Kaupunginvaltuusto, kokous 24.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 102 Porin kaupungin talous- ja henkilöstöraportti tammi-maaliskuu 2021

PRIDno-2021-1264

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tuomas Hatanpää, talous- ja hallintojohtaja, tuomas.hatanpaa@pori.fi

Perustelut

Raportointi vuonna 2021

Kuntien automaattinen talousraportointi on edennyt vaiheeseen, jossa kunnan on raportoitava taloustietojaan valtiokonttorille neljännesvuosittain. Lisäksi kunnan tulee mm. raportoida puolivuotisraportoinnin yhteydessä tilinpäätösennuste valtiokonttorille. Raportoinnin käytännön toteutus valtiokonttorin vaatimusten mukaisesti on vaatinut järjestelmämuutosten lisäksi muutoksia mm. kirjaus-, jaksotus- ja ennustekäytäntöihin. Vuoden alusta lähtien investointien kirjaustapaa on muutettu olennaisesti. Näitä muutoksia ei ole toteutettu Sarastian käytöstä poistuvaan Kuntari-raportointijärjestelmään, vaan käyttöön ollaan ottamassa Sarastian uutta BI-ratkaisua. Käyttöönotto on viivästynyt alkuperäisestä tavoiteaikataulusta, ja siksi tammi-maaliskuun raportointi talouden osalta on toteutettu tavallista suppeamalla esitystavalla FPM-järjestelmän talousarvion tuloslaskelmalla ja toimialakohtaisella toteumaseurannalla. Henkilöstöraportti saadaan toistaiseksi Kuntari-järjestelmästä. Uusi Kuntarin korvaava Sarastia BI-järjestelmä talous- ja henkilöstöraportointiin otetaan käyttöön kevään aikana.

Toiminnallisten tavoitteiden osalta talousarviossa 2021 luovuttiin toimialakohtaisista palvelulupauksista. Koko kaupungin palvelulupausten toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Top11-prosessien pitkän aikavälin tavoitteisiin kytkeytyvien vuosimittarien seurantaa kehitetään edelleen. Perusturvan prosessien mittareista merkittävä osa kytkeytyy suoraan tuottavuusohjelmaan. Mittareiden toteumat raportoidaan kaupunginvaltuustolle viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä ja soveltuvin osin puolivuotisraportissa. Lisäksi toimialat raportoivat omat vuositavoitteensa lauta-/johtokunnille.

Toimialakohtaiset ennusteet

Kaupunginhallitukselle kuuluvista lentoliikenteen määrärahoista odotetaan koronatilanteen vuoksi vähintään. 0,5 M€ säästöä.

Konsernipalvelut-esikuntayksikössä ei ennusteta poikkeamia, vaan alkuperäisessä talousarviossa pysytään.

Perusturvan ennusteen mukaan talousarviossa pysytään. Riski määrärahojen riittämiselle on edelleen, mikäli koronatilanne muuttuu olennaisesti. Ennusteessa ei ole huomioitu 1.7.2021 voimaan astuvaa asiakasmaksulain muutosta, vaan sen taloudellisten vaikutusten arviointi on edelleen kesken. Selvitys lakimuutoksen vaikutuksista esitetään perusturvalautakunnalle toukokuussa.

Sivistystoimialan maksutuotoissa näkyy edelleen jatkuva koronatilanne. Kulttuuri- ja liikuntalaitokset ovat olleet suljettuina, minkä vuoksi pääsymaksutuloja ei ole alkuvuonna juurikaan kertynyt. Lisäksi tilojen käyttömaksuja on jäänyt saamatta. Edellä mainittujen tuottojen menetykset ovat noin 0,15 miljoonaa euroa kuukaudessa. Toimintatuottojen toteuma tulee vuoden mittaan tasoittumaan. Mikäli koronatilanteen vuoksi tiloja joudutaan pitämään jatkossakin suljettuina, maksutuotot tulevat edelleen vähenemään, ja toimintatuotot jäävät merkittävästi talousarviosta. Toimintakuluissa oppivelvollisuusiän laajentamisen myötä ensimmäisen vuoden lukiolaisten oppimateriaalien ja -tarvikkeiden hankinnat lisäävät jatkossa merkittävästi kuluja. Henkilöstökulut ovat viime vuoden vastaavan ajankohdan tasolla jopa hieman alemmat. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on vähentynyt. Lyhytaikaisten sijaisten käyttö on vähentynyt, ja varhaiskasvatuksen tuottavuusohjelmalla on tehostettu toimenpiteitä, joilla tehokkaammin reagoidaan varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten hoitotarpeen vaihteluihin. Oppivelvollisuusiän laajentamisen vaikutuksia ei otettu huomioon talousarviossa 2021, koska valtion päätöstä asiasta ei ollut. Lisäksi koulupsykologin virkoja on täyttämättä, ja lainsäädännön edellyttämien palvelujen saatavuuden takaamiseksi on tarve lisätä uusia toimia. Edellä mainitut kulujen lisäykset ja tuottojen vähentymiset huomioon ottaen talousennuste on, että talousarvio ylittyy tämänhetkisen tiedon perusteella 0,2 miljoonaa euroa. Mikäli uusia koulupsykologin tehtäviä perustetaan, on niihin osoitettava lisämääräraha.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan osalta kaupunginvaltuusto on päättänyt myöntää 0,​7 miljoonan euron lisämäärärahan vuoden 2021 talousarvioon koronatilanteen aiheuttaman avoimen joukkoliikenteen lipputuloaleneman kompensoimiseksi.

Teknisen toimialan ennusteen mukaan talousarviossa pysytään. Talouden toteutumaan tulevat vaikuttamaan sääolosuhteet sekä edelleen jatkuva koronatilanne, jotka tuovat ennusteeseen epävarmuutta. Kiinteistönhoidon osalta tytäryhtiöiden omistamia hoidettavia kohteita on vähennetty, mikä tulee näkymään kiinteistönhoidon myyntituottojen arvioitua pienempänä toteutumana.

Satakunnan Pelastuslaitos ja liikelaitokset ennustavat pysyvänsä talousarviossa.

Toimialoille kohdistamattomissa erissä ei toistaiseksi ole ylityspainetta, mutta työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittymistä seurataan. Investointien kirjaustavan muutoksesta johtuen omajohtoisen rakentamisen investointimenoja, jotka eivät ole henkilöstömenoja, ei enää raportoida tuloslaskelmassa. Tämän vuoksi valmistus omaan käyttöön -erä ja toimintamenot tämän tehtäväkohdan osalta eivät toteudu talousarvion mukaisesti. Muutoksella ei ole nettovaikutusta tulokseen.

Henkilöstö

Maaliskuussa koko henkilöstön määrä on 6351. Vakinaisen henkilöstön määrä jatkaa laskuaan ja oli maaliskuun viimeisenä päivänä 4997. 12 kuukauden aikana vakinainen henkilöstö on vähentynyt 59 henkilöllä.  

Vakinaisten päättyneitä palvelussuhteita on edeltävään vuoteen verraten lähes yhtä paljon, vuoden 2021  alusta lukien 77 kappaletta. Samaan aikaan hyväksyttyjä vakinaisten täyttölupahakemuksia on 90, joista esimerkiksi sosiaaliala 31, opetus- ja kulttuuriala 26, tekninen ala 18 ja terveydenhuoltoala 13. Hyväksyttyjä täyttölupahakemuksia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 16 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. 

Vanhuuseläkkeelle siirtymiset ovat hieman vähentyneet. Irtisanoutumiset ja toisen työnantajan palvelukseen siirtymiset ovat kasvaneet vastaavasti. Tämän lisäksi palvelussuhteen päättymissyitä on vielä useita, jotka eivät tarkoita suoraan henkilön työpanoksen poistumista, vaan teknistä muutosta palvelussuhteessa tai esimerkiksi osa-aikaisuutta, jolloin vain osa henkilön työpanoksesta poistuu.  

Palkallisten henkilötyövuosien kertymä tammikuu 2021 – maaliskuu 2021 on 35,4 (-2,5 %) henkilötyövuotta pienempi kuin vastaavaan aikaan edeltävänä vuonna. Keskimääräinen henkilöstön määrä on siten pienempi kuin 2020 vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.  

Henkilötyövuosien vähenemä kompensoi maksettujen palkkojen ja siten henkilöstökulujen kasvua. Esimerkiksi peruspalkkoja on maksettu saman verran kuin vuoden 2020 tammi-maaliskuussa.  

Terveysperusteiset poissaolot ovat yhä aikaisempia vuosia matalammalla: -16,5 % verrattuna vuoden takaiseen tasoon (perusturvassa -17,1 %). Kehityssuunta on siten erinomainen ja se näkyy myös maksettujen poissaoloajan palkkojen selvänä vähenemisenä (-12,8 %). Tosin vuoden 2020 vertailukaudella poissaolojen määrä oli koronan takia poikkeuksellisen korkea. Poissaoloprosentti 2021 ensimmäisellä kvartaalilla on 4,9. Koko vuoden 2020 poissaoloprosentti oli 5,1. 

Henkilöstösäästöjen vaikutus palvelujen ostoihin

Konsernipalveluissa henkilöstösäästötavoitteen johdosta ei ole omaa työtä jouduttu korvaamaan ostopalveluilla.

Perusturvassa henkilöstösäästöjä ei ole korvattu ostopalveluilla. Palvelujen ostoja käytetään normaalissakin tilanteessa oman tuotannon rinnalla tai sitä tukemaan. Lisäksi rekrytointiongelmista johtuen ostetaan ostopalveluna esimerkiksi lääkäreitä.

Sivistystoimialalla henkilöstösäästöjä ei ole korvattu palvelujen ostojen lisäämisellä. Opetusyksikössä on ostettu psykologipalveluja, mutta nämä eivät johdu henkilöstösäästöistä vaan siitä, että lakisääteisten palveluiden hoitamiseen ei ole riittävästi omaa henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksessa on käytössä palveluseteli. Palvelusetelillä ei ole korvattu omaa henkilöstöä säästöjen vuoksi. Henkilöstön tarve on vähentynyt varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten määrän vähentyessä. Kaupunginvaltuusto on talousarviossa 2021 asettanut varhaiskasvatuksen yhdeksi tavoitteeksi lisätä palvelusetelillä tuotettujen palveluiden osuutta varhaiskasvatuksessa.

Elinvoima- ja ympäristötoimialalla HTV-säästövelvoite ei ole aiheuttanut asiantuntijapalveluiden käytön lisääntymistä toimialalla, mutta henkilöstöresurssin vähyyttä joudutaan todennäköisesti korvaamaan kaupunkisuunnittelussa asiantuntijapalveluiden hankinnalla.

Teknisellä toimialalla henkilöstösäästöt eivät ole vielä vaikuttaneet ostopalvelujen lisääntymiseen, mutta jatkossa se tulee olemaan väistämätöntä oman toiminnan supistuessa.

Pelastuslaitoksella henkilöstösäästöjä ei ole korvattu palvelujen ostojen lisäämisellä.

Palveluliikelaitos ei ole korvannut omaa työtä ostopalveluilla. Säännöllisesti on tilattu ulkoista palvelua, jota ei itse pystytä tekemään: korkealla olevat siivoukset, ikkunoiden pesut (mm. kaupungintalo ja raatihuone) ja keittiökoneiden huollot.

Porin Vesi on joutunut lisäämään ostopalveluiden osuutta pumppaamoiden kunnossapidon metalli-, kone- ja sähkötöissä.

Investoinnit

Investointien toteuttaminen on käynnistynyt teknisellä toimialalla työohjelman mukaisesti eikä tässä vaiheessa ennusteta merkittäviä poikkeamia.

Verotulot

Laskennalliset jako-osuudet on päivitetty vuodelle 2021 helmikuussa, joten Porin veroprosentin korotus on nyt huomioitu jako-osuudessa. Veronkorotuksen vaikutus kunnallisveron kasvuun on 3,7 %. Toinen merkittävä tekijä on yhteisöveron tilapäinen jako-osuuden korotus kunnille ja kolmantena tekijänä on kiinteistöveron muuttunut järjestelmä, minkä takia vuoden 2020 kiinteistöveroja on tuloutunut tälle vuodelle noin 2,5 M€.

Koronan takia kuntien osuus yhteisöveroon on toista vuotta korotettuna 10 prosentilla (kuntien osuus aiemmin 32,13 %, viime ja tänä vuonna 42,13 %). Jako-osuuden korotus nostaa yhteisöveron kertymää aikaisempien vuosien tasolle. Alkuvuoden tilityksissä on paljon ennakkoverojen täydennyksiä eli yritykset ovat maksaneet vapaaehtoisia täydennyksiä.

Kiinteistöverojen verotuksen päättymisaikataulua on muutettu ja verotus päättyy aiempaa joustavammin ja jakautuu useammalle kuukaudelle. Verotuksen päättymisaikataulun muutos aiheutti sen, että osa vuoden 2020 kiinteistöveroista tilittyi vasta vuoden 2021 tammi - maaliskuussa. Vastaavan kaltainen vaihesiirtymä tulee myös tämän vuoden veroihin eli tänä vuonna kiinteistöveroa kertyy normaali määrä. Kiinteistöveron kertymää ei ole mielekästä seurata prosenttiosuuksina, koska vero tulee verotuspäätösten tahdissa, eikä kertymästä voi päätellä koko vuoden ennustetta.

Verotuloja on nyt kertynyt 27,75 % talousarvion odotuksesta. Viime vuonna tähän aikaan oli kertynyt 26,33 % koko vuoden kertymästä. Merkittävimmät tekijät paremmalle kertymälle ovat yhteisöverojen kertymä ja kiinteistöverotilityksen aikataulumuutos. Koko vuoden kertymä riippuu erittäin voimakkaasti elo- ja syyskuun tilityksistä. Silloin valmistuu henkilöverotus ja tiedetään maksettavat veronpalautukset. Lisäksi koronatilanteen kehitys vaikuttaa talouselämään Suomessa ja erityisesti Euroopassa, mikä taas vaikuttaa verotuloihin.

Alkuvuoden tilitysten perusteella voidaan ennustaa verotulojen ylittävän talousarviossa olevan odotuksen noin kahdella miljoonalla eurolla.

Valtionosuudet

Valtionosuuksiin ei toistaiseksi ole tehty valtakunnan tasolla muutospäätöksiä koronasta johtuen, joten niiden arvioidaan toteutuvan alkuperäisten valtionosuuspäätösten ja talousarvion mukaisesti.

Muut tuloslaskelmaosan erät

Rahoitustuotoissa epävarmuutta on Porin Satama Oy:n korkotuloutuksessa. Budjettiin sisältyvä 1,5 miljoonan euron tulo-odottama on jäänyt toteutumatta kahtena edellisenä tilikautena. Tällä hetkellä ennuste on kuitenkin vielä sen mukainen, että tuloutus toteutuu. 

Poistojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Alkuperäisen talousarvion tilikauden tulos on -6,0 M€. Muutettu talousarvio joukkoliikenteen lisäys huomioiden on -6,7 M€. Päivitetty verotuloennuste ja toimialakohtaiset poikkeamat huomioiden vuoden 2021 alustavaksi tulosennusteeksi muodostuu -4,4 M€. Vuonna 2020 tammi-maaliskuun tulos oli noin 12 miljoona heikompi kuin nyt.

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä tammi-maaliskuun talous- ja henkilöstöraportin sekä toimialojen selvitykset henkilöstösäästöjen vaikutuksista palveluiden ostoihin ja saattaa ne kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 3.5.2021 § 316 Porin kaupungin talous- ja henkilöstöraporttia tammi-maaliskuulta 2021.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely ovat luettavissa historiatiedoista.

Ehdotus

Kaupunginhallituksen päätösehdotus:

Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi tammi-​maaliskuun talous-​ ja henkilöstöraportin sekä toimialojen selvitykset henkilöstösäästöjen vaikutuksista palveluiden ostoihin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.