Kaupunginvaltuusto, kokous 24.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 111 Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa, valtuustoaloite, Kokoomuksen Porin valtuustoryhmä

PRIDno-2021-983

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kokoomuksen Porin valtuustoryhmä jätti kokouksessa puheenjohtajalle seuraavan valtuustoaloitteen:

Porin kaupungin pitäisi olla maailman paras kasvupaikka lapselle. Kaikille se ei sitä valitettavasti vielä ole. Kiusaaminen on sitkeä ongelma, joka pesii edelleen yhteiskunnassamme ja kouluissa. 

Kuten moni muukin ilmiö, myös kiusaaminen muuttaa jatkuvasti muotoaan ja löytää uusia tilaisuuksia. Meidän on päättäväisesti kamppailtava kiusaamista vastaan, sillä pahimmillaan kiusaaminen voi jättää koko elämän mittaisia, syviä vaurioita. On muistettava, että kiusaaminen jättää myös kiusaajaan jälkensä. 

Kiusaaminen kehittyy, ja siksi myös kiusaamisen ehkäisyn ja kiusaamistilanteiden hoitamisen on kehityttävä. Kiusaamisen ehkäisyyn on vuosia haettu malleja, joista osa toimii paremmin, osa huonommin. Yhtä patenttiratkaisua ei ole, mutta kun toimiva malli löytyy, se kannattaa monistaa.  

Etelä-Karjalassa on saavutettu hyviä tuloksia uudesta mallista lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi. Malli tarkoittaa tiivistettynä sitä, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja. 

Etelä-Karjalassa on laadittu koko maakuntaan yhteinen ohjeistus, jonka mukaisesti lainvastaisiin tekoihin puututaan. Ohjeistuksessa on laadittu tapauskohtaisia ohjeita eri kiusaamistilanteisiin. Ohjeistuksen ydin on siinä, että se tuo yhteiset selkeästi kirjatut ja riittävän vakavat toimintatavat kiusaamiseen puuttumiseksi. 

Etelä-Karjalan ohjeistus löytyy yksityiskohtaisemmin täältä: https://www.lappeenranta.fi/loader.aspx?id=b1edcd6a-2ab0-40cb-b1da-102a47f11dae  

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Porissa laaditaan yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa vastaava ohjeistus, jotta lainvastaiseen toimintaan puuttumiseksi on nykyistä selkeämmät ja suoraviivaiset ohjeet sekä yhteiset toimintamallit. 

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston päätösten toimeenpanon yhteydessä käsiteltäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Taneli Tiirikainen, yksikön päällikkö, opetusyksikkö, taneli.tiirikainen@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnalta lausuntoa Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteeseen “Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa”. Tässä sivistystoimialan vastauksessa asiaa käsitellään eri näkökulmin varsin laajasti, sillä ilmiö – kiusaaminen, väkivalta ja muut laittomat teot –  taustoineen ja yhteyksineen on monimuotoinen, eikä sen ratkaisemiseksi ole yhtä ja toimivaa tapaa. Lopuksi esitetään ratkaisu, miten aloitteen mukaiseen esitykseen vastataan.

Kiusaaminen ja väkivalta ovat olleet kuluvan lukuvuoden aikana paljon julkisuudessa. Valtuustoaloite ottaa siis kantaa ajankohtaiseen asiaan. Kouluterveyskyselyn tilastojen valossa kiusaaminen on vähentynyt, ja myös väkivalta on pienehkö ilmiö. Toisaalta kiusaaminen on saanut uusia muotoja, ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen ja rikokset, kuten seksuaalinen ahdistelu, ovat yleistyneet. Sosiaalisen median alustoilla on yleistynyt lasten ja nuorten keskinäinen kiusaaminen. Voidaan olettaa, että keskinäinen kiusaaminen liittyy muuhun kiusaamiseen. Seksuaalinen ahdistelu puolestaan on tavallisimmin aikuisten lapsiin ja nuoriin kohdistamaa.  

Yksikin tapaus on liikaa, joten asian eteen työskenteleminen on erittäin tärkeää. Asia on huomioitu muun muassa Porin kaupungin Talousarvio 2021 ja taloussuunnitelma 2021-2023 -asiakirjassa (Kaupunginvaltuusto 14.12.2020), jossa perusopetuksen osalta yhtenä tavoitteena mainitaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen ja mittareina sekä kouluterveyskyselyn kiusaamiseen liittyvien tunnuslukujen paraneva trendi että koulujen lukuvuosisuunnitelmiin sisältyvän tilasto-osion koulukiusaamistapausten määrän laskeva trendi.

Opetusyksikön vuositavoitteissa (Sivistyslautakunta 19.1.2021) yhtenä kokonaisuutena on hyvinvoinnin ja koulupolun turvallisuuden edistäminen. Yhtenä toimenpiteenä on saada valmiiksi vuonna 2019 aloitettu työ porilaisten lasten ja nuorten turvataitojen opetuksen kehittämiseksi. Kehittäminen on osa Turvallinen ja kriisinkestävä Pori -suunnitelmaa, jossa turvataidot kuitenkin muodostavat oman kokonaisuuden. Tavoitteena on ”opillistaa” turvataidot ja näin varmistaa, että porilaisten lasten ja nuorten tietämys ja resilienssi vahvistuvat. Turvataitokokonaisuuden yksi osa-alueista käsittelee henkilön omaa kykyä suojata itseään ja tukea toista. Tämä kokonaisuus koostuu seuraavista osa-alueista: tunne- ja vuorovaikutustaidot, itsetunto ja hyvinvointi, demokratiakasvatus – oikeudet – velvollisuudet, osallisuus ja arjen hallinta, voimavarat ja mielenterveys. Jokaiselle osa-alueelle on suunniteltu kasvun ja kehityksen mukainen käsittelykohta tai -kohdat vuosiluokittain eteneväksi. Porilaisten lasten ja nuorten turvataitokokonaisuudella pyritään siihen, että opetus olisi mahdollisimman yhtenäistä ja tavoittaisi kaikki ikäluokat.  Kouluilta on kevätlukukauden aikana kerätty tietoja siitä, millaisia asioita käsitellään systemaattisesti osana opetusta. Näyttäisi siltä, että juuri häirintä, kiusaaminen ja väkivalta ovat turvataidoista eniten ja vahvimmin käsitelty aihe kouluissa.

Lasten ja nuorten välinen väkivalta on vakava ilmiö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan väkivalta liittyy yhä useammin nuorten huumeiden käyttöön ja sen lieveilmiöihin. Digitaaliset alustat ovat puolestaan mahdollistaneet alakulttuureja, jossa väkivaltatekoja taltioidaan ja videoita jaetaan. Valvomattomat ympäristöt ovat väkivallan kannalta riskialttiita paikkoja. Korona on kärjistänyt tilannetta. THL:n mukaan väkivallalla on yhteiskunnallisia syitä (esim. lapsiperheköyhyys), yksilöllisiä syitä (esim. päihteiden käyttö) ja juurisyitä (esim. traumatausta).   Usein ongelmat ovat kehämäisiä ja syntyvät suhteissa sekä verkostoissa. On selvä asia, ettei koulu voi selvittää ja ratkaista väkivaltatilanteita, vaan asia kuuluu poliisille ja sosiaaliviranomaisille. Ilmiöt kuitenkin kytkeytyvät kouluun, jolla on tärkeä rooli asioiden ennaltaehkäisemisessä, tunnistamisessa ja jälkihoidossa. Olennaista on nuorten toimijuuden, turvallisuuden ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen. Tässä työssä koululla on keskeinen rooli. Tilanteet tulee ratkaista suhteiden ja verkostojen tuella.

Oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista peruskoulussa säädetään muun muassa perustuslaissa, perusopetuslaissa sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa sekä lapsen oikeuksien sopimuksessa. Jokaisella oppilaalla on oikeus mm. koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä turvalliseen opiskeluympäristöön. Jokaisella oppilaalla on toisaalta velvollisuus suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.

Koulujen turvallisuuteen liittyy sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen ja pedagogisen turvallisuuden ulottuvuudet. Kouluissa oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumista toteutetaan monin eri tavoin. Keskeinen toimintaa ohjaava asiakirja on opetussuunnitelma. Sen arvoperusta ja toimintakulttuurin periaatteet luovat perustan turvallisuudelle oppimisyhteisössä eli koulussa.

Jokaisella koululla on opetussuunnitelmaan liittyvä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Siinä kuvataan mm. kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, asian käsittely yksilö-, ryhmä- ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta, yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajan kanssa, yhteistyö viranomaisten kanssa, suunnitelmasta tiedottaminen ja kouluyhteisön henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen ohjeisiin sekä suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi.

Kouluilla on oltava järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Osana koulujen lukuvuosisuunnittelua jokainen koulu ilmoittaa, milloin on päivittänyt järjestyssäännöt ja käsitellyt ne henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Sama selvitys annetaan myös suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä -asiakirjan osalta.

Opetusyksikkö on tutustunut Etelä-Karjalan malliin koulutuksen yhteydessä syyslukukaudella 2021. Asiaa on esitelty opetusyksikön hallinnossa sekä perusopetuksen rehtorikokouksessa. Keskustelun perusteella malli on jo osalle kouluista tuttu, ja sitä on käytetty apuna joidenkin tilanteiden selvittelyissä. 

Opetusyksikkö on jo aiemmin alkanut suunnitella kiusaamisteemaista koulutusta rehtoreille. Syksyllä 2021 toteutetaankin Osaava Satakunta -verkoston kautta kaksiosainen koulutus. Ensimmäisen osion kaavailtuja teemoja ovat turvallinen opiskeluympäristö eri ulottuvuuksineen, epäasiallinen käytös ja pehmeät toimenpiteet, koulukiusatun pahoinvointi, rehtorin ja opettajan toimintavelvollisuus ja –keinot, rikoslaki ja koulukiusaaminen sekä, kiusaaja ja kiusattu rikosprosessissa. Toisessa osiossa esitellään ja keskustellaan eri toimijoiden hyvistä käytänteistä, kuten koulujen kiusaamismalleista, vertaissovittelusta, sovittelutoimiston palveluista ja ankkuri-toiminnan roolista. Koulutus siis antaa rehtoreille valmiuksia omien yksiköidensä kiusaamisen, väkivallan ja muun laittoman toiminnan ehkäisevään työhön sekä mahdollisten tilanteiden selvittämiseen vastuunjakokysymyksineen. 

Erilaisia suunnitelmia ja asiakirjoja on jo paljon. Oleellista on, että niiden linjaukset ovat selvillä sekä koulujen henkilökunnalle, oppilaille ja huoltajille. Tätä asiaa korostetaan rehtoreille ennen lukuvuoden 2021-2022 aloittamista. Suunnitelmien eläväksi tekemisen kannalta on keskeistä, että kouluissa on riittävä määrää ammattitaitoista opetus-, ohjaus- ja oppilashuoltohenkilöstöä, ja että he toimivat yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa taatakseen laadukkaan opetuksen ja oppilaiden hyvinvoinnin. Koulu ei ole muusta elämästä irrallaan oleva saareke, joten koulu ei myöskään voi monia asioita ratkaista tai hoitaa yksin. Oleellista on kuitenkin se, että nuorten ja lasten tekemiin laittomiin tekoihin puututaan heti, jolloin kenties orastava rikoskierre saadaan poikki.

Keskustelu eri toimijoiden välillä rajanvedosta ja työnjaosta on tärkeää. Opetusyksikkö näkee ankkuri-toiminnan edelleen kehittämisen keskeisenä keinona ehkäistä kiusaamista, väkivaltaa ja muuta laitonta toimintaa sekä puuttua siihen. Toiminnasta on hyviä kokemuksia, ja ankkuri-tiimin sekä koulujen yhteydenpito tapahtuu jo nyt matalalla kynnyksellä. Ankkuri-toiminnan tarkoituksena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan sekä tehdä ehkäisevää työtä näillä saroilla. Ankkuri-malli perustuu moniviranomaisyhteistyöhön, jossa eri viranomaiset työskentelevät yhdessä Porin poliisiasemalla. Ankkuri-tiimi muodostuu poliisin, sosiaalityöntekijän, ohjaajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan ryhmästä. Lounais-Suomen poliisilaitoksella on perustettu ennalta ehkäisevän työn työryhmä. Se valmistelee ja suunnittelee poliisin toiminnallista muutosta, jossa lisätään poliisin näkyvyyttä ja jalkautetaan poliisityötä lasten ja nuorten toimintaympäristöihin. Ankkuri-toiminta kytkeytyy osaksi tätä toimintoa.

Hyvä esimerkki toimivasta moniammatillisesta yhteistyöstä ovat valomerkki-keskustelut, joita Porissa on käyty jo vuosia. Valomerkki-keskusteluun ohjataan alaikäisiä, jotka ovat ensimmäistä kertaa päihteiden käyttönsä tai päihteiden hallussapidon vuoksi tekemisissä poliisin, terveydenhuollon, koulun tai muiden viranomaisten kanssa, eivätkä ole lastensuojelun asiakkaita.

Joissakin kunnissa toimii nuorten oikeusedustaja. Tällainen toimintamalli voisi olla hyvä tilanteissa, joissa lainvastainen teon tekijä on ensikertalainen tai hyvin nuori. Oikeusedustajan tehtävänä on auttaa alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta sekä heidän perhettään silloin, kun lapsi on lähtenyt rikoksen tielle. Toiminta voisi sopia esimerkiksi osaksi Ankkuri-toimintaa.

Opetusyksikkö tuo valtuustoaloitteen mukaisen teeman käsittelyyn Porin lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjausryhmään. Siellä on moniammatillinen edustus mm. sivistystoimialalta (varhaiskasvatus, opetus, liikunta- ja nuorisotyö sekä kulttuuri, oppilas- ja opiskeluhuolto), perusturvasta (lastensuojelu, psykososiaaliset palvelut ja opiskeluterveydenhuolto), yksityisistä kouluista, kolmannelta sektorilta ja ankkuri-tiimistä. Ryhmä aloittaa syksyllä lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisen, ja tässä työssä Etelä-Karjalan mallin hyödyntäminen on järkevää. Näin toteutuu valtuustoaloitteen mukainen esitys, että Porissa laaditaan yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa ohjeistus, jotta lainvastaiseen toimintaan puuttumiseksi on nykyistä selkeämmät ja suoraviivaiset ohjeet sekä yhteiset toimintamallit.  

Ehdotus

Esittelijä

Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta antaa oheisen lausunnon kaupunginhallitukselle.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Tarja Koskela, tarja.koskela@pori.fi

Perustelut

Kokoomuksen Porin valtuustoryhmä on kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.3.2021 § 46 jättänyt valtuustoaloitteen koskien Etelä-Karjalan mallin käyttöä lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8.3.2021 § 166 pyytää asiasta sivistyslautakunnan lausuntoa. Sivistyslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 13.4.2021 § 101.

Asian aikaisempi käsittely ja päätöksenteko ovat luettavissa asian historiatiedoista.

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet ja annetut lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Perustelut

Kokoomuksen Porin valtuustoryhmä on jättänyt kaupungnvaltuuston kokouksessa 1.3.2021 § 46 valtuustoaloitteen koskien Etelä-Karjalan mallin käyttöönottoa lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi puuttumiseksi kouluissa. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8.3.2021 § 166 pyytää asiasta sivistyslautakunnan lausuntoa. Sivistyslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 13.4.2021 § 101 ja kaupunginhallitus kokouksessaan 3.5.2021 § 334.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely ovat luettavissa asian historiatiedoissa.

Ehdotus

Kaupunginhallituksen päätösehdotus:

Kaupunginvaltuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet ja annetut lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.