Kaupunginhallitus, kokous 5.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 519 Porin kaupungin talous- ja henkilöstöraportti tammi-elokuu 2020

PRIDno-2020-1856

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Ennusteen lähtökohdat ja taustaoletukset

Porin kaupungin tulos vuonna 2019 oli historiallisen heikko. Tilikaudelta kirjattiin alijäämää 28,8 miljoonaa euroa. Merkittävimmät alijäämää lisäävät tekijät olivat sote-menojen kasvu sekä verotulokertymän jääminen odotetusta kehityksestä. Tilikauden päättyessä oli siis jo selvää, että vuoden 2020 talousarvioon joudutaan hakemaan lisämäärärahaa perusturvan puolelle. Talousarviossa asetetut odotukset verotulokertymästä eivät myöskään olleet enää täysin realistisia.

Koronaviruspandemia laajeni Suomeen helmi-maaliskuun vaihteessa. Tilanne muuttui hyvin nopeasti. Valmiuslaki otettiin käyttöön ja jo maaliskuun puolivälin jälkeen maan hallituksen määräyksellä suljettiin mm. koulut ja maan rajat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Alkuvaiheessa kiellettiin yli 500 ihmisen kokoontumiset, tämä laajeni myöhemmin yli 10 henkilön tapaamisiin. Myöhemmin Uusimaa eristettiin muusta Suomesta ja myös ravintolat määrättiin suljettaviksi 31.5. asti. Viikolla 17 tehtiin päätös suurten kesätapahtumien perumisesta 31.7. asti.

Koronatilanteesta ja lähinnä rajoitustoimista aiheutuvat taloudelliset vaikutukset ovat ennennäkemättömän kovia. Vaikutusarvio Porin kaupungille on laadittu talousyksikön controller-ryhmässä. Laskennassa on käytetty oletuksena 3 kk rajoitustoimenpiteiden kestoa. Verotulot jäävät n. 25 miljoonaa euroa talousarviosta. Sote-menot kasvavat yli 4 miljoonaa euroa. Myynti- ja maksutuottoja menetetään lähes 3 miljoonaa euroa. Kaikki vaikutukset sisältyvät toimialakohtaisiin ennusteisiin.

Ennusteessa ei ole huomioitu maan hallituksen kehysriihessä 8.4.2020 lupaamaa yli miljardin euron tukea kunnille. Tukipakettiin sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuuksien lisäämistä n. 500 miljoonalla eurolla ja yhteisöveron jako-osuuksien muutosta 200-400 miljoonalla eurolla. Tukien kohdentumisesta ja kuntakohtaisista määristä saadaan todennäköisesti tarkempaa tietoa touko-kesäkuussa valtion lisätalousarviosta päätettäessä.

Toimialakohtaiset ennusteet

Konsernihallinnon talousarvioon ei toistaiseksi ennusteta suurempia poikkeamia. Henkilöstö on sopeutunut lisääntyneeseen hallintotyöhön ja etätyöskentelyyn. ICT-laitteiden leasingaikojen jatkaminen ja poikkeustilanteen vuoksi tehdyt pienhankinnat eivät ole toistaiseksi lisänneet ICT-yksikön kuluja merkittävästi. Lentoliikenteen keskeytys tuo jonkin verran säästöjä. Uudenmaan sulku päättyi 18.4., mutta lentoja ei ole toistaiseksi jatkettu.

Perusturva hakee tilinpäätökseen ja alkuvuoden toteutumaan perustuen 12,9 M€ lisämäärärahaa, josta 1 M€ on tuottavuusohjelman täytäntöönpanoon tarkoitettua määrärahaa (Perusturvalautakunta 23.4.2020 § 78). Suurimpien ylitysten arvioidaan tulevan ikääntyvien palveluista (4,8 M€), vammaispalveluista (3,7 M€), terveys- ja sairaalapalveluista (2,7 M€) sekä lastensuojelusta (1,5 M€). Talous- ja hallintopalveluiden arvioitu tulojen ylitys (2,7 M€) kattaa osan näistä. Koronaviruksen nettovaikutusten perusturvalle arvioidaan olevan 4,4 M€. Mikäli tämä arvio toteutuu, alkuperäinen talousarvio ylitetään 17,3 miljoonalla eurolla.

Sivistystoimialan toimintatuottojen toteutumissa näkyy jo koronatilanteen aiheuttamat maksu- ja vuokratuottojen menetykset maaliskuun puolivälistä lähtien. Liikunta- ja kulttuurilaitokset sekä koulujen salit ovat olleet suljettuina. Myös asiakasmaksukäytänteisiin tehtiin muutoksia.  Nämä vaikuttavat etenkin varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan maksutuottojen pienentymiseen. Toimintakulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Henkilöstöä on poikkeustilanteen vuoksi siirretty perusturvan tehtäviin. Kuluja vastaava määrärahasiirto tehdään myöhemmin toteuman perusteella sivistystoimialalta perusturvaan. Koronatilanteen vuoksi koulujen ja päiväkotien ateriapalveluista tulee menosäästöjä samoin kuin koulukuljetuksista. Tarvikeostot ovat vähentyneet, koska yksikköjen normaali toiminta on supistunut.  Avustukset sekä muut toimintakulut ovat toteutuneet ennakoidusti. Talouden osalta ennuste tällä hetkellä on se, että talousarviossa pysytään, mikäli poikkeusolot eivät jatku pidemmälle kesään ja syksyyn.

Ympäristö- ja lupapalvelut toimialan toimintatuotot ja toimintakulut ovat toteutuneet alkuvuoden osalta talousarviota pienempinä. Toimintamenoja on vähentänyt hieman henkilöstökustannusten pienentyminen 4 % viime vuodesta. Palveluiden ostot ovat puolestaan kasvaneet 3 %. Koronaviruspandemialla ei nähdä suurta vaikutusta toimialan talouteen. Rakentamisen mahdollisella hiljentymisellä ja tarkastusten vähentymisellä on vähäinen vaikutus toimialan tuottoihin. Toimintakulujen ei odoteta tämän vuoksi nousevan. Joukkoliikenteen menot tänä vuonna ovat tämän hetken arvion mukaan 170 000 € pienemmät kuin talousarviossa, arvioitua pienempien liikennöinti-, asiantuntijapalvelu- ja henkilöstökulujen vuoksi. Joukkoliikenteen järjestämistapaselvityksen tulokset ja niistä johdettavat toimenpiteet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta vuoden mittaan.

Teknisellä toimialla sekä infra- että tilayksikkö arvioivat pysyvänsä talousarviossa. Alkuvuonna on säästetty aurauskustannuksissa lumettomuuden vuoksi, mutta toisaalta sorateiden kunnostuskustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Energiakustannukset ovat hieman laskeneet lauhan alkuvuoden ja koronaviruksen vuoksi suljettujen laitosten takia. Muut koronaviruksen taloudelliset vaikutukset teknisellä toimialalla rajoittuvat pysäköintitulojen ja pysäköintivirhemaksujen pudotukseen sekä annetuista vuokrahuojennuksista johtuviin tulomenetyksiin. Nettovaikutus ja toimialan vuoden ylitysennuste on nämä kaikki huomioiden 143 tuhatta euroa.

Satakunnan Pelastuslaitoksen ensimmäisen vuosineljänneksen talouden toteutuman perusteella talousarviossa tullaan pysymään. Koronapandemian vaikutusta ei ole vielä nähtävissä talouden toteutumassa. Koronan vaikutus pelastuslaitoksen talouteen riippuu täysin siitä, kuinka laajaksi pandemia kehittyy. Mikäli operatiivista henkilöstöä sairastuu paljon ja toimintaa ei kyetä sopeuttamaan, niin työvuorojen teettäminen ylitöinä tulee tuottamaan suuria kustannuksia.

Porin Palveluliikelaitoksen edellisen vuoden maaliskuun toteumaan verrattuna tuotot ovat 119 tuhatta euroa pienemmät. Suurin yksittäinen muutos on aterian tuotoissa, ne ovat vähentyneet 192 tuhatta euroa. Puhtauden tuotot ovat toteutuneet 90 tuhatta euroa suurempana. Toimintakulut ovat laskeneet 3,4 % edelliseen vuoteen verrattuna eli 245 tuhatta euroa. Sivistystoimen osalta budjetoituja ateriatuloja jää saamatta arviolta 0,45 M€/kk ja vastaavasti elintarvikemenoissa tulee säästöjä arviolta 0,15 M€/kk. Lisäkuluja aiheutuu poikkeustilanteen vuoksi keittiöille hankittavista kertakäyttöastioista. Perusturvan tilaamasta koronaan liittyvästä lisäsiivouksesta tulee ylimääräisiä tuloja arviolta 25 tuhatta euroa kuukaudessa. Tämän hetken tiedoilla vuoden 2020 talouden ennuste on -0,6 M€.

Porin Veden alkuvuosi on toteutunut edellisvuotta paremmin eikä se ennusta poikkeamia talousarvioon.

Toimialoilla kohdistamattomissa käyttötalouserissä ylitystä tulee työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Vuoden 2020 talousarvioluku 3,95 M€ on sama kuin vuonna 2019 ja se ylitettiin jo tuolloin 0,9 M€:llä. Koronaviruksen vuoksi uusien kuntouttavien työtoimintajaksojen aloitukset on keskeytetty, tämä nostaa maksuja entisestään. Yhteensä työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan ylittävän talousarvion 1,5 M€:lla.

Henkilöstö

Henkilöstön lukumäärä on maaliskuun viimeisenä päivänä lähes sama kuin vuosi sitten. Vakinaisten määrä on hieman kasvanut (+ 19 henkilöä). Kasvua on vain Porin perusturvassa ja konsernihallinnossa, kun muilla toimialoilla vakinaisten määrä on laskussa. Konsernihallinnon kasvu johtuu toimintojen keskittämisestä ja perusturvassa toukokuussa 2019 tehdyistä vakinaistamisista.

Henkilötyövuodet ovat kasvaneet vuoden 2019 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Tämä johtuu hieman tavanomaista matalammasta henkilöstön määrästä vuoden 2019 alussa. Kvartaalin keskimääräinen henkilöstön määrä (HTV1) ja tehdyn työn määrä (HTV3 ja HTV4) ovat lähellä vuoden 2018 tasoa. Toimialoista erityisesti perusturvan henkilötyövuodet ovat edeltäviä vuosia korkeammat, joka kertoo toimialan henkilöstön määrän kasvusta.

Terveysperusteiset poissaolopäivät ovat hieman laskeneet vuoden 2019 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Kuukausitoteumat kuitenkin osoittavat sairauspoissaolojen olevan kasvussa. Pandemian aiheuttamassa vallitsevassa tilanteessa esimiesten myöntämiä lyhyitä poissaoloja on poikkeuksellisen paljon, joka tulee kasvattamaan poissaolojen määrää tulevina kuukausina. Vuoden ensimmäiseen kvartaaliin tällä oli vaikutusta vain maaliskuun osalta. Terveysperusteiset poissaolot ovat kasvaneet Ympäristö- ja lupapalvelut toimialalla sekä Porin palveluliikelaitoksella. Muilla toimialoilla, ainakin vielä toistaiseksi, poissaolot ovat edeltävään vuoteen nähden laskussa.

Vaihtuvuus päättyneiden palvelussuhteiden näkökulmasta on hieman kasvanut. Huolimatta eläköitymisen ennusteen osoittamasta mahdollisesta vanhuuseläköitymisien kasvusta, on vanhuuseläkkeelle jääneitä edeltävään vuoteen verrattuna vähemmän. Ero on kuitenkin suuruudeltaan normaalia vaihtelua kvartaalien välillä. Muista syistä kuin eläköitymisistä johtuneet palvelussuhteiden päättymiset ovat hieman kasvaneet.

Investoinnit

Toimialojen irtaimen omaisuuden ja muiden investointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Satakunnan Pelastuslaitoksen osalta on mahdollista, että koronaviruksen aiheuttamat viiveet raskaan kaluston toimittamisessa siirtävät yhden sammutusauton ja yhden säiliöauton luovutuksen ensi vuoteen. Mikäli tämä toteutuu, pelastuslaitos tulee loppuvuonna hakemaan osittaista investointimäärärahan siirtoa vuodelle 2021.

Infrastruktuuriin kohdistuvien investointien työt ovat käynnissä pääosin aikataulun mukaisesti. Lupakäsittelyä odottavat vielä Honkaluodon alue sekä Harjunpäänjoen alaosan vesitaloushanke. Rakentamisessa on aloitettu uusia kohteita hyväksytyn työohjelman mukaisesti.

Tiloihin kohdistuvia investointeja toteutetaan työohjelman mukaisesti ja vuoden mittaan tulevia pieniä muutoksia tuodaan päätettäväksi tekniselle lautakunnalle tarpeen mukaan. Vanhojen kaupungin omistamien rakennusten markkinatilanne on edelleen heikko. Muutamia yksittäisiä kyselyitä on tullut myytävistä rakennuksista ja tarjouksia on viety päätöksentekoon. Kohteita valmistellaan kevääksi myyntiin.

Verotulojen kehitys ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Kunnallisvero on kasvanut 1,8 % ensimmäisen vuosineljänneksen aikana verrattuna viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Tämä johtuu todennäköisesti ennemmin 2019 alkuvuoden veronkannon häiriöistä kuin todellisesta kasvusta. Kunnallisverokertymän ennustetaan jäävän talousarviosta n. 6 % eli 17,6 M€.

Yhteisöverojen kertymä on pienentynyt 6,4 %:a ja se johtuu siitä, että yhteisöveroja ei ole kertynyt aiemmilta vuosilta vanhaan tapaan. Koronaviruksen vaikutuksesta yhteisövero-osuuksien ennustetaan jäävän jopa 30 % (5,5 M€) talousarviota pienemmiksi.

Kiinteistöverokertymässä näkyy vuoden 2019 myöhästyneitä maksuja eikä sen kehityksestä voi vielä tehdä johtopäätöksiä. Kiinteistöveron pääosa tilitetään syksyn aikana elokuusta alkaen. Vuoden 2019 kiinteistöveron toteuman perusteella kaupungin omaa kiinteistöveroarviota on laskettu n. 0,8 M€. Lisäksi kiinteistöverojen ennusteessa on huomioitu verottajan myöntämien maksuaikojen takia n. 1 M€ vajaus. Yhteensä kiinteistöverot jäävät talousarviosta 1,8 M€.

Koronapandemia tulee vaikuttamaan verotulojen kertymään voimakkaasti. Verotilityksissä ja kaupungin tuloslaskelmassa vaikutukset alkavat näkymään huhtikuun tilityksistä alkaen. Hallituksen päätöksillä on yrityksille myönnetty maksuaikaa verojen maksuun. Valtio korvaa tästä aiheutuneita menetyksiä kunnille ja Porin osuus on 7,5 M€. Korvaus maksetaan osana valtionosuuksia toukokuusta lähtien loppuvuoden aikana ja se peritään takaisin ensi vuoden valtionosuuksista.

Yhteenvetona Kuntaliiton uusimman veroennusteen ja talousyksikön kiinteistöveroarvion mukaan Porin verotulot tulevat jäämään tasolle 306,1 M€. Talousarviossa verotulo-odotus on 330,9 M€, joten verotulot jäävät 24,8 M€ alle talousarvion. Kuntaliiton ennustetta voidaan pitää Porin osalta toiveikkaana, koska siinä ei ole huomioitu paikallisia tekijöitä.

valtionosuudet

Peruspalvelujen valtionosuudeksi sisältäen verotulomenetysten kompensaatiot arvioitiin talousarviossa 159,7 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudeksi -6,3 miljoonaa euroa, yhteensä 153,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat ensimmäisen vuosineljänneksen osalta toteutuneet kokonaisuudessaan valtio-osuuspäätösten (VM 30.12.2019 ja OKM 31.12.2019 yht. 153,3 M€) mukaisesti talousarvion toteumaprosentin ollessa 24,9 (24,4 % v. 2019). Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kasvua on 3,7 miljoonaa euroa (10,6 %). Kasvu johtuu siitä, että kilpailukykysopimukseen liittyvät valtionosuusleikkaukset päättyivät ja kuntien valtionosuuksia lisättiin vuodelle 2020.

Aiemmin peruspalvelujen valtionosuuteen sisältynyt verotulomenetysten kompensaatio eriteltiin valtion talousarviossa 2020 omalle momentilleen. Kompensaatio esitetään kuitenkin edelleen kuntien tuloslaskelmissa osana valtionosuuksia. Porin osalta verotulomenetysten kompensaatio vuoden 2020 alkuperäisen valtionosuuspäätöksen mukaan on 36,8 miljoonaa euroa. Koronaviruksen vuoksi myönnettyjen maksujärjestelyiden takia hallitus on päättänyt kuntien verotulomenetysten lisäkompensaatiosta valtion lisätalousarviossa. Näiden maksatus aloitetaan toukokuun alusta lukien. Tämä lisää verotulomenetysten kompensaatiota Porin kaupungin osalta 7,5 miljoonaa euroa (VM 14.4.2020). Tämä kertaluonteinen erä leikataan vuoden 2021 verotulomenetysten kompensaatiosta eli se vähentää suoraan vuoden 2021 valtionosuuksia.

Yhteenvetona valtionosuuksien kertymä vuonna 2020 tulee olemaan 160,8 M€ eli 7,3 M€ parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotot ja -kulut nettona jäävät talousarviosta 1,5 M€. Vallitseva poikkeustilanne ja yhtiön tuloskehitys huomioiden ei voida pitää todennäköisenä, että Porin Satama Oy kykenisi tulouttamaan junior-lainan korkoa kaupungille. Satama ei tulouttanut korkoa myöskään vuonna 2019 heikon tuloksen takia.

Poistojen arvioidaan ylittävän talousarvion yli miljoonalla eurolla perustuen vuoden 2019 toteumaan ja teknisen lautakunnan hyväksymään työohjelmaan. Poistosuunnitelman mukaan poistojen kirjaaminen aloitetaan hyödykkeen käyttöönottoa seuraavasta kuukaudesta alkaen, joten lopullinen poistokertymä jää jonkin verran ennustetta alemmaksi, mikäli investointiprojektien valmistuminen siirtyy poikkeusolosuhteiden vuoksi.

Kaupungin tulosennusteeksi muodostuu -48,1 M€. Tilinpäätöksessä 2019 taseen kumulatiivinen ylijäämä oli 44,5 M€. Näin ollen nykyisellä ennusteella kaupungin taseeseen muodostuisi katettavaa alijäämää. Ennusteessa ei kuitenkaan ole huomioitu valtion kehysriihessä suunniteltuja kunnille kohdistuvia tukitoimia, joiden kohdennuksesta päätetään myöhemmin.

Kaupunginjohdon, kaupunginhalltuksen ja valtuustoryhmien kesken on maaliskuusta 2020 lähtien etsitty vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Kaikkia valtuustoryhmiä on erikseen informoitu taloustilanteesta ja ennusteista. 

 

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä neljännesvuosiraportin tiedoksi ja saattaa sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että käynnistettyjä neuvotteluja jatketaan tavoitteena löytää ratkaisuvaihtoehdot ja aikataulu talouden tasapainottamiseksi. Koronaepidemiasta johtuvista vaikutuksista tehdään erillinen raportti ja tarvittavat päätösehdotukset keskitetysti koko kaupungin osalta sen jälkeen, kun on tiedossa valtion kuntiin kohdentamat tukitoimenpiteet. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 4.5.2020. Asian aiempi käsittely ja päätöksenteko on luettavissa aian historiatiedoista. Asiaan on liitetty talous- ja henkilöstöraportti 1 - 3, investoinnit 1 - 3 sekä palvelulupausten ja poikkihallinnollisten ohjelmien toteutumisselvitys tammi-maaliskuu 2020.

Ehdotus

Kaupungnhallituksen päätösehdotus:

Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Kokouskäsittely

Kaupunginvaltuusto kuuli kaupunginjohtaja Aino-​Maija Luukkosen ja Tuomas Hatanpään alustuspuheenvujorot asiassa. 

Krista Kiuru luovutti klo 22.21 asiakohdan käsittelyn aikana puheenjohtajuuden I varapuheenjohtaja Oili Heinolle. 

Valmistelija

Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Talouden toteuma ja muutokset toimialakohtaisissa ennusteissa maaliskuun tilanteeseen verrattuna

Kaupunginhallitus palautti kokouksessaan 11.5.2020 perusturvan talousarviomuutoksen perusturvalautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Ennusteeseen sisältyvää perusturvan osuutta ei ole muutettu huhtikuun raporttiin. Se on edelleen 12,9 M€. Koronaviruksen vaikutusarviota on kasvatettu perusturvan osalta miljoonalla eurolla. Yhteensä perusturvan ylitysennuste alkuperäiseen käyttösuunnitelmaan verrattuna on nyt 18,3 M€.

Lisäksi ennusteessa on huomioitu kaupunginvaltuuston 18.5.2020 myöntämä miljoonan euron määrärahalisäys ympäristö- ja lupapalvelut toimialalle joukkoliikenteen toimenpiteisiin. Lisämäärärahasta puolet (n. 500 000 euroa) käytetään COVID-​19 tilanteesta aiheutuvien lipputulojen korvaamiseksi Porin Linjat Oy:lle ajalla maaliskuu-​heinäkuu.

Muilla toimialoilla ei ole havaittu talousarviopoikkeamia ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana pois lukien poikkeustilanteesta johtuvat vaikutukset. Lisätiedot muista toimialakohtaisista ennusteista ja koronaviruksen vaikutuksista ovat luettavissa tammi-maaliskuun raportin perusteluissa.

Henkilöstö

Henkilöstön lukumäärä on huhtikuun viimeisenä päivänä 2,9 prosenttia matalampi kuin edeltävänä vuonna. Vakinaisten määrä on hieman kasvanut (+ 32 henkilöä), mutta muutos näkyy erityisesti määräaikaisissa palvelussuhteissa, joita on 187 vähemmän kuin vuosi sitten. Vaikkakin sijaisia ja muita määräaikaisia palvelussuhteita on lukumääräisesti nyt vähemmän, henkilötyövuosissa mitattuna on heitä käytetty huhtikuun loppuun mennessä viime vuotta enemmän. Sijaisia käytetään erityisesti Porin perusturvassa. Vakinaisen henkilöstön suhteellinen osuus koko henkilöstöstä (henkilötyövuosina) on hieman kasvanut viime vuoteen verrattuna (2020; 78,2 % ja 2019;77,3 %).

Henkilötyövuodet ovat kasvaneet vuoden 2018 tasolle. Viime vuoteen verrattuna kasvua on hieman alle 3 prosenttia. Tämä johtuu hieman tavanomaista matalammasta henkilöstön määrästä vuoden 2019 alussa. Toimialoista erityisesti perusturvan henkilötyövuodet ovat edeltäviä vuosia korkeammat, mikä kertoo toimialan henkilöstön määrän kasvusta. Sivistystoimialan ja teknisen toimialan sekä Palveluliikelaitoksen henkilötyövuodet ovat hieman vähentyneet.

Terveysperusteiset poissaolopäivät ovat hieman laskeneet vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna (-2,3 %). Kuukausitoteumat kääntyivät huhtikuussa laskuun. Pandemian aiheuttamassa vallitsevassa tilanteessa esimiesten myöntämiä lyhyitä poissaoloja on poikkeuksellisen paljon. Myös terveysperusteisten poissaolojen kirjaaminen järjestelmään tapahtuu viiveellä, joten huhtikuun tilanne saattaa näyttää todellista positiivisemmalta.

Koronatilanteessa tarjottua korvaavaa työtä varten on tehty 395 palvelussuhdetta 206:lle eri henkilölle (tilanne 25.5.2020). Palvelussuhteiden yhteenlaskettu kesto on 9103 päivää eli lähes 25 henkilötyövuotta. Valtaosa palvelussuhteiden kestosta toteutuu maalis-toukokuun aikana, mutta muutamat sopimukset kestävät yli kesän. Henkilöstöä on lähinnä siirtynyt sivistystoimialalta perusturvalle. Siirtoja on tapahtunut myös perusturvan organisaation sisällä.

Investoinnit

Toimialojen irtaimen omaisuuden ja muiden investointien määrärahoihin on lisätty kaupunginvaltuuston 18.5.2020 tekemän päätöksen mukaisesti konsernihallinnolle 5,4 M€ Kiinteistö Oy Teljäntorin osakkeiden hankintaan. Teknisen toimialan investointien toteutus on jatkunut työohjelman mukaisesti.

Verotulot

Ensimmäisen neljännesvuosiraportin yhteydessä kunnallisverokertymä oli 1,7 % suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Huhtikuun lopussa vastaava kasvu on enää 0,3 %. Kunnallisveron kertyminen on siis selvästi hidastunut poikkeusolojen vaikutuksesta. Kuntaliiton ennustekehikko on päivitetty 20.5.2020 ja se perustuu oletukselle, että BKT laskee tänä vuonna yli seitsemän prosenttia. Aikaisempi, tammi-maaliskuun raportin yhteydessä annettu ennuste perustui n. 5 % BKT:n laskulle. Päivitetty kunnallisveroennuste tarkoittaa Porin osalta kunnallisverotulokertymän jäämistä talousarviosta n. 20,2 miljoonalla eurolla eli 7 %:lla.

Yhteisöverojen kertymä on 9,4 prosenttia pienempi kuin viime vuoden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Päivitetyn ennusteen mukaan yhteisövero-osuudet jäävät 31,3 % (5,7 M€) talousarviota pienemmäksi.

Kaupungin oma kiinteistöveroarvio on pidetty talousarvioon verrattuna n. 0,8 M€ alemmalla tasolla. Lisäksi kiinteistöverojen ennusteessa on huomioitu verottajan myöntämien maksuaikojen takia n. 0,8 M€ vajaus. Yhteensä kiinteistöverot jäävät talousarviosta 1,6 M€.

Yhteenvetona Kuntaliiton uusimman veroennusteen ja talousyksikön kiinteistöveroarvion mukaan Porin verotulot tulevat jäämään 303,4 miljoonaan euroon. Talousarviossa verotulo-odotus on 330,9 M€, joten verotulot jäävät 27,5 M€ alle talousarvion.

Valtionosuudet

Valtionosuusennustetta ei ole muutettu maaliskuun raportista. Kuntaliitosta saatujen tietojen mukaan verotulomenetysten kompensaation määrä oli kuitenkin arvioitu liian suureksi valtiovarainministeriön päätöksessä 14.4.2020 ja se tulee tekemään uuden valtionosuuspäätöksen, jossa kompensaatiota lasketaan valtakunnan tasolla n. 80 M€. Tämä tarkoittaisi, että Porin osalta aiemmin päätetty 7,5 M€ kompensaatio laskee hieman yli miljoonalla eurolla. Tätä ei ole kuitenkaan sisällytetty ennusteeseen, koska virallista tietoa uudesta valtionosuuspäätöksestä valtiovarainministeriöltä ei ole saatu.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotot ja -kulut sekä poistot on arvioitu tammi-maaliskuun ennusteen mukaisina. Tulosennuste on heikentynyt ensimmäisen neljänneksen yhteydessä annetusta arviosta 4,8 M€:llä ollen nyt -52,9 M€. Ennusteessa ei kuitenkaan ole huomioitu valtion kehysriihessä suunniteltuja kunnille kohdistuvia tukitoimia, joiden kohdennuksesta päätetään myöhemmin.

Kaupunginjohdon, kaupunginhalltuksen ja valtuustoryhmien kesken on jatkettu maaliskuussa aloitettua valmistelua, jossa etsitään vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Yhteenveto talousarvion ja -suunnitelman tasopainottamistoimenpiteistä käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 8.6.2020 ja saatetaan 15.6.2020 kaupunginvaltuustolle tiedoksi. 

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus merkitsee tammi-huhtikuun talous- ja henkilöstöraportin tiedoksi.

Yhteenveto talousarvion ja -suunnitelman tasapainottamistoimenpiteistä käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 8.6.2020 ja saatetaan 15.6.2020 kaupunginvaltuuston tietoon. 

Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että käynnistettyjä neuvotteluja jatketaan tavoitteena löytää ratkaisuvaihtoehdot talouden tasapainottamiseksi. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Toimialakohtaiset ennusteet

Konsernihallinnon talous toteutuu talousarvion mukaan. ICT-yksikön kuluissa on ollut nousupainetta, mutta kustannukset pystytään kattamaan muiden yksiköiden alituksista.

Perusturva ennustaa edelleen 11,9 M€ ylitystä alkuperäiseen talousarvioon, jonka lisäksi se hakee 1 M€ lisämäärärahaa tuottavuusohjelman toimeenpanemiseen. Koronaviruksen vaikutusarvio perusturvalle on pidetty ennallaan n. -5,4 M€:ssa, josta 0,8 M€ on katettu määrärahasiirrolla sivistystoimialalta. Ylitysennuste muutettuun talousarvioon verrattuna on yhteensä -17,4 M€.

Sivistystoimialan talouden arvioidaan toteutuvan n. miljoona euroa muutettua talousarviota paremmin. Vaikka tuottoja on jäänyt saamatta koronaviruksesta aiheutuneiden laitossulkujen takia, on vastaavasti kuluissa tullut säästöjä. Koronaviruksen nettovaikutus sivistystoimialalle on jäämässä n. -0,2 miljoonaan euroon. Lisäksi kesäkuussa havaittiin, että kaupungin eläkemenoperusteiset maksut oli ylibudjetoitu. Merkittävin vaikutus oli sivistystoimialalle, jonka ennusteessa asia on huomioitu n. 0,5 M€ alituksena.

Ympäristö- ja lupapalvelut toimialan osalta muutettu talousarvio alitetaan 0,1 miljoonalla eurolla. Koronavirustilanteen joukkoliikenteelle aiheuttamat lisäkustannukset on katettu aiemmin keväällä myönnetyllä 0,5 M€ lisämäärärahalla.

Tekninen toimiala pysyy talousarviossa. Rakennusten myyntivoittojen arviota on pudotettu 0,4 M€, mutta toimintamenoissa säästetään vastaava summa.

Satakunnan Pelastuslaitos ennustaa pysyvänsä talousarviossa ja liikelaitokset ennakoivat pieniä talousarvioylityksiä myyntitulojen heikennyttyä.

Toimialoille kohdistamattomissa erissä ylitysarvio johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Kasvu selittyy osin kevään poikkeustilanteella, kun uusia kuntouttavia työtoimintajaksoja ei voitu aloittaa.

Merkittävimmät määrärahamuutokset

Kesäkuussa on tehty seuraavat määrärahasiirrot toimialojen välillä:

Koronaviruksen aiheuttamien henkilöstösiirtojen johdosta n. 808 000 euron määräraha on siirretty sivistystoimialalta perusturvalle. Siirto on tehty toteutuneiden henkilöstökustannusten mukaisesti niiden sivistystoimialan työntekijöiden osalta, joiden palkanmaksu on poikkeustilanteessa hoidettu perusturvan kustannuspaikoilta. Osalle korvaavaa työtä tehneistä on maksettu palkka sivistystoimialan kustannuspaikoilta. Näiden henkilöiden osalta ei tehdä määrärahasiirtoa, mutta aiheutuneet kustannukset huomioidaan kuitenkin koronaviruksen vaikutusarvioissa.

Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen on siirretty yhteensä 186 125 euroa konsernihallinnon työllisyysyksiköltä toimialoille. Siirtosummissa on huomioitu, että kaikkia kesätyöpaikkoja ei poikkeustilanteen takia pystytty täyttämään.

Henkilöstö

Kaupungin henkilöstön lukumäärä on kesäkuun viimeisenä päivänä viime vuoteen verrattuna alhaisempi. Vakinaisten määrä kaupunkitasolla on hieman laskenut (- 16 henkilöä, - 0,3 %). Kuitenkin vakinaisten määrä on kasvanut perusturvassa ja konsernihallinnossa. Konsernihallinnon vakinaisten lukumäärän kasvu johtuu toimintojen keskittämisestä. Perusturvassa Sosiaali- ja perhepalveluiden sekä Terveys- ja sairaalapalveluiden vakinaisen henkilöstön lukumäärä on tasaisesti kasvanut. Sivistys-, tekninen- ja ympäristö- ja lupapalvelut toimialojen vakinaisten määrä on vastaavasti merkittävästi laskenut. Myös määräaikaisten, sijaisten sekä työllistettyjen lukumäärä on laskenut.

Henkilötyövuodet kertovat henkilöstön määrästä mittarina paremmin kuin henkilöstön lukumäärä kuukauden viimeisenä päivänä. Henkilötyövuosikertymä on edelleen suurempi kuin vuoden 2019 toisen kvartaalin lopussa. Tämä johtuu lähinnä matalasta henkilöstön määrästä vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Kuluvan vuoden henkilötyövuosien kuukausittainen toteuma on ollut tasaista ja vuoden lopun henkilötyövuosikertymä jäänee 2019 tasolle tai jopa hieman sen alle.

Toimialoista vain perusturvan sekä Satakunnan pelastuslaitoksen henkilötyövuosikertymä ovat edeltävää vuotta korkeammalla, joista perusturvan kasvu on suuruudeltaan huomattavasti merkittävämpi. Vaikkakin sijaisia ja muita määräaikaisia palvelussuhteita on koko kaupungissa lukumääräisesti edeltävään vuoteen verraten vähemmän, on henkilötyövuosissa mitattuna heitä käytetty kesäkuun loppuun mennessä enemmän. Sijaisia on paljon erityisesti kesäkuukausina ja perusturvassa. Perusturvan palkallisten henkilötyövuosien kasvu on kuitenkin nyt pysähtynyt. Rekrytointiin asetetut rajoitteet ja henkilöstösuunnitelmien noudattaminen näkyvät siten palkallisten henkilötyövuosien kasvun rajoittajana kesäkuukausina, jolloin tyypillisesti henkilöstöä on enemmän. Vakinaisen henkilöstön suhteellinen osuus koko henkilöstöstä (henkilötyövuosina) on samalla tasolla viime vuoteen verrattuna (2020; 75,23 % ja 2019; 75,27 %).

Tammi- ja helmikuussa terveysperusteiset poissaolot olivat viime vuoteen verrattuna alhaiset. Hyvä vuoden aloitus kuitenkin muuttui jyrkkään poissaolojen kasvuun maaliskuussa. Pandemian alkaessa, työnantajan ohjeistuksen mukaisesti, kynnys jäädä sairauslomalle oli matala. Siksi esimiesten myöntämiä lyhyitä poissaoloja oli paljon erityisesti maaliskuussa. Maaliskuun jälkeen poissaolojen määrä on kuitenkin laskenut edeltävän vuoden tasolle ja suunta näyttää hyvälle. Maaliskuussa tavanomaista korkeammat terveyspoissaolot esiintyivät erityisesti toiminnoissa, joita ei etätyönä ole mahdollista toteuttaa (perusturvassa, sivistystoimialalla ja palveluliikelaitoksella). Etätyömääräyksellä oli selvä positiivinen vaikutus poissaolojen määrään ja esimerkiksi konsernihallinnossa poissaoloissa näkyy merkittävä vähennys viimevuoteen verrattuna.

Terveysperusteiset poissaolopäivien yhteismitallistettu kertymä on toisen kvartaalin lopussa lähes samalla tasolla vuoden 2019 vastaavaan tilanteeseen verrattuna (- 0,6 % alhaisempi kuin vuonna 2019). Palvelulupauksissa esitettyyn 5 % vähentymiseen terveysperusteisissa poissaoloissa tuskin ylletään vuoden loppuun mennessä. Tämä vaatisi vuoden viimeisiltä kuukausilta merkittävästi vähemmän poissaoloja viime vuoteen verrattuna.

Palkkoja on maksettu 2 % enemmän edeltävään vuoteen verrattuna. Pääasiallinen syy maksettujen palkkojen kasvuun on suurempi palkallisten henkilötyövuosien kertymä, joka on suuruudeltaan lähes yhtä paljon (HTV2; + 1,2 %). Maksetuissa palkoissa peruspalkan osuus on suuruudeltaan tyypillinen Porin kaupungin organisaatiossa, eli noin 75 %. Lisät ja palkkiot -palkkalaji on yhä hieman edeltävää vuotta alhaisempi, johtuen 2019 vuoden alussa maksetusta kertaerästä, joka nosti poikkeuksellisesti palkkalajin määrää. Tämä vaikuttaa myös osaltaan keskimääräisen maksetun palkan (maksetut palkat/HTV2) matalaan arvoon (+ 0,7 %). Onkin odotettavissa, että palkallisen henkilötyövuoden hinta tulee kasvamaan tulevaisuudessa, sillä myös lomaraha maksetaan tänä vuonna kokonaisena (maksetaan heinäkuussa). Lomarahat ja -korvaukset -palkkalajin kasvu on hidastunut Q1 verrattuna, vaikkakin kertymä on yhä suurempi kuin edeltävänä vuonna. Kvartaaleiden väliseen eroon vaikuttaa päättyneiden palvelussuhteiden lomakorvausten toteutuminen kvartaalien välillä. Vakinaisia päättyneitä palvelussuhteita on ollut ensimmäisellä vuosipuoliskolla merkittävästi enemmän, kuin edeltävänä vuonna.

Perusturvassa sunnuntaityökorvaus -palkkalajin maksu jaksottuu epätasaisesti kuukausien kesken ja saa työaikalisät -tilaston näyttämään todellista suurempaa kasvua.

Vaihtuvuus päättyneiden palvelussuhteiden näkökulmasta on nyt selvästi kasvanut, niin edeltävään vuoteen, kuin edeltävään kvartaaliinkin verrattuna. Eläköitymisen ennusteen osoittama vanhuuseläköitymisien kasvu näkyy nyt selvästi tilastoissa (+ 25 %). Myös muista syistä, kuin eläköitymisistä johtuvat palvelussuhteiden päättymiset ovat kasvaneet.

Investoinnit

Teknisen toimialan investointien toteutus on jatkunut työohjelman mukaisesti pois lukien Jokikeskus-hanke, joka siirtyy koronaviruksesta johtuvien materiaalin toimitusvaikeuksien takia pääosin toteutettavaksi vuoteen 2021.

Verotulot

Talousyksikön controller-tiimin laatima verotuloennuste perustuu Kuntaliiton kesäkuussa päivitettyyn ennustekehikkoon. Taustaoletuksena on, että BKT laskee tänä vuonna yli kuusi prosenttia. Lisäksi ennusteessa on pyritty alustavasti huomioimaan paikallisia tekijöitä. Todellinen vuoden 2020 vaikutus selviää vasta ensi vuonna. Tällöin realisoituu kesätapahtumien puuttuminen ja paikallisten lomautusten vaikutus. Päivitetty kunnallisveroennuste tarkoittaa Porin osalta kunnallisverotulokertymän jäämistä talousarviosta n. 18,7 miljoonalla eurolla eli 6,5 %:lla.

Koronan takia kuntien osuutta yhteisöveroon on päätetty korottaa 10 %-yksiköllä (kuntien osuus aiemmin 32,13%, tänä vuonna 42,13%). Jako-osuuden korotuksen kokonaisvaikutukseksi on arvioitu Porille 3,6 M€. Tästä huolimatta yhteisövero-osuudet jäävät ennusteen mukaan n. 2,0 M€ talousarviota pienemmäksi.

Kaupungin oma kiinteistöveroarvio on pidetty talousarvioon verrattuna n. 0,8 M€ alemmalla tasolla. Lisäksi kiinteistöverojen ennusteessa on huomioitu verottajan myöntämien maksuaikojen takia n. 0,4 M€ vajaus. Yhteensä kiinteistöverot jäävät talousarviosta 1,2 M€.

Kokonaisuutena verokertymä on nyt 3,6 % parempi, kuin viime vuonna tähän aikaan. Tämä johtuu kuitenkin kiinteistöveron tilitysaikataulusta ja yhteisöveron tälle vuodelle päätetystä korona jako-osuuden muutoksesta. Kiinteistöveron kertymä on vertailukelpoinen taas lokakuussa ja yhteisöveron jako-osuus palautuu vanhalle tasolle ensi vuonna.

Koronaviruksen aiheuttamat veromenetykset jatkunevat ja talousarvion verotulokohta ei täyty. Verotulo-odotus talousarviossa on nyt 330,9 M€ ja ennuste on edelleen 309,0 M€ eli vajetta ennustetaan 21,9 M€. Ennuste perustuu oletukseen, että koronaepidemia hiipuu eikä toista aaltoa tule.

Valtionosuudet

Eduskunta hyväksyi vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen 8.6.2020. Sen osana päätettiin myös kehysriihessä (8.4.) päätetyn koronavirusepidemian kuntatalouden tukipaketin tarkemmista laskentaperusteista. Peruspalvelujen valtionosuutta korotettiin 550 M€, josta kolmasosa kohdennetaan tasasuuruisesti asukasta kohden ja kaksi kolmasosaa kunnallisveron tilittämisessä tänä vuonna sovellettavien jako-osuuksien perusteella. Tämän lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukeviin palveluihin lisätään peruspalvelujen valtionosuutta 112 M€. Iäkkäiden palveluiden toimivuuden varmistamiseen lisätään 60 M€. Aiemmin on tehty päätös verotulomenetysten lisäkompensaatiosta kunnille 547 M€. Edellä mainittujen päätösten perusteella Porin kaupungin peruspalvelujen valtionosuudet sisältäen verotulomenetysten kompensaatiot ovat vuonna 2020 arviolta 177,4 M€. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet on myös tarkistettu ja ne ovat -5,9 M€. Yhteensä Porin valtionosuudet ovat 171,5 M€. Talousarviossa valtionosuuksien yhteismääräksi arvioitiin 153,5 M€. Valtionosuudet tulevat toteutumaan arviolta 18 M€ talousarviota paremmin.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotot ja -kulut jäävät talousarviosta 1,5 M€, koska Porin Sataman tulos jää heikoksi eikä se pysty tulouttamaan junior-lainan korkoa kaupungille.

Poistojen ennustetaan ylittävän alkuperäisen talousarvion 1,1 miljoonalla eurolla.

Tammi-huhtikuun tulosennuste osoitti lähes 53 M€ alijäämää. Nyt laadittu ennuste sisältää ensimmäistä kertaa myös valtion tukitoimien vaikutuksen. Tästä johtuen tulosennuste on parantunut merkittävästi ja se on nyt n. -34,5 M€.

Kaupunginjohdon, kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien kesken on maaliskuusta 2020 lähtien etsitty vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Kaupunginhallitus on keväällä päättänyt kaikkia toimialoja koskevasta rekrytointikiellosta ja tämän lisäksi alle vuoden mittaisten määräaikaisten sijaisten käytön rajoituksista. Menettelyllä tavoitellaan 250 henkilötyövuoden vähentämistä luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen vuoden aikana. Kaupunginvaltuustolle esiteltiin 15.6.2020 kokouksessa alustava esitys vaihtoehdoista talouden tasapainottamiseksi. Asian valmistelu jatkuu vuoden 2021 talousarvion valmistelun yhteydessä. 

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä  tammi-kesäkuun talous- ja henkilöstöraportin tiedoksi ja todeta, että negatiivisen tulosennusteen edellyttämät lisätoimenpiteet saatetaan kaupunginhallituksen seuraavien kokousten käsittelyyn siten, että toimenpiteet aikatauluineen  voidaan saattaa kaupunginvaltuuston seuraavan kokouksen tietoon ja huomioida vuoden 2021 talousarvion valmistelussa.

Koronaepidemiasta johtuvista vaikutuksista tehdään erillinen raportti ja tarvittavat päätösehdotukset keskitetysti koko kaupungin osalta sen jälkeen, kun epidemian lopulliset vaikutukset ja vuonna 2020 kaupungin talouteen  ja valtion kuntiin kohdentamat tukitoimenpiteet ovat tiedossa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 10.8.2020.

Asian aiempi käsittely on luettavissa asian historiatiedoista. Asiaan on liitetty seuraavat liitteet: 1) Ylijäämän kertyminen tammi-kesä 2020 2) Palvelulupaukset 1-6  3) Investoinnit 1-6  4) Talous- ja henkilöstöraportti 1-6  5) 250 htv raportti 4.8.2020.

Ehdotus

Kaupunginhallituksen päätösehdotus:

Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi Porin kaupungin talous- ja henkilöstöraportin tammi-kesäkuulta 2020.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Toimialakohtaiset ennusteet

Konsernihallinnon talous on ylittymässä miljoonalla eurolla. Työllistettyjen palkkaamiseen tarvitaan vähintään 850 000 euron määrärahalisäys, jotta työllistämistä voidaan jatkaa alkuvuoden tasolla. Koronaepidemian vuoksi työmarkkinatuen kuntaosuuksia kertyy maksettavaksi tänä vuonna noin 1,5-2 miljoonaa euroa tavanomaista enemmän. Työmarkkinatuen kuntaosuuden nousun hillitsemiseksi työllistämistoimenpiteitä on kohdistettu erityisesti ns. sakkolistalla oleviin henkilöihin. Ilman lisämäärärahaa työllistäminen pysähtyy ja sakkomaksuja kertyy tätäkin enemmän. Lisäksi 1.1.2021 käynnistyvä työllisyyden kuntakokeilu aiheuttaa kustannuksia jo tämän vuoden puolella, sillä henkilöstön työsuhteet ja koulutukset alkavat 1.10.2020. Lisähenkilöstön palkkaaminen, kokeiluun siirtyvän henkilöstön palkantarkistukset sekä kalustohankinnat vaativat noin 150 000 euroa. Kuntakokeilun alkamiseen ei ole varauduttu talousarviossa.

Perusturvan ylitysennuste alkuperäiseen talousarvioon on pidetty ennallaan 11,9 miljoonassa eurossa, minkä lisäksi perusturvalle on myönnetty 1 M€ lisämääräraha tuottavuusohjelman täytäntöönpanoon (KV 24.8.2020 § 113). Tämä määrärahamuutos ei vielä näy heinäkuun raportilla. Koronaviruksen aiheuttamia lisäkustannuksia on toteutunut elokuun loppuun mennessä n. 1,4 M€, josta 0,8 M€ on katettu määrärahasiirrolla sivistystoimialalta. Lisäksi koronavirus aiheuttaa jatkuvia kustannuksia lisääntyneinä sairauspoissa-oloina. Esimerkiksi vanhustenhoidossa on 24.8. päivitetyn arvion mukaan 100 henkilöä normaalitilannetta enemmän pois töistä. Tästä aiheutuu n. 0,4 M€ sijaiskustannukset kuukausittain. Koronatilanteen kehittymisestä riippuen sijaiskustannusten toteutumiseen liittyy edelleen paljon epävarmuustekijöitä, joten ylitysennuste muutettuun talousarvioon verrattuna on pidetty ennallaan -17,4 miljoonassa eurossa.

Sivistystoimialan talouden arvioidaan toteutuvan n.1,4 miljoonaa euroa muutettua talousarviota paremmin. Rajoituksia purettiin kesän aikana, ja tämä on näkynyt maksutuottojen palautumisena normaalimmalle tasolle etenkin varhaiskasvatuksen sekä liikunta- ja kulttuurilaitosten osalta. Ennusteen mukaan toimintatuotot tulevat kuitenkin jäämään talousarviota selvästi pienemmiksi. Tuottojen ennustaminen syksyn osalta on haasteellista, koska on merkkejä siitä, että koronatilanne kääntyisi huonompaan suuntaan. Toimintakulut ovat toteutuneet talousarviota pienempinä. Henkilöstökulujen laskuun vaikuttaa se, että osa sivistystoimialan henkilöstöstä toimi huhti-toukokuun aikana perusturvan tehtävissä koronatilanteen vuoksi ja kustannuksia vastaava määrärahasiirto (0,8 M€) on kesän aikana tehty sivistystoimialalta perusturvan toimialalle. Palvelujen ostoissa menojen pienentyminen johtuu etupäässä koulujen ja päiväkotien ateriapalvelujen sekä koulukuljetusten vähentämisestä kevään aikana.

Ympäristö- ja lupapalvelut toimiala on ilmoittanut, että aiemmin keväällä myönnetty 0,5 M€ lisämääräraha ei riitä joukkoliikenteelle koronatilanteesta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen. Tuoreiden laskelmien mukaan tarvittavan tuen määrä vuonna 2020 tulee olemaan 795 000 euroa, mikä tarkoittaa muut säästöt huomioiden toimialan kehyksen ylittymistä noin 0,2 miljoonalla eurolla.

Tekninen toimiala pysyy talousarviossa. Rakennusten myyntivoitot toteutuvat 0,4 M€ talousarviota heikommin, mutta toiminta-menoissa säästetään vastaava summa.

Satakunnan Pelastuslaitos ennustaa pysyvänsä talousarviossa ja liikelaitokset ennakoivat pieniä talousarvioylityksiä myyntitulojen heikennyttyä.

Toimialoille kohdistamattomissa erissä ylitysarvio johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta.

Henkilöstö

Kaupunginjohdon, kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien kesken on maaliskuusta 2020 lähtien etsitty vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Kaupunginhallitus on keväällä päättänyt kaikkia toimialoja koskevasta rekrytointikiellosta ja tämän lisäksi alle vuoden mittaisten määräaikaisten sijaisten käytön rajoituksista. Menettelyllä tavoitellaan 250 henkilötyövuoden vähentämistä luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen vuoden aikana. 

Henkilöstön lukumäärässä ollaan melko lähellä viime vuoden heinäkuun tasoa (heinäkuun viimeisenä päivänä 1,4 prosenttia matalampi kuin edeltävänä vuonna). Vakinaisten määrä on hieman laskenut (-19 henkilöä), kuten määräaikaisten, työllistettyjen ja oppisopimussuhteistenkin lukumäärät. Päättyneitä palvelussuhteita on vuoden alusta laskien 207 kappaletta, joissa henkilön työpanos poistuu kokonaisuudessaan organisaatiosta. Vastaavaan aikaan vuonna 2019 näitä päättymisiä oli 172 kappaletta. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset ovat hieman kasvaneet. Tämän lisäksi palvelussuhteen päättymissyitä on vielä useita, jotka eivät tarkoita suoraan henkilön työpanoksen poistumista, vaan teknistä muutosta palvelussuhteessa tai esimerkiksi osa-aikaisuutta. Täyttölupahakemuksia on 1.1.2020 – 2.9.2020 välisenä tehty 182 kappaletta, joista 2 on hylätty.

Terveysperusteiset poissaolopäivät ovat hieman kasvaneet vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna (+ 0,3 %). Kuukausitoteumat kääntyivät huhtikuussa laskuun ja ovat pysyneet edeltävien vuosien tasolla heinäkuuhun asti. Pandemian aiheuttamassa vallitsevassa tilanteessa esimiesten myöntämiä lyhyitä poissaoloja oli maaliskuussa erityisen paljon, aiheuttaen tilastoihin piikin, jota tuskin kurotaan kiinni loppuvuoden aikana. Etätyön tekeminen on vähentänyt huomattavasti poissaoloja toiminnoissa, joissa etätyö on mahdollista.

Investoinnit

Jokikeskus-hanke siirtyy koronaviruksesta johtuvien materiaalin toimitusvaikeuksien takia pääosin toteutettavaksi vuoteen 2021. Muilta osin työohjelmaan tehtyjä muutoksia on käsitelty teknisessä lautakunnassa elo-syyskuussa.

Verotulot

Talousyksikön controller-tiimin laatima verotuloennuste perustuu Kuntaliiton kesäkuussa päivitettyyn ennustekehikkoon. Taustaoletuksena on, että BKT laskee tänä vuonna yli kuusi prosenttia. Lisäksi ennusteessa on pyritty alustavasti huomioimaan paikallisia tekijöitä. Todellinen vuoden 2020 vaikutus selviää vasta ensi vuonna. Tällöin realisoituu kesätapahtumien puuttuminen ja paikallisten lomautusten vaikutus. Kunnallisveroennuste tarkoittaa Porin osalta kunnallisverotulokertymän jäämistä talousarviosta n. 18,7 miljoonalla eurolla eli 6,5 %:lla.

Koronan takia kuntien osuutta yhteisöveroon on päätetty korottaa 10 %-yksiköllä (kuntien osuus aiemmin 32,13 %, tänä vuonna 42,13 %). Jako-osuuden korotuksen kokonaisvaikutukseksi on arvioitu Porille 3,6 M€. Tästä huolimatta yhteisövero-osuudet jäävät ennusteen mukaan n. 2,0 M€ talousarviota pienemmäksi.

Kaupungin oma kiinteistöveroarvio on pidetty talousarvioon verrattuna n. 0,8 M€ alemmalla tasolla. Lisäksi kiinteistöverojen ennusteessa on huomioitu verottajan myöntämien maksuaikojen takia n. 0,4 M€ vajaus. Yhteensä kiinteistöverot jäävät talousarviosta 1,2 M€.

Koronaviruksen aiheuttamat veromenetykset jatkunevat ja talousarvion verotulokohta ei täyty. Verotulo-odotus talousarviossa on 330,9 M€ ja ennuste on edelleen 309,0 M€ eli vajetta ennustetaan 21,9 M€.

Valtionosuudet

Eduskunta hyväksyi vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen 8.6.2020. Sen osana päätettiin myös kehysriihessä (8.4.) päätetyn koronavirusepidemian kuntatalouden tukipaketin tarkemmista laskentaperusteista. Peruspalvelujen valtionosuutta korotettiin 550 M€, josta kolmasosa kohdennetaan tasasuuruisesti asukasta kohden ja kaksi kolmasosaa kunnallisveron tilittämisessä tänä vuonna sovellettavien jako-osuuksien perusteella. Tämän lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukeviin palveluihin lisätään peruspalvelujen valtionosuutta 112 M€. Iäkkäiden palveluiden toimivuuden varmistamiseen lisätään 60 M€. Aiemmin on tehty päätös verotulomenetysten lisäkompensaatiosta kunnille 547 M€. Edellä mainittujen päätösten perusteella Porin kaupungin peruspalvelujen valtionosuudet sisältäen verotulomenetysten kompensaatiot ovat vuonna 2020 arviolta 177,4 M€. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet on myös tarkistettu ja ne ovat -5,9 M€. Yhteensä Porin valtionosuudet ovat 171,5 M€. Talousarviossa valtionosuuksien yhteismääräksi arvioitiin 153,5 M€. Valtionosuudet tulevat toteutumaan arviolta 18 M€ talousarviota paremmin.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotot ja -kulut jäävät talousarviosta 1,5 M€, koska Porin Sataman tulos jää heikoksi, eikä se pysty tulouttamaan junior-lainan korkoa kaupungille.

Poistojen ennustetaan ylittävän alkuperäisen talousarvion 1,1 miljoonalla eurolla.

Tammi-huhtikuun tulosennuste osoitti lähes 53 M€ alijäämää. Kesäkuun ennusteessa huomioitiin valtion tukitoimien vaikutus ja tuolloin tulosennusteeksi muodostui -34,5 M€. Heinäkuun raportissa tulosennuste on heikentynyt 0,7 miljoonalla eurolla -35,2 miljoonaan euroon. Tulosta on kohentanut sivistystoimialan parempi ennuste ja heikentänyt työllisyysmenoihin ennustettu ylitys.

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä tammi-heinäkuun talous- ja henkilöstöraportin tiedoksi. Talouden tasapainottamiseen etsitään edelleen keinoja vuoden 2021 talousarvion valmistelun yhteydessä yhdessä toimialojen kanssa. Myös 24.8.2020 käynnistetyn yhteistoimintamenettelyn tulokset tullaan huomioimaan tässä yhteydessä.

Koronaepidemiasta johtuvista vaikutuksista tehdään erillinen raportti ja tarvittavat päätösehdotukset keskitetysti koko kaupungin osalta sen jälkeen, kun epidemian lopulliset vaikutukset ja vuonna 2020 kaupungin talouteen  ja valtion kuntiin kohdentamat tukitoimenpiteet ovat tiedossa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

  • Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Toimialakohtaiset ennusteet

Kaupungissa on astunut voimaan organisaatiouudistuksia 1.9.2020 alkaen. Tämä elokuun raportti on viimeinen, joka raportoidaan vielä vanhalla organisaatiorakenteella. Organisaatiouudistuksiin liittyvät määrärahasiirrot valmistellaan raportointiteknisistä syistä päätöksentekoon lokakuun aikana.

Konsernihallinnon talous on ylittymässä miljoonalla eurolla. Työllistettyjen palkkaamiseen tarvitaan vähintään 850 000 euron määrärahalisäys, jotta työllistämistä voidaan jatkaa alkuvuoden tasolla. Koronaepidemian vuoksi työmarkkinatuen kuntaosuuksia kertyy maksettavaksi tänä vuonna noin 1,5-2 miljoonaa euroa tavanomaista enemmän. Työmarkkinatuen kuntaosuuden nousun hillitsemiseksi työllistämistoimenpiteitä on kohdistettu erityisesti ns. sakkolistalla oleviin henkilöihin. Ilman lisämäärärahaa työllistäminen pysähtyy ja sakkomaksuja kertyy tätäkin enemmän. Lisäksi 1.1.2021 käynnistyvä työllisyyden kuntakokeilu aiheuttaa kustannuksia jo tämän vuoden puolella, sillä henkilöstön työsuhteet ja koulutukset alkavat 1.10.2020. Lisähenkilöstön palkkaaminen, kokeiluun siirtyvän henkilöstön palkantarkistukset sekä kalustohankinnat vaativat noin 150 000 euroa. 1.9.2020 toimintansa aloittanut elinvoima- ja ympäristölautakunta on kokouksessaan 23.9.2020 päättänyt 1 M€ ylityspyynnön esittämisestä uuden toimialan määrärahoihin.

Perusturvalle on myönnetty 1 M€ lisämääräraha tuottavuusohjelman täytäntöönpanoon (KV 24.8.2020 § 113). Tämän lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt perusturvalautakunnan esityksestä esittää kaupunginvaltuuston päätettäväksi talousarviomuutoksena vuodelle 2020 määrärahan ylityspyyntönä 11,9 M€ (KH 7.9.2020 § 467). Koronaviruksen aiheuttamia lisäkustannuksia on toteutunut elokuun loppuun mennessä n. 1,4 M€, josta 0,8 M€ on katettu määrärahasiirrolla sivistystoimialalta. Lisäksi koronavirus aiheuttaa jatkuvia kustannuksia lisääntyneinä sairauspoissa-oloina. Esimerkiksi vanhustenhoidossa on 24.8. päivitetyn arvion mukaan 100 henkilöä normaalitilannetta enemmän pois töistä. Tästä aiheutuu n. 0,4 M€ sijaiskustannukset kuukausittain. Koronatilanteen kehittymisestä riippuen sijaiskustannusten toteutumiseen liittyy edelleen paljon epävarmuustekijöitä. Ylitysennuste muutettuun talousarvioon verrattuna on -16,4 miljoonaa euroa.

Sivistystoimialan ennusteessa ei ole heinäkuun tilanteen jälkeen tapahtunut muutoksia. Talouden arvioidaan toteutuvan n.1,4 miljoonaa euroa muutettua talousarviota paremmin. Rajoituksia purettiin kesän aikana, ja tämä on näkynyt maksutuottojen palautumisena normaalimmalle tasolle etenkin varhaiskasvatuksen sekä liikunta- ja kulttuurilaitosten osalta. Ennusteen mukaan toimintatuotot tulevat kuitenkin jäämään talousarviota selvästi pienemmiksi. Tuottojen ennustaminen syksyn osalta on haasteellista, koska on merkkejä siitä, että koronatilanne kääntyisi huonompaan suuntaan. Toimintakulut ovat toteutuneet talousarviota pienempinä. Henkilöstökulujen laskuun vaikuttaa se, että osa sivistystoimialan henkilöstöstä toimi huhti-toukokuun aikana perusturvan tehtävissä koronatilanteen vuoksi ja kustannuksia vastaava määrärahasiirto (0,8 M€) on kesän aikana tehty sivistystoimialalta perusturvan toimialalle. Palvelujen ostoissa menojen pienentyminen johtuu etupäässä koulujen ja päiväkotien ateriapalvelujen sekä koulukuljetusten vähentämisestä kevään aikana.

Ympäristö- ja lupapalvelut toimiala on ilmoittanut, että aiemmin keväällä myönnetty 0,5 M€ lisämääräraha ei riitä joukkoliikenteelle koronatilanteesta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen. Tuoreiden laskelmien mukaan tarvittavan tuen määrä vuonna 2020 tulee olemaan 795 000 euroa, mikä tarkoittaa toimialan kehyksen ylittymistä noin 0,3 miljoonalla eurolla. Ylitys pyritään kattamaan uuden elinvoima- ja ympäristötoimialan määrärahoista.

Teknisen toimialan ennustetta on parannettu 0,4 M€:lla. Rakennusten myyntivoitot toteutuvat talousarviota heikommin, mutta toimintamenoissa säästetään merkittävämpi summa..

Satakunnan Pelastuslaitos ja liikelaitokset ennustavat pysyvänsä talousarviossa.

Toimialoille kohdistamattomissa erissä ylitysarvio johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta.

Henkilöstö

Kaupunginjohdon, kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien kesken on maaliskuusta 2020 lähtien etsitty vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Kaupunginhallitus on keväällä päättänyt kaikkia toimialoja koskevasta rekrytointikiellosta ja tämän lisäksi alle vuoden mittaisten määräaikaisten sijaisten käytön rajoituksista. Menettelyllä tavoitellaan 250 henkilötyövuoden vähentämistä luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen vuoden aikana. 

Henkilöstön lukumäärässä ollaan -225 henkilöä (-3,5 %) viime vuoden elokuun tason alapuolella (heinäkuun viimeisenä päivänä oltiin -1,4 % edeltävän vuoden heinäkuun alapuolella). Vakinaisten määrä on kasvanut 2:lla heinäkuusta, mikä on hyvin vähän elokuussa tyypillisesti tapahtuvaan vakinaisten määrän kasvuun (koulujen lukukauden alkaminen).  

Muutos viime vuoden elokuuhun on vakinaisten osalta -30 henkilöä. Merkittävin muutos on kuitenkin määräaikaisissa palvelussuhteissa, joiden määrä on laskenut selvästi, -170 henkilöä (Perusturva -137 hlö ja Palveluliikelaitos -20 hlö).  

Vakinaisen henkilöstön suhteellinen osuus koko henkilöstöstä (henkilötyövuosina) on lähes sama viime vuoteen verrattuna (2020; 76,9 % ja 2019; 77,1 %). 

Vakinaisten päättyneitä palvelussuhteita on vuoden alusta laskien 233 kappaletta, joissa henkilön työpanos poistuu kokonaisuudessaan organisaatiosta. Vastaavaan aikaan vuonna 2019 näitä päättymisiä oli 215 kappaletta. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset ovat hieman kasvaneet.  

Tämän lisäksi palvelussuhteen päättymissyitä on vielä useita, jotka eivät tarkoita suoraan henkilön työpanoksen poistumista, vaan teknistä muutosta palvelussuhteessa tai esimerkiksi osa-aikaisuutta. Täyttölupahakemuksia on 1.1.2020 – 2.9.2020 välisenä aikana tehty 182 kappaletta, joista 2 on hylätty. Hakemuksien lukumäärä on 1.6. – 10.9. välisenä aikana pudonnut noin 30 % viimevuoteen verrattuna (40 kpl; 2020 ja 56 kpl; 2019).  

Henkilötyövuosikertymä on edelleen suurempi kuin vuoden 2019 vastaavaan aikaan (HTV2; + 0,3 %). Tämä johtuu lähinnä matalasta henkilöstön määrästä vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä (Seuturekryn viimeiset palvelussuhteet). Toimialoista vain perusturvan sekä Satakunnan pelastuslaitoksen henkilötyövuosikertymät ovat edeltävää vuotta korkeammalla, joista perusturvan kasvu on suuruudeltaan niin merkittävä, että se vetää koko kaupungin HTV2 kertymän mainittua +0,3 % edeltävää vuotta korkeammaksi. Kaikkien perusturvan palvelualueiden henkilötyövuosimäärät ovat hitaasti kasvaneet vuoden 2019 alusta asti.  

Rekrytointiin asetetut rajoitteet ja henkilöstösuunnitelmien noudattaminen näkyvät palkallisten henkilötyövuosien kasvun rajoittajana kesäkuukausina, jolloin tyypillisesti henkilöstöä on enemmän. Myös elokuun HTV2 oli vuoden 2019 elokuuhun verrattuna alhaisempi ja vain vähän 2018 tason yläpuolella, vaikka elokuussa 2018 ostettiin merkittävä määrä sijaisuuksista ostopalveluna.  Rekrytointirajoitteet näkyvät erityisesti määräaikaisten ja sijaisten käytön vähenemisenä. Tämä johtaa siihen, että vuoden 2020 HTV2 kertymä lähestyy vuoden lopussa 2019 tasoa tai jää jopa 2019 tason alapuolelle. 

Kehittämispäällikkö Minna Ojala esittelee kokouksessa palveluksesta poistuneiden vakanssikohtaiset tiedot.  

Terveysperusteiset poissaolopäivät ovat nyt hieman alle vuoden 2019 vastaavaan ajankohdan tasoa (- 0,5 %). Kuukausitoteumat kääntyivät huhtikuussa laskuun ja laskevat edelleen. Suunta on hyvä, vaikkakin kausiluonteisesti on odotettavissa, että poissaolojen määrä lisääntyy syksyllä. Pandemian aiheuttamassa vallitsevassa tilanteessa esimiesten myöntämiä lyhyitä poissaoloja oli maaliskuussa erityisen paljon, aiheuttaen tilastoihin piikin, jota tuskin kurotaan kiinni loppuvuoden aikana. Etätyön tekeminen on vähentänyt huomattavasti poissaoloja toiminnoissa, joissa etätyö on mahdollista. 

Investoinnit

Jokikeskus-hanke siirtyy pääosin toteutettavaksi vuoteen 2021. Hanke huomioidaan talousarvion 2021 valmistelussa. Muilta osin investointien toteuttaminen on jatkunut normaalisti ja tekninen lautakunta on hyväksynyt toimivaltansa puitteissa muutoksia työohjelmaan.

Verotulot

Talousyksikön controller-tiimin 18.9. laatima verotuloennuste perustuu Kuntaliiton syyskuussa päivitettyyn ennustekehikkoon sekä valtion budjettiriihestä saatuihin tietoihin. Lisäksi ennusteessa on pyritty alustavasti huomioimaan paikallisia tekijöitä. Todellinen vuoden 2020 vaikutus selviää vasta ensi vuonna. Tällöin realisoituu kesätapahtumien puuttuminen ja paikallisten lomautusten vaikutus. Verotuloarviot ovat parantuneet heinäkuun ennusteesta merkittävästi, koska aiempi ennuste sisälsi oletuksen, että yritykset hakevat verojen maksujärjestelyjä myös kunnallisverojen osalta noin 400 miljoonan euron edestä koko maan tasolla. Uusien tietojen valossa järjestelyä on kuitenkin haettu vain noin 100 miljoonalle eurolle. Vastaavasti valtionosuuksissa keväällä päätettyä verotulomenetysten kompensaatiota on pienennetty Porin osalta 7,5 miljoonasta eurosta 1,6 miljoonaan euroon.

Päivitetty kunnallisveroennuste tarkoittaa Porin osalta kunnallisverotulokertymän jäämistä talousarviosta n. 13,6 miljoonalla eurolla eli 4,7 %:lla.

Koronatilanteen takia kuntien osuutta yhteisöveroon on päätetty korottaa 10 %-yksiköllä (kuntien osuus aiemmin 32,13 %, tänä vuonna 42,13 %). Jako-osuuden korotuksen kokonaisvaikutukseksi on arvioitu Porille 3,6 M€. Yhteisövero-odotukset ovat parantuneet heinäkuun ennusteesta vajaalla miljoonalla eurolla ja ne jäävät ennusteen mukaan n. 1,1 M€ talousarviota pienemmäksi.

Kiinteistöverojen osalta ennuste on talousarvioon verrattuna n. 0,6 M€ heikompi.

Koronaviruksen aiheuttamat veromenetykset jatkunevat ja talousarvion verotulokohta ei täyty. Verotulo-odotus talousarviossa on 330,9 M€ ja ennuste on nyt 315,6 M€ eli vajetta ennustetaan 15,3 M€. Ennuste on kuitenkin parantunut heinäkuun arviosta 6,6 miljoonalla eurolla.

Valtionosuudet

Eduskunta hyväksyi vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen 8.6.2020. Sen osana päätettiin myös kehysriihessä (8.4.) päätetyn koronavirusepidemian kuntatalouden tukipaketin tarkemmista laskentaperusteista. Peruspalvelujen valtionosuutta korotettiin 550 M€, josta kolmasosa kohdennetaan tasasuuruisesti asukasta kohden ja kaksi kolmasosaa kunnallisveron tilittämisessä tänä vuonna sovellettavien jako-osuuksien perusteella. Tämän lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukeviin palveluihin lisättiin peruspalvelujen valtionosuutta 112 M€. Iäkkäiden palveluiden toimivuuden varmistamiseen lisättiin 60 M€.

Aiemmin tehtyä päätöstä verotulomenetysten lisäkompensaatiosta kunnille tarkistettiin vuoden 2020 viidennessä lisätalousarviossa ja summaa on pudotettu 547 miljoonasta eurosta 118 miljoonaan euroon. Porin osalta verotulomenetysten kompensaatio putoaa n. 5,9 M€. Budjettiriihen yhteydessä päätettiin kuitenkin 6. lisätalousarviossa korottaa peruspalvelujen valtionosuuksia 400 M€ aiemmin päätettyjen tukitoimien lisäksi. Tukisumma kohdennetaan kunnille samoin perustein kuin 4. lisätalousarviossa. Tällöin vaikutus Porille on lähes sama kuin verotulomenetysten kompensaatiossa tapahtunut pudotus eli 5,8 M€.

Edellä mainittujen päätösten perusteella Porin kaupungin peruspalvelujen valtionosuudet sisältäen verotulomenetysten kompensaatiot ovat vuonna 2020 arviolta 178 M€. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat -5,9 M€. Valtionosuudet yhteensä ovat 172,1 M€. Talousarviossa valtionosuuksien yhteismääräksi arvioitiin 153,5 M€. Valtionosuudet tulevat toteutumaan arviolta 18,6 M€ talousarviota paremmin.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotot ja -kulut jäävät talousarviosta 1,5 M€, koska Porin Sataman tulos jää heikoksi, eikä se pysty tulouttamaan junior-lainan korkoa kaupungille.

Poistojen ennustetaan ylittävän alkuperäisen talousarvion 1,1 miljoonalla eurolla.

Tammi-heinäkuun tulosennuste osoitti 35,2 M€ alijäämää. Kasvaneet verotuloarviot ja valtion budjettiriihessä päätetty uusi tukipaketti ovat parantaneet tulosta. Uusi ennuste kaupungin vuoden 2020 tulokseksi on nyt -27,5 M€.

Ehdotus

Esittelijä

  • Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä tammi-elokuun talous- ja henkilöstöraportin tiedoksi. Talouden tasapainottamiseen etsitään edelleen keinoja vuoden 2021 talousarvion valmistelun yhteydessä. Myös 24.8.2020 käynnistetyn yhteistoimintamenettelyn tulokset tullaan huomioimaan tässä yhteydessä.

Koronaepidemiasta johtuvista vaikutuksista tehdään erillinen raportti ja tarvittavat päätösehdotukset keskitetysti koko kaupungin osalta sen jälkeen, kun epidemian lopulliset vaikutukset ja vuonna 2020 kaupungin talouteen  ja valtion kuntiin kohdentamat tukitoimenpiteet ovat tiedossa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Controller Minna Ojala ja HR-asiantuntija Juha Kalli olivat kutsuttuina asian käsittelyn ajan kokouksessa  klo 13.17 - 14.14.

Tiedoksi

Kaikki toimialat, liikelaitokset ja Satakunnan pelastuslaitos

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.

Käsitellyt asiat