Sivistyslautakunta, kokous 19.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 253 Koulujen työsuunnitelmat lukuvuonna 2019-2020

PRIDno-2019-4172

Valmistelija

  • Kirsi Nuorsaari, kirsi.nuorsaari@pori.fi

Perustelut

Perusopetusasetuksen 9 §:n 1 momentin ja lukioasetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan opetuksen järjestäjän tulee lukuvuosittain laatia opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, työajoista, koulun ulkopuolisesta opetuksesta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Koulut ovat laatineet omat suunnitelmansa opetussuunnitelmiensa ja sivistystoimialan sekä opetusyksikön antamien ohjeiden perusteella osaksi koulutuksen järjestäjän vuosittaista suunnitelmaa. Työsuunnitelmat on laadittu ja ne ovat luettavissa Wilmassa. 

Tilastotietoja lukuvuonna 2019–2020 

Koulujen perustiedoista on laadittu liitteenä oleva yhteenveto tunti- ja erityistehtävä kehyksen osalta sekä muiden tilastotietojen osalta.  

Perusopetuksen oppilasmäärät ovat pysyneet melko samoina viime lukuvuoteen verrattuna. Kokonaisoppilasmäärä on 20.9.2019 oppilastilaston mukaan 7366, joka on 27 oppilasta vähemmän kuin viime lukuvuonna. Yleisopetuksen koulujen oppilasmäärä on 6960, joka on vain yhden oppilaan suurempi kuin viime lukuvuonna. Erityiskoulujen oppilasmäärä on laskenut 26 oppilaalla 408 oppilaaseen. Erityiskoulujen oppilasmäärään vaikuttaa se, että erityisen tuen oppilaita opiskelee yhä enemmän lähikouluissaan joko pienryhmässä tai integroituna yleisopetuksen ryhmään. Erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on kokonaisuudessaan 810 oppilasta, joista yleisopetuksen koulussa opiskelee 402 oppilasta (pienryhmissä 310 oppilasta). Viime lukuvuonna yleisopetuksen kouluissa opiskeli vain 319 erityisen tuen oppilasta. Päivälukioiden opiskelijamäärä on noussut viime lukuvuodesta seitsemällä opiskelijalla 1207 oppilaaseen. 

Tunti- ja erityistehtäväkehyksen avulla tapahtuvaa resurssin jakoa on viime vuosina pyritty muuttamaan vastaamaan paremmin koulukohtaisia tarpeita. Samalla on pyritty malliin, jossa kaikkea tuntikehystä ei heti syksyllä jaeta vaan osa jätetään käyttämättä, jotta lukuvuoden aikana esiin tulleisiin tarpeisiin pystytään reagoimaan. Tuntikehys jaetaan kouluille keväällä ennen tulevaa lukuvuotta. Keväällä 2019 peruskouluille on jaettu tuntikehystä opetukseen yhteensä 12 970 tuntia,  joka on 44 tuntia enemmän kuin viime vuonna. Yleisopetuksessa kehystä on jaettu 1,66 tuntia oppilasta kohden ja erityisopetuksessa 3,47 tuntia. Viime lukuvuonna yleisopetuksessa oppilaskohtainen kehys oli yleisopetuksessa 1,65 tuntia ja erityisopetuksessa 3,25 tuntia. Vuosisuunnitelman liitteenä olevassa taulukossa näkyy, miten koulu on nyt syksyllä jakanut tuntikehyksen. Lukioissa oppilaskohtainen tuntikerroin on noussut 1,45 tunnista 1,51 tuntiin. Lukioihin on jaettu opetukseen ja erityistehtäviin 1818 tuntia, joka on 71 tuntia enemmän viime lukuvuonna. Tuntikehyksen ulkopuolelta kouluille kohdennetaan vielä erilaisia hankerahoituksia, joita koulut voivat käyttää kerhojen järjestämiseen, tutoropettajatoimintaan ja erilaiseen kehittämistoimintaan. 

Perusopetuksen erityisopetusresurssi on noussut viime lukuvuodesta 68,5 tuntia. Erityiskouluissa se on laskenut 57 tuntia ja yläkouluissa laskenut 50 tuntia. Alakouluissa erityisopetusresurssi on noussut 74 tuntia ja yhtenäiskouluissa 101,5 tuntia. Kaiken kaikkiaan erityisopetukseen kohdennetaan peruskouluissa yhteensä 3073 tuntia, joka on 25 prosenttia käytetyistä tunneista. Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi tuntikehystä on myös osoitettu yleisopetuksen suurten ryhmien jakamiseen yhteensä 244 tuntia, joka on 36 tuntia enemmän kuin viime lukuvuonna. Näistä ns. ryhmärahatunneista alakouluille on osoitettu 115 tuntia, yläkouluille 33 tuntia ja yhtenäiskouluille 96 tuntia. 

Työsuunnitelman tilastotiedot -liitteessä kuvataan perusopetusryhmien koot ja niiden keskiarvo. Keskiarvo on alakouluissa 19,6, yläkouluissa 22,6 ja yhtenäiskouluissa 17,8. Perusopetusryhmien koko on pienentynyt sekä ala- ja yhtenäiskouluissa sekä hieman kasvanut yläkouluissa. Lukion ryhmäkoot ovat suurempia kuin perusopetuksessa. Samassa tilastossa on kuvattuna oppilaiden määrä opetustuntia kohden, joka ottaa huomioon muun muassa jakotuntien vaikutuksen. Tämä on laskenut ylä- ja erityiskouluissa ja noussut hieman ala- ja yhtenäiskouluissa. Lukioissa opetustuntia kohden on 22,6 opiskelijaa. Muutokset opetusryhmien koissa ovat melko pieniä. Oppilasryhmien minimi- ja maksimikoko vaihtelevat kouluittain. Alakouluissa on neljässä koulussa vähintään 30 oppilaan ryhmä. Toisaalta esimerkiksi Reposaaren koulussa suurin opetusryhmä on 15 oppilaan yhdysluokka ja Ahlaisten koulussa 10 oppilaan luokka. Jatkossa kun oppilasmäärä vähenee ja koulujen määrä pysyy ennallaan sekä asukkaat keskittyvät yhä enemmän tietyille alueille, opetusryhmien koot koulujen välillä tulevat yhä enemmän segregoitumaan. 

Opettajien koulutuspäivien tilastointitapaa muutettiin viime lukuvuonna, joten koulutuspäivien määrää voidaan verrata viime lukuvuoteen. Opettajien koulutukseen osallistuminen on noussut kaikissa koulumuodoissa viime lukuvuodesta huolimatta siitä, että koulujen tutoropettajien pitämä koulutus ja ohjaus ei näy koulun ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisena. Hankerahoitus on lisännyt koulutusten määrää ja mahdollistanut sijaisten käyttöä. Opettajien koulutukseen osallistumisessa on koulu- ja opettajakohtaisia eroja.  

Sivutoimisena hoidettujen tuntien määrä pysynyt samana ala- ja erityiskouluissa, mutta noussut ylä- ja yhtenäiskoulussa. Sivutoimisena hoidettujen tuntien määrä on kasvanut viime lukuvuodesta 37 tunnilla. Opettajakelpoisuutta vailla olevia päätoimisia opettajia on perusopetuksessa 23, joka on yhdeksän opettajaa enemmän kuin viime lukuvuonna. Lukiossa kelpoisuutta vailla olevia opettajia on yksi. 

Vertailussa on myös oppilaiden poissaoloprosentti, joka on alakouluissa 4,7, erityiskouluissa 5,9, yläkouluissa 8,1, yhtenäiskouluissa 8,3 ja lukioissa 6,5. Poissaoloprosentti on noussut ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa, laskenut erityiskouluissa ja yhtenäiskouluissa se on pysynyt samana. Poissaoloihin puuttumiseksi ja niiden vähentämiseksi on laadittu peruskouluille yhtenäinen toimintamalli, joka on otettu käyttöön kuluvana lukuvuonna. Kirjattujen koulukiusaamistapauksien määrä on 77 tapausta, joka on 24 vähemmän kuin viime lukuvuonna. Kiusaamistapausten ja poissaoloprosenttien seuraaminen on haasteellista, koska lukemaan vaikuttaa myös se, miten tapaukset kirjataan. Määrää voidaan kuitenkin suuruusluokaltaan pitää viitteellisenä. Porin kouluissa on myös kiusaamisen estämiseen ja siihen puuttumiseen kiinnitetty jatkuvasti huomiota. Kouluterveyskyselyn mukaan porilaisten 8.-9. -luokkalaisten kokema koulukiusaaminen on kuitenkin vähentynyt 2010 vuodesta alkaen. Myös 4.-5. -luokkalaisten osalta kiusaaminen on vähentynyt vuodesta 2017, josta alkaen kyseiset ikäluokat ovat osallistuneet  vuodesta. 

Yläkoulujen antamien tietojen mukaan niiden oppilaiden määrä, jotka eivät saaneet päättötodistusta, laski yhdeksästä oppilaasta neljään oppilaaseen. Päättötodistuksen saaneista oppilaista vaille opiskelupaikkaa jäi ainoastaan yksi oppilas, viime lukuvuonna heitä oli kaksi. Lukion keskeyttäneiden määrä oli 61 opiskelijaa, joka oli vain yksi opiskelija vähemmän kuin viime lukuvuonna. Keskeyttäneiden jatkosijoittumista seurataan Porin toiseen asteen oppilaitosten kesken. Lukion keskeyttäneet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet ammatilliseen koulutukseen tai toiseen lukioon.  

Koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi lukuvuoden 2018-2019 osalta (oheismateriaalina)  

Koulut ovat arvioineet vuosisuunnitelmissaan edellisen lukuvuoden koulu- ja kehittämistyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Koulujen toteuttama arviointi on perusopetuslain 21 §:n ja lukiolain 16 §:n edellyttämää vuosittaista toimintaa, jota on toteutettu Porin opetusyksikössä usean vuoden ajan. Koulujen arviointikohteet ja vuosittaiset tavoitteet perustuvat sivistystoimen palveluohjelmaan ja sen perusteella laadittuihin opetusyksikön vuosittaisiin tavoitteisiin. Arvioinnin osa-alueet ovat: 

  1. Kehitetään opetussuunnitelmia ja edistetään niiden toteutumista, 
  2. Tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia, 
  3. Mahdollistetaan joustavat elinikäisen oppimisen polut ja 
  4. Huolehditaan porilaisen koulutuksen vetovoimaisuudesta. 

Koulut asettavat sivistystoimen ja opetusyksikön tavoitteiden pohjalta toiminnalleen tavoitteita ja arvioivat niiden toteutumista suhteessa omaan toimintaympäristöönsä. Arvioinnit ovat vähitellen yhtenäistyneet, selkiytyneet ja kehittyneet ja niissä tulee esille koulujen monipuolinen toiminta ja kehittämistyö. Arvioinnin osa-alueita muutettiin viime lukuvuodeksi. Tässä vaiheessa on hankala sanoa, onko osa teemoista ollut aina kehittämiskohteina vai onko niitä nyt korostettu uuden palveluohjelman myötä. 

Viime lukuvuoden aikana rakennettiin uutta koulua Itä-Porin alueelle ja keväällä 2019 uudessa Itätuulen oppimis- ja liikuntakeskuksessa jatkoivat toimintaansa Itätuulen koulu (entinen Itä-Porin yhtenäiskoulu) sekä Tuulikellon koulu (entinen Koivulan koulu). Vähärauman koulu siirtyi väistötiloihin ja toimii tällä hetkellä useammassa toimipisteessä. Vähärauman koulun lisäksi myös Ruosniemen koulun kohdalla saatiin päätös uuden koulun rakentamisesta. Porin Aikuislukio siirtyi hallinnollisesti Porin suomalaisen yhteislyseon alaisuuteen. 

Uusi opetussuunnitelma on ollut perusopetuksessa käytössä muutaman vuoden ja suuri osa koulujen kehittämistyöstä liittyy uuden opetussuunnitelman, pedagogiikan ja muiden toimintatapojen käyttöönottoon ja vakiinnuttamiseen. Osallisuutta on kouluissa perinteisesti tuettu oppilaskuntatoiminnan avulla. Myös muita oppilaiden osallisuutta edistäviä toimintatapoja on toteutettu kouluissa. Osallisuutta on lisätty erilaisilla projekteilla, kuten kirpputorilla, jonka tuotoilla toteutettiin pihamaalauksia ja hankittiin lautapelejä. Oppitunneille on lisätty toimintatapoja, joissa oppilaat saavat ikätason edellytysten mukaan valita opiskelutapoja. Myös itsearviointia ja erilaista portfoliotyöskentelyä on lisätty monessa koulussa. Nämä sekä monipuolistavat oppimisen arviointia ja tukevat oppilaiden osallisuutta. Kestävää kehitystä on tuettu ruokahävikkiä pienentämällä ja lisäämällä kierrätystä ja lajittelua. Kalaholman koulussa on otettu käyttöön Vihreä lippu-ohjelma. Yhä useammassa koulussa on kokeilu tai otettu pysyvästi käyttöön yhteisopettajuutta. Uutta pedagogiikkaa ja monipuolista digitaalista oppimista tukee tutoropettajatoiminta. Jokainen 6.-luokkalainen osallistui myös Päiväni insinöörinä -tapahtumaan. Lukioissa uutta opetussuunnitelmaa on jalkautettu muun muassa arviointia, ohjausta ja opiskelijoiden osallisuutta kehittämällä.  

Lasten ja nuorten hyvinvointia on tuettu perusopetuksessa kehittämällä oppilashuollon ja hyvinvointiryhmän toimintaa mm. vuosikelloajattelun mukaisesti. Koulupäivän aikaista liikkumista on lisätty monessa koulussa ja myös välkkäritoiminta on lisääntynyt. Koulunkäyntiä lähikoulussa on tuettu mm. pienryhmien toimintaa kehittämällä sekä lisäämällä erilaista joustavia opetusryhmien muodostamistapoja. Nuokkapaku on vieraillut muutamalla koululla ja esimerkiksi Kuninkaanhaan koulussa on vahvistettu nuorisotyöntekijän roolia jopo-ryhmien toiminnassa. Samassa koulussa on aloitettu myös koulukoiratoiminta. Itätuulen koulussa toteutetaan sovittelutoimintaa, jossa oppilaita on koulutettu pienempien oppilaiden välisten ristiriitojen sovitteluun. Kaarisillan ja Noormarkun kouluissa on aloittanut perhetyöntekijä, jonka työpanos on koettu tärkeäksi lasten ja nuorten yhä moninaisempien ongelmien vuoksi. Lukioissa painopisteet ovat olleet ryhmäohjauksen ja muun ohjauksen kehittämisessä. Yhteistyötä on tehty muun muassa Ohjaamon ja nuorisotyön kanssa.

Joustavia elinikäisiä oppimisen polkuja on kehitetty peruskouluissa mm. lisäämällä yhteistyötä esiopetuksen ja päiväkotien kanssa. Kouluissa on paljon hyviä käytäntöjä, kuten siirtopalavereja. Eskarit vierailevat kouluissa erilaisissa tapahtumissa ja oppitunneilla sekä myös tulevat kummioppilaat vierailevat eskareissa. Ruosniemen koulussa on laadittu yhteistyön vuosikello päiväkodin kanssa. Koulun sisällä tuetaan myös eri vuosiluokkien keskinäistä yhteistyötä ja Väinölän koulussa on aloitettu joustava alkuopetuksen kokeilu. Yhteistyötä tehdään myös ala- ja yläkoulun siirtymävaiheessa sekä yläkoulusta toiselle asteelle siirryttäessä.  Porin Aikuislukio mahdollistaa kesken jääneiden lukio-opintojen päättämisen. Lukioilla on tiivistä yhteistyötä myös korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Porin suomalaisen yhteislyseon lukion opiskelijat ovat suorittaneet noin sata korkeakoulukurssia.

Muutaman peruskoulun vuosisuunnitelmassa merkittävimmäksi vetovoimatekijäksi nähtiin hyvä opetus ja perustehtävän toteuttaminen laadukkaasti. Tiedottaminen Wilmassa, yhteisellä mallilla laadituilla kotisivuilla, erilaisissa tilaisuuksissa sekä positiivinen esilläolo sosiaalisessa mediassa lisäävät huoltajien ja yhteistyötahojen tietämystä ja tuntemusta koulun toiminnasta. Monipuolinen yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tuovat koulua positiivisella tavalla esille. Lukioissa vetovoimaisuutta on lisätty tiedottamisen ja avoimet ovet -tilaisuuksien avulla.

Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2019–2020 (oheismateriaalina) 

Lukuvuosittaisen työsuunnitelmatyön yhteydessä peruskoulut ja lukiot määrittelevät 

kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Koulujen tavoitteenasettelu on laadittu kasvatuksen ja sivistyksen kehittämisohjelman ja opetusyksikön vuositavoitteiden mukaisesti. Opetusyksikön vuositavoitteet ovat: 

  1. Oppilaiden ja opiskelijoiden digitaalisen osaamisen vahvistaminen,
  2. Oppilaiden ja opiskelijoiden kulttuuriseen osaamiseen, kielitaitoon ja kansainvälisyyteen liittyvien taitojen kehittäminen,
  3. Oppilaiden ja opiskelijoiden siirtymiset koulusta ja kouluasteelta toiselle,
  4. Oppimisen tuki järjestetään siten, että se vastaa oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeisiin entistä paremmin,
  5. Koulujen toimintakulttuuri on ajantasaista, uutta luovaa ja kokeiluihin kannustavaa ja
  6. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta edistetään oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla.

Tavoitteenasettelulla pyritään kertomaan päättäjille, opetusyksikön henkilöstölle ja huoltajille, mitkä ovat koulun lukuvuoden keskeiset kehittämistavoitteet. Tavoitteenasettelu on koulun oman toiminnan kehittämistä ja se tehdään koulun omista lähtökohdista. Tavoitteisiin vaikuttavat esimerkiksi yksikön koko, henkilöstön määrä ja toiminnan laajuus sekä muut koulun erityispiirteet, kuten osallistuminen erilaisiin kehittämishankkeisiin. Konkreettisten tavoitteiden avulla pyritään löytämään myös yhteisiä kehittämiskohteita. 

Perusopetuksessa digitaalista osaamista edistetään hyödyntämällä suunnitelmallisesti ja monipuolisesti digitaalisia oppimisympäristöjä ja välineitä. Tutoropettajilla on iso rooli tavoitteiden edistämisessä. Useammalle koululle yhteisiä kehittämiskohteita ovat oppimisen arvioinnin kehittäminen digitaalisuutta hyödyntäen, digitaitojen edistäminen alkuopetuksessa sekä digiagenttitoiminnan edistäminen. Opettajien koulutuksesta huolehditaan sekä tutoropettajatoiminnan avulla ja kannustamalla opettajia osallistumaan digikoulutukseen. Lukiossa hyödynnetään myös digitutoreita ja lisäksi PSYL:n lukiossa koulutetaan opiskelijoista digitutoreita. 

Kulttuurista osaamista ja kansainvälisyyttä edistetään peruskouluissa tutustumalla lähiympäristön kulttuurikohteisiin, hyödyntämällä oman koulun monikulttuurisuutta ja kotikansainvälisyyttä sekä erilaisten kansainvälisten kontaktien ja opintomatkojen avulla. Myös Unicef-viikkoa vietetään monessa koulussa. Kaikissa kouluissa alkaa varhennettu A1-kielten opetus, joka omalta osaltaan edistää oppilaiden kielitaitoa. Lisäksi kouluissa tutustutaan vieraisiin kieliin myös muilla tavoin, kuten kielikerhoissa ja kielisuhkutuksissa. Porin lukioissa kansainvälisyys on osa oppisisältöjä ja lisäksi lukioissa on muun muassa monia Erasmus-hankkeita, joiden avulla voidaan tehdään opintomatkoja ulkomaille.   

Monessa koulussa on vakiintuneita käytänteitä oppilaiden ja opiskelijoiden siirtymisen tukemiseksi kouluasteelta toiselle. Esiopetusryhmät vierailevat kouluissa ja lisäksi järjestetään yhteisiä tapahtumia. Esi- ja alkuopetus suunnittelevat yhteistyössä tutustumiset. Yläkouluun siirryttäessä 6. luokkalaiset vierailevat tulevissa yläkouluissa ja myös tuleva oppilaanohjaaja voi vierailla alakouluissa. Eri asteiden välissä pidetään siirtopalavereja henkilökunnan kesken. Yläkouluissa kehitetään myös luokanohjaajan roolia, oppilaanohjausta ja pohditaan keinoja huoltajien sitouttamiseksi jatko-opintopaikan hakemiseen. Lukioissa siirtymistä seuraavalle asteelle tuetaan ryhmäohjauksen, yhteisopettajuuden keinon sekä tutustumalla korkeakouluopintoihin.

Yhtenä kehittämiskohteena on, että oppimisen tuki järjestetään siten, että se vastaa oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeisiin entistä paremmin. Monessa koulussa kokeillaan yhteis- ja samanaikaisopettajuutta ja/tai järjestellään laaja-alaisen erityisopettajan tehtäväkuvaa uudella tavalla. Kouluissa kehitetään tukiopetuksen järjestämistapoja ja esimerkiksi Itätuulen koulussa inkuluusiota. Sekä peruskouluissa että lukioissa monipuolistetaan eriyttämistä. Peruskoulujen hyödynnettävissä on myös konsultoiva erityisopettaja ja molemmissa lukioissa erityisopettajat. Koulunkäyntiohjaajaresurssin oikeanlaista kohdentamista kehitetään monessa koulussa. 

Kouluissa kokeillaan ja kehitetään monia uusia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä, kuten yllämainituista voi huomata. Opettajien osallistumista koulutuksiin tuetaan ja lisäksi kouluilla osallistutaan erilaisiin hankkeisiin. Tähän tavoitteeseen on kirjattu paljon asioita, joita on myös muissa tavoitteissa ja se edellyttää avaamista tai tarkentamista myös koko kaupungin tasolla. 

Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta edistetään oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Peruskouluissa ja lukioissa pidetään järjestyssäännöt ja erilaiset turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat ajan tasalla ja mm. järjestetään poistumisharjoituksia. Muutamassa peruskoulussa kehitetään poissaoloihin puuttumista mm. uuden poissaolon portaat -toimintamallin avulla. Kouluviihtyvyyttä lisätään yhteistyössä oppilaiden ja hyvinvointiryhmien kanssa. Viihtyvyyttä ja liikkumista lisätään välkkäritoiminnalla, tutustuttamalla oppilaita erilaisiin harrastuksiin yhteistyössä mm. seurojen kanssa sekä vapaa-ajalla että koulupäivän aikana. 

Muuta 

Koulujen toimintakalenteri on laadittu koko vuodelle helpottamaan koulutyön ajoitusta ja edistämään suunnitelmallisuutta. Koulut ovat kirjanneet työsuunnitelmiinsa myös muun muassa monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen sekä seuraavien suunnitelmien päivittämisajankohdan sekä tarvittaessa tiedon siitä, milloin suunnitelma on käyty läpi henkilöstön ja/tai oppilaiden kanssa: 

  • Koulun opetussuunnitelma 
  • Järjestyssäännöt päivitetty
  • Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
  • Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
  • Yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma
  • Palo- ja pelastussuunnitelma
  • Opettajille laadittu  ys-ajan käyttösuunnitelma
  • Tutoropettajatoiminnan suunnitelma

Koulujen työsuunnitelmat ja toimintakalenterit ovat esityslistan oheismateriaalina. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta hyväksyy koulujen työsuunnitelmat ja toimintakalenterit.

Päätös

Päätösesityksen mukaan.

Tiedoksi

Peruskoulut ja lukiot

Muutoksenhaku

Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen

Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, sekä Porin kaupungin jäsen.

Päätöksen tiedoksianto ja oikaisuvaatimusaika

Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan sekä kuntayhtymän kuntalain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen pöytäkirja tai viranhaltijapäätös siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua pöytäkirjanotteen lähettämisestä kirjeellä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai kolmantena päivänä pöytäkirjaotteen lähettämisestä asianomaisen suostumuksella sähköisenä viestinä. Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Oikaisuvaatimuksen sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.

Oikaisuvaatimuskirjelmä on allekirjoitettava.

Oikaisuvaatimuksen käsittelemiseksi kirjelmässä on ilmoitettava vaatimuksen tekijän nimi ja postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset vaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa.

Oikaisuvaatimuksen perille toimittaminen

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteeseen:

Porin kaupungin kirjaamo
PL 121
28101 PORI

Käyntiosoite:   Yrjönkatu 6 B
Vaihde:           (02) 621 1100
Kirjaamo:        (02) 623 4470
Faksi:             (02) 634 9417
Sähköposti:     kirjaamo@pori.fi