Kaupunginvaltuusto, kokous 24.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 100 Porin kaupungin ja valtion toimijoiden yhteinen toimitilahanke

PRIDno-2021-1643

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Outi Johansson, projektipäällikkö, outi.johansson@pori.fi

Perustelut

Tausta

Kaupunginhallitus on 7.12.2020 hyväksynyt aiesopimuksen, jolla kaupunki ja valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ovat sopineet yhteisestä tahtotilasta: Osapuolet haluavat selvittää mahdollisuuden tehostaa tilankäyttöään, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tarjota kansalaisille palveluja aiempaa saavutettavammin ja sujuvammin keskitetyn asiointipisteen muodossa. Yhteinen tavoiteaikataulu on, että tilat ovat käytössä keväällä 2024. 

Yhteisen linjauksen mukaisesti on valmisteltu seuraavanlaista toimitilaratkaisua:
-    kaupungin ja valtion virastojen yhteinen asiakaspalvelu ja sen tarvitsemat taustatilat toteutetaan valtion omistaman Suomen Erillisverkot -konsernin tiloihin osoitteessa Yrjönkatu 6
-    lisäksi Yrjönkatu 6:een toteutetaan valtion ja kaupungin työntekijöille yhteinen työskentelytila, jonka tavoitteena on mahdollistaa aiempaa tiiviimpi yhteistyö
-    Senaatti-kiinteistöt toteuttaa valtion virastojen toimitilat Yrjönkatu 6:een
-    kaupunki toteuttaa omat johtamisen ja hallinnon toimitilansa Rautatienpuistokatu 5:een tavoitteena, että uudisrakennusta ei tarvitse rakentaa

Rautatienpuistokatu 5:ssä sijaitsevan rakennuksen ja tontin omistaa Kiinteistö Oy Domus Arctopolis, jonka Porin kaupunki omistaa 100 %:sti.

Tavoitteet

Kaupungin osalta toimitilahankkeessa on kyse uusien toimitilojen suunnittelusta, käyttöönotosta ja ennen kaikkea uudenlaisen työkulttuurin luomisesta sekä sen jalkauttamisesta.

Kaupunkitason johtoryhmän linjaamat hankkeen tavoitteet ovat: 
1.    Tehostetaan tilankäyttöä 
2.    Lasketaan tilakustannuksia 
3.    Nostetaan tehdyn työn tuottavuutta. Luodaan 2020-luvun työskentelykulttuuri, jossa henkilöstön työhyvinvointi ja joustava yhdessä työskentely eri työpisteissä ovat ensisijaisen tärkeässä asemassa. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava työntekijä.
4.    Varaudutaan nykyisestä huomattavasti laskevaan henkilöstömäärään  
5.    Parannetaan asiakaspalvelua palvelupisteiden saavutettavuuden osalta  
6.    Toteutetaan hallittu ja aikataulutettu luopuminen osasta nykyisistä tiloista 
7.    Joustavien toimintaan mukautuvien toimitilojen saaminen kaupungin toimistotyötä tekevien henkilöiden käyttöön 
8.    Kuntalaisten palveluiden keskittyminen ja saavutettavuuden parantuminen yhteen paikkaan ja etäyhteyksien hyödyntäminen asiakaspalveluprosessissa. Palveluja, yhteisiä tiloja ja prosesseja kehitetään yhteistyössä valtion kanssa. 

Hankkeiden merkittävänä tavoitteena on myös pitää Porin keskustan alue elinvoimaisena. Toimistohenkilöstön yhteisten toimitilojen sijoittaminen Promenadiakselin toiseen päähän Rautatietopuistokatu 5:een ja asiakaspalvelun keskittäminen yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa Yrjönkatu 6:een edesauttaa osaltaan keskustan elinvoimaisuuden kasvattamista.

Ehdotettavat tilaratkaisut

Suunnitelluissa hankkeissa hyödynnetään vanhaa rakennuskantaa, mikä on linjassa sen kanssa, mitä valtakunnallisessa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmaehdotuksessa 2020 esitetään. Sen mukaan ensisijaisesti hyödynnetään, korjataan ja kehitetään olemassa olevia rakennuksia, toissijaisesti täydennys- ja lisärakentaminen ja vasta viimeisenä vaihtoehtona rakennetaan uutta. Molemmat uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuoden 2024 aikana.
Ehdotetut tarkemmat tilaratkaisut on esitelty hankesuunnitelmassa ja sen liiteasiakirjoissa. 

Miten asetetut tavoitteet toteutuvat ehdotetuilla tilaratkaisuilla?

Asiakaspalvelun saavutettavuuden parantaminen

Tällä hetkellä asiakaspalvelua annetaan Porin kaupungissa monikanavaisesti (henkilökohtaiset asiakaskäynnit, sisäinen asiakaspalvelu, sähköinen asiointi ja lomakkeet, sosiaalinen media) ja fyysisesti 16 eri osoitteessa. Palvelupiste Porina on toiminut osoitteessa Yrjönkatu 6 vuodesta 2007 lähtien. Kaikkiaan henkilökohtaisia asiakaskäyntejä on vuodessa noin 80 000 (pl. perusturva), joista Porinan asiakkaita on vuositasolla noin 55 000. Sähköisiä lomakkeita on tällä hetkellä käytössä noin 150 kpl. Sähköisten palveluiden tarjonta ja käyttö on laajentunut voimakkaasti viime vuosina ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Vuonna 2018 lomakkeita käytettiin noin 600 kertaa, vuonna 2019 noin 3000 kertaa ja vuonna 2020 reilut 9000 kertaa. 
Kaupungin ja valtion viranomaisten yhteinen keskitetty asiakaspalvelupiste suunnitellaan sijoitettavaksi nykyisen Porinan tiloihin, keskeiselle paikalla Porin keskustassa osoitteessa Yrjönkatu 6. Kiinteistö on osa kaupunkikehityksen valtaväylää ja sijaitsee Promenadiakselin varrella, kauppatorin ja joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Toimialarajat ylittävä ja monialainen ”yhden luukun periaatteen lähiasiakaspalvelupiste” keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa mahdollistaa lähiasiakaspalvelun helpon saavutettavuuden. Fyysisissä asiakaspalvelutiloissa pystytään huomioimaan myös esteetön kulku.

Sähköisissä palveluissa saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni kuntalainen ja muu asiakas voi käyttää kaupungin palveluja mahdollisimman helposti sekä aika- ja paikkariippumattomasti. Saavutettavuus siis huomioi ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden, ja lähtökohtana on asiakaslähtöinen sekä tietoturvallinen palvelutoiminta. Yhteisasiakaspalvelutiloissa digineuvojat tulevat ohjaamaan ja tukemaan asiakkaita sähköisten palveluiden käytössä. Digitaalisuus ei saa kuitenkaan syrjäyttää. Asiakaspalvelupisteen ja asiantuntijapalvelun yhdessä toteuttama etäyhteysasiointi mahdollistaa paikkariippumattomuuden. Asiakkaan ei tarvitse siirtyä muualle, vaan hänen asiansa voidaan hoitaa etäyhteyksiä hyödyntäen. Myöskään asiantuntijan fyysisellä sijainnilla ei ole merkitystä.

Hankkeessa on toteutettu Porin kaupungin ja Senaatin kanssa yhteistyössä yhteisasiakaspalvelukonsepti. Siinä määritettiin tavoiteltu käyntiasiakas- ja henkilöstökokemus, tarvittavat ratkaisut konseptin toteutumiseksi sekä asiakaspalvelutilojen alustavat tilatyypit. Konsepti tukee kokonaishanketta sekä toimii työkaluna jatkosuunnittelussa.

Ulkoisen asiakaspalvelun lisäksi myös kaupungin sisäistä asiakaspalvelua on tavoitteena kehittää ja keskittää. Keskitetty sisäinen asiakaspalvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että uusi, nykyinen tai poistuva työntekijä saa palvelun yhdestä paikasta (esim. laitteet, avaimet ja henkilöstöhallinnon muut prosessit). 

Työn tuottavuuden parantaminen

Kaupungin toimialojen toimistotyötilat ovat nykyisin hajautuneet ympäri keskustaa ja lähialueita. Pirstaloitunut hallinto ja toimipisteiden hajanaisuus aiheuttavat kustannuksia toimialojen ja tukipalveluiden järjestämisen osalta. Nykyinen rakenne myös vähentää kohtaamisia ja luonnollista tiedonvaihtoa sekä hankaloittaa resurssien joustavaa yhteiskäyttöä.

Tulevaisuuden työympäristö on muuttunut pysyvästi vallitsevan koronaepidemian takia. Tulevaisuuden työtehtävien suorittaminen edellyttääkin esimerkiksi sosiaalista vuorovaikutusta ja tiimityöskentelyä, keskittymistä vaativaa informaation käsittelyä, jatkuvaa oppimista ja monipuolisten digitaalisten työvälineiden käyttöä.  Tietotyön aika- ja paikkasidonnaisuus ovat tulleet jäädäkseen. Hybridityö eli etä- ja lähityön yhdistelmä on osa tulevaisuuden työelämää, mikä edellyttää toimintamallien, toimitilojen, johtamisen ja työkulttuurin kehittämistä myös paikallisesti. 

Nykyisessä toimitilarakenteessa monialaisen lähityöskentelyn ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen toteuttaminen vaativat edelleen toimipisteestä toiseen siirtymistä. Uusista yhteisistä työskentelytiloista onkin tarkoitus luoda ennen kaikkea tietotyön kasvokkaisen vuorovaikutuksen paikka, jossa tuottava ja moniammatillinen tiimi- ja projektityöskentely sekä yhteistyö yli toimialarajojen mahdollistuvat joustavasti ja tehokkaasti. 

Rautatienpuistokatu 5:n monitilatyöympäristö pohjautuu monipaikkaiseen, toimiala- ja osaamisrajat ylittävään ja tehtäväkohtaiseen työskentelyyn: tietotyötä voidaan siis tehdä siellä, missä se on kulloisenkin työtehtävän kannalta järkevintä. Fyysinen liikkuminen lähitapaamisesta toiseen työpäivän aikana vähenee, mikä merkitsee työn tehokkuuden paranemista. Koska tietotyöntekijöiden kirjo on laaja, tulee uusien tilojen tukea paitsi liikkuvaa ja verkostomaista työtä, myös paikallaan tapahtuvaa asiantuntijatyötä. Tiloihin on suunniteltu yksittäisten työpisteiden lisäksi vetäytymistiloja, hiljaisia huonetiloja, projekti- ja tiimityötiloja sekä vapaamuotoisemman työskentelyn mahdollistamia tiloja sekä erilaisia kohtaamistiloja. Yhteinen monitilaympäristö mahdollistaa myös spontaanit ja epävirallisemmat kohtaamiset, mitkä ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ylläpitämisessä. 

Yhteiset toimitilat -hanke onkin paitsi tekninen rakentamisprojekti myös uudenlaisen työ- ja toimintakulttuurin muutosprojekti. Tavoitteena on kehittää työntekijäkokemusta sekä luoda työskentely- ja yhteistyökulttuuri, jossa henkilöstön työhyvinvointi ja joustava yhdessä toimiminen ovat tärkeässä asemassa. Muutos merkitsee kolmea asiaa: fyysistä (työtilat), digitaalista ja henkistä muutosta. Tästä syystä muutosjohtamisella ja -viestinnällä on merkittävä rooli koko hankkeen ajan - vielä senkin jälkeen, kun muutto uusiin tiloihin on toteutunut. Muutosjohtaminen organisoidaan, ja eri toimenpiteille luodaan aikajana, tehtävät ja vastuut vuosille 2021-2025. Henkilöstön monipaikkaisen työskentelyn tukeen ja koulutukseen panostetaan. Hankkeen valmisteluaikana on laadittu porilaisen työpäiväkokemuksen käsikirjan ensimmäisen versio (liite: PoriWörks), johon on linjattu porilaisen tietotyön ja asiakastyön periaatteita ja tavoitteita. Jatkossa käsikirjaa on tarkoitus täydentää muun muassa yhteisillä käytännön toimintamalleilla ja toimitilojen pelisäännöillä. Mallit ja säännöt luodaan yhdessä henkilöstön kanssa. 

Työn tuottavuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että monitilatoimistoa voidaan, halutaan ja osataan käyttää sen tarkoitusta vastaavalla tavalla. Tämä edellyttää työn ja käyttäjien tarpeista lähtevää suunnittelua, työvälineiden ja -prosessien samanaikaista kehittämistä sekä työntekijöiden tukemista uudenlaisissa työn tekemisen tavoissa. Työhyvinvoinnin näkökulmasta itsensä johtamisen taidot, valmentava ja mahdollistava johtaminen sekä työn suunnittelun ja tuunaamisen mahdollisuudet ovat avainasemassa. Omaan työhön vaikuttaminen ja asioiden yhdessä kehittäminen lisäävät työn merkityksellisyyden kokemusta ja vahvistavat henkilöstön toimijuutta.

Asiakaspalvelun näkökulmasta työn tuottavuuden parantaminen merkitsee sitä, että sähköisten palveluiden avulla asiakkaan rooli asiakaspalveluprosessissa kasvaa, jolloin lähiasiakastyöhön käytettävä työaika pienenee ja asiakastyön tehokkuus paranee. Sähköiset palvelut nopeuttavat asiakaspalvelua, vähentävät organisaatiosiiloja, luovat asiakkaille vaivatonta asiointia ja vapauttavat työaikaa asiantuntijoille substanssityöhön. Asiakaspalvelustrategisilla toimilla voidaan kehittää asiakastyön merkityksellisyyttä, mikä näkyy työntekijän työpäiväkokemuksessa ja sitä kautta positiivisesti myös kuntalaisten asiakaspalvelukokemuksissa. Seurannalla ja analysoinnilla kerätty palveludata lisää asiakasymmärrystä. Asiakaspalvelutyön tuottavuus myös paranee, kun tiivis yhteistyö valtion viranomaisten kanssa mahdollistaa palvelujen ja käytännön ratkaisujen yhteiskehittämisen. Näin vältytään päällekkäiseltä työltä. Asiakaspalvelua, yhteisiä tiloja sekä uusia työskentelytapoja ja prosesseja kehitetään moniammatillisesti yhdessä. Porin kaupungin henkilöstön asiakaspalvelustrategia (liite) tukee yhteisasiakaspalvelun asiakastyötä.

Strategisia tavoitteita ovat:

1.    Asiakaspalveluprosessien kuvaus ja kokonaisuuden hallinta
2.    Asiakaspalvelun henkilöstölähtöinen kehittäminen
3.    Yhteiset pelisäännöt ja henkilöstön sitouttaminen
4.    Sähköisen asioinnin kehittäminen
5.    Merkityksellisyyden lisääminen asiakastyössä
6.    Tilastojen seuranta ja analysointi

Varautuminen henkilöstömäärän ja organisoitumisen muutoksiin

Yhtenä hankkeen toteuttamisen lähtökohtana on ollut, että tilaratkaisujen tulee joustaa tulevien muutosten myötä. Yksi tällainen mahdollinen muutos on valtioneuvoston valmistelema sote-uudistus, minkä tuloksena Porin perusturvan toiminnot ja Satakunnan pelastuslaitos siirtyisivät maakuntatasolle. Toinen tiedossa oleva muutos liittyy työnhakijoiden palveluihin ja erityisesti siihen, mikä on valtion ja kuntien työnjako vuonna 2024.

Perusturvan hallinnon osalta Rautatienpuistokatu 5:een suunniteltu tilaratkaisu joustaa molempiin suuntiin. Tilat on mitoitettu niin, että myös perusturvan hallinto mahtuu tarvittaessa toimitiloihin. Jos valtioneuvoston suunnitelmat sote-uudistuksesta toteutuvat ja jos Rautatienpuistokatu 5:een sijoitettavan henkilöstön määrä jostain muusta syystä vähenee, rakennuksesta on mahdollista alivuokrata tiloja muille toimijoille. Tämä on yksinkertaisinta toteuttaa rakennuksen kolmannessa kerroksessa, jossa lattiapinta-ala on pienempi kuin alemmissa kerroksissa. Ajatuksena on ollut, että tiloja alivuokrattaisiin ensisijaisesti kaupungin läheisyhteisöille.

Työnhakijoiden palveluita tuottavalle valtion ja kaupungin henkilöstölle on suunniteltu yhteiset toimitilat Yrjönkatu 6:een. Siten tilaratkaisu palvelee tulevaa tarvetta riippumatta vastuunjaon mahdollisista muutoksista. Tiloista aiheutuvat kustannukset jaetaan kulloinkin voimassa olevan vastuunjaon mukaisesti.

Ehdotettavat tilaratkaisut ovat lisäksi joustavia suhteessa kaupungin sisäisiin organisaatiomuutoksiin, koska toimitiloja ei ole jaettu toimialoittain tai yksiköittäin.

Tilankäytön tehostuminen

Ehdotettavalla tilaratkaisulla saavutetaan noin 10.000 neliömetrin tilasäästö nykyiseen verrattuna. Tarkastelun kohteena olleet tilat ja niille laaditut kolme eri skenaariota on esitetty liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa.

Tarkastelun kohteena olevat nykyiset toimitilat ja maa-alueet sekä näiden jatkokehittäminen

Keskeisin tarkastelun kohteina olleista maa-alueista on kaupungin suoraan omistama ns. hallintokortteli, jossa sijaitsee kaupungintalo. Korttelin rakentamattomaan kohtaan on tehty asemakaavassa varaus hallinnon toimitilojen mahdolliselle laajennukselle. Ehdotettavasta tilaratkaisusta seuraa, että tälle varaukselle ei ole jatkossa enää tarvetta.

Hallintokorttelin rakennuksista useat ovat peruskorjauksen tarpeessa. Osa rakennuksista on julkisivuiltaan sellaisia, että ne eivät paranna kaupunkikuvaa. Näissä rakennuksissa ei ole tällä hetkellä kaupungin omaa toimintaa. 

Ehdotettavassa tilaratkaisussa kaupungintalo ja sen pihapiirissä olevat rakennukset jäävät edelleen kaupungin omistukseen ja käyttöön. Ajatuksena on, että kaupungintalo säilyy kaupungin ylimmän päätöksenteon paikkana ja valtuustoryhmien kokouskäytössä. Lisäksi kellarikerroksessa olevat päätearkiston tilat säilyvät nykyisessä käytössä. Tavoitteena on, että kaupungintalon ensimmäinen kerros saataisiin sellaiseen käyttöön, joka palvelisi yleisöä ja näin tarjoaisi kuntalaisille ja matkailijoille mahdollisuuden päästä tutustumaan rakennukseen. Esimerkkinä tällaisesta mahdollisesta toiminnasta on käytetty Poriginal Galleriaa.

Ehdotettavan tilaratkaisun myötä hallintokortteli on otettavissa kehityskohteeksi. Kaupunkisuunnittelun laatiman ensimmäisen hahmotelman perusteella kortteliin voitaisiin osoittaa uutta rakennusoikeutta 6.750 kerrosneliömetriä. Hallintokorttelin kehittämisen ensimmäisenä toimenpiteenä olisi tavoitteiden asettaminen kaavoitukselle ja tämän jälkeen kaavoitusprosessin aloittaminen. Ajatuksena on, että kaupungintaloa ja sen pihapiiriä lukuun ottama korttelin maa-alue ja rakennukset myytäisiin kaavamuutoksen jälkeen.

Kaupungin suorassa omistuksessa oleva Hotelli Otava on peruskorjattu rakennusperintöä kunnioittaen, mutta se on ollut peruskorjauksen jälkeen toimistokäytössä, eikä monellakaan ole ollut mahdollisuutta päästä tutustumaan rakennukseen. Se ei myöskään täytä nykyaikaisia vaatimuksia toimisto-olosuhteista. Näistä syistä Hotelli Otavaa ehdotetaan myytäväksi.

Kaupungin tytäryhteisöiltä vuokratut tilat ovat sijaintinsa ja kuntonsa puolesta sellaisia, että niille on kysyntää toimitilamarkkinoilla.

Tilakustannukset

Tilakustannusten osalta asetettu tavoite ei toteudu. On huomattava, että kaikissa mahdollisissa tilaratkaisuissa mukaan lukien vaihtoehto, jossa toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa, kustannukset nousevat tulevien vuosien aikana. Mikäli nykyisissä tiloissa jatkettaisiin, ratkaisevaa kustannusten nousun kannalta on se, missä vaiheessa tiloihin toteutetaan isoja peruskorjausinvestointeja.  Käytännössä näiden myötä rakennusten suunnitelman mukaiset poistot nousevat niin paljon, että vuositasolla tarkasteltuna voidaan todeta uuden toimitilaratkaisun olevan vain noin 0,3 miljoonaa euroa tätä kalliimpi. Mikäli nykyisten tilojen peruskorjauksia ei ajatella tehtäväksi, uusi toimitilaratkaisu on tähän tilanteeseen verrattuna noin miljoona euroa kalliimpi.  
Uusi toimitilaratkaisu mahdollistaa myös tiettyjen kiinteistöjen myynnin. Näistä muodostuu onnistuessa tuntuvia myyntivoittoja, joilla on yksittäisiin vuosiin huomattavia tulosta parantavia vaikutuksia. Nämä osittain kompensoivat tilakustannusten nousua.
Tarkemmat laskelmat on esitelty liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa.
 
Hankkeiden yleisvaikutus keskustaan ja kaupunkikehitykseen

Kaupungin ja valtion toimitilahankkeet sijoittuvat keskustan kaupunkirakenteessa keskeisille paikoille Promenadi-Pori kaupunkiakselin varrelle. Muiden kaupunkikehityshankkeiden (esimerkiksi Jokikeskus) tavoin ne luovat uutta vetovoimaa kaupunkikeskustaan ja vahvistavat olemassa olevien palveluiden elinvoimaisuutta. Toimitilahankkeiden työpaikkamäärä tukee keskustapalvelujen kannattavuutta, molemmat toimitilat sijaitsevat ydinkeskustan kaupan ja palveluiden vaikutusalueella. Uudet ja modernit työskentely- ja osaamisympäristöt ovat potentiaalista maaperää uusien innovaatioiden ja positiivisen kierteen syntymiselle, uusille verkostoille ja yhteistyömuodoille. Käynnissä olevilla toimitilahankkeilla on hyvät mahdollisuudet tuottaa ympärilleen uutta kaupunkikehitystä, johon on Promenadi-akselilla, kävelykadulla ja lähialueilla on runsaasti tiloja käytettävissä. Tilankäyttömahdollisuuksia löytyy rakennetun ympäristön ja julkisten tilojen verkostosta.

Kaupungin ja valtion toimitilauudistusten myötä vanhat toimitilat vapautuvat muuhun käyttöön ja tarjoavat mahdollisuuksia jatkokehitykseen. Jatkosuunnittelussa ja asemakaavamuutoksissa olennaista on vaalia ja turvata rakennus- ja kulttuurihistoriallisten kohteiden ja alueiden arvojen säilyminen. Olennaista kaupunkikehityksen kannalta on myös se, että tyhjilleen jäävien rakennusten uuden käytön suunnittelu resurssoidaan ja tiloille etsitään aktiivisesti uutta käyttöä. Yhtenä mahdollisuutena käyttötarkoituksen uudistamisprosessin edistämisessä ovat tilakokeilut ja tilojen väliaikaiskäyttö (kokeileva käyttö). Kaupunkikeskusta tarjoaa oivan alustan pitkäjänteiselle kaupunkikehitykselle ja toisaalta nopeille kokeiluille. Toimitilahankkeen, alueella jo toimivien (SAMK, Crazy Town, BePop asiantuntijakeskus) ja alueelle sijoittuvien toimijoiden (suurlukio) myötä koulukortteleiden alueelle on muodostumassa työn ja osaamisen keskittymä, joka voisi toimia myös uusia innovaatioita ja yhteistyömuotoja synnyttävänä kaupunkikehitysalustana. Myös Promenadi-Pori kaupunkiakseli voisi toimia laajemman alueen, kaikki kaupunkikeskustan kehityshankkeet kokoavana kaupunkikehitysalustana vuoden 1994 Promenadi-Pori kaupunkikeskustaprojekti 2000 tavoin.  

Toimitilat ja julkiset ulkotilat kytkeytyvät kaupunkikeskustassa vahvasti toisiinsa ja julkisten ulkotilojen (puistot, aukiot, kaupunkitilat) verkosto tarjoaa mahdollisuuksia tulevaisuuden työhön, vapaa-aikaan ja viihtymiseen. Julkisten ulkotilojen käyttö itsessään ja erityisesti yhteiskäyttö alueen/ korttelin toimijoiden kesken on kaupunkikehityksen mahdollisuus, jonka avulla uusia palveluja voi syntyä, kaupunkielämää voidaan aktivoida ja tilojen moninaiskäyttöä lisätä. 

Keskustaan sijoittuvat työpaikkakeskittymät ovat joukkoliikenteen avulla hyvin saavutettavissa ja Porin kompaktin kaupunkirakenteen ansiosta molemmat toimitilat ovat hyvin saavutettavissa myös kävellen ja pyöräillen. Miellyttävän ja helposti pyöräiltävän työmatkan (alle kolme kilometriä) päässä asui vuonna 2018 peräti 45% (37 328) väestöstä. Toimitilahankkeet vahvistavat joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalia (työ- ja osaamiskeskittymä) ja tarjoavat mahdollisuuksia joukkoliikenteen kannattavuuden lisäämiseen. Mittavilla toimitilahankkeilla ja työpaikkakeskittymillä on joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vahvistava vaikutus, varsinkin jos tulevaisuuden työympäristöä kehitetään kestävämpään työmatkaliikkumiseen kannustavilla ratkaisuilla.

Rautatienpuistokatu yhdistää Matkakeskuksen alueen ydinkeskustaan ja on yksi kaupungin tärkeistä sisääntuloväylistä. Entisenä tyttöjen ammattikouluna tunnettu rakennus on osa Riihikehdon koulukortteliksi kutsuttua valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuutta (RKY). Rakennus on suojeltu asemakaavalla ja se on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa. Alueella on kaupunkikuvallisia ja -rakenteellisia arvoja, jotka lisäävät toimitilahankkeen merkitystä ja kiinnostavuutta.

Kaupungin toimitilahanke vahvistaa kokonaisuudessaan matkakeskuksen alueen kehittymistä ja avaa mahdollisuuksia myös rautatieaseman alueen ja asemarakennuksen kehittymiselle. Myös entisen linja-autoaseman korttelin ja kaupunkikeskustan itäisen kaupunkikehitysalueen (Pasaasin) rooli tulee toimitilahankkeen myötä kasvamaan ja toimijoiden (yrittäjät, rakennusliikkeet) kiinnostus aluetta kohtaan tulee todennäköisesti lisääntymään. 

Liitteenä kuva kohteiden sijoittumisesta kaupungin keskustaan.

Vuokrasopimusten keskeiset ehdot

Rautatienpuistokatu 5

KOy Domus Arctopolis suunnittelee ja toteuttaa tilat sijoittajaomistukseen ja Porin kaupunki sitoutuu vuokramaan koko rakennuksen pitkäaikaisella (25 vuotta) vuokrasopimuksella. KOy Domus Arctopolis on vuokran määräytymisperusteita harkitessaan huomioinut rakennuksen päävuokralaisen olevan yhtiön omistaja. Vuokran perusteissa on tavoiteltu avoimuutta ja pyritty välttämään riskin hinnoittelu vuokraan.

KOy Domus Arctopolis ei ole saanut raportoinnin tekohetkellä vielä lainatarjouksia. Yhtiö linjaa vuokran määräytymisperusteet seuraavasti. Pääomavuokran osalta yhtiö pääomittaa investointikustannukset korkoinen ja poistoineen 25 vuodelle, josta saatu vuosivuokra jaetaan kuukausittain vuokrattaville neliölle. Pääomavuokraan vaikuttaa se, että rakennusaikana (36 k) lainapääomaa ei lyhennetä, vaan tuona aikana kertynyt korkokustannus lisätään pääomavuokraan.

Investointikustannuksina käytetään hankkeen toteutuneita kokonaiskustannuksia. Lopullinen pääomavuokra määrittyy toteutuneiden rakennuskustannusten ja korkokannan sekä rakennusaikana kertyneiden korkojen mukaan. Ylläpitovuokra kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat käyttövedestä, jätevedestä, lämmityksestä, jäähdytyksestä, tavanomaisesta jätehuollosta (pois lukien tietoturva ja erityisjäte), kiinteistönhoidosta sekä ylläpitokorjauksista. Kaupunki vuokralaisena vastaa sähköstä aiheutuvista kustannuksista. Lopullinen ylläpitovuokran määrä tasataan jälkikäteen vuosittain toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Kokonaisvuokra muodostuu yhteenlasketusta pääoma- ja ylläpitovuokrasta, jonka päälle tulee 5 %:n kate.

Tilakustannuksesta aiheutuva pääomavuokra tulee olemaan noin 15–16 euroa/m2/kk ja ylläpitovuokraan noin 4–4,50 euroa/m2/kk. Tilakustannus on yhteensä siten noin 19–21 euroa/m2/kk, noin 145.000–155.000 €/kk ja noin 1.800.000–1.900.000 euroa vuodessa huhtikuun 2021 kustannustasossa.

Yrjönkatu 6

Vuokrasopimuksen keskeiset ehdot esitellään tekniselle lautakunnalle kokouksessa. Seuraavassa vaiheessa, kun asiaa esitellään kaupunginhallitukselle, keskeiset ehdot otetaan osaksi julkista asiakirja-aineistoa.

Ehdotus

Esittelijä

Marko Kilpeläinen, toimialajohtaja, tekninen toimiala, marko.kilpelainen@pori.fi

Tekninen lautakunta päättää esittää hankesuunnitelman hyväksymistä kaupunginhallitukselle.

Lisäksi tekninen lautakunta esittää, että valtuusto tekee periaatepäätöksen hankkeen toteuttamisesta, minkä jälkeen vuokrasopimukset saatetaan suoraan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Päätös

Tekninen lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi äänin 8-4.

Esteellisyys

Veera Forsbacka poistui esteellisenä (palvelussuhdejäävi) tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (16:02-17:34).

Kokouskäsittely

Ennen asian käsittelyä toimintayksikön esimies Jouni Salonen kertoi kaupungin ja valtion yhteisestä toimitilahankkeesta (16:02-17:30).

Keskustelun kuluessa Minna Haavisto esitti Jyrki Levosen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että käsittelyn aikana oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Täten asiassa on suoritettava äänestys palautusesityksen ja asian käsittelyn jatkamisen välillä.

Puheenjohtaja teki seuraavanlaisen äänestysehdotuksen, joka hyväksyttiin. Jaa -näppäintä painavat ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista ja Ei -näppäintä painavat ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Suoritetussa äänestyksessä asian palauttamista kannattivat Jari Haapaniemi, Jyrki Levonen, Minna Haavisto, Antero Kivelä, Markku Tanttinen, Ilkka Holmlund, Aila Haikkonen, Antti Lehtonen.  Asian jatkamista kannattivat Anttivesa Knuuttila, Johanna Rantanen, Milka Tommila, Johanna Huhtala.

Äänestyksen perusteella lautakunta päätti äänin 8-4 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Äänestystulokset

  • Jaa 4 kpl 33%

    Anttivesa Knuuttila, Johanna Rantanen, Milka Tommila, Johanna Huhtala

  • Ei 8 kpl 67%

    Jari Haapaniemi, Jyrki Levonen, Minna Haavisto, Antero Kivelä, Markku Tanttinen, Ilkka Holmlund, Aila Haikkonen, Antti Lehtonen

Perustelut

Kuntalain 92 §:n 1 momentissa säädetään, että kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallintosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen.

Otto-oikeutta voidaan käyttää päätökseen, joka koskee asian valmistelua. Siten kaupunginhallituksella on toimivalta käyttää otto-oikeutta teknisen lautakunnan päätökseen, jolla asia on palautettu uudelleen valmisteltavaksi.

Asiaan on liitettyinä pöytäkirjanote tarkistamattomasta pöytäkirjasta sekä tilahankkeen hankesuunnitelma.

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää kuntalain 92 §:n nojalla ottaa käsiteltäväkseen asian, josta tekninen lautakunta on päättänyt 4.5.2021 §:ssä 135 Kaupungin ja valtion yhteinen tilanhanke. Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 17.5.2021 pidettävään kokoukseen.

Päätös

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän tekemän seuraavan muutetun päätösehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää kuntalain 92 §:n nojalla ottaa käsiteltäväkseen asian, josta tekninen lautakunta on päättänyt 4.5.2021 §:ssä 135 Kaupungin ja valtion yhteinen tilahanke.

Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 17.5.2021 pidettävään kokoukseen siltä osin kuin kysymyksessä on valtion kanssa yhteisestä asiakaspalvelusta ja sen sijoittamisesta osoitteeseen Yrjönkatu 6.

Muilta osin kaupunginhallitus kutsuu teknisen lautakunnan yhteiseen iltakouluun käsittelemään hanketta kokonaisuutena.

Esteellisyys

Satu Hatanpää, Juha Vasama, Diana Bergroth-Lampinen

Kokouskäsittely

Satu Hatanpää (yhteisöjäävi,​ Kiinteistö Oy Domus Arctopolis hallituksen jäsen), Diana Bergroth-​Lampinen (palvelussuhdejäävi,​ Länsirannikon Koulutus Oy) ja Juha Vasama (palvelussuhdejäävi,​ Länsirannikon Koulutus Oy) poistuivat esteelisinä kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. 

Krista Kiuru poistui asian käsittelyn ajaksi klo 14.11 - 14.43.

Satu Hatanpään sijaan asian käsittelyyn osallistui Mika Tuovinen.
Diana Bergroth-Lampisen sijaan asian käsittelyyn osallistui Sinikka Alenius.
Puheenjohtajana tämän asian kohdalla toimi Anne Liinamaa.

Keskustelun kuluessa esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää kuntalain 92 §:n nojalla ottaa käsiteltäväkseen asian, josta tekninen lautakunta on päättänyt 4.5.2021 §:ssä 135 Kaupungin ja valtion yhteinen tilahanke.Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 17.5.2021 pidettävään kokoukseen siltä osin kuin kysymyksessä on valtion kanssa yhteisestä asiakaspalvelusta ja sen sijoittamisesta osoitteeseen Yrjönkatu 6.Muilta osin kaupunginhallitus kutsuu teknisen lautakunnan yhteiseen iltakouluun käsittelemään hanketta kokonaisuutena.

Kaupunginhallitus käsitteli seuraavaksi § 347.

Valmistelija

Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Perustelut

Otto-oikeuden käyttäminen

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 10.5.2021 kuntalain 92 §:n nojalla ottaa käsiteltäväkseen asian, josta tekninen lautakunta on päättänyt 4.5.2021 §:ssä 135 Kaupungin ja valtion yhteinen tilahanke.

Edelleen kaupunginhallitus totesi, että asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 17.5.2021 pidettävään kokoukseen siltä osin kuin kysymyksessä on valtion kanssa yhteisestä asiakaspalvelusta ja sen sijoittamisesta osoitteeseen Yrjönkatu 6.

Muilta osin kaupunginhallitus kutsuu teknisen lautakunnan yhteiseen iltakouluun käsittelemään hanketta kokonaisuutena. Iltakoulu pidetään 17.5.2021 kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen.

Asian tausta 

Kaupunginhallitus on 7.12.2020 hyväksynyt aiesopimuksen, jolla kaupunki ja valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ovat sopineet yhteisestä tahtotilasta: 

Osapuolet haluavat selvittää mahdollisuuden tehostaa tilankäyttöään, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tarjota kansalaisille palveluja aiempaa saavutettavammin ja sujuvammin keskitetyn asiointipisteen muodossa. Yhteinen tavoiteaikataulu on, että tilat ovat käytössä keväällä 2024.  

Yhteisen linjauksen mukaisesti on valmisteltu seuraavanlaista toimitilaratkaisua: 

  • kaupungin ja valtion virastojen yhteinen asiakaspalvelu ja sen tarvitsemat taustatilat toteutetaan valtion omistaman Suomen Erillisverkot -konsernin tiloihin osoitteessa Yrjönkatu 6 

  • lisäksi Yrjönkatu 6:een toteutetaan valtion ja kaupungin työntekijöille yhteinen työskentelytila, jonka tavoitteena on mahdollistaa aiempaa tiiviimpi yhteistyö 

  • Senaatti-kiinteistöt toteuttaa valtion virastojen toimitilat Yrjönkatu 6:een 

  • kaupunki toteuttaa omat johtamisen ja hallinnon toimitilansa Rautatienpuistokatu 5:een tavoitteena, että uudisrakennusta ei tarvitse rakentaa 

Rautatienpuistokatu 5:ssä sijaitsevan rakennuksen ja tontin omistaa Kiinteistö Oy Domus Arctopolis, jonka Porin kaupunki omistaa 100 %:sti. 

Tavoitteet 

Kaupungin osalta toimitilahankkeessa on kyse paitsi uusien toimitilojen suunnittelusta ja käyttöönotosta ja ennen kaikkea uudenlaisen työkulttuurin luomisesta ja jalkauttamisesta. Kaupunkitason johtoryhmän linjaamat hankkeen tavoitteet ovat:  

  1. Tehostetaan tilankäyttöä  

  1. Lasketaan tilakustannuksia  

  1. Nostetaan tehdyn työn tuottavuutta. Luodaan 2020-luvun työskentelykulttuuri, jossa henkilöstön työhyvinvointi ja joustava yhdessä työskentely eri työpisteissä ovat ensisijaisen tärkeässä asemassa. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava työntekijä. 

  1. Varaudutaan nykyisestä huomattavasti laskevaan henkilöstömäärään   

  1. Parannetaan asiakaspalvelua palvelupisteiden saavutettavuuden osalta   

  1. Toteutetaan hallittu ja aikataulutettu luopuminen osasta nykyisistä tiloista  

  1. Joustavien toimintaan mukautuvien toimitilojen saaminen kaupungin toimistotyötä tekevien henkilöiden käyttöön  

  1. Kuntalaisten palveluiden keskittyminen ja saavutettavuuden parantuminen yhteen paikkaan ja etäyhteyksien hyödyntäminen asiakaspalveluprosessissa. Palveluja, yhteisiä tiloja ja prosesseja kehitetään yhteistyössä valtion kanssa.  

Hankkeiden merkittävänä tavoitteena on myös pitää Porin keskustan alue elinvoimaisena. Toimistohenkilöstön yhteisten toimitilojen sijoittaminen Promenadiakselin toiseen päähän Rautatietopuistokatu 5:een ja asiakaspalvelun keskittäminen yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa Yrjönkatu 6:een edesauttaa osaltaan keskustan elinvoimaisuuden kasvattamista.

Ehdotettava tilaratkaisu

Suunnitelluissa hankkeissa hyödynnetään vanhaa rakennuskantaa, mikä on linjassa sen kanssa, mitä valtakunnallisessa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmaehdotuksessa 2020 esitetään. Sen mukaan ensisijaisesti hyödynnetään, korjataan ja kehitetään olemassa olevia rakennuksia, toissijaisesti täydennys- ja lisärakentaminen ja vasta viimeisenä vaihtoehtona rakennetaan uutta. Molemmat uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuoden 2024 aikana. 

Tässä käsittelyvaiheessa ehdotetaan Yrjönkatu 6:een sijoitettavaa ja valtion toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettavaa tilaratkaisua, jonka keskeisenä ajatuksena on toteuttaa valtion virastojen ja Porin kaupungin yhteinen asiakaspalvelu. Tilaratkaisu on tarkemmin kuvattu hankesuunnitelmassa ja sen liiteasiakirjoissa.

Miten asetetut tavoitteet toteutuvat ehdotetulla tilaratkaisulla? 

Asiakaspalvelun saavutettavuuden parantaminen 

Tällä hetkellä asiakaspalvelua annetaan Porin kaupungissa monikanavaisesti (henkilökohtaiset asiakaskäynnit, sisäinen asiakaspalvelu, sähköinen asiointi ja lomakkeet, sosiaalinen media) ja fyysisesti 16 eri osoitteessa. Palvelupiste Porina on toiminut osoitteessa Yrjönkatu 6 vuodesta 2007 lähtien. Kaikkiaan henkilökohtaisia asiakaskäyntejä on vuodessa noin 80 000 (pl. perusturva), joista Porinan asiakkaita on vuositasolla noin 55 000. Sähköisiä lomakkeita on tällä hetkellä käytössä noin 150 kpl. Sähköisten palveluiden tarjonta ja käyttö on laajentunut voimakkaasti viime vuosina ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Vuonna 2018 lomakkeita käytettiin noin 600 kertaa, vuonna 2019 noin 3000 kertaa ja vuonna 2020 reilut 9000 kertaa.  

Kaupungin ja valtion viranomaisten yhteinen keskitetty asiakaspalvelupiste suunnitellaan sijoitettavaksi nykyisen Porinan tiloihin, keskeiselle paikalla Porin keskustassa osoitteessa Yrjönkatu 6. Kiinteistö on osa kaupunkikehityksen valtaväylää ja sijaitsee Promenadiakselin varrella, kauppatorin ja joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Toimialarajat ylittävä ja monialainen ”yhden luukun periaatteen lähiasiakaspalvelupiste” keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa mahdollistaa lähiasiakaspalvelun helpon saavutettavuuden. Fyysisissä asiakaspalvelutiloissa pystytään huomioimaan myös esteetön kulku.  

Sähköisissä palveluissa saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni kuntalainen ja muu asiakas voi käyttää kaupungin palveluja mahdollisimman helposti sekä aika- ja paikkariippumattomasti. Saavutettavuus siis huomioi ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden, ja lähtökohtana on asiakaslähtöinen sekä tietoturvallinen palvelutoiminta. Yhteisasiakaspalvelutiloissa digineuvojat tulevat ohjaamaan ja tukemaan asiakkaita sähköisten palveluiden käytössä. Digitaalisuus ei saa kuitenkaan syrjäyttää. Asiakaspalvelupisteen ja asiantuntijapalvelun yhdessä toteuttama etäyhteysasiointi mahdollistaa paikkariippumattomuuden. Asiakkaan ei tarvitse siirtyä muualle, vaan hänen asiansa voidaan hoitaa etäyhteyksiä hyödyntäen. Myöskään asiantuntijan fyysisellä sijainnilla ei ole merkitystä. 

Hankkeessa on toteutettu Porin kaupungin ja Senaatin kanssa yhteistyössä yhteisasiakaspalvelukonsepti. Siinä määritettiin tavoiteltu käyntiasiakas- ja henkilöstökokemus, tarvittavat ratkaisut konseptin toteutumiseksi sekä asiakaspalvelutilojen alustavat tilatyypit. Konsepti tukee kokonaishanketta sekä toimii työkaluna jatkosuunnittelussa.

Työn tuottavuuden parantaminen 

Asiakaspalvelun näkökulmasta työn tuottavuuden parantaminen merkitsee sitä, että sähköisten palveluiden avulla asiakkaan rooli asiakaspalveluprosessissa kasvaa, jolloin lähiasiakastyöhön käytettävä työaika pienenee ja asiakastyön tehokkuus paranee. Sähköiset palvelut nopeuttavat asiakaspalvelua, vähentävät organisaatiosiiloja, luovat asiakkaille vaivatonta asiointia ja vapauttavat työaikaa asiantuntijoille substanssityöhön. Asiakaspalvelustrategisilla toimilla voidaan kehittää asiakastyön merkityksellisyyttä, mikä näkyy työntekijän työpäiväkokemuksessa ja sitä kautta positiivisesti myös kuntalaisten asiakaspalvelukokemuksissa. Seurannalla ja analysoinnilla kerätty palveludata lisää asiakasymmärrystä. Asiakaspalvelutyön tuottavuus myös paranee, kun tiivis yhteistyö valtion viranomaisten kanssa mahdollistaa palvelujen ja käytännön ratkaisujen yhteiskehittämisen. Näin vältytään päällekkäiseltä työltä. Asiakaspalvelua, yhteisiä tiloja sekä uusia työskentelytapoja ja prosesseja kehitetään moniammatillisesti yhdessä. Porin kaupungin henkilöstön asiakaspalvelustrategia (liite) tukee yhteisasiakaspalvelun asiakastyötä. Strategisia tavoitteita ovat: 

  1. Asiakaspalveluprosessien kuvaus ja kokonaisuuden hallinta 

  1. Asiakaspalvelun henkilöstölähtöinen kehittäminen 

  1. Yhteiset pelisäännöt ja henkilöstön sitouttaminen 

  1. Sähköisen asioinnin kehittäminen 

  1. Merkityksellisyyden lisääminen asiakastyössä 

  1. Tilastojen seuranta ja analysointi 

Muut tavoitteet

Suunnitelluille hankkeille asetut muut tavoitteet liittyvät keskeisesti kaupungin johtamisen ja hallinnon toimitilojen keskittämiseen.

Hankkeiden yleisvaikutus keskustaan ja kaupunkikehitykseen 

Kaupungin ja valtion toimitilahankkeet sijoittuvat keskustan kaupunkirakenteessa keskeisille paikoille Promenadi-Pori kaupunkiakselin varrelle. Muiden kaupunkikehityshankkeiden (esimerkiksi Jokikeskus) tavoin ne luovat uutta vetovoimaa kaupunkikeskustaan ja vahvistavat olemassa olevien palveluiden elinvoimaisuutta. Toimitilahankkeiden työpaikkamäärä tukee keskustapalvelujen kannattavuutta, molemmat toimitilat sijaitsevat ydinkeskustan kaupan ja palveluiden vaikutusalueella. Uudet ja modernit työskentely- ja osaamisympäristöt ovat potentiaalista maaperää uusien innovaatioiden ja positiivisen kierteen syntymiselle, uusille verkostoille ja yhteistyömuodoille. Käynnissä olevilla toimitilahankkeilla on hyvät mahdollisuudet tuottaa ympärilleen uutta kaupunkikehitystä, johon on Promenadi-akselilla, kävelykadulla ja lähialueilla on runsaasti tiloja käytettävissä. Tilankäyttömahdollisuuksia löytyy rakennetun ympäristön ja julkisten tilojen verkostosta.  

Kaupungin ja valtion toimitilauudistusten myötä vanhat toimitilat vapautuvat muuhun käyttöön ja tarjoavat mahdollisuuksia jatkokehitykseen. Jatkosuunnittelussa ja asemakaavamuutoksissa olennaista on vaalia ja turvata rakennus- ja kulttuurihistoriallisten kohteiden ja alueiden arvojen säilyminen. Olennaista kaupunkikehityksen kannalta on myös se, että tyhjilleen jäävien rakennusten uuden käytön suunnittelu resurssoidaan ja tiloille etsitään aktiivisesti uutta käyttöä. Yhtenä mahdollisuutena käyttötarkoituksen uudistamisprosessin edistämisessä ovat tilakokeilut ja tilojen väliaikaiskäyttö (kokeileva käyttö). Kaupunkikeskusta tarjoaa oivan alustan pitkäjänteiselle kaupunkikehitykselle ja toisaalta nopeille kokeiluille. Toimitilahankkeen, alueella jo toimivien (SAMK, Crazy Town, BePop asiantuntijakeskus) ja alueelle sijoittuvien toimijoiden (suurlukio) myötä koulukortteleiden alueelle on muodostumassa työn ja osaamisen keskittymä, joka voisi toimia myös uusia innovaatioita ja yhteistyömuotoja synnyttävänä kaupunkikehitysalustana. Myös Promenadi-Pori kaupunkiakseli voisi toimia laajemman alueen, kaikki kaupunkikeskustan kehityshankkeet kokoavana kaupunkikehitysalustana vuoden 1994 Promenadi-Pori kaupunkikeskustaprojekti 2000 tavoin.   

Toimitilat ja julkiset ulkotilat kytkeytyvät kaupunkikeskustassa vahvasti toisiinsa ja julkisten ulkotilojen (puistot, aukiot, kaupunkitilat) verkosto tarjoaa mahdollisuuksia tulevaisuuden työhön, vapaa-aikaan ja viihtymiseen. Julkisten ulkotilojen käyttö itsessään ja erityisesti yhteiskäyttö alueen/ korttelin toimijoiden kesken on kaupunkikehityksen mahdollisuus, jonka avulla uusia palveluja voi syntyä, kaupunkielämää voidaan aktivoida ja tilojen moninaiskäyttöä lisätä.  

Keskustaan sijoittuvat työpaikkakeskittymät ovat joukkoliikenteen avulla hyvin saavutettavissa ja Porin kompaktin kaupunkirakenteen ansiosta molemmat toimitilat ovat hyvin saavutettavissa myös kävellen ja pyöräillen. Miellyttävän ja helposti pyöräiltävän työmatkan (alle kolme kilometriä) päässä asui vuonna 2018 peräti 45% (37 328) väestöstä. Toimitilahankkeet vahvistavat joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalia (työ- ja osaamiskeskittymä) ja tarjoavat mahdollisuuksia joukkoliikenteen kannattavuuden lisäämiseen. Mittavilla toimitilahankkeilla ja työpaikkakeskittymillä on joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vahvistava vaikutus, varsinkin jos tulevaisuuden työympäristöä kehitetään kestävämpään työmatkaliikkumiseen kannustavilla ratkaisuilla.

Vuokrasopimuksen keskeiset ehdot

Lähtökohtana on, että rakennuksen omistaja Suomen Erillisverkot -konserni vuokraa toimitilat Senaatti-kiinteistölle, joka edelleen vuokraa toimitilat valtion virastoille ja Porin kaupungille.

Keskeiset ehdot käyvät ilmi liiteasiakirjoista, jotka liitetään asialle perjantaina 14.5.2021.

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää periaatepäätöksenä, että Porin kaupunki toteuttaa yhdessä valtion toimijoiden kanssa yhteisen asiakaspalvelun ja siihen liittyvät tilaratkaisut osoitteeseen Yrjönkatu 6.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että mikäli valtuusto tekee myönteisen periaatepäätöksen, kaupunginhallituksen kokoukseen 31.5.2021 tuodaan käsiteltäväksi Senaatti-kiinteistöjen ja Porin kaupungin välinen vuokrasopimus.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan välittömästi kokouksessa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Krista Kiuru poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi klo klo 15.53 – 16.13.

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 10.5.2021 kuntalain 92 §:n nojalla ottaa käsiteltäväkseen asian,​ josta tekninen lautakunta on päättänyt 4.5.2021 §:ssä 135 Kaupungin ja valtion yhteinen tilahanke.Edelleen kaupunginhallitus totesi,​ että asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 17.5.2021 pidettävään kokoukseen siltä osin kuin kysymyksessä on valtion kanssa yhteisestä asiakaspalvelusta ja sen sijoittamisesta osoitteeseen Yrjönkatu 6.

Kaupunginhalltus on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 17.5.2021 § 397.

Asian esittely ja aiempi käsittely ovat luettavissa asian historiatiedoissa. 

Ehdotus

Kaupunginhallituksen päätösehdotus: 

Kaupunginvaltuusto päättää periaatepäätöksenä,​ että Porin kaupunki toteuttaa yhdessä valtion toimijoiden kanssa yhteisen asiakaspalvelun ja siihen liittyvät tilaratkaisut osoitteeseen Yrjönkatu 6.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa,​ että mikäli valtuusto tekee myönteisen periaatepäätöksen,​ kaupunginhallituksen kokoukseen 31.5.2021 tuodaan käsiteltäväksi Senaatti-​kiinteistöjen ja Porin kaupungin välinen vuokrasopimus.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Kaupunginvaltuusto kuuli toimialajohtaja Lauri Kilkun esityksen Porin kaupungin ja valtion toimijoiden yhteisestä toimitilahankkeesta. Mukana myös projektipäällikkö Marianne Keskimäki klo 18.35 – 18.48.

Ennen asian käsittelyä Krista Kiuru poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi klo 18.34 - 18.48. Puheenjohtajana tämän asian osalta toimi Oili Heino.

Tiedoksi

Elinvoima- ja ympäristötoimiala, tekninen toimiala

Muutoksenhaku

Valitusoikeus ja valitusperuste

Kaupunginvaltuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Turun hallinto-oikeudelta. Päätökseen on oikeutettu valittamalla hakemaan muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, sekä Porin kaupungin jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Päätöksen tiedoksianto ja valitusaika

Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan sekä kuntayhtymän kuntalain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua pöytäkirjanotteen lähettämisestä kirjeellä, tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai kolmantena päivänä pöytäkirjaotteen lähettämisestä asianomaisen suostumuksella sähköisenä viestinä. Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Valituskirjelmän sisältö

Kunnallisvalitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Turun hallinto-oikeudelle on ilmoitettava:

1)      päätös, johon haetaan muutosta,
2)      miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä
3)      perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

1)      päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä,
2)      todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä
3)      asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja.

Valituksen perille toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Turun hallinto-oikeudelle, osoitteeseen:

PL 32                                  
20101 TURKU                     

Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4
Vaihde: 029 56 42400
Kirjaamo: 029 56 42410
Faksi: 029 56 42414
Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet