojen verotuksen päättymisaikataulua on muutettu ja verotus päättyy aiempaa joustavammin ja jakautuu useammalle kuukaudelle. Verotuksen päättymisaikataulun muutos aiheutti sen, että osa vuoden 2020 kiinteistöveroista tilittyi vasta vuoden 2021 tammi - maaliskuussa. Vastaavan kaltainen vaihesiirtymä tulee myös tämän vuoden veroihin eli tänä vuonna kiinteistöveroa kertyy normaali määrä. Kiinteistöveron kertymää ei ole mielekästä seurata prosenttiosuuksina, koska vero tulee verotuspäätösten tahdissa, eikä kertymästä voi päätellä koko vuoden ennustetta.

Verotuloja on nyt kertynyt 27,75 % talousarvion odotuksesta. Viime vuonna tähän aikaan oli kertynyt 26,33 % koko vuoden kertymästä. Merkittävimmät tekijät paremmalle kertymälle ovat yhteisöverojen kertymä ja kiinteistöverotilityksen aikataulumuutos. Koko vuoden kertymä riippuu erittäin voimakkaasti elo- ja syyskuun tilityksistä. Silloin valmistuu henkilöverotus ja tiedetään maksettavat veronpalautukset. Lisäksi koronatilanteen kehitys vaikuttaa talouselämään Suomessa ja erityisesti Euroopassa, mikä taas vaikuttaa verotuloihin.

Alkuvuoden tilitysten perusteella voidaan ennustaa verotulojen ylittävän talousarviossa olevan odotuksen noin kahdella miljoonalla eurolla.

Valtionosuudet

Valtionosuuksiin ei toistaiseksi ole tehty valtakunnan tasolla muutospäätöksiä koronasta johtuen, joten niiden arvioidaan toteutuvan alkuperäisten valtionosuuspäätösten ja talousarvion mukaisesti.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotoissa epävarmuutta on Porin Satama Oy:n korkotuloutuksessa. Budjettiin sisältyvä 1,5 miljoonan euron tulo-odottama on jäänyt toteutumatta kahtena edellisenä tilikautena. Tällä hetkellä ennuste on kuitenkin vielä sen mukainen, että tuloutus toteutuu. 

Poistojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Alkuperäisen talousarvion tilikauden tulos on -6,0 M€. Muutettu talousarvio joukkoliikenteen lisäys huomioiden on -6,7 M€. Päivitetty verotuloennuste ja toimialakohtaiset poikkeamat huomioiden vuoden 2021 alustavaksi tulosennusteeksi muodostuu -4,4 M€. Vuonna 2020 tammi-maaliskuun tulos oli noin 12 miljoona heikompi kuin nyt.

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä tammi-maaliskuun talous- ja henkilöstöraportin sekä toimialojen selvitykset henkilöstösäästöjen vaikutuksista palveluiden ostoihin ja saattaa ne kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 3.5.2021 § 316 Porin kaupungin talous- ja henkilöstöraporttia tammi-maaliskuulta 2021.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely ovat luettavissa historiatiedoista.

Ehdotus

Kaupunginhallituksen päätösehdotus:

Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi tammi-​maaliskuun talous-​ ja henkilöstöraportin sekä toimialojen selvitykset henkilöstösäästöjen vaikutuksista palveluiden ostoihin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Raportointi vuonna 2021

Tammi-huhtikuun raportointi talouden osalta on toteutettu ensimmäisen neljänneksen tapaan FPM-järjestelmän talousarvion tuloslaskelmalla ja toimialakohtaisella toteumaseurannalla. Henkilöstön osalta raportoidaan olennaisimmat tiedot. Varsinainen henkilöstöraportti tammi-huhtikuun tilanteesta saadaan takautuvasti, kun uusi BI-järjestelmä otetaan käyttöön kesäkuussa.

Toimialakohtaiset ennusteet

Kaupunginhallitukselle kuuluvista lentoliikenteen määrärahoista odotetaan koronatilanteen vuoksi vähintään 0,5 M€ säästöä.

Konsernipalvelut-esikuntayksikössä ei ennusteta poikkeamia, vaan alkuperäisessä talousarviossa pysytään.

Perusturvalautakunnan esityslistan 27.5. mukaan lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle yhteensä 3,64 M€ määrärahalisäyksiä. Summasta 2 M€ aiheutuu asiakasmaksulain muutoksesta ja 1,64 M€ tehostetun palveluasumisen yksityisten palvelutuottajien sopimushintojen korotuksista 1.7.2021 alkaen.

Sivistystoimialalla kulttuuri- ja liikuntalaitokset ovat olleet jatkuvan koronatilanteen takia suljettuina vielä huhtikuussa, joten pääsy- ja käyttömaksuja on jäänyt kertymättä. Toukokuun aikana tiloja on avattu, joten pääsy- ja käyttömaksujen määrä tulee lisääntymään. Toisaalta maksutuottoja tulee merkittävästi vähentämään varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen 1.8.2021 alkaen. Oppivelvollisuusiän laajentamisen myötä ensimmäisen vuoden lukiolaisten oppimateriaalien ja -tarvikkeiden hankinnat lisäävät jatkossa kuluja. Lisäksi opintojen ohjaukseen ja muihin tukitoimiin liittyviä kuluja toteutuu syksyn aikana. Talousarvion valmistelun lähtökohtana oli se, että oppivelvollisuusiän laajentamisen vaikutuksia ei oteta huomioon talousarviossa 2021, koska valtion päätöstä asiasta ei ollut. Lisäksi sivistyslautakunta on päättänyt esittää neljän uuden koulupsykologin palkkaamista 1.8.2021 alkaen. Edellä mainitut kulujen lisäykset ja tuottojen vähentymiset huomioon ottaen ennuste on, että talousarvio ylittyy arviolta 0,5 miljoonaa euroa.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan osalta kaupunginvaltuusto on päättänyt myöntää 0,​7 miljoonan euron lisämäärärahan vuoden 2021 talousarvioon koronatilanteen aiheuttaman avoimen joukkoliikenteen lipputuloaleneman kompensoimiseksi.

Teknisen toimialan ennusteen mukaan talousarviossa pysytään. Talouden toteutumaan tulevat vaikuttamaan sääolosuhteet sekä edelleen jatkuva koronatilanne, jotka tuovat ennusteeseen epävarmuutta. Kiinteistönhoidon osalta tytäryhtiöiden omistamia hoidettavia kohteita on vähennetty, mikä tulee näkymään kiinteistönhoidon myyntituottojen arvioitua pienempänä toteutumana.

Satakunnan Pelastuslaitos ja liikelaitokset ennustavat pysyvänsä talousarviossa.

Toimialoille kohdistamattomissa erissä ei toistaiseksi ole ylityspainetta, mutta työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittymistä seurataan. Investointien kirjaustavan muutoksesta johtuen omajohtoisen rakentamisen investointimenoja, jotka eivät ole henkilöstömenoja, ei enää raportoida tuloslaskelmassa. Tämän vuoksi valmistus omaan käyttöön -erä ja toimintamenot tämän tehtäväkohdan osalta eivät toteudu talousarvion mukaisesti. Muutoksella ei ole nettovaikutusta tulokseen.

Henkilöstö

Huhtikuussa koko henkilöstön määrä oli 6315. Vakinaisen henkilöstön määrä jatkaa laskuaan ja oli huhtikuun viimeisenä päivänä 4988. 

Huhtikuussa tehtiin 20 täyttölupahakemusta ja samaan aikaan päättyi 23 vakinaisten palvelussuhdetta. Vakinaisten täyttölupahakemuksia on tehty 114 vuoden alusta lukien, eli 22 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikki hakemukset on hyväksytty. Vanhuuseläkkeelle siirtymisiä on yhä edeltävää vuotta vähemmän, mutta kasvua on ollut muissa päättymissyissä. 

Terveysperusteisten poissaolojen kehityssuunta jatkuu myönteisenä. Henkilöstömäärään suhteutetut poissaolopäivät ovat edelleen huhtikuussa vähentyneet. Poissaolojen väheneminen johtuu suurelta osin koronatilanteesta seuranneesta infektiosairauksien puuttumisesta, mutta poissaolot ovat vähentyneet kaikissa diagnoosiryhmissä. Suurin osa poissaoloista aiheutuu edelleen tuki- ja liikuntaelinoireista (huhtikuussa 30 %), mutta niiden osuus on laskenut parin viime vuoden ajan. Toiseksi suurin poissaoloja aiheuttava diagnoosiryhmä ovat erilaiset mielenterveyden ongelmat (huhtikuussa 19 %), joiden kasvava trendi on alkuvuonna 2021 tasaantunut. Huhtikuussa puolet poissaolojaksoista olivat esimiehen myöntämiä 1-7 päivän poissaoloja. 

Investoinnit

Investointien toteuttaminen on käynnistynyt teknisellä toimialalla työohjelman mukaisesti eikä tässä vaiheessa ennusteta merkittäviä poikkeamia.

Verotulot

Verotuloennuste on päivitetty Kuntaliiton uusimman ennustekehikon mukaiseksi ja siinä on huomioitu kevään kuntatalousohjelman arviot verotulojen kehityksestä. Ennustekehikossa ansiotulojen kehitykset perustuvat Verohallinnon tilastoon, jossa ansiotulot perustuvat työnantajilta ja suoritusten maksajilta saatuihin tulorekisteri- ja vuosi-ilmoitustietoihin. Tilasto on ensimmäinen luotettava näkymä viime vuoden ansiotulojen kehityksestä. Aiemmat oletusarvot perustuivat pitkälle koko maan kehitykseen sekä kunnan väestön kehitykseen, eikä koronan kuntakohtaisia vaikutuksia ansiotuloihin pystytty huomioimaan yhtä tarkasti.

Koronan takia kuntien osuus yhteisöveroon on toista vuotta korotettuna 10 prosenttiyksiköllä. Jako-osuuden korotus nostaa yhteisöveron kertymää aikaisempien vuosien tasolle. Alkuvuoden tilityksissä on paljon ennakkoverojen täydennyksiä eli yritykset ovat maksaneet vapaaehtoisia täydennyksiä.

Kiinteistöverojen verotuksen päättymisaikataulua on muutettu ja verotus päättyy aiempaa joustavammin ja jakautuu useammalle kuukaudelle. Verotuksen päättymisaikataulun muutos aiheutti sen, että osa vuoden 2020 kiinteistöveroista tilittyi vasta vuoden 2021 puolella. Vastaavan kaltainen vaihesiirtymä tulee myös tämän vuoden veroihin eli tänä vuonna kiinteistöveroa kertyy normaali määrä. Kiinteistöveron kertymää ei ole mielekästä seurata prosenttiosuuksina, koska vero tulee verotuspäätösten tahdissa, eikä kertymästä voi päätellä koko vuoden ennustetta.

Verotuloja on nyt kertynyt 36 % talousarvion odotuksesta. Viime vuonna tähän aikaan oli kertynyt 34 % koko vuoden kertymästä. Merkittävimmät tekijät paremmalle kertymälle ovat yhteisöverojen kertymä ja kiinteistöverotilityksen aikataulumuutos. Koko vuoden kertymä riippuu erittäin voimakkaasti elo- ja syyskuun tilityksistä. Silloin valmistuu henkilöverotus ja tiedetään maksettavat veronpalautukset. Lisäksi koronatilanteen kehitys vaikuttaa talouselämään Suomessa ja erityisesti Euroopassa, mikä taas vaikuttaa verotuloihin.

Kuntaliiton uusimman ennustekehikon perusteella verotulot kokonaisuudessaan alittavat talousarviossa olevan odotuksen noin 1,2 miljoonalla eurolla.

Valtionosuudet

Valtionosuuksiin ei toistaiseksi ole tehty valtakunnan tasolla muutospäätöksiä koronasta johtuen, joten niiden arvioidaan toteutuvan alkuperäisten valtionosuuspäätösten ja talousarvion mukaisesti.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotoissa epävarmuutta on Porin Satama Oy:n korkotuloutuksessa. Budjettiin sisältyvä 1,5 miljoonan euron tulo-odottama on jäänyt toteutumatta kahtena edellisenä tilikautena. Tällä hetkellä ennuste on kuitenkin vielä sen mukainen, että tuloutus toteutuu. 

Poistojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Muutettu talousarvio joukkoliikenteen lisäys huomioiden on -6,7 M€. Heikentynyt verotuloennuste ja perusturvan tulevat lisämäärärahaesitykset huomioiden vuoden 2021 tulosennuste laskee maaliskuun tilanteessa arvioidusta -4,4 miljoonasta eurosta noin -11,5 miljoonaan euroon. Vuonna 2020 tammi-huhtikuun tulos oli noin 13,9 miljoonaa euroa heikompi kuin nyt. On kuitenkin huomattava, että kuluva vuosi ei ole monelta osin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, koska esimerkiksi verotulot jaksottuvat eri tavalla.

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä tammi-huhtikuun talous- ja henkilöstöraportin tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Krista Kiuru saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 15.50.

Valmistelija

Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Toimialakohtaiset ennusteet

Kaupunginhallitukselle kuuluvista lentoliikenteen määrärahoista odotetaan koronatilanteen vuoksi vähintään 0,5 M€ säästöä.

Konsernipalvelut-esikuntayksikössä ei ennusteta poikkeamia, vaan alkuperäisessä talousarviossa pysytään.

Kaupunginvaltuusto on 14.6.2021 myöntänyt perusturvalle yhteensä 3,64 miljoonan euron määrärahalisäykset. Summasta 2 M€ aiheutuu asiakasmaksulain muutoksesta ja 1,64 M€ tehostetun palveluasumisen yksityisten palvelutuottajien sopimushintojen korotuksista 1.7.2021 alkaen. Ennusteen mukaan perusturvan talous toteutuu muutetun talousarvion mukaisena. 

Sivistystoimialalla pääsy- ja käyttömaksuja on jäänyt kertymättä alkuvuoden koronatilanteen vuoksi. Touko-kesäkuun aikana tilat ovat olleet jo pääosin avoinna ja maksutuottojen määrä on kasvanut. Syyskauden osalta pääsy- ja käyttömaksujen odotetaan palautuvan normaalille tasolle, mikäli koronatilanne ei vaikeudu. Toisaalta maksutuottoja tulee vastaavasti vähentämään varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen 1.8.2021 alkaen. Toimintatuotot kokonaisuudessaan tulevat jäämään merkittävästi talousarviota alemmalle tasolle. Toimintakatteen kasvu viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on 5 prosenttia. Oppivelvollisuusiän laajentamisen myötä ensimmäisen vuoden lukiolaisten oppimateriaalien ja -tarvikkeiden hankinnat ovat jo käynnistyneet.  Lisäksi opintojen ohjaukseen ja muihin tukitoimiin liittyviä lisäkuluja toteutuu syksyn aikana. Talousarvion valmistelun lähtökohtana oli se, että oppivelvollisuusiän laajentamisen vaikutuksia ei oteta huomioon talousarviossa 2021, koska valtion päätöstä asiasta ei ollut. Lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt sivistyslautakunnan esityksen neljän uuden koulupsykologin palkkaamiseksi 1.8.2021 alkaen. Edellä mainitut kulujen lisäykset ja tuottojen vähentymiset huomioon ottaen ennuste on, että talousarvio ylittyy tämänhetkisen tiedon perusteella noin 1,6 miljoonaa euroa.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan osalta kaupunginvaltuusto on päättänyt myöntää 0,​7 miljoonan euron lisämäärärahan vuoden 2021 talousarvioon koronatilanteen aiheuttaman avoimen joukkoliikenteen lipputuloaleneman kompensoimiseksi. Lisäksi Traficomin myöntämät keskisuurten kaupunkiseutujen koronatuet vuodelle 2021 maksettiin kesäkuun lopussa. Traficom myönsi Porille julkisen henkilöliikenteen valtionavustusta koronatukena lipputulomenetyksiin yhteensä 490 000 euroa. Toimiala pysyy talousarviossa.

Teknisen toimialan vuosiennuste toimintakulujen (valtuuston nähden sitova erä) osalta on tällä hetkellä talousarvion mukainen eli teknisen toimialan toimintakulut ovat vuoden lopussa -50,8 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen osalta tämän hetken ennuste on, että myyntituotoissa tullaan jäämään talousarviosta noin 0,4 miljoonaa euroa koronatilanteen vuoksi alentuneiden pysäköintimaksujen ja kiinteistöhoidon yhtiöille tekemien työkohteiden vähenemisen myötä. Tukiin ja avustuksiin on tulossa puolestaan 0,35 miljoonan euron avustus kaupunkipuisto -hankkeeseen. Muissa tuotoissa pysäköintivirhemaksujen ennustetaan jäävän koronatilanteen vuoksi noin 0,1 miljoonaa euroa talousarviosta. Toimintakatteen osalta vuosiennuste on siten 0,15 miljoonaa euroa talousarviota heikompi.

Satakunnan Pelastuslaitos ja liikelaitokset ennustavat pysyvänsä talousarviossa.

Toimialoille kohdistamattomissa erissä ei kokonaisuutena ole ylityspainetta, mutta työmarkkinatuen kuntaosuudet tulevat todennäköisesti ylittämään talousarvion. Investointien kirjaustavan muutoksesta johtuen omajohtoisen rakentamisen investointimenoja, jotka eivät ole henkilöstömenoja, ei enää raportoida tuloslaskelmassa. Tämän vuoksi valmistus omaan käyttöön -erä ja toimintamenot tämän tehtäväkohdan osalta eivät toteudu talousarvion mukaisesti. Muutoksella ei ole nettovaikutusta tulokseen.

Henkilöstö

Kesäkuussa koko henkilöstön lukumäärä oli 6535. Lukumäärä on korkea, koska 203 heistä ovat harjoittelijoita ja muita kesätyöntekijöitä. Vakinaisen henkilöstön määrä kesäkuun lopussa oli 4975 (-49 henkilöä 31.12.2020 verrattuna).

Henkilötyövuosikertymä ensimmäiseltä puolelta vuodelta on 2829, joka on 29 henkilötyövuotta vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Määräaikaiset ja sijaiset yhteensä ovat tästä määrästä 616 henkilötyövuotta, jonka määrässä ei ole muutosta edeltävään vuoteen. Vakinaisten henkilötyövuosikertymä on 2123, joka on edeltävää vuotta 25 henkilötyövuotta pienempi. Toisin sanoen, vakinaista henkilöstö on tänä vuonna ollut edeltävää vuotta vähemmän ja määräaikaisia saman verran.

Työllistettyjä kesäkuun lopussa oli 198. Työllistettyjen henkilötyövuosikertymä on 67, joka on 5 henkilötyövuotta vähemmän edeltävään vuoteen verrattuna.  

Päättyneitä vakinaisia palvelussuhteita kesäkuun loppuun mennessä on 165 (+ 11 verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna). Vanhuuseläkkeelle siirtymiset ovat hieman vähentyneet, mutta irtisanoutumiset (muun muassa toisen työnantajan palvelukseen siirtymiset) ovat kasvaneet. 

Terveysperusteisten poissaolojen kehitys on kuluneen puolen vuoden aikana ollut myönteinen. Alkuvuoden infektiosairauksiin (kuten influenssa) liittyvää tyypillistä poissaolojen lisääntymistä ei ole ollut lainkaan koronatilanteesta johtuen. Poissaolopäiviä on ollut n. 14 % edellisvuotta vähemmän. Terveysprosentti on 45, eli 45 %:lla henkilöstöstä ei ole ollut lainkaan sairauspoissaolopäivä. Terveysprosentti oli 39 vuoden 2020 vastaavalla jaksolla.

Henkilöstömäärään (huom. ei henkilötyövuosiin) suhteutettu poissaoloprosentti on 5,5, kun se edellisvuonna vastaavaan aikaan oli 6,4 %. Suurimmat poissaoloja aiheuttava diagnoosiryhmät ovat tuki- ja liikuntaelinoireet (34 %) ja mielenterveyden häiriöt (18 %). Mielenterveyspoissaolojen hallinta on asetettu keskeiseksi työkykyjohtamisen tavoitteeksi. Työtapapaturmista aiheutuvia poissaoloja on ollut n. 10 % edellisvuotta enemmän.

Osatyökykyisen henkilöstön työuria on onnistuttu edelleen pidentämään erilaisin ammatillisen kuntoutuksen toimenpitein, uudelleensijoituksin ja osa-aikaratkaisuin. Näillä ratkaisuilla hallitaan työkyvyttömyyseläkemaksuja. Työkyvyttömyyseläkemaksuja aiheuttavia täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut 13 kpl ja määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä 18 kpl. Molemmissa eläkeratkaisuissa suuntaus on positiivinen edelliseen vuoteen verraten.

YT-menettelyissä esitetyt toimenpiteet

Osana syksyn 2020 YT-menettelyitä kaikille kaupungin työntekijöille avattiin sähköinen kysely, jossa oli mahdollisuus esittää säästö- ja kehittämisehdotuksia. Kaikki ehdotukset annettiin toimialojen käyttöön ja käsiteltiin niiden yhteistyötoimikunnissa. Joukossa oli sen tyyppisiä ehdotuksia, jotka onnistuessaan voivat tuoda positiivisia talousvaikutuksia kaupungille pidemmällä aikavälillä. Kaupunkitason yhteistyötoimikunta valitsi esitysten joukosta ne ehdotukset, jotka vastuutettiin talousarvion yhteydessä jatkovalmisteluun vuoden 2021 aikana. Selvitys talousarviossa esitettyjen toimenpiteiden valmistelutilanteesta on liitteenä.

Investoinnit

Investointien toteuttaminen on käynnistynyt teknisellä toimialalla työohjelman mukaisesti. Pohjois-Porin monitoimitalon osalta määrärahaa jää tänä vuonna käyttämättä n. 3 M€. Vastaava määräraha on huomioitu vuoden 2022 investointikehyksessä.

Verotulot

Verojen tilitysjärjestelmässä on tapahtunut joukko muutoksia ja vertailu vuosien välillä on vaikeaa. Laskennalliset jako-osuudet on päivitetty vuodelle 2021 helmikuussa, josta alkaen Porin veroprosentin korotus on huomioitu jako-osuudessa. Veroprosentin korotuksen vaikutus kunnallisveron kasvuun on 3,7 %. Toinen merkittävä tekijä on yhteisöveron tilapäinen jako-osuuden korotus kunnille ja kolmantena tekijänä on kiinteistöveron muuttunut järjestelmä, minkä takia vuoden 2020 kiinteistöveroja on tuloutunut kuluvalle vuodelle noin 2,5 M€.

Koronatilanteen takia kuntien osuus yhteisöveroon on toista vuotta korotettuna 10 prosentilla (kuntien osuus aiemmin 32,13 %, viime ja tänä vuonna 42,13 %). Jako-osuuden korotus nostaa yhteisöveron kertymää aikaisempien vuosien tasolle. Alkuvuoden tilityksissä on paljon ennakkoverojen täydennyksiä eli yritykset ovat maksaneet vapaaehtoisia täydennyksiä.

Kiinteistöverojen verotuksen päättymisaikataulua on muutettu ja verotus päättyy aiempaa joustavammin ja jakautuu useammalle kuukaudelle. Verotuksen päättymisaikataulun muutos aiheutti sen, että osa vuoden 2020 kiinteistöveroista tilittyi vasta vuoden 2021 tammi - maaliskuussa. Vastaavan kaltainen vaihesiirtymä tulee myös tämän vuoden veroihin eli tänä vuonna kiinteistöveroa kertyy normaali määrä. Kiinteistöveron kertymää ei ole mielekästä seurata prosenttiosuuksina, koska vero tulee verotuspäätösten tahdissa, eikä kertymästä voi päätellä koko vuoden ennustetta.

Verotuloja on nyt kertynyt 52,9 % talousarvion odotuksesta. Viime vuonna tähän aikaan oli kertynyt 49,8 % koko vuoden kertymästä. Veroja yhteensä on kesäkuun loppuun mennessä kertynyt 11,8 % enemmän kuin viime vuonna. Merkittävimmät tekijät paremmalle kertymälle ovat yhteisöverojen kertymä ja kiinteistöverotilityksen aikataulumuutos. Koko vuoden kertymä riippuu elo- ja syyskuun tilityksistä. Silloin valmistuu henkilöverotus ja tiedetään maksettavat veronpalautukset. Lisäksi koronatilanteen kehitys vaikuttaa talouselämään Suomessa ja erityisesti Euroopassa, mikä taas vaikuttaa verotuloihin.

Alkuvuoden tilitysten perusteella voidaan ennustaa verotulojen ylittävän talousarviossa olevan odotuksen noin kahdella miljoonalla eurolla.

Valtionosuudet

Valtionosuuksiin ei toistaiseksi ole tehty valtakunnan tasolla muutospäätöksiä koronatilanteesta johtuen, joten niiden arvioidaan toteutuvan alkuperäisten valtionosuuspäätösten ja talousarvion mukaisesti.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotoissa Porin Satama Oy:n korkotuloutuksen arvioidaan toteutuvan n. 1 M€ talousarviota alemmalla tasolla.

Poistojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Kevään tilanteeseen verrattuna sivistystoimialan ennuste on heikentynyt ja ennusteeseen on sisällytetty Sataman korkotuloutuksen pudotus. Toisaalta verotuloennuste on parantunut huomattavasti. Näin ollen vuoden 2021 tulosennuste on nyt noin -10,5 M€. Tulosennusteen voidaan odottaa paranevan loppuvuoden aikana, kun saadaan päätökset valtionavustuksista julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin.

Vuonna 2020 tammi-kesäkuun tulos oli noin 12,8 miljoonaa euroa heikompi kuin nyt. On kuitenkin huomattava, että kuluva vuosi ei ole monelta osin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, koska esimerkiksi verotulot jaksottuvat eri tavalla.

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä tammi-kesäkuun talous- ja henkilöstöraportin sekä selvitykset yt-menettelyissä esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta tiedoksi ja saattaa ne kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Toimialakohtaiset ennusteet

Toimialakohtaisissa ennusteissa ei ole tapahtunut muutoksia kesäkuun tilanteen jälkeen.

Kaupunginhallitukselle kuuluvista lentoliikenteen määrärahoista odotetaan koronatilanteen vuoksi vähintään 0,5 M€ säästöä.

Konsernipalvelut-esikuntayksikössä ei ennusteta poikkeamia, vaan alkuperäisessä talousarviossa pysytään.

Kaupunginvaltuusto on 14.6.2021 myöntänyt perusturvalle yhteensä 3,64 miljoonan euron määrärahalisäykset. Summasta 2 M€ aiheutuu asiakasmaksulain muutoksesta ja 1,64 M€ tehostetun palveluasumisen yksityisten palvelutuottajien sopimushintojen korotuksista 1.7.2021 alkaen. Ennusteen mukaan perusturvan talous toteutuu muutetun talousarvion mukaisena, mutta merkittävänä epävarmuustekijänä on edelleen koronatilanteen aiheuttamat kustannukset ja niihin saatavat valtionavustukset.

Sivistystoimialalla pääsy- ja käyttömaksuja on jäänyt kertymättä alkuvuoden koronatilanteen vuoksi. Touko-kesäkuun aikana tilat ovat olleet jo pääosin avoinna ja maksutuottojen määrä on kasvanut. Syyskauden osalta pääsy- ja käyttömaksujen odotetaan palautuvan normaalille tasolle, mikäli koronatilanne ei vaikeudu. Toisaalta maksutuottoja tulee vastaavasti vähentämään varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen 1.8.2021 alkaen. Toimintatuotot kokonaisuudessaan tulevat jäämään merkittävästi talousarviota alemmalle tasolle. Toimintakatteen kasvu viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on 5 prosenttia. Oppivelvollisuusiän laajentamisen myötä ensimmäisen vuoden lukiolaisten oppimateriaalien ja -tarvikkeiden hankinnat ovat jo käynnistyneet.  Lisäksi opintojen ohjaukseen ja muihin tukitoimiin liittyviä lisäkuluja toteutuu syksyn aikana. Talousarvion valmistelun lähtökohtana oli se, että oppivelvollisuusiän laajentamisen vaikutuksia ei oteta huomioon talousarviossa 2021, koska valtion päätöstä asiasta ei ollut. Lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt sivistyslautakunnan esityksen neljän uuden koulupsykologin palkkaamiseksi 1.8.2021 alkaen. Edellä mainitut kulujen lisäykset ja tuottojen vähentymiset huomioon ottaen ennuste on, että talousarvio ylittyy tämänhetkisen tiedon perusteella noin 1,6 miljoonaa euroa.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan osalta kaupunginvaltuusto on päättänyt myöntää 0,​7 miljoonan euron lisämäärärahan vuoden 2021 talousarvioon koronatilanteen aiheuttaman avoimen joukkoliikenteen lipputuloaleneman kompensoimiseksi. Lisäksi Traficomin myöntämät keskisuurten kaupunkiseutujen koronatuet vuodelle 2021 maksettiin kesäkuun lopussa. Traficom myönsi Porille julkisen henkilöliikenteen valtionavustusta koronatukena lipputulomenetyksiin yhteensä 490 000 euroa. Toimiala pysyy talousarviossa.

Teknisen toimialan vuosiennuste toimintakulujen (valtuuston nähden sitova erä) osalta on tällä hetkellä talousarvion mukainen eli teknisen toimialan toimintakulut ovat vuoden lopussa -50,8 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen osalta tämän hetken ennuste on, että myyntituotoissa tullaan jäämään talousarviosta noin 0,4 miljoonaa euroa koronatilanteen vuoksi alentuneiden pysäköintimaksujen ja kiinteistöhoidon yhtiöille tekemien työkohteiden vähenemisen myötä. Tukiin ja avustuksiin on tulossa puolestaan 0,35 miljoonan euron avustus kaupunkipuisto -hankkeeseen. Muissa tuotoissa pysäköintivirhemaksujen ennustetaan jäävän koronatilanteen vuoksi noin 0,1 miljoonaa euroa talousarviosta. Toimintakatteen osalta vuosiennuste on siten 0,15 miljoonaa euroa talousarviota heikompi.

Satakunnan Pelastuslaitos ja liikelaitokset ennustavat pysyvänsä talousarviossa.

Toimialoille kohdistamattomissa erissä ei kokonaisuutena ole ylityspainetta, mutta työmarkkinatuen kuntaosuudet tulevat todennäköisesti ylittämään talousarvion. Investointien kirjaustavan muutoksesta johtuen omajohtoisen rakentamisen investointimenoja, jotka eivät ole henkilöstömenoja, ei enää raportoida tuloslaskelmassa. Tämän vuoksi valmistus omaan käyttöön -erä ja toimintamenot tämän tehtäväkohdan osalta eivät toteudu talousarvion mukaisesti. Muutoksella ei ole nettovaikutusta tulokseen.

Henkilöstö

Talous- ja HR-lukuja raportoiva Kuntari -järjestelmä on vaihtunut uuteen Sarastia365 BI-järjestelmään. HR-raportoinnin osalta muutostyöt ovat kestäneet odotettua kauemmin, koska samalla luovuttiin vanhasta HelmiTW-järjestelmästä. Henkilöstötietoja koskevat tarkemmat raporttiosiot saadaan osaksi kuukausiraportointia elokuun talous- ja henkilöstöraporttiin.

Heinäkuussa koko henkilöstön määrä oli 6207. Vakinaisen henkilöstön määrä jatkaa laskuaan ja oli heinäkuun viimeisenä päivänä 4960 (-12 toukokuuhun verrattuna). Määräaikaisten määrä putosi lukukauden päätyttyä (myös vaalityöntekijöiden määräaikaisuudet päättyivät) reilusti ja on nyt 331 (-375 toukokuuhun verrattuna). Lukukauden alettua vakinaisten ja määräaikaisten määrän voi odottaa jälleen kasvavan. Sijaisia heinäkuun lopussa oli 610, joka oli hieman vähemmän kuin edeltävinä kuukausina.

Päättyneitä vakinaisia palvelussuhteita vuoden alusta lukien on 217 (+ 23 verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna). Vanhuuseläkkeelle siirtymiset ovat hieman vähentyneet, mutta irtisanoutumiset (muun muassa toisen työnantajan palvelukseen siirtymiset) ovat kasvaneet.

Sirius HR -järjestelmästä saatujen tietojen mukaan Kesä – heinäkuun aikana terveysperusteisia poissaolopäivä on ollut vuoden 2020 vastaavaa jaksoa vähemmän. Terveenä on tällä jaksolla pysynyt 76 % henkilöstöstä. Valtaosa poissaoloista on ollut esimiehen myöntämiä lyhyitä (1 – 7 pv) poissaoloja. Tuki- ja liikuntaelinoireista on aiheutunut n. 40 % ja mielenterveyspoissaoloista 18 % poissaoloista. Nämä suurimmat diagnoosiryhmät aiheuttavat eniten työnantajalle kalliiksi tulevia pitkiä (> 30 päivää) poissaolojaksoja, joiden kustannukset ovat 12 kk ajalta 19,8 M€.

Kuluneen puolen vuoden aikana terveysperusteisia poissaolopäiviä on ollut n. 14 % vähemmän kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2020. Vuoden alusta heinäkuun loppuun asti terveenä on ollut 45 % henkilöstöstä, (vastaavaan aikaan viime vuonna 39 %). Henkilöstömäärään (huom. ei HTV1:een) suhteutettu poissaoloprosentti on 5,5 (vuonna 2020 poissaoloprosentti oli 6,4). Myönteistä poissaolokehitystä selittää erityisesti infektiosairauksien vähentyminen. Työtapapaturmista aiheutuvia poissaoloja on ollut n. 10 % edellisvuotta enemmän. 

Investoinnit

Pohjois-Porin monitoimitalon osalta määrärahaa jää tänä vuonna käyttämättä n. 3 M€. Vastaava määräraha on huomioitu vuoden 2022 investointikehyksessä.

Verotulot

Verojen tilitysjärjestelmässä on tapahtunut joukko muutoksia ja vertailu vuosien välillä on vaikeaa. Laskennalliset jako-osuudet on päivitetty vuodelle 2021 helmikuussa, josta alkaen Porin veroprosentin korotus on huomioitu jako-osuudessa. Veroprosentin korotuksen vaikutus kunnallisveron kasvuun on 3,7 %. Toinen merkittävä tekijä on yhteisöveron tilapäinen jako-osuuden korotus kunnille ja kolmantena tekijänä on kiinteistöveron muuttunut järjestelmä, minkä takia vuoden 2020 kiinteistöveroja on tuloutunut kuluvalle vuodelle noin 2,5 M€.

Koronatilanteen takia kuntien osuus yhteisöveroon on toista vuotta korotettuna 10 prosentilla (kuntien osuus aiemmin 32,13 %, viime ja tänä vuonna 42,13 %). Jako-osuuden korotus nostaa yhteisöveron kertymää aikaisempien vuosien tasolle. Alkuvuoden tilityksissä on paljon ennakkoverojen täydennyksiä eli yritykset ovat maksaneet vapaaehtoisia täydennyksiä.

Kiinteistöverojen verotuksen päättymisaikataulua on muutettu ja verotus päättyy aiempaa joustavammin ja jakautuu useammalle kuukaudelle. Verotuksen päättymisaikataulun muutos aiheutti sen, että osa vuoden 2020 kiinteistöveroista tilittyi vasta vuoden 2021 tammi - maaliskuussa. Vastaavan kaltainen vaihesiirtymä tulee myös tämän vuoden veroihin eli tänä vuonna kiinteistöveroa kertyy normaali määrä. Kiinteistöveron kertymää ei ole mielekästä seurata prosenttiosuuksina, koska vero tulee verotuspäätösten tahdissa, eikä kertymästä voi päätellä koko vuoden ennustetta.

Verotuloja on heinäkuun lopussa kertynyt 63,4 % talousarvion odotuksesta. Viime vuonna tähän aikaan oli kertynyt 60,6 % koko vuoden kertymästä. Merkittävimmät tekijät paremmalle kertymälle ovat yhteisöverojen kertymä ja kiinteistöverotilityksen aikataulumuutos. Koko vuoden kertymä riippuu elo- ja syyskuun tilityksistä. Silloin valmistuu henkilöverotus ja tiedetään maksettavat veronpalautukset. Lisäksi koronatilanteen kehitys vaikuttaa talouselämään Suomessa ja erityisesti Euroopassa, mikä taas vaikuttaa verotuloihin.

Kuntaliiton elokuun ennuste näyttää koko vuoden verotuloiksi 342,3 M€. Talousarviossa on odotuksena 338,9 M€, eli ennuste on 3,4 M€ parempi.

Valtionosuudet

Valtionosuuksiin ei toistaiseksi ole tehty valtakunnan tasolla muutospäätöksiä koronatilanteesta johtuen, joten niiden arvioidaan toteutuvan alkuperäisten valtionosuuspäätösten ja talousarvion mukaisesti.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotoissa Porin Satama Oy:n korkotuloutuksen arvioidaan toteutuvan n. 1 M€ talousarviota alemmalla tasolla.

Poistojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Kesäkuun tilanteeseen verrattuna verotuloennustetta on edelleen parannettu perustuen Kuntaliiton 30.8. julkaisemaan uuteen kuntakohtaiseen arvioon. Vuoden 2021 tulosennuste on nyt noin -9,3 M€.

Vuonna 2020 tammi-heinäkuun tulos oli noin 8,8 miljoonaa euroa heikompi kuin nyt. On kuitenkin huomattava, että kuluva vuosi ei ole monelta osin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, koska esimerkiksi verotulot jaksottuvat eri tavalla.

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä tammi-heinäkuun talous- ja henkilöstöraportin tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 23.8.2021.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely on historiatiedoissa.

Ehdotus

Kaupunginhallituksen päätösehdotus:

Kaupunginvaltuusto päättää merkitä tammi-kesäkuun talous- ja henkilöstöraportin sekä selvitykset yt-menettelyissä esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta tiedoksi. 

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Kokouskäsittely

Merkitään, että kaupunginvaltuusto kuuli asiasta talous- ja rahoitusjohtaja Tuomas Hatanpään esityksen.

Merkitään, että valtuutettu Anssi Salmi poistui kokouksesta kello 19.25 ja hänen tilalleen saapui varajäsen Jari Haapaniemi kello 19.25.

Merkitään, että valtuutettu Sonja Myllykoski poistui kokouksesta kello 19.26 ja hänen tilalleen saapui varajäsen Joonas Ryynänen kello 19.26.

Valmistelija

  • Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Toimialakohtaiset ennusteet

Kaupunginhallitukselle kuuluvista lentoliikenteen määrärahoista odotetaan koronatilanteen vuoksi vähintään 0,5 M€ säästöä.

Konsernipalvelut-esikuntayksikössä ei ennusteta poikkeamia, vaan alkuperäisessä talousarviossa pysytään.

Kaupunginvaltuusto on 14.6.2021 myöntänyt perusturvalle yhteensä 3,64 miljoonan euron määrärahalisäykset. Summasta 2 M€ aiheutuu asiakasmaksulain muutoksesta ja 1,64 M€ tehostetun palveluasumisen yksityisten palvelutuottajien sopimushintojen korotuksista 1.7.2021 alkaen. Ennusteen mukaan perusturvan talous toteutuu oman toiminnan osalta muutetun talousarvion mukaisena, mutta erikoissairaanhoidon kustannusten osalta ennusteeseen on lisätty 4,1 M€ ylitysarvio. Lisäksi koronatilanteen arvioidaan aiheuttavan vuoden loppuun mennessä n. 8 M€ kustannukset koko kaupungin tasolla. Toistaiseksi ennusteessa oletetaan, että valtion koronakorvaukset kattavat nämä.  Ennusteen toteutuminen on riippuvainen siitä, miten valtion kompensaatiot tilitetään kunnille. Esimerkiksi peruspalvelujen valtionosuuksiin mahdollisesti sisällytettävät korvaukset eivät näy perusturvan tai muiden toimialojen tuloissa.

Sivistystoimialalla pääsy- ja käyttömaksuja on jäänyt kertymättä alkuvuoden koronatilanteen vuoksi. Touko-kesäkuun aikana tilat ovat olleet jo pääosin avoinna ja maksutuottojen määrä on kasvanut. Syyskauden osalta pääsy- ja käyttömaksujen odotetaan palautuvan normaalille tasolle. Toisaalta maksutuottoja on vastaavasti vähentänyt varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen 1.8.2021 alkaen. Toimintatuotot kokonaisuudessaan tulevat jäämään merkittävästi talousarviota alemmalle tasolle. Toimintakatteen kasvu viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on 5,7 prosenttia. Oppivelvollisuusiän laajentamisen myötä ensimmäisen vuoden lukiolaisten oppimateriaalien ja -tarvikkeiden hankinnat ovat jo käynnistyneet.  Lisäksi opintojen ohjaukseen ja muihin tukitoimiin liittyviä lisäkuluja toteutuu syksyn aikana. Talousarvion valmistelun lähtökohtana oli se, että oppivelvollisuusiän laajentamisen vaikutuksia ei oteta huomioon talousarviossa 2021, koska valtion päätöstä asiasta ei ollut. Lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt sivistyslautakunnan esityksen neljän uuden koulupsykologin palkkaamiseksi 1.8.2021 alkaen. Edellä mainitut kulujen lisäykset ja tuottojen vähentymiset huomioon ottaen ennuste on, että talousarvio ylittyy tämänhetkisen tiedon perusteella noin 1,5 miljoonaa euroa.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan osalta kaupunginvaltuusto on päättänyt myöntää 0,​7 miljoonan euron lisämäärärahan vuoden 2021 talousarvioon koronatilanteen aiheuttaman avoimen joukkoliikenteen lipputuloaleneman kompensoimiseksi. Lisäksi Traficomin myöntämät keskisuurten kaupunkiseutujen koronatuet vuodelle 2021 maksettiin kesäkuun lopussa. Traficom myönsi Porille julkisen henkilöliikenteen valtionavustusta koronatukena lipputulomenetyksiin yhteensä 490 000 euroa. Toimiala pysyy talousarviossa.

Teknisen toimialan vuosiennuste toimintakulujen (valtuuston nähden sitova erä) osalta on tällä hetkellä talousarvion mukainen eli teknisen toimialan toimintakulut eivät ylitä talousarviota. Toimintatuottojen osalta tämän hetken ennuste on, että myyntituotoissa tullaan jäämään talousarviosta noin 0,4 miljoonaa euroa koronatilanteen vuoksi alentuneiden pysäköintimaksujen ja kiinteistöhoidon yhtiöille tekemien työkohteiden vähenemisen myötä. Tukiin ja avustuksiin on tulossa puolestaan 0,35 miljoonan euron avustus kaupunkipuisto -hankkeeseen. Muissa tuotoissa pysäköintivirhemaksujen ennustetaan jäävän koronatilanteen vuoksi noin 0,1 miljoonaa euroa talousarviosta. Toimintakatteen osalta vuosiennuste on siten 0,15 miljoonaa euroa talousarviota heikompi.

Satakunnan Pelastuslaitos ja liikelaitokset ennustavat pysyvänsä talousarviossa, mutta Porin pelastustoiminnan kustannusten odotetaan jäävän n. 0,4 M€ talousarviota pienemmiksi.

Toimialoille kohdistamattomissa erissä ei kokonaisuutena ole ylityspainetta, mutta työmarkkinatuen kuntaosuudet tulevat todennäköisesti ylittämään talousarvion. Investointien kirjaustavan muutoksesta johtuen omajohtoisen rakentamisen investointimenoja, jotka eivät ole henkilöstömenoja, ei enää raportoida tuloslaskelmassa. Tämän vuoksi valmistus omaan käyttöön -erä ja toimintamenot tämän tehtäväkohdan osalta eivät toteudu talousarvion mukaisesti. Muutoksella ei ole nettovaikutusta tulokseen.

Henkilöstö

Elokuussa koko henkilöstön määrä oli 6228. Vakinaisen henkilöstön määrä on pysynyt lähes samana heinäkuuhun verrattuna, 4963 (- 61 vuoden alusta). Määräaikaisten määrä kasvoi lukukauden alettua ja oli 515 (+184 heinäkuuhun verrattuna). Sijaisia elokuun lopussa oli 515 (-95 heinäkuuhun verraten). Työllistettyjä oli 203 henkilöä. 

Päättyneitä vakinaisia palvelussuhteita vuoden alusta lukien on 256 (+ 33 verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna). Vanhuuseläkkeelle siirtymiset ovat hieman vähentyneet, mutta irtisanoutumiset (muun muassa toisen työnantajan palvelukseen siirtymiset) ovat selvästi kasvaneet. 

Henkilötyövuosien kertymä kuvaa parhaiten keskimääräistä henkilöstömäärää ja mahdollistaa vertailun edeltävään vuoteen. Elokuun loppuun mennessä koko henkilöstön henkilötyövuosikertymä oli 3810 (-19 henkilötyövuotta viime vuoteen verrattuna). Toisin sanoen, tähän asti henkilöstöä on ollut viime vuoteen verrattuna vähemmän. Vakinaisten ja määräaikaisten kertymät ovat viime vuotta pienemmät. Sijaisten kuukausitoteumat ovat kuitenkin suurempia kuin viime vuonna ja kehityksen jatkuessa on todennäköistä, että vuoden 2021 kokonaiskertymä päätyy viime vuotta suuremmaksi. 

Täyttölupahakemuksia on tehty elokuun loppuun mennessä 213 (+29 viime vuoteen verrattuna). Kaikki hakemukset on hyväksytty.

Terveysperusteisia poissaoloja raportoidaan väliaikaisesti Terveystalon Sirius HR ja Extranet -järjestelmistä. Luvut ovat suuntaa antavia ja suhteutuvat työntekijämäärään, eivät henkilötyövuosiin, kuten SBI-järjestelmästä jatkossa saatavat luvut.  

Terveysperusteisten poissaolojen trendi jatkuu laskevana. Elokuuhun mennessä kumulatiivisia työkyvyttömyyspäiviä on ollut n. 10 000  päivää vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Elokuussa suhteelliset työkyvyttömyyspäivät ovat pysyneet heinäkuun tasolla ja työkyvyttömyyspäiviä on n. 700 päivää vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020. Terveenä (ei sairauspoissaoloja) on elokuussa ollut 81% henkilöstöstä. Elokuussa valtaosa poissaoloista on ollut esimiehen myöntämiä lyhyitä (1 – 7 pv) poissaoloja. 37% poissaoloista on aiheutunut tuki- ja liikuntaelinoireista ja 16% mielenterveyden häiriöistä.

Investoinnit

Pohjois-Porin monitoimitalon osalta määrärahaa jää tänä vuonna käyttämättä n. 3 M€. Vastaava määräraha on huomioitu vuoden 2022 investointikehyksessä.

Verotulot

Verojen tilitysjärjestelmässä on tapahtunut joukko muutoksia ja vertailu vuosien välillä on vaikeaa. Laskennalliset jako-osuudet on päivitetty vuodelle 2021 helmikuussa, josta alkaen Porin veroprosentin korotus on huomioitu jako-osuudessa. Veroprosentin korotuksen vaikutus kunnallisveron kasvuun on 3,7 %. Toinen merkittävä tekijä on yhteisöveron tilapäinen jako-osuuden korotus kunnille ja kolmantena tekijänä on kiinteistöveron muuttunut järjestelmä, minkä takia vuoden 2020 kiinteistöveroja on tuloutunut kuluvalle vuodelle noin 2,5 M€.

Koronatilanteen takia kuntien osuus yhteisöveroon on toista vuotta korotettuna 10 prosentilla (kuntien osuus aiemmin 32,13 %, viime ja tänä vuonna 42,13 %). Jako-osuuden korotus nostaa yhteisöveron kertymää aikaisempien vuosien tasolle. Alkuvuoden tilityksissä on paljon ennakkoverojen täydennyksiä eli yritykset ovat maksaneet vapaaehtoisia täydennyksiä.

Kiinteistöverojen verotuksen päättymisaikataulua on muutettu ja verotus päättyy aiempaa joustavammin ja jakautuu useammalle kuukaudelle. Verotuksen päättymisaikataulun muutos aiheutti sen, että osa vuoden 2020 kiinteistöveroista tilittyi vasta vuoden 2021 tammi - maaliskuussa. Vastaavan kaltainen vaihesiirtymä tulee myös tämän vuoden veroihin eli tänä vuonna kiinteistöveroa kertyy normaali määrä. Kiinteistöveron kertymää ei ole mielekästä seurata prosenttiosuuksina, koska vero tulee verotuspäätösten tahdissa, eikä kertymästä voi päätellä koko vuoden ennustetta.

Verotuloja on elokuun lopussa kertynyt 70,3 % talousarvion odotuksesta. Viime vuonna tähän aikaan oli kertynyt 67,6 % koko vuoden kertymästä. Merkittävimmät tekijät paremmalle kertymälle ovat yhteisöverojen kertymä ja kiinteistöverotilityksen aikataulumuutos. Koko vuoden verotulokertymään vaikuttaa erityisesti marraskuussa tehtävä jako-osuuden tarkennus. Lisäksi koronatilanteen kehitys vaikuttaa talouselämään Suomessa ja erityisesti Euroopassa, mikä taas vaikuttaa verotuloihin.

Kuntaliiton uusi ennuste on heikentänyt verotuloarviota (aiemmin 342,3 M€). Syyskuussa julkaistu verokehikko näyttää nyt koko vuoden verotuloennusteeksi 340,5 M€. Ennuste on kuitenkin edelleen 1,6 M€ parempi kuin talousarvio (338,9 M€).

Valtionosuudet

Valtionosuuksiin ei toistaiseksi ole tehty valtakunnan tasolla muutospäätöksiä koronatilanteesta johtuen, joten niiden arvioidaan toteutuvan alkuperäisten valtionosuuspäätösten ja talousarvion mukaisesti. Voidaan kuitenkin odottaa, että ainakin osa tulevista koronakompensaatioista tullaan kohdistamaan valtionosuuksiin.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotoissa Porin Satama Oy:n korkotuloutuksen arvioidaan toteutuvan n. 1 M€ talousarviota alemmalla tasolla.

Poistojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Erikoissairaanhoidon ylitysennusteesta ja heikentyneestä verotuloarviosta johtuen vuoden 2021 tulosennuste on nyt laskenut -14,7 miljoonaan euroon. Mikäli valtiolta saatavat koronakompensaatiot eivät kata kustannuksia täysimääräisesti, voi ennuste vielä heikentyä tästä.

Vuonna 2020 tammi-elokuun tulos oli noin 8,3 miljoonaa euroa heikompi kuin nyt. On kuitenkin huomattava, että kuluva vuosi ei ole monelta osin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, koska esimerkiksi verotulot jaksottuvat eri tavalla.

Ehdotus

Esittelijä

  • Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä tammi-elokuun talous- ja henkilöstöraportin tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Tiedoksi

Kaikki toimialat, liikelaitokset ja Satakunnan Pelastuslaitos

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.