Perustelut
Kynnys ry on lähestynyt sivistyslautakuntaa kirjeellä 14.9.2021:
"Porin sivistyslautakunta
Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö, joka toimii myös Satakunnan alueella. Meiltä on tiedusteltu porilaisten vammaisten lasten oikeudesta saada käydä koulua lähikoulussa. Olemme ymmärtäneet viestien perusteella tilanteen Porissa olevan sellainen, että inkluusio ei toteutuisi vaan lapset, joilla on jokin vamma ohjataan suoraan erityiskouluun.
Yhteydenottajien mukaan tämä ei koske vain lapsia, joilla on kehitysvamma vaan myös lapsia, joilla on esimerkiksi kuulo-, näkö- tai liikuntavamma tai esimerkiksi ADHD.
Edellä olevan johdosta pyydämme kohteliaimmin Porin sivistystoimen näkemyksen asiasta. Pitääkö esitetty väite paikkansa? Entä millaisia toimia sivistyslautakunta on tehnyt edistääkseen vammaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumista? Entä oletteko laatineet yhdenvertaisuusarvioinnin ja tehneet sen pohjalta suunnitelmallisia toimia havaittujen ongelmien korjaamiseksi sekä suorittaneet seurantaa toimenpiteiden vaikutuksista?"
Yhdistys kysyy, ohjataanko Porissa sellaiset lapset, joilla on jokin vamma, suoraan erityiskouluun. Kysymys koskee etenkin lapsia, joilla on esimerkiksi kuulo-, näkö- tai liikuntavamma tai esimerkiksi ADHD. Yhdistys haluaa tietää, millaisia toimia sivistyslautakunta on tehnyt edistääkseen vammaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumista. Tässä sivistyslautakunnan vastauksessa taustoitetaan oppimisen tuen järjestämistä, kerrotaan nykytilanteesta ja viitatan myös tulevaan kehitykseen.
Perusopetuslaki antaa lähtökohdat opetuksen järjestämiselle. Laki määrittelee sen, miten opetus tulee järjestää (3 § 2), antaa oppilaalle oikeuden tukeen ja määrittelee, milloin tuki on annettava (16–17 a §), antaa oikeuden erityispalveluihin (31 § 1 mom) sekä mahdollistaa poikkeamisen laista, perusopetusasetuksesta, opetussuunnitelman perusteista ja opetussuunnitelmasta (18 §).
Oppimisen tuki järjestetään kolmiportaisen tuen mukaisesti. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Tehostetun tuen käytännön toteuttaminen ilmenee oppilaalle tehtävästä oppimissuunnitelmasta. Yleisen ja tehostetun tuen lapset käyvät koulua omissa lähikouluissaan, pois lukien toissijaisiin kouluihin vapaaehtoisesti hakeutuneet oppilaat.
Erityinen tuki aloitetaan ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen selvitykseen perustuen. Sen käytännön toteuttaminen ilmenee oppilaalle tehtävästä hojks-asiakirjasta (henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Erityisestä tuesta tehdään kirjallinen hallintopäätös, jota ennen on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Päätöksessä määrätään mm. pääsääntöinen opetusryhmä. Erityinen tuki aloitetaan, kun oppilasta ei voida tukea riittävästi tehostetulla tuella. Erityinen tuki on muutakin kuin erityisopetusta, ja perusopetuslaki määrittelee siis annettavan tuen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä jo ennen esi- ja perusopetuksen alkamista, jos oppilaan vamman, sairauden, kehityksen viivästymän tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan syyn perusteella on selvää, että oppilas tarvitsee erityistä tukea jo esi- tai perusopetuksen alkaessa.
Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioiden muun opetuksen yhteydessä, osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Hallituksen esityksessä 109/2009 linjataan, että erityinen tuki järjestettäisiin pääsääntöisesti muun opetuksen yhteydessä, eikä se sellaisenaan vaikuttaisi hänen koulupaikkansa ja opetusryhmänsä määräytymiseen. Edelleen todetaan, että opetus voitaisiin järjestää erityisluokalla tai erityiskoulussa, jos opetusta ei voida järjestää yleisopetuksen ryhmässä. Sivistysvaliokunnan mietinnön (3/1998) mukaan erityisopetuksen järjestämistä oppilaalle harkittaessa ensisijainen vaihtoehto on opetuksen järjestäminen yleisopetuksen yhteydessä.
Porissa on vuonna 2016 laadittu suunnitelma koskien erityisopetusresurssin järjestämistä. Siinä on linjattu, että “Nykyistä käytäntöä muutetaan siirtämällä painopistettä varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Käytössä oleva erityisopetusresurssi järjestellään sovitun aikajakson kuluessa uudelleen niin, että erityiskoulupaikat tulevat vähenemään ja lähikoulujen erityisopetusresurssi lisääntyy.” Käytännössä päätettiin silloisen Kallelan koulun lakkauttamisesta vähitellen ja vapautuvan resurssin siirtämisestä eri “yleisopetuskoulujen” erityisopetusresurssiksi. Tämä muutos on lukuvuoden 2020–2021 alkaessa saatettu loppuun. Se ei ole kuitenkaan merkittävästi vähentänyt painetta erityisen tuen pienryhmiin ja erityiskouluihin. Tämä johtunee toimintakulttuuriasiasta, mutta myös muutoksista tuen tarpeissa. Herttuan koulun (nykyinen nimi Myötätuulen koulu) sisäilmaongelmat ja niistä seurannut väistötiloihin siirtyminen vauhditti keskitetyn erityisopetuksen kaventamista ja yleisopetuskoulujen erityisopetusresurssin vahvistamista. Ennen suunnitelmaa, lukuvuonna 2015-2016, yleisopetuskouluissa oli kuusi pienryhmää ja neljä joustavan perusopetuksen ryhmää. Lukuvuonna 2021-2022 yleisopetuksen kouluissa on 37 pienryhmän resurssi ja viisi jopo-ryhmää. Laaja-alaisen erityisopetuksen resursointi on lisääntynyt lukuvuoteen 2015-2016 verrattuna noin 150 viikkotunnilla. Lukuvuodelle 2022-2023 Myötätuulen koulu kaventunee kahden ryhmän verran, ja resurssi siirretään yleisopetuksen kouluihin.
Porissa on ollut vahva erityiskoulujärjestelmä. Se lienee vaikuttanut jonkin verran siihen, että yleisopetuksen kouluissa ei ole aina opittu toimimaan erityisen tuen oppilaiden kanssa. Rakenne ja toimintakulttuuri on johtanut siihen, että Porissa on moniin kaupunkeihin nähden paljon erityisen tuen oppilaita. Lukuvuonna 2021-2022 Porin perusopetuksessa on yhteensä 7318 oppilasta. Heistä 833 eli noin 11 prosenttia on erityisessä tuessa. Määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla. Erityisen tuen 833 oppilaasta 365 eli noin 44 prosenttia on erityiskouluissa ja 468 eli noin 56 prosenttia yleisopetuskouluissa. Kaikista 7318 oppilaasta siis noin 5 prosenttia on erityiskouluissa. Määrä on laskemassa, esimerkiksi lukuvuonna 2015-2016 kaikista perusopetuksen oppilaista erityiskouluissa oli lähes 7 prosenttia. Painopistettä on siis siirretty erityiskouluista yleisopetuksen kouluihin. Tätä työtä jatketaan yhä.
Palveluverkkopäätösten yhteydessä (viimeisin 2020) on Porissa päätetty säilyttää kaksi keskitetyn erityisopetuksen koulua ja lisäksi sairaalakoulu. Tarkastuslautakunta on vuoden 2020 tarkastuskertomuksessaan esittänyt huolensa siitä, 1) onko erityiskouluista tulossa vain entistä vaikeammista ja monisyisemmistä haasteista kärsivien oppilaiden oppimisympäristöjä, ja 2) miten huolehditaan siitä, ettei yleisopetukseen integroiva tai inklusiivinen opetusmalli luo entistä jyrkempää jakoa erityisopetuksessa olevien oppilaiden välille? Kun lähikouluperiaatetta edistetään lainsäätäjän tahdon mukaisesti, tulee jatkossakin huolehtia riittävistä resursseista. Erityiskoulujen entistä tiiviimpää yhteistyötä muiden koulujen kanssa tulee kehittää. Jatkossa tulee pohtia, pitäisikö erityiskoulut erillisinä yksikköinä lakkauttaa, ja tarjota palvelut eri tasoista tukea tarvitseville oppilaille “tavallisissa” kouluissa.
Opetusyksikössä toimii oppimisen tuen ohjausryhmä. Siihen kuuluu hallinnon edustajien lisäksi opettajia, rehtoreita ja koulupsykologi. Ryhmän tehtävänä on seurata ja kehittää oppimisen tukeen liittyviä asioita opetusyksikössä. Painopisteitä ovat henkilökunnan osaamisen vahvistaminen, laadukkaan yleisen tuen varmistaminen sekä lähikouluperiaatteen toteutumisen vahvistaminen. Työryhmä osallistui vuosina 2019-2020 Opetushallituksen rahoittamaan, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin sekä Jyväskylän yliopiston koulutusjohtamisen instituutin toteuttamaan Tukea tuen järjestäjille -koulutuskokonaisuuteen, jonka keskeinen tavoite oli saada eväitä pyrkiä johtamalla ja kehittämällä kohti inklusiivista koulua.
Opetusyksikkö on osallistunut tiiviisti VIP-verkoston (Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkosto) työskentelyyn. Toiminta on nyt vakiinnutettu, ja opetusyksiköstä verkostotoiminnassa on mukana kolme henkilöä. OPH:n ja OKM:n ohjauksessa tapahtuvan työskentelyn tavoite on kehittää lapsille ja nuorille tarjottavaa oppimisen ja koulunkäynnin vaativaa erityistä tukea sekä ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea. VIP-verkosto tukee lähikouluperiaatetta.
Hankerahoituksen turvin opetusyksikössä on käynnistetty konsultoivien erityisopettajien työskentely. Tavoitteena on yhtenäistää oppimisen tuen käytänteitä ja kehittää koulupaikkaprosessia. Sairaalakoulun asiantuntemusta oppilaiden asioissa hyödynnetään aiempaa enemmän, ja kokenut sairaalakoulun erityisopettaja työskentelee konsultoivana sairaalaopettajana puolentoista vuoden ajan. Toiminnalla vahvistetaan tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuuksia pärjätä omassa koulussaan. Kokeilussa on myös liikkuvia koulunkäynnin ohjaajia, joiden työpanoksen kohdentamisesta vastaavat konsultoivat erityisopettajat.
Erityisopettajatapaamisia järjestetään säännöllisesti. Koulutusta on järjestetty ja järjestetään sekä opettajille että rehtoreille. Lukuvuoden 2021-2022 aikana jokainen perusopetuksen opettaja suorittaa kolmiportaisen tuen koulutuskokonaisuuden. Kolmelle suurelle koululle on hankittu Valteri-koululta valmennuskokonaisuus kuluvalle lukuvuodelle. Sen avulla koulu saa aiempaa enemmän työkaluja oppimisen tuen järjestelyihin, ja lähikouluperiaate vahvistuu. Perusopetuksen ohjaustoimintaa kehitetään hankkeella, ja kuluvan lukuvuoden aikana palkataan kaksi uutta opinto-ohjaajaa. Koulujen ohjaajaresurssia on vahvistettu viime vuosina, ja koulupsykologipalveluiden saatavuutta on pyritty parantamaan. Toimet tähtäävät siihen, että oppilaat saavat entistä parempaa opetusta, ohjausta ja tukea.
Sivistystoimialalla on tehty valmistelua vuoden 2022 talousarvioasiakirjoja varten. Perusopetuksen osioon on sivistystoimiala esittänyt yhtenä toimenpiteenä lähikouluperiaatteen vahvistamista. Asiaa mittaroitaisiin tarkastelemalla erityisen tuen oppilaiden määrä erityiskouluissa ja yleisopetuskouluissa. Opetusyksikön vuositavoitteissa kuluvalle vuodelle (sivistyslautakunta 19.1.2021) on yhtenä tavoitteena oppimisen tuen parantaminen ja monipuolistaminen. Toimenpiteenä vahvistetaan henkilökunnan osaamista tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden opetukseen liittyen. Tämä osaltaan vahvistaa lähikouluperiaatteen toteutumista. Kasvatuksen ja sivistyksen kehittämisohjelmassa (Kaupunginvaltuusto 10.12.2018) linjataan opetusyksikön pitkän aikavälin tavoitteita. Yksi tavoitteista on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Toimenpiteenä erityisopetusta kehitetään lähikouluperiaatteen mukaisesti, jossa tehostetun ja erityisen tuen palvelut tarjotaan mahdollisuuksien mukaan lähikoulussa.
YK:n vammaissopimuksessa kuvataan vammaisuutta yksilön ja yhteiskunnan välisenä suhteena. Vammaisuus ei määrittelyn mukaan ole toimintarajoitteisen henkilön ominaisuus, vaan muodostuu niistä seikoista, jotka rajoittavat henkilön osallisuutta (esimerkiksi syrjivät asenteet, esteellinen toimintaympäristö, tapa järjestää palveluja sekä viestintä). Lainsäädännössä perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki asettavat velvoitteet, joita viranomaisen, kuten opetuksen järjestäjän, tulee noudattaa. Viranomaisen on toiminnassaan edistettävä tavoitteellisesti yhdenvertaisuuden toteutumista. Tätä varten laaditaan organisaatioissa yhdenvertaisuussuunnitelmia. Jokainen koulu on laatinut lain edellyttämän toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman, joka sisältää sekä yhdenvertaisuussuunnitelman että tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain kouluissa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä ja sitä päivitetään kolmen vuoden välein.
Sivistystoimialalla on kehitetty koulupaikkaprosessia varhaiskasvatusyksikön järjestämästä esiopetuksesta opetusyksikön järjestämään perusopetukseen. Oppilaan koulupaikan määräytyminen perustuu huoltajien kanssa tehtävään arviointiin siitä, millaista tukea lapsi oppimisessaan ja koulunkäynnissään tarvitsee. Lisäksi pyritään huomioimaan muu arjen tuen tarve, kuten esimerkiksi iltapäivähoidon tarve. Tämän arvioinnin tueksi huomioidaan mahdolliset asiantuntijalausunnot. Yksilöllisen tarpeen pohjalta haetaan sellainen ratkaisu, jossa lapsen opetus järjestetään käytössä olevien resurssien mukaisesti parhaalla tavalla. Opetuksen järjestäjän on tässä tehtävässä huomioitava mm. oikeus lähikouluun inkluusioperiaatteen mukaisesti. On huomattava, että opetus tulee järjestää oppilaan ikä ja kehitys huomioiden niin, että oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta toteutuu ja riittävä oppimisen ja koulunkäynnin tuki on saatavissa heti tuen tarpeen ilmetessä.
Oppilaiden tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnissa pohditaan myös opetuksen järjestämispaikkaa. Näin esimerkiksi oppilaan koulupolun alussa tehty ratkaisu ei ole pysyvä. Erityiskouluissa käyvien oppilaiden integroitumista tarkastellaan tuen arvioinnin yhteydessä ja integroituminen voidaan kirjata yksilöllisiin tavoitteisiin. Lukuvuosittain oppilaita siirtyy erityiskouluista yleisopetuksen kouluihin. On tavallista, että siirtoa valmistellaan kokeilulla lähikoulussa, jotta oppilaan tuen tarpeet nähdään uudessa ryhmässä ja yleisopetuksen koulussa.
Vamma tai toimintarajoite ei estä inkluusion toteutumista Porissa tai johda siihen, että opetus järjestetään kategorisesti erityiskoulussa. Oppilaan opetuksen järjestämiseksi tehdään myös yhteistyötä Perusturvan tuottaman vammaispalvelun kanssa. Tätä yhteistyötä edustavat esimerkiksi henkilökohtaisen avustajapalvelun järjestelyt liikunta- tai aistirajoitteisten oppilaiden kanssa. Säännöllistä ja vakiintunutta on myös yhteistyö mm. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa. Tästä voidaan esimerkkinä mainita esimerkiksi Valteri-koulu Onervan tuottamat ohjauspalvelut, joita yleisopetuksen koulussa olevien toimintarajoitteisten oppilaiden kohdalla opetuksen järjestämisessä ja opinto-ohjauksessa hyödynnetään.
Edellä on kuvattu laajasti lähikouluperiaatetta lainsäädännön näkökulmasta sekä toimintatapoja Porissa. Yhteenvetona todetaan, että lähikouluperiaatteen vahvistaminen on sivistystoimialalla selkeä tavoite, ja sen edistämiseksi on tehty paljon toimenpiteitä. Oppilaita ei automaattisesti ohjata erityiskouluun, vaan koulupaikkaprosessin yhteydessä selvitetään tuen tarpeet ja eri yksiköiden mahdollisuudet tuen tarjoamiselle. Palveluverkkomme rakenteesta johtuen, osa oppilaista kuitenkin edelleen ohjautuu erityiskouluihin, joissa on hyvät mahdollisuudet antaa oppilaiden tarpeista lähtevää vahvaa tukea.