Perusturvalautakunta, kokous 18.2.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 53 Vammaisille tarkoitettujen määrärahasidonnaisten palvelujen ja tukitoimien kohdentaminen 1.3.2021 alkaen

PRIDno-2020-6448

Valmistelija

  • Mari Levonen, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja, mari.levonen@porinperusturva.fi

Perustelut

Vammaisille tarkoitetuttujen määrärahasidonnaisten palvelujen ja tukitoimien kohdentaminen 1.3.2021 alkaen

Järjestämisvelvollisuus

Vammaispalvelulain 3 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.  Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään kunnan tähän tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa. Määrärahasidonnaisten palveluiden ja tukitoimien tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, josta aiheutuva haitta on pitkäaikainen. Hakijalla tulee olla kotikuntalain mukainen kotipaikka Merikarvialla, Porissa tai Ulvilassa.

Lakien suhteet

Vammaispalvelulain mukaisia palvelu- ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla (Vpl 4 §). Asiakas voi saada apuvälineitä ensisijaisesti esimerkiksi lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. Vammaispalvelulaki tulee sovellettavaksi, jos ensisijaisilla palveluilla ja tukitoimilla ei voida poistaa vammasta aiheutunutta tarvetta tai haittaa.Kehitysvammalaissa tarkoitetulle henkilölle järjestetään ”… hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia” (Vpl 4 §).

Vammainen henkilö

Vammaispalvelulain 2 §:n vammaisuuden yleismääritelmän mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain mukaisten tukitoimien tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisten henkilöiden tarvitsemien palveluiden ja tukitoimien järjestämisperiaatteena on, että ne tukevat henkilön omatoimista suoriutumista.

Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet

Koska vammaisille tarkoitetut määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet ovat sellaisia, joita kunta järjestää talousarviossa vammaispalveluihin ja tukitoimiin varattujen määrärahojen puitteissa, se voi priorisoida niiden myöntämistä yksilöllisen tarveharkinnan perusteella eniten palvelujen tarpeessa oleville ja kunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville henkilöille. Tilanteessa, jossa kunnan vammaishuoltoon varatut määrärahat eivät riitä vastaamaan kunnassa esiintyvään tarpeeseen, voi kunta priorisoida eli suunnata määrärahoja asettamalla palvelun hakijat etusijajärjestykseen. Priorisointia voi tehdä ainoastaan arvioimalla, millaisia toimintarajoituksia vamma aiheuttaa ja mitkä vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut ja tukitoimet kunnassa edesauttavat parhaiten henkilön selviytymistä päivittäisistä toimista.

Kunta voi kohdentaa määrärahoja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville henkilöille, esimerkiksi vaikeavammaisille henkilöille. Kunta voi myös suunnata määrärahasidonnaisiin palveluihin tai tukitoimiin varattuja määrärahoja esimerkiksi niihin välttämättömiin päivittäisiin toimiin, jotka edesauttavat henkilön selviytymistä kotona, työelämässä tai opinnoissa. Määrärahojen kohdentaminen on tehtävä siten, ettei kuntalaisten yhdenvertaisuutta loukata. Yhdenvertaisuutta loukkaavaa ei ole esimerkiksi asettaa etusijalle työssä käymisen tai opiskelun vuoksi vaikeimmassa asemassa olevia henkilöitä (mm. KHO 2002:268).

Määrärahasidonnaisina palveluina ja tukitoimina voidaan myöntää:

Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjauksen tarkoituksena on vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä vammaisen henkilön sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutusedellytysten tukeminen ja parantaminen sekä toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottaminen.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön ja hänen perheensä sosiaalista toimintakykyä. Vammaispalveluna toteutettu sopeutumisvalmennus voi olla esimerkiksi:

  • korvaavien kommunikaatiomenetelmien, viittomakielen tai tukiviittomien opetus, jota voidaan järjestää ryhmä tai yksilöopetuksena
  • liikkumistaidon ohjaus

Arvioitaessa sopeutumisvalmennuksen tarpeellisuutta tarvitaan hakemuksen liitteeksi asiantuntijalausunnot. Esimerkiksi tukiviittomien opetukseen tarvitaan puheterapeutin lausunto. Sopeutumisvalmennuksena ei pääsääntöisesti tueta loma- tai virkistystoimintaa.

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Tukitoimi on tarkoitettu henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee välinettä liikkumisessa, kanssakäymisessä tai henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona, työssä tai vapaa-aikana, eikä sitä kustanneta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tavoitteena on, että henkilö selviytyy mahdollisimman itsenäisesti päivittäisissä toimissaan.

Tietotekniset laitteet, kuten tietokone ja sen apuohjelma, joiden tarve johtuu henkilön vammasta tai sairaudesta ja jotka edistävät vammaisen henkilön selviytymistä päivittäisistä toiminnoistaan, ovat yleensä luettavissa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin. Tavanomaiseen käyttöön tuleviin kodinkoneisiin, joilla ei ole tekemistä itse vamman tai sairauden kanssa, ei myönnetä tukea.

Välineet ja laitteet voidaan antaa käyttöön maksuttomasti tai myöntää omaksi, jolloin asiakas maksaa puolet (50%) hankintahinnasta. Mikäli vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen on tehtävä välttämättömiä vamman edellyttämiä muutostöitä, korvataan ne kokonaisuudessaan todellisten kustannusten mukaisesti määrärahojen sallimissa rajoissa.

Korvaus auton hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin (autoavustus) sekä muutostyöt

Autoavustuksen myöntämisellä tuetaan vammaisen henkilön opiskelua, työssäkäyntiä tai vaikeavammaisen lapsen jokapäiväisiä kuljetusmahdollisuuksia. Korvauksen saamisen edellytyksenä on hakijan vammaisuus, säännöllinen ja päivittäinen kuljetustarve sekä muut vammaan, sairauteen tai sosiaaliseen elämään liittyvät perustelut oman auton tarpeesta. Mikäli avustuksen myöntämistä joudutaan rajaamaan määrärahojen riittämättömyyden vuoksi, tehdään ratkaisut asiakkaiden etusijajärjestys huomioiden. Avustusta myönnettäessä etusijalla ovat työssäkäyvät, opiskelevat, autoa itse ajavat vaikeavammaiset sekä lapset ja nuoret, joiden kuljettamisessa heidän perheensä tarvitsee auton lisälaitteita.

Avustus on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen. Korvauksen määrää laskettaessa auton hinnasta vähennetään hakijan saama autoveronpalautus, vaihtoautosta saatu myyntihinta ja mahdolliset alennukset. Auton kohtuuhintaisuutta määriteltäessä otetaan huomioon vamman tai sairauden edellyttämä välttämätön tarve. Vammaiselle henkilölle soveltuvan kohtuuhintaisen auton korvattavaksi tulevan hankintahinnan määrittely tapahtuu tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti avustusta myönnetään puolet auton hinnasta mutta kuitenkin enintään 4000€-5000€. Euromääräisen rajan asettaminen on todettu vallitsevassa oikeuskäytännössä mahdolliseksi yleinen järjestämisvelvollisuus, määrärahojen kohdentaminen eri tuensaajaryhmille sekä hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun turvaaminen huomioon ottaen (KHO 2006:55).  

Välttämättömiä muutostöitä ovat sellaiset tekniset ratkaisut, joiden avulla vakiomallista konetta tai laitetta voidaan ylipäätänsä käyttää. Mikäli muutostyö vain parantaa vakiomallisen laitteen käyttöominaisuuksia tai se on muutoin hyödyllinen tai omaa esteettisiä arvoja, ei kyse ole korvattavasta välttämättömästä muutostyöstä.

Mikäli auton lisävarusteet ovat automallin vakiovarusteina, ei niitä voida pitää sellaisina vakiomalliseen välineeseen ja laitteeseen tehtyinä vamman vaatimina välttämättöminä muutostöinä, jotka tulisivat erikseen korvattavaksi.

Esimerkiksi välttämättöminä auton lisälaitteina voidaan pitää:

  • kääntyvä istuin
  • pyörätuolin kiinnikkeet
  • pyörätuolin nostolaite
  • käsihallintalaite

Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon aika edellisen autoavustuksen myöntämisestä. Vammaisen henkilön tulee pystyä näyttämään edellytykset ja perusteet hakemuksessaan auton vaihtoon. Riittävä peruste ei ole se, että auton vaihtoa riittävän usein esim. 3 -5 vuoden välein on pidettävä auton taloudellisen käytön kannalta järkevänä ja perusteltuna. Tämä syy autoon vaihtoon ei ole vammaispalvelulain tarkoittama peruste myöntää korvausta uuden auton hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. Mikäli asiakkaan tilanne ja olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet, aikaisemmin saadun avustuksen ajankohdalla ei ole merkitystä. Olennaisella muutoksella tarkoitetaan sairaudesta tai vammasta johtuvaa pysyvää muutosta asiakkaan toimintakyvyssä.

Ylimääräiset vaatetuskustannukset

Tukitoimi on tarkoitettu henkilölle, jonka vamma tai sairaus edellyttää vaatteiden teettämistä, isoja muutostöitä tai aiheuttaa vaatteiden normaalia suurempaa kulutusta eikä henkilö voi vammansa vuoksi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai kenkiä. Tavoitteena on, että vammainen henkilö voi hankkia itselleen sopivan vaatetuksen samoin kustannuksin kuin muut kuntalaiset.

Kustannukset korvataan varattujen määrärahojen puitteissa, kun asiakas teettää itselleen vaatteita, korjaa valmiita tai kovan kulutuksen vuoksi tarvitsee runsaasti vaatteita tai esim. eripariset kengät. Tarve arvioidaan tehdyn keskivertokulutukseen suhteutetun kohtuullisuusarvion ja lääkärinlausunnon perusteella.

Ylimääräiset erityisravintokustannukset

Vammaiselle henkilölle voidaan korvata erityisravinnon hankkimisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Välttämättömien, ylimääräisten kustannusten korvauksen suuruutta laskettaessa otetaan huomioon erityisravintokustannusten ja tavanomaisten ruokakustannusten erotus sekä ensisijaisten tukimuotojen kautta saatu taloudellinen apu, kuten vammaistuki, eläkkeensaajan hoitotuki tai sairausvakuutuslain perusteella myönnetty tuki. Lääketieteellisesti täytyy olla yksityiskohtaisesti selvitetty, että vamma tai sairaus välttämättä edellyttää erityisravinnon tai -valmisteen käyttöä. Pelkkä lääkärin tai muun ammattihenkilön suositus ei ole riittävä.

Muut lain tarkoitusen toteuttamiseksi myönnettävät palvelut ja tukitoimet.

Muut taloudelliset tukitoimet

Muita taloudellisia tukitoimia voidaan varattujen määrärahojen puitteissa myöntää tarpeen ollessa välttämätön.

Esitys on ollut vammaisneuvoston tarkastettavana eikä siihen ole esitetty muutoksia.

 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Sanna Mustajoki, perusturvajohtaja, sanna.mustajoki@porinperusturva.fi

Perusturvalautakunta päättää hyväksyä vammaisille tarkoitetuttujen määrärahasidonnaisten palvelujen ja tukitoimien kohdentamisen 1.3.2021 alkaen esityksen mukaisesti. 

Päätös

Päätös esityksen mukaan.

Tiedoksi

Porin perusturvan vammaispalvelut

Muutoksenhaku

Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen

Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, sekä Porin kaupungin jäsen.

Päätöksen tiedoksianto ja oikaisuvaatimusaika

Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan sekä kuntayhtymän kuntalain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen pöytäkirja tai viranhaltijapäätös siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua pöytäkirjanotteen lähettämisestä kirjeellä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai kolmantena päivänä pöytäkirjaotteen lähettämisestä asianomaisen suostumuksella sähköisenä viestinä. Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Oikaisuvaatimuksen sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.

Oikaisuvaatimuskirjelmä on allekirjoitettava.

Oikaisuvaatimuksen käsittelemiseksi kirjelmässä on ilmoitettava vaatimuksen tekijän nimi ja postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset vaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa.

Oikaisuvaatimuksen perille toimittaminen

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteeseen:

Porin kaupungin kirjaamo
PL 121
28101 PORI

Käyntiosoite:   Yrjönkatu 6 B
Vaihde:           (02) 621 1100
Kirjaamo:        (02) 623 4470
Faksi:             (02) 634 9417
Sähköposti:     kirjaamo@pori.fi