Kaupunginhallitus, kokous 6.5.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 243 Vuoroasuminen koulukyydin perusteeksi Porin alueella, valtuustoaloite, Porin Perussuomalaiset valtuustoryhmä, Ismo Läntinen

PRIDno-2019-2232

Valmistelija

  • Maija Arola, yksikön päällikkö, hallintoyksikkö, maija.arola@pori.fi

Perustelut

Kaupunginvaltuusto 14.5.2018 § 72:

Valtuutettu Ismo Läntinen jätti puheenjohtajalle seuraavan valtuustoaloitteen:

”Pori haluaa profiloitua lapsiystävälliseksi ja perheystävälliseksi kaupungiksi. Porin kaupunki tukee lapsia ja lapsiperheitä monin tavoin erilaisissa perhetilanteissa ja niihin liittyvissä ongelmissa. Erotilanne on yksi tällainen tilanne, joka aiheuttaa lapselle aina traumaattisen kokemuksen. Vaikka perheiden yhdessä pysyminen tulee olla lähtökohtaisesti kannatettava asia kaikessa kaupungin toiminnassa, on tunnustettava se tosiasia, että Suomessa tulee vuosittain tuhansia eroja, joissa osallisena on myös puolisoiden lapsi. Pori ei ole tässä poikkeus.

Vuoroasuminen eli vanhempien todellinen yhteishuoltajuus on muuttumassa Suomessakin valtavirtaiseksi tavaksi järjestää lapsen huoltajuus. Tutkimustieto ja esimerkiksi Euroopan neuvoston suositus tukevat tätä lapsen näkökulmasta katsottuna inhimillistä tapaa pitää molemmat vanhemmat mukana hänen elämässään.

Suomesta löytyy jo nyt malleja vuoroasumisen huomioimisesta koulukyydin suhteen, kuten esimerkiksi Rääkkylän kunta, jossa yhteishuoltosopimuksen ja vuoroasumistilanteen johdosta kunta kustantaa lapsen koulumatkat molemmista kodeista. Tällainen malli on lapsen edun mukaista.

Suomen lainsäädäntö ei tunnista kahta virallista osoitetta, mutta kunta voi tehdä halutessaan päätöksen koulukyydin tukemiseen, kuten Rääkkylän kunnan esimerkissä.

Edellä mainitun johdosta Porin Perussuomalaiset valtuustoryhmä tekee seuraavan esityksen: Selvitetään vuoroasumistilanteessa olevien lasten maksuttoman koulukyydin järjestämisen vaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä mahdollistetaan maksuton koulukyyti näille lapsille Porin alueella.”

Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

- - - - - - 

Kaupunginhallitus 21.5.2018 § 286: "Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta sivistys- sekä perusturvan toimialan lausunnot 31.8.2018 mennessä."

- - - - - - 

Sivistystoimialan lausunto 28.8.2018 § 140:

"Sivistyslautakunta totesi lausuntonaan seuraavaa: Porin kaupunki järjestää perusopetuslain ja sivistyslautakunnan hyväksyminen esi- ja perusopetuksen koulukuljetusperiaatteiden mukaan yhteishuoltajuuden perusteella oppilaan koulukuljetuksen väestörekisteriin merkitystä osoitteesta. Kunnalla ei perusopetuslain mukaan ole velvollisuutta järjestää kuljetusta tätä laajempana. Asiasta on KHO:n ennakkopäätös vuodelta 2006 (KHO 2006:10). 

Sivistystoimialalla ymmärretään se, että yhteishuoltajuusperheissä koulukuljetusjärjestelyt voivat tietyissä tilanteissa aiheuttaa ongelmia. Asiaa tulisi kuitenkin viedä eteenpäin lainsäädäntöteitse. Tällöin kuljetusperiaatteet olisivat kuntien kesken yhdenmukaisia ja tasavertaisia. Yhteishuoltajuustilanteissa asumisjärjestelyt ovat moninaisia. Kuljetusten järjestelyt eivät rajoittuisi pelkästään vuoroviikkoasumiseen.
Huoltajat voivat sopia asumisjärjestelyistä myös muilla tavoin. Aloitteessa on vertailukuntana käytetty Rääkkylän kuntaa. Rääkkylän asukasluku on n. 2200. Porin kaupungin asukasluku on n. 85000. Rääkkylän kunnasta 20.8. 2018 saadun tiedon mukaan neljä lasta on yhteishuoltajuuden perusteella koulukuljetuksessa. Porin kaupungin kuljetusvolyymit olisivat huomattavasti suuremmat. Kuljetusten järjestäminen lainsäädäntöä laajempana aiheuttaisi merkittävästi lisätyötä kuljetusten reittimuutosten organisoinnissa ja riittävän kuljetuskaluston varaamisessa muuttuvissa kuljetustilanteissa. Jatkuvat kuljetusmuutokset lisäisivät riskiä kuljetusten turvalliselle toteuttamiselle. Todennäköisesti kuljetuksia ei kaikilta osiltaan kyettäisi järjestämään lain sallimien enimmäisaikojen puitteissa. Muuttuvat kuljetusjärjestelyt lisäisivät koulujen valvontavastuuta, mikä tarkoittaisi lisätyövoiman varaamista valvontaan. Lyhyellä ja pitkällä aikavälillä arvioiden järjestelyt olisivat lasten ja perheiden osalta pääosin suotuisia. Edellä mainitun palvelukokonaisuuden järjestäminen vaatisi vähintään yhden lisähenkilön koulukuljetusten suunnitteluun, jolloin lisäkustannukset olisivat vähintään n. 40.000 € vuodessa. Yhteishuoltajuuden piirissä olevien perheiden lukumäärää ei ole saatavissa. Yleiseen tilastotietoon perustuen voidaan arvioida, että n. 200 lasta tulisi kuljetusten piiriin. Suurin osa kuljetuksista hoidettaisiin erilliskuljetuksina.  Kustannusten lisäys olisi vuositasolla arviolta n. 300.000 €. Sivistystoimialan talousarviossa ei ole edellä mainittuja määrärahoja. 

Sivistystoimiala esittää, että Porin kaupungissa ei järjestetä yhteishuoltajuuden perusteella koulukuljetuksia perusopetuslain ja Porin kaupungin esi- ja perusopetuksen koulukuljetusperiaatteita laajempana."

- - - - - - 

Perusturvan toimialan lausunto 29.8.2018 § 163:

"Lapsen vuoroasumisesta molempien vanhempien luona tehtyjen sopimusten valtakunnallinen määrä kasvoi vuonna 2017. Vuoroasumisesta molempien vanhempien luona vahvistettiin 3 106 sopimusta vuonna 2017. Sopimusten määrä kasvoi 17 prosenttia edellisestä vuodesta. Tapaamisoikeudesta vahvistettiin 25 106 sopimusta vuonna 2017. Määrä on kasvanut 11 prosenttia edellisestä vuodesta. Tilastoja Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen tai Porin vuoroasumisen todellisista määristä ei perheasioiden yksikössä ole tiedossa, sillä suurin osa vanhemmista sopii vuoroasumisesta keskenään ilman lastenvalvojaa. Vuoden 2017 aikana lastenvalvojat vahvistivat 43 sopimusta, joissa asumisesta sovittiin vuoroasumisena, edellisenä vuonna 19 kpl ja 42 kpl vuonna 2015. Porin kaupunki haluaa profiloitua lapsiystävälliseksi kaupungiksi. Lähtökohtana vuoroasumisessa ja koulukyydityksissä tulee aina olla lapsen etu. Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne kahta virallista osoitetta, kunta voi tehdä päätöksen koulukyydin tukemisesta molemmista kodeista. Koulukyydityksen järjestäminen kummankin vanhemman luota on järkevää ja perusteltua, jos koulumatka myös etävanhemman luota on kohtuullinen lapselle. Päätöksessä päällimmäisenä pitää olla nimenomaan koulumatkan kohtuullisuus lapselle, ei vanhemman oikeus etuuksiin. Uuden valmisteilla olevan lain lapsen huollosta ja tapaamisesta henki on sen suuntaista, että lapselle kirjattu virallinen asuinpaikan ei tulisi vaikuttaa lapsen etuuksien ja palveluiden määräytymiseen."

- - - - - - 

Kaupunginhallitus 3.9.2018 § 408: "Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian sivistyslautakuntaan uudelleen valmisteltavaksi."

- - - - - - 

Sivistyslautakunta 18.12.2018 § 194: 

"Sivistystoimiala pitäytyy 28.8.2018 antamassaan lausunnossa ja täydentää sitä seuraavin perusteluin ja tiedoin: Kunnalla ei ole velvollisuutta perusopetuslain 32 §:n nojalla järjestää maksutonta koulukuljetusta muusta kuin virallisesta osoitteesta. Sen, että lapsi ei saa koulukuljetusta toisen asuinpaikkansa osalta, ei katsota KHO ennakkopäätöksen mukaisesti loukkaavan perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaista oikeutta maksuttomaan perusopetukseen eikä lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu (KHO:2006:10). Lasten vuoroasumista selvittänyt työryhmä toteaa Sosiaali- ja terveysministeriön 17.5.2018 julkaistussa raportissa, että lainsäädännöllistä estettä kuljetuksen järjestämiseksi molempien huoltajien luota ei ole ja että kunta voisi päätöksellään järjestää koulukuljetukset laissa säädettyä laajemmin. Vuoroasumiseen liittyvän puutteellisen tietopohjan vuoksi tarvittaisiin kuitenkin lisätietoja siitä, mitä vaikutuksia koulukuljetusten ulottamisella vuoroasumisen mukaisesti kahden vanhemman luota aiheuttaisi kuntien järjestämisvelvollisuudelle sekä kuntien ja valtion kustannuksille. Tällä hetkellä ei kerätä säännöllisesti tai kattavasti tilastotietoa koskien lasten asumisjärjestelyjä eroperheissä. Työryhmä ehdottaakin, että valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) puitteissa toteutettaisiin vuoroasumista koskeva selvitys (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160840). Vuoroasumiseen ja koulukuljetuksiin liittyviä ratkaisuja on järkevä odottaa ensin valtakunnan tasolla ja tehdä vasta tämän jälkeen paikallisia ratkaisuja Porissa. Tilastopäivänä 20.9.2018 Porin peruskouluissa oli 7393 oppilasta. 
Heistä koulukuljetusten piirissä oli 1306 (noin 18 %) oppilasta. Kuljetuskustannukset ovat noin 1,57M€ vuodessa. Perusopetuksen kaikista oppilaista 1638 (noin 22%) oli sellaisia, joilla huoltajilla on ilmoitettu eri osoitteet. Sivistystoimialalla tutkittiin tarkemmin tilannetta kahden koulun osalta:

Meri-Porin yhtenäiskoulu

Oppilaita on yhteensä 462 vuosiluokilla 1–9. Oppilaista 217 (noin 47%) on nyt kuljetusten piirissä. Oppilaista

99:llä (noin 21%) on huoltajilla ei osoitteet.

2. huoltajan osoite on muussa kunnassa tai ei tiedossa 35 kpl

 - 2. huoltaja ei ole ilmoittanut osoitettaan 12 kpl, lähihuoltajan luota koulukuljetusten piirissä 2 kpl

 - 2. huoltajan osoite yli 100 km:n päässä 12 kpl, lähihuoltajan luota koulukuljetusten piirissä 4 kpl

 - 2. huoltajan osoite naapurikunnissa 11 kpl, lähihuoltajan luota koulukuljetusten piirissä 5 kpl

2. huoltajan osoite on Porissa 64 kpl (noin 14% koulun oppilaista)

 - 2. huoltajan osoite toisessa koulupiirissä 23 kpl, lähihuoltajan luota koulukuljetusten piirissä 11 kpl

 - 2. huoltajan osoite samassa koulupiirissä - yli 5 km 9 kpl, lähihuoltajan luota koulukuljetusten piirissä 7 kpl

 - 2. huoltajan osoite samassa koulupiirissä - alle 5 km 32 kpl, lähihuoltajan luota koulukuljetusten piirissä 8 kpl

Mikäli rajataan kuljetusoikeus niihin tapauksiin, joissa toinen huoltaja asuu Porissa ja yli viiden kilometrin päässä oppilaan koulusta, tulisi kuljetusetuus 32 oppilaalle (noin 7% kaikista oppilaista). Todennäköisesti kahdestatoista 2. huoltajasta, joiden osoite ei ole tiedossa, iso osa asuu Porissa ja kuljetusetuusoppilaiden lukumäärä nousisi. Näitä tuntemattomia osoitteita ei ole kuitenkaan huomioitu laskelmissa, jotka ovat tästä vain suuntaa-antavia.

Uudenkoiviston koulu

Oppilaita on yhteensä 253 vuosiluokilla 1–6. Oppilaista 1 (noin 0,4%) on nyt kuljetusten piirissä. Oppilaista 62:lla

(noin 25%) on huoltajilla ei osoitteet.

2. huoltajan osoite on muussa kunnassa tai ei tiedossa 21 kpl

 - 2. huoltaja ei ole ilmoittanut osoitettaan 7 kpl

 - 2. huoltajan osoite yli 100 km:n päässä 10 kpl

 - 2. huoltajan osoite naapurikunnissa 4 kpl

2. huoltajan osoite on Porissa 41 kpl (noin 16% koulun oppilaista)

 - 2. huoltajan osoite - yli 5 km 10 kpl

 - 2. huoltajan osoite - 3-5 km 7 kpl

 - 2. huoltajan osoite - alle 3km 24 kpl

Mikäli rajataan kuljetusoikeus niihin tapauksiin, joissa toinen huoltaja asuu Porissa ja yli viiden kilometrin päässä oppilaan koulusta, tulisi kuljetusetuus 10 oppilaalle (noin 4% kaikista oppilaista). Todennäköisesti seitsemästä 2. huoltajasta, joiden osoite ei ole tiedossa, iso osa asuu Porissa ja kuljetusetuusoppilaiden lukumäärä nousisi. Näitä tuntemattomia osoitteita ei ole kuitenkaan huomioitu laskelmissa, jotka ovat tästä vain suuntaa-antavia.

Nämä koulut kuvaavat kohtuullisen hyvin perusopetuksen kokonaistilannetta Porissa. Kun niiden oppilaista noin kuusi prosenttia saisi kuljetuksen 2. huoltajan luota voidaan päätellä, että koko kaupungin perusopetuksessa kuljetuksen 2. huoltajan luota saisi noin 443 oppilasta. Noin 295 näistä oppilaista olisi koulukuljetusten piirissä myös lähihuoltajansa luota. 

Sivistystoimiala siis arvioi, että kuljetusetuuden laajentaminen koskisi vähintään 443 porilaista oppilasta. Sivistyslautakunnan kuljetusperiaatteiden mukaan maksuton koulukuljetusetu myönnetään 1. – 3. luokan oppilaalle koulumatkan pituuden ylittäessä 3 km. Pienille koululaisille myönnetty huojennus perusopetuslain 5 km rajaan verrattuna tulisi kasvattamaan myös toisen huoltajan osoitetta koskevia kuljetusetuja. Heille tulisi määritellä kuljetusetuus kahdesta osoitteesta. Osa saisi kuljetusetuuden 1. huoltajan luota, osa 2. huoltajan luota sekä osa molempien huoltajien luota. Tämä aiheuttaisi jo kuljetuksessa olevien oppilaiden palvelutason heikentymistä matka-aikojen pidentyessä ja aikataulujen eläessä.

Vuoroasumismallit eivät aina noudata viikkorytmiä, vaan huoltajat voivat sopia järjestelyistä keskenään. Sivistystoimialalla ei ole tietoja näistä järjestelyistä. Näin ollen kuljetusten reitit ja aikataulut vaihtelisivat käytännössä päivittäin. Ongelmallista tämä olisi etenkin erilliskuljetuksissa, joissa kulkee myös tukea tarvitsevia oppilaita. Huoltajien olisi hankala tietää, milloin kuljetukset lähtevät ja saapuvat. 
Tämä vaikeuttaisi perheiden arkea. Kuljettajien olisi tiedettävä tarkkaan, mistä ja milloin oppilaat noudetaan ja mihin heidät jätetään. Monet oppilaat saatetaan autolle ja autolta, eli lisähenkilökunta tarvittaisiin 
myös kouluille oppilaiden kyytejä hoitamaan. Inhimillisten virheiden mahdollisuudet kuljetusketjuissa lisääntyisivät.

Kuljetusten rajaaminen vain oppilaisiin, joiden molemmat huoltajat asuvat Porin kaupungin alueella, ei ole tasapuolista. Toisaalta muualla kuin Porissa asuvien 2. huoltajien osoitteita on eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla, joten kuljetusten järjestäminen ei olisi tosiasiallisesti mahdollista monissa tapauksissa. Etäisyydet Porin kaupungin sisällä ovat paikoin niin pitkiä, että inhimillisten kuljetusaikojen takaaminen 2. huoltajan luota kouluun on haastavaa ilman räätälöityjä erilliskuljetuksia. Kuljetusten rajaaminen koskemaan vain Porin linjojen vuoroliikenteellä tapahtuvaa kulkemista asettaisi sekin oppilaat asuinpaikkansa mukaisesti eriarvoiseen asemaan.

Oppilasta, joiden huoltajilla on eri osoitteet, noin ¾ ei pääsisi kuljetusten piiriin 2. huoltajansa luota. Voidaankin päätellä, että erotilanteissa huoltajat usein asettuvat asumaan suhteellisen lähelle toisiaan, mikä lienee monessa tapauksessa lapsen edun mukaista. Mikäli kuljetusetuisuuksia laajennettaisiin, tämä tilanne saattaisi muuttua, mikä entisestään lisäisi kaupungin kuljetuskustannuksia ja pidentäisi oppilaiden koulumatkoja 2. huoltajan luota.

Keskimääräinen kuljetuskustannus oppilasta kohti on noin 1200€ vuodessa. Keskimääräisellä kustannuksella laskien 443 uutta kuljetusoppilasta lisäisi kustannuksia noin 530 000€ vuodessa. Näistä oppilaista osa on jo nyt kuljetusten piirissä 1. huoltajansa luota. Kuljetuskustannusten nousu olisi kuitenkin merkittävää, sillä uusi järjestelmä romuttaisi joukkoliikenteen toimintaa ja ennen kaikkea lisäisi erilliskuljetusten määrää. Henkilökunnan määrää kouluilla ja kuljetussuunnittelussa olisi lisättävä selvästi, mistä aiheutuisi lisäkustannuksia. Yhden kuljetussuunnittelijan vuosikustannus on noin 40 000€. Jos kouluille lisättäisiin ohjaajien työmääriä kuljetusten vuoksi esimerkiksi 1 tunti/peruskoulu/päivä kouluviikkojen ajaksi, olisi kustannus yli 80 000€ vuodessa. Erilliskuljetusten kilpailutuksessa hinnat myös nousisivat varmasti ennustamattomuuden sekä lisääntyvän kalustotarpeen ja henkilöstötarpeen vuoksi. Mikäli kuljetusetuus vuoroasumisen perusteella myönnetään, on kustannuksia todella vaikea ennakoida ja ne vaihtelevat vuosittain. Jos arvioidaan kustannusten kasvan noin 0,5M€ vuodessa se tarkoittaa yli 30 prosentin kustannusnousua nykytilanteeseen verrattuna.

Koulukuljetusten kilpailutukset tehdään koulupolun reittien mukaisesti. Koulupolku vie yhdestä osoitteesta tiettyyn kouluun. Jos toinen huoltaja asuu eri postinumeroalueella, niin nämä koulupolut eivät päde. Tämä sama koskee julkista liikennettä, sillä bussireitit ja aikataulut on pitkälti suunniteltu koululaisten mukaan. 

Nykyinen Porin esi- ja perusopetuksen koulukuljetusperiaate mahdollistaa ennustettavan, hallittavan ja kustannuksiltaan kohtuullisen kuljetuskokonaisuuden. Järjestelmä on KHO:n ennakkopäätöksen mukainen. Kuljetusetuuksien laajentaminen romuttaa järjestelmän aiheuttaen merkittäviä lisäkustannuksia, epätasa-arvoisuutta, kuljetusmatkojen pidentymistä ja turvattomuutta erilliskuljetusten päivittäisen vaihtelun vuoksi. Sivistystoimiala esittää edelleen, että Porin kaupungissa ei järjestetä yhteishuoltajuuden perusteella koulukuljetuksia perusopetuslain ja Porin kaupungin esi- ja perusopetuksen koulukuljetusperiaatteita laajempana."

Ehdotus

Esittelijä

  • Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee sivistyslautakunnan lausunnon tiedoksi vastauksena Porin Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti lisäyksin, että esityksen kustannus- ja toiminnalliset vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään valmisteltaessa vuoden 2020 talousarviota.

Tiedoksi

Kaupunginvaltuusto

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.