Sivistyslautakunta, kokous 28.1.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 17 Sivistyslautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen, Porilaisten yläkoulujen henkilökuntaa tulee kouluttaa kohtaamaan masentuneita nuoria

PRIDno-2019-5236

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuutettu Tiina Puska (SD) ensimmäisenä allekirjoittajana jätti puheenjohtajalle seuraavan valtuustoaloitteen:

" Lähetemäärät nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden ajan. Erikoissairaanhoidon kasvavat kustannukset kuormittavat myös Porin kuntataloutta vuosittain.

Espoossa järjestettiin vuosina 2016-2017 hanke, jossa opiskeluhuollon työntekijöitä (esim. terveydenhoitajat) koulutettiin antamaan interpersoonallista ohjausta eli IPC:tä. Se on kuusi tapaamiskertaa sisältävä menetelmä, jossa tarkastellaan nuoren ihmissuhteita ja masennusoireita sekä niiden yhteyttä. Hoitoa voidaan antaa lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsiville nuorille. Tapaamisissa nuorten kanssa keskustellaan heidän ihmissuhteistaan ja tehdään erilaisia harjoituksia.

Ohjauksen tulokset ovat olleet vakuuttavia. Hankkeen aikana huomattiin, että nuorten lievää tai keskivaikeaa masennusta kyetään hoitamaan kouluissa. Nuorten oireet helpottuvat siinä määrin, että vain kahdeksan prosenttia kaikista hoidetuista lähetettiin erikoissairaanhoitoon.

Ehdotan, että menetelmä otetaan välittömästi käyttöön Porissa. Myös ryhmät, joissa mielenterveyden ongelmista ja oireista keskustellaan nuorten kanssa koulupäivän aikana, on huomattu toimivaksi (Tiilimäen koululla tehty opinnäytetyö keväällä 2019). Mikäli erikoissairaanhoidon piiriin lähetettyjen nuorten määrää voidaan vähentää millä tahansa matalan kynnyksen toiminnalla, ei ole mitään syytä jättää tilaisuutta käyttämättä. Oppilaat itse ovat kysyttäessä sanoneet, että haluaisivat mieluiten saada keskusteluapua koulussa, koulupäivän aikana, jotta eivät leimaantuisi. Koulu tavoittaa kaikki ikäluokat lähes päivittäin, joten se on paras paikka ennaltaehkäisevään työhön. Nyt on aika yhdistää perusturvan, sosiaalitoimen ja sivistystoimen tietotaito, ja lähteä kokeilemaan nuorten masennusoireisiin puuttumista porilaisissa yläkouluissa."

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

  • Taneli Tiirikainen, yksikön päällikkö, opetusyksikkö, taneli.tiirikainen@pori.fi

Perustelut

Tuoreen tutkimuksen mukaan (väitös 18.1.2020: Kouluhyvinvointi – mitä tehdä, kun ongelmia ilmenee? PsM Pauliina Parhiala, Jyväskylän yliopisto) lasten ja nuorten masennusoireet ovat yleisiä. Niitä potee joka viides nuori. Oireisiin saadaan tukea koulujen oppilashuollosta, mutta yhtenäistä toimintatapaa masennusoireiden hoitoon ei ole. Tulokset osoittavat myös, että jopa yksi neljäsosa nuorista kokee ongelmia jollakin tutkituista hyvinvoinnin osa-alueista. Näin ollen masennusoireita potevia nuoria kohdataan väistämättä kouluissa. Muiden lähteiden mukaan periytymisriski masennukselle on varsin suuri (30-40%), ja erityisesti kiintymyssuhteet ovat yksilöllinen riskitekijä. Alle kouluikäisistä lapsista 0,5–1 % ja alakouluikäisistä noin 2 % kärsii masennustiloista. Kymmenen vuoden iän jälkeen ja murrosiässä masennustilat yleistyvät. Vuoden kuluessa noin 5 % murrosikäisistä lapsista sairastuu masennukseen, ja aikuisikään mennessä noin joka kuudes on käynyt läpi masennusvaiheen. Noin joka kymmenes lapsilla ja nuorilla ilmenevistä masennustiloista on luonteeltaan pitkäaikaista kestäen vuosikausia. Masennus on jonkin verran yleisempää tytöillä kuin pojilla.

13.6.2019 päätettiin maakunnallisen IPC-menetelmän (interpersonal counselling eli interpersoonallinen ohjanta) koulutuksen hankinnasta Satakuntaan. Koulutuksen rahoitus saatiin LAPE-ohjelmasta (lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma). Satakunnan 40 koulutuspaikkaa jaettiin väestöpohjan perusteella. Porin osuus oli 15 paikkaa. Koulutus suunnattiin opiskeluhuollon perustason työntekijöille (kuraattorit ja terveydenhoitajat), perusturvan nuorten vastaanoton henkilöstölle sekä psykososiaalisten palvelujen henkilöstölle. IPC-menetelmän ryhmänohjauksesta vastaa sairaanhoitopiirin alainen nuorisopsykiatrian yksikkö, jonka viisi koulutettua ohjaajaa vastaa koko 40 koulutetun ryhmänohjauksesta.

Koulutus suunnattiin niille perustason työntekijäryhmille, joiden työtehtävään IPC-menetelmän mukainen työskentely sopii. Menetelmän mukainen työskentely edellyttää sitä, että menetelmää käyttävä työntekijä pystyy sitoutumaan työajallisesti menetelmäjaksoon. Kouluterveydenhoitajien kohdalla arveltiin, että muun muassa koulussa tehtävien terveystarkastusten ja muun työn sovittaminen IPC-menetelmän käyttöön on haasteellista. Toisaalta opiskelijaterveydenhuollossa 2. asteella menetelmän mukaiselle työotteelle on enemmän tilaa. Koulu- ja opiskelijakuraattorien työtapaan ja tehtävään menetelmä soveltuu varsin hyvin.

Koulutuksen sai Porin opiskeluhuollon kuraattoreista kahdeksan ja opiskeluhuollon terveydenhoitajista kolme. Kaikkia koulutukseen halunneita kuraattoreita ei voitu koulutuspaikkojen rajallisen määrän vuoksi kouluttaa. Koulutus puuttuu nyt 12 kuraattorilta. Koulutus pidettiin 25.–26.11.2019 ja saatu koulutuspalaute oli myönteinen.

IPC- menetelmä on perustason menetelmä oppilaan ja opiskelijan tukemiseksi. Menetelmällä voidaan auttaa ahdistuneisuutta ja masennusta kokevaa oppilasta ja opiskelijaa. Parhaimmillaan menetelmän avulla voidaan palauttaa tilanne ja estää ahdistuneisuuden kääntyminen masennukseksi tai hoitaa lievää masennusta. Samalla tavoin voidaan lukea menetelmän vaikuttavuudeksi se, että erikoistason palveluihin ohjattavat koululaiset ja opiskelijat ohjautuvat sinne yhtenäisemmin perustein. Menetelmä antaa asiakkaan tilanteesta kokonaiskuvan, jonka perusteella voidaan arvioida erityistason hoidon tarve. Aloitteessa viitataan Uudenmaan alueelta raportoituihin tuloksiin menetelmän vaikuttavuudesta ja näiden samojen tulosten valosta menetelmäosaamista on lähdetty hankkimaan Poriinkin.

IPC-menetelmän käyttö voidaan lukea ennaltaehkäiseväksi työksi, koska sitä toteutetaan perustasolla. Menetelmän mukainen työskentely kuitenkin aloitetaan tavallisesti siinä vaiheessa, kun tunnistetaan oppilaan tai opiskelijan ahdistuneisuutta tai masennuksen oireita. Lastenpsykiatri Anita Puustjärvi on julkaissut Vaativan erityisen tuen verkostossa Käytöshäiriöiden käypähoitosuositusta avaavan esityksen. Siinä tuodaan esille ennaltaehkäisevän työn pohjaksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa annettavan tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä ongelmanratkaisutaitojen ryhmämuotoisen opettamisen. Tähän tehtävään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetushenkilöstöä tulisi kouluttaa yhä laajemmin. Opiskeluhuollon resurssin käyttö kohdentuisi näin pienryhmä- ja yksilöohjaukseen. IPC -menetelmän systeemisen toteuttamisen ja osaamisen kautta voidaan myös tukea opetushenkilöstön ennaltaehkäisevää tehtävää yhteisöllisessä opiskeluhuollossa.

Aloitteessa todetaan, että ryhmäkeskustelut ovat ennaltaehkäisevää ja vaikuttavaa toimintaa. Näin on, ja mielen hyvinvoinnin ryhmämuotoiselle käsittelylle arjessa tulisi löytää aikaa. Näiden tilanteiden luominen opetuksen lomaan on mahdollista opettajien toimesta. Tämä on toimintakulttuurinen asia, jossa Porissa on edistytty. Terveyskyselyjen vertailussa lasten ja nuorten kokemukset kuulluksi tulemisesta opettajien toimesta ja keskusteluyhteys vanhempien kanssa on parantunut. Koulukohtaisia eroja on kuitenkin paljon, joten toimintakulttuurien kehittämistyötä tarvitaan edelleen paljon.  Ryhmämuotoista menetelmää edustaa Somebody-menetelmä. Osa opiskeluhuollon henkilökunnasta (terveydenhoitajat ja kuraattorit) ja erityisopettajista on kouluttautunut Somebody-menetelmän käyttöön. Se on vuorovaikutuksellisen ohjaustyön työväline ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työssä. Tätä menetelmää käytetään ryhmämuotoisesti ja sen vaikuttavuuden tutkimuksen kohderyhmänä oli porilaisia 7. luokkia. Tiedonkeruu suoritettiin syyslukukauden 2019 aikana. Tiedonkeruussa on kuraattoreilla ollut keskeinen rooli.

Jotta IPC-menetelmä voidaan valita työtavaksi, on koulutettava lisää kuraattoreita ja menetelmäohjaajia. Systeeminen toteutus edellyttää sitä, että jokainen kuraattori voi käyttää työssään IPC-menetelmää. Systeemisyydellä voidaan varmistaa, että kaikilla porilaisilla yläkoululaisilla ja Porissa opiskelijahuollon palvelua saavilla opiskelijoilla on mahdollisuus IPC -menetelmän mukaiseen tukeen.

Olisi myös tarpeen lisätä psykologiresurssia ennaltaehkäisevän työn tekemiselle. Nykyinen Porin perustason opiskeluhuollon psykologiresurssi käytetään pääosin yksilökohtaiseen työskentelyyn, oppilaiden arviointiin ja tutkimiseen. Konsultoivaan ja ohjaavaan, oppilasta arjessa tukevaan ja yhteisölliseen toimintaan ei ole riittävästi aikaa. Psykologin ammattitaito ja osaaminen ei tällä hetkellä ohjaudu ennaltaehkäisevään toimintaan. IPC-menetelmän laaja käyttö ei yksin ratkaise sitä perusongelmaa, että lasten ja nuorten mielenterveys vaarantuu monella koululaisella kasvun ja kehityksen myötä. Vanhemmuuden tuki on vähentynyt, ja vanhemmuutta haastavat yhä enemmän monimuotoiset ilmiöt lasten ja nuorten kasvuympäristössä. On tarvetta tehokkaammin kohdentaa psykologien asiantuntemusta sekä interventioita niihin lapsiperheisiin sekä lapsiin ja nuoriin, joilla on yksilöllisiä tai perheeseen liittyviä riskitekijöitä tai heidän kasvuympäristössään on riskitekijöitä.

Porissa on huomattu se, että varhaiskasvatuksen ja esiopetusikäisten lasten piirissä on enemmän haastavia lapsia. Tiedetään myös, että lasten käytösongelmat johtavat usein myöhemmin mielenterveyspalveluihin ohjautumiseen. Varhaiskasvatuksen yksiköihin tarvitaan psykologipalvelua. Koulupsykologityöllä olisi tässä tärkeä tehtävä, mutta nykyisen resurssin varassa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen psykologipalvelua ei pystytä riittävästi antamaan. Työ keskittyy tällä haavaa esiopetuksesta kouluun -nivelvaiheen valmisteluun. Juuri julkaistun Pauliina Parhialan tutkimuksen valossa alkuopetuksen aikana pystytään estämään ongelmien ja oppimisen haasteiden kasaantumista. Jatkossa on kuitenkin vaarana ongelmien kasaantuminen, koska lapsen kasvun ja kehityksen haasteet ovat monimuotoisemmat sekä oppimisen vaatimukset lisääntyvät. Esi- ja alkuopetuksen aikana kohdennettu psykologin tuki olisi ennakoivasti mahdollista kohdentaa esimerkiksi käytöksellään haastaviin lapsiin.

Porissa on esi- ja perusopetuksen seitsemän psykologivakanssin vastuulla (toimintavuosi 2019-2020) yli 1000 oppilasta. Tämä vastaa koko maan tarkastelussa keskiarvoa, psykologiliiton suositus on 600 – 800 oppilasta koulupsykologia kohden. Nykyisen resurssin osalta on todettava, että opiskeluhuolto on psykologipalvelun osalta haavoittuvainen. Opiskeluhuollon psykologien sijaisuuksia on hyvin vaikea täyttää. Psykologiresurssin vahvistaminen mahdollistaisi myös IPC-menetelmää käyttävien kuraattoreiden työnohjauksellisen tuen, jos kaksi psykologia koulutettaisiin menetelmäohjaajiksi.

Porissa on siis jo otettu käyttöön menetelmiä, joilla tuetaan masennusta ja muita mielen oireita potevia lapsia ja nuoria osana perustason työtä lasten ja nuorten arkiympäristössä kouluissa. Tarvetta ja halua laajentaa menetelmien käyttöä sekä muutoinkin tukea lasten ja nuorten mielen terveyden hyvinvointia on. Jotta toiminta saadaan vakiintumaan ja ulottumaan kaikkiin kouluihin, on koulutettava kaikki kuraattorit menetelmän käyttäjiksi, kaksi henkilöä menetelmäohjaajiksi ja vahvistettava psykologien määrää. Lisäksi on vahvistettava opetus- ja ohjaushenkilöstön valmiuksia kohdata eri laisia lapsia ja nuoria. Tämä on toimintakulttuurinen asia, jonka vahvistamiseen tarvitaan koulutusta ja johtamisen tukemista. Myös hankerahoituksella kokeiltavan konsultoivan erityisopettajan rooli on osoittautunut tärkeäksi, ja tämä toiminta olisi syytä vakinaistaa. Koulutuskustannukset ovat joitakin tuhansia euroja ja yhden koulupsykologin tai erityisopettajan vuosikustannus on noin 60000 euroa. Kuraattoreiden ja menetelmäohjaajien koulutus ajoittuisi kevätlukukauteen 2020 ja uudet koulupsykologit aloittaisivat työnsä syyslukukauden 2020 alusta alkaen. Konsultoivan erityisopettajan mahdollistava hankerahoitus päättyy vuoden 2020 lopussa.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta antaa oheisen lausunnon asiasta kaupunginhallitukselle.  Lausunto pitää sisällään esityksen siitä, että sivistystoimialan budjettiin lisätään kahden koulupsykologin palkkaamiseen tarvittavat määrärahat 1.8.2020 alkaen sekä konsultoivan erityisopettajan palkkaamiseen tarvittavat  määrärahat vuoden 2021 alusta alkaen.

Päätös

Päätösesityksen mukaan.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.