Kaupunginvaltuusto, kokous 24.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 113 Mielenterveyden ensiapukoulutus oppilaille ja opettajille, valtuustoaloite, Porin Vihreät valtuustoryhmä, ensimmäinen allekirjoittaja Anne Liinamaa

PRIDno-2021-975

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Porin Vihreät valtuustoryhmä ensimmäisenä allekirjoittajana Anne Liinamaa jättivät kokouksessa puheenjohtajalle seuraavan valtuustoaloitteen:

Koululaisia opetetaan antamaan ensiapua sydänkohtauksen tai onnettomuuden varalle. Harva koululainen kuitenkaan saa ensiapukoulutusta siihen, kuinka autetaan koulukaveria, jolla on paniikkikohtauksia, tai ystävää, joka kokee itsetuhoisia ajatuksia. 

Kasvatuksessa ja koulutuksessa on panostettava entisestään arkipäivän mielenterveystaitojen opetteluun. Opetuksen tulee olla suunnitelmallistaja johdonmukaista. Näin voimme ennaltaehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia, edistää tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, ja vahvistaa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Samalla ehkäistään kiusaamista mielenterveyden riskitekijänä.

Esitämme, että jokaisessa Porin koulussa toteutetaan oppilaille ja opettajille kahden koulupäivän mittainen mielenterveyden ensiavun koulutus. Koulutus sisältää mielenterveyden ja  oman hyvinvoinnin vahvistamisen perusteet, ohjeita riskitilanteiden tunnistamiseen ja muiden auttamiseen, ja oppimateriaalin elämänkriiseistä selviämiseen ja erilaisten mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen. Koulutus voidaan toteuttaa mielenterveyden ammattilaisen tai mielenterveyden ensiapukouluttajaksi koulutetun opettajan avulla. Koulutus tulee suunnata myös opettajille, jotta he saavat lisää välineitä ja tuoretta tietoa mielenterveystaitojen edistämiseen, ja oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin seuraamiseen ja vahvistamiseen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Pori tuo jokaiseen kouluun tiiviin, mutta kattavan mielenterveyden ensiapukurssin.

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valtuuston päätösten täytäntöönpanon yhteydessä käsiteltäväksi. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

Valmistelija

Taneli Tiirikainen, yksikön päällikkö, opetusyksikkö, taneli.tiirikainen@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnalta lausuntoa Vihreän valtuustoryhmän aloitteeseen ”Mielenterveyden ensiapukoulutus oppilaille ja opettajille”. Aloitteessa esitetään, että Porissa toteutettaisiin jokaisessa koulussa tiivis ja kattava mielenterveyden ensiapukurssi. Valtuustoryhmä esittää, että perusopetuksen kouluissa toteutetaan kahden päivän mielenterveyden ensiavun koulutus. Aloitteessa asetetaan koulutuksen laadulliseksi tavoitteeksi suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus. Tässä sivistyslaitakunnan lausunnossa avataan kouluterveyskyselyn indikaattoritiedon perusteella porilaisten lasten ja nuorten tilannetta sekä niitä toimenpiteitä, jotka ovat käynnistyneet indikaattoritiedon pohjalta. Huoli lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin negatiivisesta kehityksestä on tunnistettu laajasti ja sen vuoksi on Porissakin toimialojen yhteistyötä tiivistetty. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen psykososiaalisten palvelujen tuki ovat valtakunnallisen mielenterveysstrategian kärkitavoitteena. Psykososiaalisen tuen vahvistaminen on lisännyt yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden kesken. On huomattava, että opetussuunnitelmassa on hyvinvoinnin tavoitteita ja sisältöjä. Näitä käsitellään kouluilta kerätyn tiedon mukaan melko kattavasti. 

Kouluterveyskysely tiedon lähteenä

Joka toinen vuosi tehtävä kouluterveyskysely on kehittynyt merkittäväksi indikaattoritiedon lähteeksi, kun mietitään lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimista. Perusopetusikäisten kysely on laajentunut koskemaan alakouluikäisiä nuorten lisäksi. Terveyskyselyyn osallistuvat 4. ja 5. luokkien oppilaat sekä 8. ja 9. luokkien oppilaat. Kyselyn kattavuus ylittää muut selvitykset, kun vertaillaan kyselyyn osallistuneiden määriä. 
Kysely raportoidaan ja raporttia käsitellään lasten ja nuorten hyvinvointiryhmässä ja alueellisissa hyvinvointiryhmissä. Kyselyä käsitellään myös kouluissa. Kysely mahdollistaa tulosten yksikkökohtaisen käsittelyn, jossa yksikön tuloksia voidaan verrata Porin ja koko maan tuloksiin. Vertailu edellisiin kyselyihin antaa tietoa tilanteen kehittymisestä. Koulukohtaisten käsittelyjen johtopäätökset ja tulkinnat kootaan Porin hyvinvointisuunnitelmatyön ja hyvinvointikertomuksen pohjaksi. Porin Hyvinvointitiimissä lasten ja nuorten indikaattoritieto yhdistyy muiden väestöryhmien hyvinvointitietoon (nuoret aikuiset, aikuiset ja ikäihmiset).

Vuoden 2019 kouluterveyskyselun perusteella yli puolet porilaisista perusopetusikäisistä on erittäin tyytyväinen elämäänsä ja yhdeksän kymmenestä on elämäänsä tyytyväinen. 
Mielialaan liittyviä ongelmia viimeisen kahden viikon aikana oli kokenut 15 % alakoulun vastaajista. Ahdistuneisuus- ja masennusoireilu koskevat tavallisemmin tyttöjä. Vähintään kaksi viikkoa kestäneitä masennusoireita yläkouluikäisistä oli kokenut 18 %, mikä oli noussut 3 %-yksikköä. Samoin mielialastaan huolissaan olevien määrä on kasvanut 31 %:iin, kun se vuonna 2017 oli 28 %.

Koetun terveyden ja mielenterveyden osalta porilaisten koululaisten ja opiskelijoiden tulos noudattaa valtakunnallista tilannetta ja kehitys on samansuuntaista. Terveyden kokemus ei ole muuttunut edellisestä mittauksesta paljoakaan, mutta voimavarojen riittävyyteen ja mielen hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota. Tuen kokemus koulun ulkopuolelta, läheisiltä ja ystäviltä on vähentynyt lukuun ottamatta ammatillisen koulutuksen vastaajia. 

Jos voimavaroihin ja mielen hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota koulu- ja oppilaitosarjessa, tulisi myös tuen antamista vahvistaa. Tuen kokemisen vahvistamiseksi pitäisi ehkä lisätä aikuisten kiireetöntä ja kuuntelevaa läsnäoloa kasvu- ja oppimisympäristöissä. Valtuustoaloitteen perusteltavuus voidaan hahmottaa kouluterveyskyselyn valossa.

Toimenpiteistä

Perusopetuksen oppilaiden mielen hyvinvoinnista huolehtiminen johdetaan tavallisesti oppilashuollon tehtäväksi. Oppilashuolto on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta, mikä jaetaan perusopetuksessa oppilashuoltoon ja kouluterveydenhuoltoon (toisella asteella opiskelijahuoltoon ja opiskelijaterveydenhuoltoon). 

Mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen sekä tuen varhainen tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen luetaan terveydenhuollon tehtäväksi. Tätä seikkaa ei tunnisteta kovin yleisesti ja tästä johtuu, että lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen katsotaan koulun ja oppilashuollon kuraattori ja psykologipalvelun tehtäväksi.  Lainsäädännössä kuitenkin edellytetään, että opiskeluhuollon kokonaisuus perustetaan yhteistoimintaan. Porin koulujen hyvinvointityö rakentuu opetuksen, oppilashuollon sekä kouluterveydenhuollon yhteistoiminnalle. 

Edellä esitetyn indikaattoritiedon valossa on Porissa tiivistetty perusturvan ja sivistystoimialan yhteistyötä. Lasten ja nuorten hyvinvointia pyritään yksikkötasolla vahvistamaan. Tästä esimerkkinä voidaan mainita sivistystoimialan osallisuus perusturvan tuottavuusohjelman työskentelyssä sekä perusturvan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön, sosiaali- ja perhepalveluiden ja opetusyksikön kasvun ja oppimisen tuen perusyksikön yhteistyö. Perustason yhteistyötä opetusyksikkö tekee perheneuvolan, nuorten vastaanottoryhmän, lapsiperhepalveluiden sekä lastensuojelun kanssa. Opetus on ollut mukana valmistelemassa kouluilla ja päiväkodeissa työskentelevien perhetyöntekijöiden rekrytointia ja sijoittelua. Perheneuvolan ja Nuorten vastaanottoryhmän sekä opiskeluhuollon välillä on yhteistapaamisissa sovittu palveluohjauksen käytänteistä, avattu omien yksiköiden tilannetta ja tehtävää.

Matalan kynnyksen psykososiaalisten palvelujen kehittämistä tehdään myös tällä hetkellä yhdessä. Tämä kehittäminen tapahtuu Tulevaisuuden Sotekeskus -hankevaroin. 15 Porin perusturvan ja sivistystoimialan perustason työntekijää on koulutettu vuoden 2019 lopussa IPC-menetelmään. Näistä kymmenen koulutettua ovat kuraattoreita. Tulevaisuuden Sotekeskushankkeessa koulutetaan vuonna 2021 40 uuttaa osaajaa Satakuntaan. Hankeajalle on suunniteltu vielä kolmannen 40 hengen koulutuksen järjestämistä. Opetusyksikön tavoitteena on saada koulutus näin kaikille kuraattoreille (yhteensä 17). Koulutus on tarkoitettu myös kouluterveydenhoitajille. IPC-menetelmä on tutkimuksin osoitettu vaikuttavaksi menetelmäksi tunnistaa nuoren mielialan häiriöitä ja hoitaa lievää masennusoireilua. Koulutusten myötä mielenterveyden osaaminen vahvistuu merkittävästi lasten ja nuorten kasvuympäristössä.

Porilaisten lasten ja nuorten turvataidot

Valtuustoaloitteessa kiinnitetään ansiokkaasti huomiota tarpeeseen vahvistaa arkipäivän mielenterveystaitojen opettelua. Tämä nähdään aivan oikein ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ja tässä tehtävässä on osallistavana tekijänä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu ja oppiminen. Tämä on koulun tehtävää ja opetuksen sisältöä. Aloitteessa esitetään, että opetuksen tulee olla suunnitelmallista ja johdonmukaista.

Indikaattoritiedon perusteella on aloitettu vuonna 2019 porilaisten lasten ja nuorten turvataitojen opetuksen kehittäminen. Kehittäminen on osa Turvallinen ja kriisinkestävä Pori suunnitelmaa. Turvataidot kuitenkin muodostavat oman kokonaisuuden. Tavoitteena on ”opillistaa” turvataidot ja näin varmistaa, että porilaisten lasten ja nuorten tietämys ja resilienssi vahvistuvat. 

Turvataitokokonaisuuden yksi osa-alueista käsittelee henkilön omaa kykyä suojata itseään ja tukea toista. Tämä kokonaisuus koostuu seuraavista osa-alueista: tunne- ja vuorovaikutustaidot, itsetunto ja hyvinvointi, demokratiakasvatus – oikeudet – velvollisuudet, osallisuus ja arjen hallinta, voimavarat ja mielenterveys. Jokaiselle osa-alueelle on suunniteltu kasvun ja kehityksen mukainen käsittelykohta tai -kohdat vuosiluokittain eteneväksi. Porilaisten lasten ja nuorten turvataitokokonaisuudella pyritään siihen, että opetus olisi mahdollisimman yhtenäistä ja tavoittaisi kaikki ikäluokat.

Parhaillaan on meneillään selvitys siitä, kuinka koulut katsovat jo toteuttavansa systemaattisesti turvataito-opetusta, koska nykyisessä opetussuunnitelmassa näitä sisältöjä jo on. Oheisessa taulukossa on esitetty koulujen vastaukset vuosiluokittain opetuksessa käsiteltävistä teemoista.

osa-alue

1. lka 2. lka 3. lka 4. lka 5. lka 6. lka 7. lka 8. lka 9. lka
                   

tunne- ja vuorovaikutustaidot

18 17 17 17 18 17 3 5 3

itsetunto ja hyvinvointi

17 16 17 17 15 17 5 4 4

demokratiakasvatus, oikeudet, velvollisuudet

7 7 12 17 17 15 5 5 7

osallisuus ja arjen hallinta

9 9 15 17 18 18 5 4 6

voimavarat ja mielenterveys

5 5 4 7 11 10 4 3 5
ensiaputaito 5 5 3 7 7 4 1 4 1

häirintä, kiusaaminen ja väkivalta

17 17 18 18 18 16 5 5 5

Taulukko 1. Koulujen lukumäärä, joissa opetuksessa asiaa käsitellään systemaattisestitilanne. Tilanne 1.4.2021, 23/27 koulun vastaukset, vuosiluokkien 1–9 koulut

Tämän tiedon valossa voidaan arvioida, että aloitteeseen kirjattujen seikkojen kohdalla asioiden käsittelyä lasten ja nuorten kanssa tehdään melko systemaattisesti. Huomio kiinnittyy yläkouluikäisiin. Tässä voidaan arvioida, että yksittäisen oppilaan kohdalla voimavarojen ja mielenterveyden käsittelyä olisi ehkä syytä tehostaa. Alakoulun vuosiluokilla 5 ja 6 aihe on esillä enemmän. Tässä kohdin lapsen kasvun ja kehityksen mukaisesti ollaan ehkä kriittisessä iässä, sillä THL:n julkaiseman arvion mukaan noin puolet aikuisiän mielenterveyden häiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää. 

Porilaisten lasten ja nuorten turvataitokokonaisuutta on suunniteltu koottavaksi ja julkaistavaksi Porin Intopolkusivustolla. Tarkoitus on luoda uusi Turvataito-polku, joka kokoaa opetukselle materiaalisen tuen. Suunnitelmaan liittyvän täydennyskoulutuksen koordinointi ammattihenkilöille on jo aloitettu Osaavan kautta. Kumppanuussopimuskäytännettä on yhdistetty opetuksen tueksi. Kumppanuussopimus MLL: n kanssa sisältää myös turvataitoihin liittyvää koulutusta, opetusta ja vanhemmuuden tukea. 

Osaavan koulutustarjonta 

Valtuustoaloitteessa esitetään koulutusta, jotta opetushenkilöstön valmiudet käsitellä mielenterveysasioita oppilaiden kanssa vahvistuvat. Koulutuksella hankitaan myös uutta tietoa mielenterveystaitojen edistämiselle ja osaamista oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin seuraamiselle. Porin opetusyksikön alainen Osaava Satakunta -verkosto järjestää henkilöstölle koulutuksia työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä neuropsykiatristen ja mielenterveyden pulmien ymmärtämiseen ja kohtaamiseen liittyen. Alapuolella on koontia Osaavan koulutustarjonnasta neuropsykiatristen ja mielenterveyden pulmien ymmärtämiseen ja kohtaamiseen. Tunne- ja turvataitoihin sekä positiiviseen pedagogiikkaan littyvää koulutusta on lisäksi järjestetty eri yhteyksissä muun muassa koulunkäynnin ohjaajille ja opettajille. Lisäksi opetusyksikön henkilöstöä osallistuu paljon eri tahojen tuottamaan täydennyskoulutukseen, jossa aloitteen mukaisiin teemoihin annetaan työkaluja. 

Kevät 2020
Lapsen: Miten huomioida neurokirjon lapsen stressi koulun arjessa? / Esi- ja perusopetuksen henkilöstö
 
Syksy 2020
Neuropsykiatrisia pulmia omaavien oppilaiden tukeminen koulun arjessa / Kasvatus- ja opetushenkilöstö
Kokemusasiantuntijan tarina: Nepsy-tytöstä aikuiseksi / Kasvatus- ja opetushenkilöstö
Kokemusasiantuntijan tarina: Perhe-elämää autismin kirjolla, nepsy-lapsen haasteet kouluympäristössä / Kasvatus- ja opetushenkilöstö
 
Kevät 2021
Hyvinvoiva henkilökunta voi paremmin ja jaksaa paremmin. Työhyvinvointia omat vahvuudet tunnistamalla – koulutus ei vahvista ainoastaan henkilökunnan työssä jaksamista, vaan antaa myös työkaluja kohdata ja tunnistaa mm. lasten ja nuorten vahvuuksia ja tätä kautta vahvistaa myös heidän hyvinvointiaan ja jaksamistaan.
Kokemusasiantuntijan tarina: Perhe-elämää autismin kirjolla ja näkökulmia nepsy-lasten ja -aikuisten haasteisiin / Kasvatus- ja opetushenkilöstö
Kokemusasiantuntijan tarina: Nepsy-tytöstä aikuiseksi / Kasvatus- ja opetushenkilöstö
Työhyvinvoinnin koulutuksia: Työkaluja opettajan arkeen / Opettajat
- Koulutuksen tavoitteena on: Tuoda esille opettajan hyvinvoinnin merkitys lapsen oppimisen ja kasvun tukemisessa. Tunnistaa ja pohtia työn kuormittavia tekijöitä ja etsiä niihin opettajan hyvinvointia tukevia ratkaisuja. Antaa opettajalle ajatuksia ja vaihtoehtoja vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.

Lasten mielenterveyden pulmat ja haasteet / Kasvatus- ja opetusalanhenkilöstö
– Lapsuusiän psyykkisten häiriöiden tunnistaminen ja kohtaaminen
– Haastavasti käyttäytyvä lapsi (aggressiivisuus, vahingoittava käytös) ryhmässä/luokassa – mikä avuksi?
– Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö


Lapsen psyykkinen trauma / Kasvatus- ja opetusalanhenkilöstö
– Trauma, kehityksellinen trauma ja traumaperäinen stressireaktio lapsella
– Traumatietoinen lähestymistapa traumatisoituneen lapsen kohtaamisessa
– Moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet traumatisoituneen lapsen/perheen tukemisessa

Mitä minun pitäisi ottaa huomioon? Haastavasti oireilevien oppilaiden kohtaaminen arjessa / kaikki opettajat eri luokka-asteilta, erityisopettajat, rehtorit, koulunkäynninohjaajat, kuraattorit ja muu lasten ja nuorten parissa työskentelevät sivistystoimialan henkilöstö sekä muut aiheesta kiinnostuneet   


Hanketoiminnan tuki

Useiden hankkeiden tavoitteissa on huomioitu lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin kielteinen kehitys. Osa hankkeista keskittyykin juuri tähän ongelmaan.

Tässä yhteydessä on syytä mainita esimerkkinä konsultoivaa sairaalaopetusta pilotoiva hanke. Hanke tukee lähikouluja, joiden oppilaiden kriisiytyneet tilanteet liittyvät muun muassa kiusaamiseen, mielenterveyden haasteisiin, itsetuhoisuuteen, masentuneisuuteen ja kouluakäymättömyyteen edellä mainituista syistä. Kokenut sairaalakoulun opettaja työskentelee hankkeessa 1.8.2021-31.12.2022. 

Opetusyksikkö on ilmaissut valmiuden osallistua Mieli Ry:n koordinoimaan Hyvän Mielen Suomi -hankehakuun ja toteutukseen. Aloite osallisuudesta on tullut perusturvalta ja sivistystoimiala on ilmaissut tahdon osallistua hanketoteutukseen (Sosiaali- ja terveysministeriössä 9.4.2021 saakka avoinna oleva valtionavustushaku - mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa hakuilmoitus VN/10069/2020).  Hanke vastaa Vihreiden valtuustoaloitteeseen ja mahdollistaisi laajamittaisen koulutushankinnan, lisäisi opetushenkilöstön osaamista sekä juurruttaisi mielen hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria. Hankkeen toteutumista Porissa tulisi vahvistaa kaupungin johdon tahdonilmauksella.

Hankkeessa lisätään ammattilaisten tietoa ja ymmärrystä mielenterveydestä voimavarana ja terveyden osa-alueena sekä tietämystä mielenterveyden häiriöistä. Tavoitteen saavuttamiseksi järjestetään MTEA-koulutuksia. Hanke edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä vahvistamalla mielenterveysosaamista kasvuympäristöissä. Kouluissa ja oppilaitoksissa hankeen tavoitteiden saavuttamista edistetään laajalla 
Nuoren mielen ensiapu -koulutuksella (NMEA). Hankesuunnitelmassa kuvataan, että koulutuksessa käsitellään mielenterveysongelmien varhaista tunnistamista ja puuttumista. Tutkimusperusteisesti on todennettu, että vastaava koulutus lisää auttamisen todennäköisyyttä. Hankkeessa ei ole omarahaosuutta. 

Aloitteen mukaisen koulutuksen järjestämisestä

Aloitteessa esitetään, että jokaisessa Porin koulussa toteutetaan oppilaille ja opettajille kahden koulupäivän mittainen mielenterveyden ensiavun koulutus. 

Vastauksen valmistelussa on selvitetty vastaavien koulutuskokonaisuuksien sisältöjä. Mielenterveyden ensiapukonseptia (MTEA) vastaavaa koulutusta ei ole tarjolla. MTEA on luotu alun perin Australiassa kehitetystä Mental Health First Aid menetelmästä. Menetelmän vaikuttavuutta on todennettu kansainvälisin tutkimuksin. MTEA:n rinnalle on kehitetty NMEA, joka on kohdistettu 7–18-vuotiaiden parissa työskenteleville. Voidaan ajatella, että koulutushankinta kohdistuisi juuri Nuoren mielen ensiapu -koulutukseen.

  oppilaitosten lkm opettajien lkm
alakoulu 15 227
yläkoulu 4 126
yhtenäiskoulu 5 186
erityiskoulu 3 62
lukio 1 85
Yhteensä   686

Taulukko 2. Koulujen määrä ja arvio heopettajien määrästä lukuvuonna 2021-2022. 

Mieli Ry:n koulutushinnasto MTEA1, MTEA2 ja NMEA koulutus:
-    koulutukset vaihtelevat koulutuksen järjestämistavan mukaan 30,00–70,00 euron välillä / henkilö
-    osassa koulutuksissa materiaali sisältyy hintaan, erikseen materiaalijulkaisun hinta on 40,00 €
-    koulutuskokonaisuuksien kesto vaihtelee 7–14 tunnin välillä

Hyvää mieltä koulutus (alakoulut):

- Peruskoulutus (6 h), 71–100 hlöä, 2500 e + aineisto ja mahdolliset kouluttajan matka- ja majoituskulut (+käsikirja 12,00 / tunnekortit 6,5)

- Tiiviskurssi (3 h), 71–100 hlöä, 1250 e + aineisto ja mahdolliset kouluttajan matka- ja majoituskulut (+käsikirja 12,00 / tunnekortit 6,5)
 

Mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin vahvistamisessa ei yhden kurssi- tai koulutuskokonaisuuden vaikuttavuudelle voi juurikaan painoarvoa antaa. Opettajien koulutus ja osaaminen on tahtotilan mukainen ja kannatettava tavoite. Mutta on ehkä ensin mietittävä aloitteen mukaisen rakenteen vahvistamista. Olisi syytä miettiä ja osoittaa resurssia sille, että Porin Opetusyksikköön hankitaan Mielenterveyden ensiavun ohjaajaosaamista. Tämä edellyttää perustason koulutusta ja jatkokoulutus ohjaajaksi on ilmainen. Ohjaaja voi itsenäisesti kouluttaa muita. Tosin perustason koulutus on luonnollisesti aina maksullinen koulutus.  Olisi myös harkittava kumppanuussopimuksen mahdollisuutta, kun mietitään esimerkiksi yhteistyötä Suomen Mielenterveys Ry: n kanssa ja MTEA-koulutushankintaa. Rakenteen luominen vahvistaisi myös Porin lasten ja nuorten turvataitokokonaisuuden toteutusta.

Valtuustoaloitteessa peräänkuulutettu opetuksen suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus varmistetaan jatkossa porilaisten lasten ja nuorten turvataidot -kokonaisuuden myötä. Kun se on valmis, järjestetään henkilöstölle siihen liittyviä perehdytystilaisuuksia. Henkilöstön osaamista varmistetaan jatkuvasti, ja sitä varmistetaan myös erilaisin hankkein. Kaikki perusopetuksen opettajat suorittivat lukuvuonna 2020-2021 kolmen tunnin mittaisen arviointikoulutuksen ja suorittavat lukuvuonna 2021-2022 saman mittaisen koulutuksen kolmiportaiseen tukee liittyen. Seuraavaan lukuvuoteen ei mahdu koko henkilöstölle kohdennettua koulutusta, mutta eri kohderyhmille järjestetään yksittäisiä koulutuksia, myös aloitteen mukaisesta teemasta. Asia huomioidaan myös Osaavan järjestämässä seuraavassa perusopetusfoorumissa, joka kokoaa laajasti Porin ja muiden Osaava-kuntien opettajie yhteen. Mikäli mainitut hankehaut onnistuvat tai rahoitus saadaan muutoin varmistettua, voitaisiin laajemmin koko perusopetuksen opettajakuntaan kohdistettu koulutuskokonaisuus järjestää lukuvuonna 2022-2023. 

Koronapandemian vaikutukset saattavat lisätä mielenterveyteen liittyvien palveluiden tarvetta. Opetuksen ja välittävän toimintakulttuurin kehittäminen, henkilökunnan osaamisen vahvistaminen sekä riittävä aikuisten määrä (opettajat, ohjaajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja muut ammattihenkilöt) ovat edellytys sille, että valtuustoaloitteen tärkeään sisältöön kyetään jatkossakin vastaamaan. 

Ehdotus

Esittelijä

Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta antaa oheisen lausunnon kaupunginhallitukselle.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Anna-Liisa Koivisto, terveys ja -sairaalapalveluiden johtaja, anna-liisa.koivisto@porinperusturva.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt perusturvalautakunnalta lausuntoa Vihreän valtuustoryhmän aloitteeseen ”Mielenterveyden ensiapukoulutus oppilaille ja opettajille”. Aloitteessa esitetään, että Porissa toteutettaisiin jokaisessa koulussa tiivis ja kattava mielenterveyden ensiapukurssi.

Valtuustoryhmä esittää, että jokaisessa Porin koulussa perusopetuksen kouluissa toteutetaan oppilaille ja opettajille kahden koulupäivän mittainen mielenterveyden ensiavun koulutus. Aloitteen tekijät edellyttävät, että Pori tuo jokaiseen kouluun tiiviin, mutta kattavan mielenterveyden ensiapukurssin.

Perusturvalautakunta toteaa aloitteessa mainitun asian olevan erittäin ajankohtaisen ja oleellisen ottaen huomioon erityisesti pitkittyneen koronapandemian aiheuttaman haasteellisen ja poikkeuksellisen tilanteen varsinkin kriittisessä kasvuvaiheessa olevien nuorten elämässä.

Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallisessa ’Mielenterveys kuuluu kaikille’ –hankkeessa vv. 2017-2018 perusturvaan koulutettiin muutama MTEA2- ja NMEA-kouluttaja. Paitsi sivistystoimessa, myös perusturvassa on edelleen kyseisen koulutuksen tarvetta. Suomessa osa kunnista on järjestänyt MTEA-koulutuksia laajalti myös muille julkisen sektorin ammattiryhmille, kuten kulttuuritoimijoille, bussikuskeille, liikunta- ja nuorisotyöntekijöille.

Varsinaisia mielenterveyden ensiapukursseja on kolmenlaisia:

  • Mielenterveyden ensiapu 1 (MTEA1) on lähinnä kansalaiskoulutus, jossa tavoitteena on lisätä tietoisuutta mielen hyvinvoinnista ja keinoista edistää ja ylläpitää mielenterveyttä sekä saada lisää taitoja selvitä elämään kuuluvista vastoinkäymisistä.

 

  • Mielenterveyden ensiapu 2 (MTEA2) on koulutus, joka sisältää perustietoa mielenterveyden häiriöistä, niiden tunnistamisesta ja siitä, kuinka tukea henkilöä, jonka mielenterveys on heikentynyt. Koulutuksen tavoitteena on lisätä mielenterveyden ongelmien (ml. päihdeongelmien) tunnistamista ja antaa myös valmiuksia ottaa puheeksi ja toimia, kun mielenterveyden häiriö koskettaa lähipiiriin ihmistä.

 

  • Nuoren mielen ensiapu -koulutus (NMEA) on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat lasten ja nuorten parissa joko vapaa-ajallaan tai työssään. Kurssi sopii myös vanhemmille, jotka haluavat tietoa lasten ja nuorten mielenterveydestä. Koulutuksen tarkoituksena on lasten ja nuorten mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen.

Suomen Mielenterveys ry (Mieli ry) on hakenut STM:n valtionavustushaussa Hyvän mielen Suomi –nimistä hanketta, jossa tavoitteina on ammattilaisten mielenterveysosaamisen vahvistaminen MTEA-ohjaajien osaamista ja määrää lisäämällä, lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen (vahvistamalla heidän parissaan työskentelevien mielenterveysosaamista) ja kunnan hallinnonalojen yhteistyön vahvistaminen kuntalaisten mielenterveyden edistämiseksi asuinalueilla ja arkiympäristöissä. Pori on ilmaissut halukkuutensa osallistua hankkeeseen. Asiaa on käsitelty myös Satasoten palvelurakenneryhmässä, ja hankkeeseen on osallistumassa myös muutama muu kunta Satakunnasta.

Hyvän mielen Suomi –hankkeessa lasten ja nuorten parissa työskentelevien mielenterveysosaamisen vahvistaminen on tarkoitus toteuttaa

  • varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnatulla Lapsen mieli –koulutuksella,
  • alakoulujen opettajille, ohjaajille ja oppilashuollon asiantuntijoille suunnatulla Hyvää mieltä yhdessä –koulutuksella,
  • yläkoulujen opettajille, kasvattajille ja oppilashuollon ammattilaisille suunnatulla Hyvän mielen koulu –koulutuksella sekä
  • kaikille suunnatulla Lapset puheeksi menetelmäkoulutuksella.

Aloitteessa mainitaan, että koulutus pitäisi toteuttaa myös kaikille oppilaille. Porissa on perusopetuksessa ja lukiossa yhteensä 417 luokkaa, joten koulutuksellinen haaste olisi merkittävä. Suurempi haaste on kuitenkin siinä, että koulutuksia ei ole suunnattu alaikäisille, vaan ne on suunniteltu nimenomaan aikuisikäisille asiasta kiinnostuneille kansalaisille ja ammattihenkilöille. Tämän takia Mieli ry ei suosittele MTEA-koulutusten toteuttamista alaikäisille. Varsinaisesti alaikäisille suunnattuja mielenterveyden ensiapukoulutuksia ei ole, mutta edellä mainitut Hyvän mielen Suomi –hankkeessa suunnitellut koulutukset kohdentuvat kyseisten ammattihenkilöiden osaamisen lisääntymisen kautta hyödyksi lapsille ja nuorille. Lisäksi Mieli ry:ssä on kehitteillä uusi toimintamalli työnimellä Kaverituen malli, joka toteutuessaan täydentää mainittuja Hyvän mielen Suomi –hankkeen koulutuksia.

Mikäli hanke toteutuu, on sen kautta siis saatavissa koulutusta. Porin kannattaa panostaa siihen, että asiasta kiinnostuneet ammattilaiset saavat nimenomaan kouluttajakoulutusta, jotta lähikoulutuksen toteuttaminen ylipäätään näin isolle ammattilaisjoukolle (pelkästään opettajia Porissa on lähes 700) on mahdollista. Lisäksi mainittujen koulutusten tarvetta on myös perusturvassa, ja oletettavasti muissakin hallintokunnissa. Kouluttajakoulutettavia pitää joka tapauksessa olla runsaasti. Varsinainen koulutusten järjestäminen on operatiivista toimintaa, joka on toteutettavissa ajan kanssa. Tässäkin on huomattava, että omilla kouluttajilla on arkityö, josta he ovat poissa silloin kun ovat kouluttamassa. Koulutusten toteuttaminen on ajallisesti pitkä prosessi.

Ehdotus

Esittelijä

Sanna Mustajoki, perusturvajohtaja, sanna.mustajoki@porinperusturva.fi

Perusturvalautakunta esittää kaupunginhallitukselle oheisen lausunnon aloitteeseen.

Päätös

Päätös esityksen mukaan .

Valmistelija

Tarja Koskela, tarja.koskela@pori.fi

Perustelut

Porin Vihreät valtuustoryhmä on jättänyt kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.3.2021 § 40 valtuustoaloitteen koskien mielenterveyden ensiapukoulutus saamista oppilaille ja opettajille. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8.3.2021 § 166 pyytää aloitteesta sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan lausunnot. Sivistyslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 13.4.2021 § 100 ja perusturvalautakunta 29.4.2021 § 123.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely ovat luettavissa asian historiatiedoissa. 

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet ja annetut lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.   

Perustelut

Porin Vihreät valtuustoryhmä ensimmäisenä allekirjoittajana Anne Liinamaa jätti kaupunginvaltuuston 1.3.2021 kokouksessa valtuustoaloitteen koskien mielenterveyden ensiapukoulutuksen järjestämistä oppilaille ja opettajille. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8.3.2021 § 166 pyytää asiasta sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan lausunnot. Sivistyslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 13.4.2021 § 100, perusturvalautakunta 29.4.2021 § 122. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa viimeksi kokouksessaan 10.5.2021 § 364.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely ovat luettavissa asian historiatiedoissa. 

Ehdotus

Kaupunginhallituksen päätösehdotus:

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet ja annetut lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.