Kaupunginhallitus, kokous 4.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 259 Porin kaupungin talous- ja henkilöstöraportti tammi-maaliskuu 2020

PRIDno-2020-1856

Valmistelija

  • Tuomas Hatanpää, yksikön päällikkö, talousyksikkö, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Ennusteen lähtökohdat ja taustaoletukset

Porin kaupungin tulos vuonna 2019 oli historiallisen heikko. Tilikaudelta kirjattiin alijäämää 28,8 miljoonaa euroa. Merkittävimmät alijäämää lisäävät tekijät olivat sote-menojen kasvu sekä verotulokertymän jääminen odotetusta kehityksestä. Tilikauden päättyessä oli siis jo selvää, että vuoden 2020 talousarvioon joudutaan hakemaan lisämäärärahaa perusturvan puolelle. Talousarviossa asetetut odotukset verotulokertymästä eivät myöskään olleet enää täysin realistisia.

Koronaviruspandemia laajeni Suomeen helmi-maaliskuun vaihteessa. Tilanne muuttui hyvin nopeasti. Valmiuslaki otettiin käyttöön ja jo maaliskuun puolivälin jälkeen maan hallituksen määräyksellä suljettiin mm. koulut ja maan rajat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Alkuvaiheessa kiellettiin yli 500 ihmisen kokoontumiset, tämä laajeni myöhemmin yli 10 henkilön tapaamisiin. Myöhemmin Uusimaa eristettiin muusta Suomesta ja myös ravintolat määrättiin suljettaviksi 31.5. asti. Viikolla 17 tehtiin päätös suurten kesätapahtumien perumisesta 31.7. asti.

Koronatilanteesta ja lähinnä rajoitustoimista aiheutuvat taloudelliset vaikutukset ovat ennennäkemättömän kovia. Vaikutusarvio Porin kaupungille on laadittu talousyksikön controller-ryhmässä. Laskennassa on käytetty oletuksena 3 kk rajoitustoimenpiteiden kestoa. Verotulot jäävät n. 25 miljoonaa euroa talousarviosta. Sote-menot kasvavat yli 4 miljoonaa euroa. Myynti- ja maksutuottoja menetetään lähes 3 miljoonaa euroa. Kaikki vaikutukset sisältyvät toimialakohtaisiin ennusteisiin.

Ennusteessa ei ole huomioitu maan hallituksen kehysriihessä 8.4.2020 lupaamaa yli miljardin euron tukea kunnille. Tukipakettiin sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuuksien lisäämistä n. 500 miljoonalla eurolla ja yhteisöveron jako-osuuksien muutosta 200-400 miljoonalla eurolla. Tukien kohdentumisesta ja kuntakohtaisista määristä saadaan todennäköisesti tarkempaa tietoa touko-kesäkuussa valtion lisätalousarviosta päätettäessä.

Toimialakohtaiset ennusteet

Konsernihallinnon talousarvioon ei toistaiseksi ennusteta suurempia poikkeamia. Henkilöstö on sopeutunut lisääntyneeseen hallintotyöhön ja etätyöskentelyyn. ICT-laitteiden leasingaikojen jatkaminen ja poikkeustilanteen vuoksi tehdyt pienhankinnat eivät ole toistaiseksi lisänneet ICT-yksikön kuluja merkittävästi. Lentoliikenteen keskeytys tuo jonkin verran säästöjä. Uudenmaan sulku päättyi 18.4., mutta lentoja ei ole toistaiseksi jatkettu.

Perusturva hakee tilinpäätökseen ja alkuvuoden toteutumaan perustuen 12,9 M€ lisämäärärahaa, josta 1 M€ on tuottavuusohjelman täytäntöönpanoon tarkoitettua määrärahaa (Perusturvalautakunta 23.4.2020 § 78). Suurimpien ylitysten arvioidaan tulevan ikääntyvien palveluista (4,8 M€), vammaispalveluista (3,7 M€), terveys- ja sairaalapalveluista (2,7 M€) sekä lastensuojelusta (1,5 M€). Talous- ja hallintopalveluiden arvioitu tulojen ylitys (2,7 M€) kattaa osan näistä. Koronaviruksen nettovaikutusten perusturvalle arvioidaan olevan 4,4 M€. Mikäli tämä arvio toteutuu, alkuperäinen talousarvio ylitetään 17,3 miljoonalla eurolla.

Sivistystoimialan toimintatuottojen toteutumissa näkyy jo koronatilanteen aiheuttamat maksu- ja vuokratuottojen menetykset maaliskuun puolivälistä lähtien. Liikunta- ja kulttuurilaitokset sekä koulujen salit ovat olleet suljettuina. Myös asiakasmaksukäytänteisiin tehtiin muutoksia.  Nämä vaikuttavat etenkin varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan maksutuottojen pienentymiseen. Toimintakulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Henkilöstöä on poikkeustilanteen vuoksi siirretty perusturvan tehtäviin. Kuluja vastaava määrärahasiirto tehdään myöhemmin toteuman perusteella sivistystoimialalta perusturvaan. Koronatilanteen vuoksi koulujen ja päiväkotien ateriapalveluista tulee menosäästöjä samoin kuin koulukuljetuksista. Tarvikeostot ovat vähentyneet, koska yksikköjen normaali toiminta on supistunut.  Avustukset sekä muut toimintakulut ovat toteutuneet ennakoidusti. Talouden osalta ennuste tällä hetkellä on se, että talousarviossa pysytään, mikäli poikkeusolot eivät jatku pidemmälle kesään ja syksyyn.

Ympäristö- ja lupapalvelut toimialan toimintatuotot ja toimintakulut ovat toteutuneet alkuvuoden osalta talousarviota pienempinä. Toimintamenoja on vähentänyt hieman henkilöstökustannusten pienentyminen 4 % viime vuodesta. Palveluiden ostot ovat puolestaan kasvaneet 3 %. Koronaviruspandemialla ei nähdä suurta vaikutusta toimialan talouteen. Rakentamisen mahdollisella hiljentymisellä ja tarkastusten vähentymisellä on vähäinen vaikutus toimialan tuottoihin. Toimintakulujen ei odoteta tämän vuoksi nousevan. Joukkoliikenteen menot tänä vuonna ovat tämän hetken arvion mukaan 170 000 € pienemmät kuin talousarviossa, arvioitua pienempien liikennöinti-, asiantuntijapalvelu- ja henkilöstökulujen vuoksi. Joukkoliikenteen järjestämistapaselvityksen tulokset ja niistä johdettavat toimenpiteet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta vuoden mittaan.

Teknisellä toimialla sekä infra- että tilayksikkö arvioivat pysyvänsä talousarviossa. Alkuvuonna on säästetty aurauskustannuksissa lumettomuuden vuoksi, mutta toisaalta sorateiden kunnostuskustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Energiakustannukset ovat hieman laskeneet lauhan alkuvuoden ja koronaviruksen vuoksi suljettujen laitosten takia. Muut koronaviruksen taloudelliset vaikutukset teknisellä toimialalla rajoittuvat pysäköintitulojen ja pysäköintivirhemaksujen pudotukseen sekä annetuista vuokrahuojennuksista johtuviin tulomenetyksiin. Nettovaikutus ja toimialan vuoden ylitysennuste on nämä kaikki huomioiden 143 tuhatta euroa.

Satakunnan Pelastuslaitoksen ensimmäisen vuosineljänneksen talouden toteutuman perusteella talousarviossa tullaan pysymään. Koronapandemian vaikutusta ei ole vielä nähtävissä talouden toteutumassa. Koronan vaikutus pelastuslaitoksen talouteen riippuu täysin siitä, kuinka laajaksi pandemia kehittyy. Mikäli operatiivista henkilöstöä sairastuu paljon ja toimintaa ei kyetä sopeuttamaan, niin työvuorojen teettäminen ylitöinä tulee tuottamaan suuria kustannuksia.

Porin Palveluliikelaitoksen edellisen vuoden maaliskuun toteumaan verrattuna tuotot ovat 119 tuhatta euroa pienemmät. Suurin yksittäinen muutos on aterian tuotoissa, ne ovat vähentyneet 192 tuhatta euroa. Puhtauden tuotot ovat toteutuneet 90 tuhatta euroa suurempana. Toimintakulut ovat laskeneet 3,4 % edelliseen vuoteen verrattuna eli 245 tuhatta euroa. Sivistystoimen osalta budjetoituja ateriatuloja jää saamatta arviolta 0,45 M€/kk ja vastaavasti elintarvikemenoissa tulee säästöjä arviolta 0,15 M€/kk. Lisäkuluja aiheutuu poikkeustilanteen vuoksi keittiöille hankittavista kertakäyttöastioista. Perusturvan tilaamasta koronaan liittyvästä lisäsiivouksesta tulee ylimääräisiä tuloja arviolta 25 tuhatta euroa kuukaudessa. Tämän hetken tiedoilla vuoden 2020 talouden ennuste on -0,6 M€.

Porin Veden alkuvuosi on toteutunut edellisvuotta paremmin eikä se ennusta poikkeamia talousarvioon.

Toimialoilla kohdistamattomissa käyttötalouserissä ylitystä tulee työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Vuoden 2020 talousarvioluku 3,95 M€ on sama kuin vuonna 2019 ja se ylitettiin jo tuolloin 0,9 M€:llä. Koronaviruksen vuoksi uusien kuntouttavien työtoimintajaksojen aloitukset on keskeytetty, tämä nostaa maksuja entisestään. Yhteensä työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan ylittävän talousarvion 1,5 M€:lla.

Henkilöstö

Henkilöstön lukumäärä on maaliskuun viimeisenä päivänä lähes sama kuin vuosi sitten. Vakinaisten määrä on hieman kasvanut (+ 19 henkilöä). Kasvua on vain Porin perusturvassa ja konsernihallinnossa, kun muilla toimialoilla vakinaisten määrä on laskussa. Konsernihallinnon kasvu johtuu toimintojen keskittämisestä ja perusturvassa toukokuussa 2019 tehdyistä vakinaistamisista.

Henkilötyövuodet ovat kasvaneet vuoden 2019 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Tämä johtuu hieman tavanomaista matalammasta henkilöstön määrästä vuoden 2019 alussa. Kvartaalin keskimääräinen henkilöstön määrä (HTV1) ja tehdyn työn määrä (HTV3 ja HTV4) ovat lähellä vuoden 2018 tasoa. Toimialoista erityisesti perusturvan henkilötyövuodet ovat edeltäviä vuosia korkeammat, joka kertoo toimialan henkilöstön määrän kasvusta.

Terveysperusteiset poissaolopäivät ovat hieman laskeneet vuoden 2019 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Kuukausitoteumat kuitenkin osoittavat sairauspoissaolojen olevan kasvussa. Pandemian aiheuttamassa vallitsevassa tilanteessa esimiesten myöntämiä lyhyitä poissaoloja on poikkeuksellisen paljon, joka tulee kasvattamaan poissaolojen määrää tulevina kuukausina. Vuoden ensimmäiseen kvartaaliin tällä oli vaikutusta vain maaliskuun osalta. Terveysperusteiset poissaolot ovat kasvaneet Ympäristö- ja lupapalvelut toimialalla sekä Porin palveluliikelaitoksella. Muilla toimialoilla, ainakin vielä toistaiseksi, poissaolot ovat edeltävään vuoteen nähden laskussa.

Vaihtuvuus päättyneiden palvelussuhteiden näkökulmasta on hieman kasvanut. Huolimatta eläköitymisen ennusteen osoittamasta mahdollisesta vanhuuseläköitymisien kasvusta, on vanhuuseläkkeelle jääneitä edeltävään vuoteen verrattuna vähemmän. Ero on kuitenkin suuruudeltaan normaalia vaihtelua kvartaalien välillä. Muista syistä kuin eläköitymisistä johtuneet palvelussuhteiden päättymiset ovat hieman kasvaneet.

Investoinnit

Toimialojen irtaimen omaisuuden ja muiden investointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Satakunnan Pelastuslaitoksen osalta on mahdollista, että koronaviruksen aiheuttamat viiveet raskaan kaluston toimittamisessa siirtävät yhden sammutusauton ja yhden säiliöauton luovutuksen ensi vuoteen. Mikäli tämä toteutuu, pelastuslaitos tulee loppuvuonna hakemaan osittaista investointimäärärahan siirtoa vuodelle 2021.

Infrastruktuuriin kohdistuvien investointien työt ovat käynnissä pääosin aikataulun mukaisesti. Lupakäsittelyä odottavat vielä Honkaluodon alue sekä Harjunpäänjoen alaosan vesitaloushanke. Rakentamisessa on aloitettu uusia kohteita hyväksytyn työohjelman mukaisesti.

Tiloihin kohdistuvia investointeja toteutetaan työohjelman mukaisesti ja vuoden mittaan tulevia pieniä muutoksia tuodaan päätettäväksi tekniselle lautakunnalle tarpeen mukaan. Vanhojen kaupungin omistamien rakennusten markkinatilanne on edelleen heikko. Muutamia yksittäisiä kyselyitä on tullut myytävistä rakennuksista ja tarjouksia on viety päätöksentekoon. Kohteita valmistellaan kevääksi myyntiin.

Verotulojen kehitys ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Kunnallisvero on kasvanut 1,8 % ensimmäisen vuosineljänneksen aikana verrattuna viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Tämä johtuu todennäköisesti ennemmin 2019 alkuvuoden veronkannon häiriöistä kuin todellisesta kasvusta. Kunnallisverokertymän ennustetaan jäävän talousarviosta n. 6 % eli 17,6 M€.

Yhteisöverojen kertymä on pienentynyt 6,4 %:a ja se johtuu siitä, että yhteisöveroja ei ole kertynyt aiemmilta vuosilta vanhaan tapaan. Koronaviruksen vaikutuksesta yhteisövero-osuuksien ennustetaan jäävän jopa 30 % (5,5 M€) talousarviota pienemmiksi.

Kiinteistöverokertymässä näkyy vuoden 2019 myöhästyneitä maksuja eikä sen kehityksestä voi vielä tehdä johtopäätöksiä. Kiinteistöveron pääosa tilitetään syksyn aikana elokuusta alkaen. Vuoden 2019 kiinteistöveron toteuman perusteella kaupungin omaa kiinteistöveroarviota on laskettu n. 0,8 M€. Lisäksi kiinteistöverojen ennusteessa on huomioitu verottajan myöntämien maksuaikojen takia n. 1 M€ vajaus. Yhteensä kiinteistöverot jäävät talousarviosta 1,8 M€.

Koronapandemia tulee vaikuttamaan verotulojen kertymään voimakkaasti. Verotilityksissä ja kaupungin tuloslaskelmassa vaikutukset alkavat näkymään huhtikuun tilityksistä alkaen. Hallituksen päätöksillä on yrityksille myönnetty maksuaikaa verojen maksuun. Valtio korvaa tästä aiheutuneita menetyksiä kunnille ja Porin osuus on 7,5 M€. Korvaus maksetaan osana valtionosuuksia toukokuusta lähtien loppuvuoden aikana ja se peritään takaisin ensi vuoden valtionosuuksista.

Yhteenvetona Kuntaliiton uusimman veroennusteen ja talousyksikön kiinteistöveroarvion mukaan Porin verotulot tulevat jäämään tasolle 306,1 M€. Talousarviossa verotulo-odotus on 330,9 M€, joten verotulot jäävät 24,8 M€ alle talousarvion. Kuntaliiton ennustetta voidaan pitää Porin osalta toiveikkaana, koska siinä ei ole huomioitu paikallisia tekijöitä.

valtionosuudet

Peruspalvelujen valtionosuudeksi sisältäen verotulomenetysten kompensaatiot arvioitiin talousarviossa 159,7 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudeksi -6,3 miljoonaa euroa, yhteensä 153,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat ensimmäisen vuosineljänneksen osalta toteutuneet kokonaisuudessaan valtio-osuuspäätösten (VM 30.12.2019 ja OKM 31.12.2019 yht. 153,3 M€) mukaisesti talousarvion toteumaprosentin ollessa 24,9 (24,4 % v. 2019). Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kasvua on 3,7 miljoonaa euroa (10,6 %). Kasvu johtuu siitä, että kilpailukykysopimukseen liittyvät valtionosuusleikkaukset päättyivät ja kuntien valtionosuuksia lisättiin vuodelle 2020.

Aiemmin peruspalvelujen valtionosuuteen sisältynyt verotulomenetysten kompensaatio eriteltiin valtion talousarviossa 2020 omalle momentilleen. Kompensaatio esitetään kuitenkin edelleen kuntien tuloslaskelmissa osana valtionosuuksia. Porin osalta verotulomenetysten kompensaatio vuoden 2020 alkuperäisen valtionosuuspäätöksen mukaan on 36,8 miljoonaa euroa. Koronaviruksen vuoksi myönnettyjen maksujärjestelyiden takia hallitus on päättänyt kuntien verotulomenetysten lisäkompensaatiosta valtion lisätalousarviossa. Näiden maksatus aloitetaan toukokuun alusta lukien. Tämä lisää verotulomenetysten kompensaatiota Porin kaupungin osalta 7,5 miljoonaa euroa (VM 14.4.2020). Tämä kertaluonteinen erä leikataan vuoden 2021 verotulomenetysten kompensaatiosta eli se vähentää suoraan vuoden 2021 valtionosuuksia.

Yhteenvetona valtionosuuksien kertymä vuonna 2020 tulee olemaan 160,8 M€ eli 7,3 M€ parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotot ja -kulut nettona jäävät talousarviosta 1,5 M€. Vallitseva poikkeustilanne ja yhtiön tuloskehitys huomioiden ei voida pitää todennäköisenä, että Porin Satama Oy kykenisi tulouttamaan junior-lainan korkoa kaupungille. Satama ei tulouttanut korkoa myöskään vuonna 2019 heikon tuloksen takia.

Poistojen arvioidaan ylittävän talousarvion yli miljoonalla eurolla perustuen vuoden 2019 toteumaan ja teknisen lautakunnan hyväksymään työohjelmaan. Poistosuunnitelman mukaan poistojen kirjaaminen aloitetaan hyödykkeen käyttöönottoa seuraavasta kuukaudesta alkaen, joten lopullinen poistokertymä jää jonkin verran ennustetta alemmaksi, mikäli investointiprojektien valmistuminen siirtyy poikkeusolosuhteiden vuoksi.

Kaupungin tulosennusteeksi muodostuu -48,1 M€. Tilinpäätöksessä 2019 taseen kumulatiivinen ylijäämä oli 44,5 M€. Näin ollen nykyisellä ennusteella kaupungin taseeseen muodostuisi katettavaa alijäämää. Ennusteessa ei kuitenkaan ole huomioitu valtion kehysriihessä suunniteltuja kunnille kohdistuvia tukitoimia, joiden kohdennuksesta päätetään myöhemmin.

Kaupunginjohdon, kaupunginhalltuksen ja valtuustoryhmien kesken on maaliskuusta 2020 lähtien etsitty vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Kaikkia valtuustoryhmiä on erikseen informoitu taloustilanteesta ja ennusteista. 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä neljännesvuosiraportin tiedoksi ja saattaa sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että käynnistettyjä neuvotteluja jatketaan tavoitteena löytää ratkaisuvaihtoehdot ja aikataulu talouden tasapainottamiseksi. Koronaepidemiasta johtuvista vaikutuksista tehdään erillinen raportti ja tarvittavat päätösehdotukset keskitetysti koko kaupungin osalta sen jälkeen, kun on tiedossa valtion kuntiin kohdentamat tukitoimenpiteet. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Kaupunginvaltuusto

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.