Sivistyslautakunta, kokous 28.9.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 208 Sivistyslautakunnan lausunto: Isomäen palloiluhallin hankesuunnittelu

PRIDno-2021-4224

Valmistelija

  • Jouni Salonen, Tilajohtamisen toimintayksikön esimies, jouni.salonen@pori.fi
  • Petteri Lahti, yksikön päällikkö, liikunta- ja nuorisoyksikkö, petteri.lahti@pori.fi

Perustelut

Pori tunnetaan tapahtuma- ja urheilukaupunkina, jossa esiintyy kansainvälisiä huippuesiintyjiä ja josta tulee moniin eri palloilulajeihin kansallisia ja kansainvälisiä huippu-urheilijoita ja joukkueita. Urheilu ja eri tapahtumat ovat huomattavassa asemassa siinä, miten kaupunkimme näyttäytyy ulkopuolisille ja kaupunkilaisille.

Porin kaupunki käynnisti 2019 Urheilukeskuksen alueen (Isomäen) yleissuunnittelun vuonna 1996 laaditun yleissuunnitelman päivittämiseksi ja alueen nykyaikaistamiseksi. Yleissuunnitelman yhtenä tärkeimmistä tavoitteista oli löytää paikka tulevalle palloiluhallille. Porin kaupungin valtuusto osoitti päätöksellään (KV 11. 11. 2019) vuoden 2020 talousarvioon (TA 2020) 150 000 euron investointimäärärahan uuden palloiluhallin hankesuunnitelman käynnistämiseksi. Isomäen palloiluhallin projektisuunnitelman laadinta käynnistettiin 12/2019, aluehallintoviraston rahoitussuunnitelma hakemuksen jättämistä varten (31.12). Tällöin hankkeen kokoluokaksi ja tavoitteeksi määriteltiin perushalli.

Liikuntapaikka rakentamisen toteutuksen prioriteetti järjestystä muutettiin 8/2020 niin että palloiluhallin rakentaminen siirtyi urheilutalon peruskorjauksen edelle ja samassa yhteydessä varsinaisen toteutuksen aloittamista aikaistettiin vuodelle 2022. Hankesuunnitelma vaihtoehdot esiteltiin luottamushenkilöille 1/2021 (Kaupunginhallitus, Tekninen lautatkunta, Sivistyslautakunta), jonka jälkeen järjestettiin erilliset osallistamistilaisuudet viidelle (5) eri käyttäjäryhmille. Tilaisuuksista saatujen palautteiden ja ohjeiden perusteella hankesuunnitelma viimeisteltiin 3/2021 mennessä.

Palloiluhallin toteuttaminen kytkeytyy Porin urheilutalon käyttöasteeseen sekä remontointiin. Vuonna 1983 käyttöön otettu rakennus peruskorjataan ja peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen tiloja muokataan palvelemaan paremmin hallin nykyisiä ja tulevia käyttäjiä. Tilojen peruskorjaus toteutetaan sillä periaatteella, että rakennuksen nykyisistä käyttäjäryhmistä tiloja käyttävät jatkossa yksilölajit tai niihin rinnastettavat lajit. Näiden lajien lisäksi urheilutaloa käyttää rakennuksen vieressä sijaitseva Kuninkaanhaan urheiluyläkoulu sekä liikuntatunti- että muussa opetuskäytössä. Urheilutalon toiminnallinen muutos perustuu tilaa käyttävien urheiluseurojen harrastajamäärien kasvuun sekä toiminnan laajenemiseen. Rakennuksen käyttäjäryhmät ovat jo pidemmän aikaa joutuneet sopeutumaan erityisen niukkoihin resursseihin sekä harjoittelu- että kilpailukäytössä. Rakennuksen harjoittelutilat ovat jääneet aikaa myöden varsin rajallisiksi ja niiden muokattavuus ei ole palvellut nykykäyttöä parhaalla mahdollisella tavalla. Edellä kuvatun urheilutalon peruskorjauksen yhteydessä tapahtuvan toiminnallisen muutoksen seurauksena osa hallin nykyisistä käyttäjistä (joukkueurheilu) siirtyy tulevaan palloiluhalliin. Lajeista salibandy on suurin käyttäjä, mutta myös futsal, lentopallo ja koripallo ovat merkittävän kokoluokan liikuttajia kaupungissa.

Palloiluhalli tulee sijaitsemaan Isomäessä, Porin urheilukeskuksen alueella, jossa on jo puitteet monenlaiselle joukkueurheilulle. Palloilulajien välillä on keskenään samanlaisia toimintoja, joten toimiminen samalla alueella luo varmasti uudenlaista yhteistyötä lajien välille. Urheilukeskuksen alueen nykyisiä käyttäjiä ovat jääkiekko, jalkapallo, jääpallo, pesäpallo ja amerikkalainen jalkapallo. Tilojen monikäyttöisyydellä luodaan edellytyksiä myös paraurheilun kasvulle kaupungissa. Sekä urheilutalon peruskorjauksen että palloiluhallin rakentamisen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomioita esteettömyyden ja saavutettavuuden edelläkävijäratkaisuihin. Tapahtumakaupunkina Pori haluaa profiloitua myös urheilutapahtumien mahdollistajana. 

Nykyisiä palloilu-, messu- ja konserttitiloja ei ole mahdollista muuttaa siten, että vaadittavat tekniset edellytykset messujen ja konserttitapahtumien järjestämiseen täyttyisi. Uusi moderni palloiluhalli muunneltavuudellaan tarjoaisi sisäpalloilun harjoittelukentät (3 kpl), täysiverisen kilpa-areenan sekä tarvittaessa nykyaikaisen messu- ja tapahtumatilan teknisine vaatimuksineen, elektronista urheilua unohtamatta. Tavoitteena ei ole luoda kilpailevaa tapahtuma-areenaa urheilukeskuksen alueelle vaan täydentää ja tukea nykyisiä tapahtumajärjestämisen puitteita. Palloiluhalli tulee palvelemaan laajaa käyttäjäkuntaa, urheilulajien harrastajien ja kilpaurheilijoiden lisäksi myös tapahtumakäytössä. Palloiluhallin tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi siten, että rakennuksessa pystytään järjestämään messuja, konsertteja ja muita tapahtumatilaisuuksia. Palloiluhallissa pystytään järjestämään myös kasvussa olevat e-urheilun isoja lajitapahtumia.


Sivistyslautakunnan lausunto palloiluhallin hankesuunnitelmasta:
 

Yleistä hankesuunnitelmasta

Isomäen alueen palloiluhallin suunnittelu on lähtenyt tarpeesta kehittää kaupungin sisäpalloilulajien sekä muiden sisäolosuhteita käyttävien lajien harjoitus- ja kilpailuolosuhteita. Hanke kytkeytyy tiiviisti Porin urheilutalon peruskorjaustarpeeseen sekä peruskorjaukseen liittyvään suunnitelmaan yksilölajien harjoittelun ja kilpailuiden keskittämisestä jatkossa urheilutalolle. Suunnitelman mukaan urheilutaloon jäävät käyttäjäryhmät olisivat voimistelulajit (telinevoimistelu, rytminen voimistelu, joukkuevoimistelu, cheerleading), kamppailulajit (nyrkkeily, paini, judo sekä useat muut kamppailulajit), voimailu (painonnosto, voimanosto, yleinen kuntosaliharjoittelu) sekä pienpalloilu (sulkapallo, squash, pöytätennis).

Urheilutalon toiminnallinen muutos perustuu tilaa käyttävien urheiluseurojen pidempään jatkuneeseen harrastajamäärien kasvuun sekä toiminnan laajenemiseen. Lisäksi taloa käyttävien lajien valikoimaan on tullut, ja tulee edelleen, uusia lajeja. Rakennuksen käyttäjäryhmät ovat jo pidemmän aikaa joutuneet sopeutumaan erityisen niukkoihin resursseihin sekä harjoittelu- että kilpailukäytössä. Urheilutalon harjoittelutilat ovat jääneet aikaa myöden varsin rajallisiksi ja niiden muokattavuus ei ole palvellut nykykäyttöä parhaalla mahdollisella tavalla. Yhden kokonaan uuden laitoksen myötä sekä sisäpalloilulajien (salibandy, futsal, lentopallo, koripallo) että muiden sisäolosuhteita käyttävien lajien harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet paranevat merkittävästi. Sisäolosuhteissa harjoittelevien ja kilpailevien urheiluseurojen toimintaedellytysten näkökulmasta palloiluhallin toteutuminen on merkittävä asia. Uudella olosuhteella on vaikutus harjoitus- ja kilpailuolosuhteiden kokonaisuuteen, sillä palloiluhalliin siirtyvien toimintojen myötä muun muassa koulujen saleja vapautuu muiden lajien harjoittelu- ja kilpailukäyttöön.  

Hankesuunnitelman laatimisen jälkeen tilanne on muuttunut erityisesti palloilulajien edustusjoukkuetoiminnan suhteen. Salibandyseura FBT Karhujen miesten edustusjoukkue nousi pääsarjaan keväällä 2021 ja F-liigan sarjakausi 2021-2022 on käynnistynyt joukkueen osalta. Musan Salaman naisten edustusjoukkueen sarjakausi Naisten Futsal Liigassa 2020-2021 päättyi puolestaan Suomen mestaruuteen.

Palloiluhalli tulee palvelemaan myös muita tapahtumajärjestäjiä. Hyvin suunniteltuna halli mahdollistaa esimerkiksi messujen, konserttien ja suurten kokousten järjestämisen. Kesälajien talviharjoittelupaikkana toimivan Karhuhallin käyttöaste urheilukäytössä on erityisesti iltojen ja viikonloppujen osalta korkea ja tarvetta harjoitusajalle olisi seuroilla nykyistä enemmän, joten tapahtumia olisi hyvä järjestää Karhuhallissa nykyistä vähemmän. Karhuhallin pelialustan peittäminen on työlästä ja halli on nykyisellä tavalla toteutettuna pois urheilukäytöstä varsin pitkään, sillä levytys ja levytyksen purku vaativat aikaa. Tapahtumakäyttöä suunniteltaessa tulee huomioida myös Isomäki Areenan mahdollisuudet tapahtumien järjestämispaikkana.
 

Palloiluhallin toteutustapa (perusvaihtoehto/VE3/VEA/VEB)

Suunnitelma Perusvaihtoehto

Hankesuunnitelmassa ja hankesuunnitelman liitteessä 7 on esitelty hallin mahdollisia toteutustapoja. Liitteessä 8 on vertailtu vaihtoehtojen laajuutta ja toteuttamiskustannuksia. Liitteen 8 luvussa 3.3 on arvioitu ns. perusversion (pohjapinta-ala noin 5600 m2) soveltuvuutta. Sivistyslautakunta yhtyy luvussa 3.3 esiin tuotuun päätelmään hallin laajuudesta:

”Vaihtoehto ei paranna olemassa olevia palloilulajien kuten salibandy ja futsal harjoitus-, kilpailu-, turnaus- ja tapahtuma olosuhteita.”

Perusvaihtoehto tuo toteutuessaan yhden uuden täysimittaisen salibandy-/futsal-kentän, mutta mikäli urheilutalon peruskorjaus etenee suunnitellulla tavalla, urheilutalosta vastaavasti poistuu yksi täysimittainen kenttä. Sivistyslautakunta pitää tärkeänä, että palloiluhallin toteutustapa perustuu siihen, että kaupungin sisäpalloiluolosuhteisiin saadaan uuden rakennuksen myötä merkittävä lisäys. Tämä toteutuu sillä, että valittava etenemisvaihtoehto pohjautuu kolmen täysimittaisen salibandy-/futsal-kentän malliin. Harjoitus- ja ottelukäyttöä varten kenttälohkot tulee erottaa äänieristetyin tilanjakajaverhoin, jotta lohkoja voidaan käyttää samanaikaisesti eri toimintoihin.

Liitteen 8 luvun 3.2 taulukossa on arvioitu eri toteutusvaihtoehtojen käyttöä ja ominaisuuksia. Urheilutapahtumien osalta soveltuvuus on arvioitu ainoastaan piiri-/aluetason tapahtumiin soveltuvaksi eivätkä puitteet täytä edes kansallisten urheilutapahtumien vaatimuksia, joten tämä toteutusvaihto ei sovellu edes palloilusarjojen pääsarjaottelukäyttöön.

Suunnitelma VE3

Toteutusvaihtoehdoista VE3 on esitelty varsinaisessa hankesuunnitelmassa.  Vaihtoehdossa kaikki käyttäjä- ja yleisötilat on sijoitettu hallin itäpuolelle, eli sisäänkäynti ja hallin eteen suunniteltu aukio avautuvat Porin stadionin suuntaan. Tämä mahdollistaa hallin edustan hyödyntämisen erilaisten tapahtumien tapahtumatorina tai tapahtuma-aukiona.

Varsinaisen hankesuunnitelman kaikki versiot ovat kokoluokaltaan ja varustelultaan sellaisia, jotka mahdollistavat palloiluhallin käytön pääsarjatason ottelutapahtumien ja suurempien valtakunnallisten urheilutapahtumien lisäksi myös kansainvälisiin ottelutapahtumiin ja kilpailuihin. Hallin noin 2200 katsojaa vetävät katsomotilat sekä monipuoliset oheistilat taipuvat sekä urheilutapahtumien että muiden yleisötapahtumien käyttöön.

Erityisenä huomiona varsinaisen hankesuunnitelman kaikista versioista voidaan nostaa esiin se, että kahdentoista kenttäalueen yhteydessä olevan pukuhuoneen myötä halli soveltuu erinomaisen hyvin myös turnauskäyttöön sekä peräkkäin järjestettävien ottelutapahtumien toteuttamiseen.

VE3:n kohdalla hallin käyttöä on pohdittu laajasti sekä tavallisen arkikäytön että eri kokoisten yleisötapahtumien näkökulmasta. Väljäksi suunnitellut saapumisaulat ja kulkuväylät mahdollistavat isompienkin kävijämäärien sujuvan liikkumisen ja tarjoavat näin puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiseen.      

Suunnitelma VEA/VEB

Toteutusvaihtoehdoista VEA ja VEB ovat hallin tontille sijoittumisen, kenttäalueen, katsomon ja pukuhuoneosaston osalta keskenään samanlaiset. VEA ja VEB eroavat toisistaan käytännössä sisääntuloaulan sekä kahviojärjestelyjen osalta, joten näitä vaihtoehtoja voidaan tarkastella yhdessä. Sisääntuloaulan ja kahviojärjestelyjen osalta VEB vaikuttaa olevan toiminnallisesti tarkasteltuna näistä kahdesta parempi vaihtoehto, sillä sisääntulo saadaan tässä vaihtoehdossa järjestettyä keskitetymmin, mikä tekee tilasta selkeämmän. VEA-vaihtoehdossa hallin kulmista sekä keskeltä tapahtuva sisäänkäynti saa aikaan hieman sekavan rakenteen. Lisäksi hallin kulmiin sijoitettujen sisäänkäyntien myötä sisääntulokäytävistä syntyy hieman putkimainen vaikutelma. VEB-vaihtoehdossa sisäänkäynti on järjestetty eri puolilta keskellä stadionin puoleista sivua olevan ulkoneman eri sivuilta. VEB-vaihtoehdossa VEA:n kulmiin johtavien putkimaisten käytävien neliöt on saatu hyödynnettyä laajennettuna kahvio- ja aulatilana, jonka myötä VEB:n sisääntuloaula vaikuttaa jäsennellymmältä, kuin VEA-version.         

Katsomo- ja kenttätilojen sekä tontille sijoittumisen osalta VEA/VEB-versiot ovat samanlaiset, kuin VE3-versiossa. Hallin sisääntulo on järjestetty stadionin puoleiselta sivustalta, mikä tuo samat hyödyt tapahtumajärjestämiseen, kuin VE3:n osalta todettu edellä. Katsomon yleisökapasiteetti on sama ja kenttäratkaisu perustuu kolmeen täysimittaiseen kenttään turva-alueineen, silloin, kun hallin katsomot on vedetty kasaan.

VEA/VEB-versiossa halli on idän puoleiselta sivulta noin 12 metriä kapeampi, kuin VE3-versiossa. Merkittävin vaikutus tällä on ollut pukuhuonelohkon kokoon. Pukuhuonelohkon leveys kenttäalueen ja aulatilojen välitä on noin viisi metriä kapeampi, kuin VE3-suunnitelmassa. Tämä näkyy erityisesti siinä, että pukuhuoneiden lukumäärä on pienempi VEA/VEB-versioissa, kuin VE3-versiossa ja pukuhuoneet ovat myös selvästi pienempiä VE3-versioon verrattuna. Kuten edellä, VE3-suunnitteluversion kohdassa todettiin, VE3:n kaksitoista pukuhuonetta tuo merkittävän lisän hallin toiminnallisuuteen sekä turnaus- että ottelutapahtumakäytössä. VEA/VEB-versiossa pukuhuoneita on yhteensä kahdeksan, hallin päädyissä olevien kenttien kohdalla kolme ja keskimmäisen kentän kohdalla kaksi pukuhuonetta. Toiminnallisesti tarkasteltuna merkittävin puute VEA/VEB-versioissa verrattuna VE3-versioon on pukuhuoneiden lukumäärä ja koko.

VEA/VEB-versiossa VE3-versiosta on riisuttu neliöitä seuraavasti (merkittävimmät muutokset):

- 1. kerroksen liikuntatilat -215 m2 (yleisökäyttöön soveltuva kuntosali)

- 1. kerroksen puku-, pesu- ja wc-tilat -490 m2 (edellä todettu pukuhuonelohkon pienentyminen)

- 1. kerroksen varasto- ja huoltotilaa -50-70 m2

- 2. kerroksen aulatilat -200-240 m2

- 2. kerroksen oheisharjoittelukäyttöön soveltuvat liikuntatilat kokonaan -358 m2

- 2. kerroksen wc-tilat (VEB-versio) -50 m2

- 3. kerroksen toimitilat -400 m2 (lähinnä suunniteltua aitiotilaa)

- 3. kerroksen wc-tilat ja liikenne- (kulku-) tilat -490 m2

Ensimmäisen kerroksen osalta liikuntatilat toisivat hallille myös yleisökäyttöä ja tarjoaisivat esimerkiksi junioreiden vanhemmille mahdollisuuden käydä liikkumassa harjoitusten aikana. Liikuntatiloja olisi mahdollista hyödyntää myös hallissa harjoittelevien lajien oheisharjoitteluun. Puku-, pesu- ja wc-tilojen osalta vaikutusta on arvioitu jo edellä. Varasto- ja huoltotilaa tarvitaan sekä hallin varustelun että seurakäyttäjien välineiden säilyttämiseen. Hallin monikäyttöisyys edellyttää erinäistä välineistöä ja sille pitää varata myös säilytystilaa riittävästi.

Toisen kerroksen osalta aulatilan pienentyminen ei muuta hallin toiminnallista luonnetta merkittävästi. VE3:ssa oleva aulatila oli ajateltu laajentamaan hallin toimintamahdollisuuksia myös kenttäalueen ulkopuolelle. VEA/VEB-versioissa halliin ei ole varattu lainkaan oheisharjoittelutilaa. Toisessa kerroksessa oleva kenttäalueen ympärikulkeva käytävätila saattaa olla hyödynnettävissä oheisharjoitteluun.

Kolmannen kerroksen osalta selkeä linjaus VEA/VEB-versioissa on, että kolmanteen kerrokseen ei sijoiteta kuin iv-konehuone.

Sivistyslautakunta toteaa, että VEA/VEB-versioista on näillä suunnitelmilla mahdollista toteuttaa toimiva ja moderni palloiluhalli, joka taipuu myös tapahtumakäyttöön sekä urheilutapahtumien että muiden yleisötapahtumien osalta. Pukuhuonelohkon kasvattamista olisi syytä pohtia, mikäli hankkeessa edetään joko VEA- tai VEB-suunnitelmalla.

 

Sivistyslautakunnan lausunto hankesuunnitelmasta yhteenvetona:

- vaihtoehdoista laajin VE3 mahdollistaisi hallin kokonaisvaltaisimman käytön, erityisesti kansainvälisten ja valtakunnallisten urheilutapahtumien sekä muiden tapahtumien osalta. Lukumäärältään ja kokoluokaltaan puku- ja pesutilat mahdollistavat osaltaan myös laajamittaisemman käytön sujuvasti ja vaikuttavat myös arkikäyttöön. Oheisharjoittelutilat urheiluhallin yhteydessä ovat nykyaikaa, sillä urheilulajien harjoittelu on nykyisin kokonaisvaltaista, eikä tapahdu pelkästään lajiharjoitteluun varatuissa puitteissa.

- VEA/VEB ovat molemmat toimivia ratkaisuja, joista suunnitelmaversio VEB on edellä mainituin perusteluin ensisijainen, mikäli hallia päätetään lähteä toteuttamaan näiden versioiden pohjalta. Näiden versioiden osalta olisi hyvä selvittää vielä mahdollisuuksia ratkaista edellä esiin nostettua pukutilakysymystä sekä esimerkiksi kansainvälisen tason ottelutapahtuman järjestämisen edellytyksiä. Sisäpalloilulajien maaottelutapahtumat sekä muiden urheilulajien kansainväliset kilpailut sopivat erinomaisesti Porin tapahtumakaupunkiprofiiliin.

- peruskokoinen halli ei tuo lisää sisäurheilun olosuhteita kaupunkiin, joten realistisia etenemisvaihtoja ovat ainoastaan ne suunnitelmaversiot, jotka pohjautuvat kolmeen rinnakkaiseen kenttään sekä riittäviin suoja-alueisiin. Sisään vedettävät katsomorakenteet mahdollistavat arkikäytön kolmella kenttäalueella samaan aikaan ja ottelutapatumissa lohkoja on käytössä 2-3. Pienempien, kahdella lohkolla järjestettävien ottelutapahtumien aikana yksi lohko on harjoituskäytössä. Äänieristetyt tilanjakajaverhot mahdollistavat lohkojen samanaikaisen käytön ja nykyaikaisten äänestoistojärjestelmien avulla kuulutukset tai harjoitusmusiikin saadaan kohdennettua tarpeen tullen joka lohkolle erikseen. Lattiamateriaalien valinnan yhteydessä tulee selvittää myös siirrettävien alustojen mahdollisuus. Osan lajeista kannalta matto on paras valinta, mutta joidenkin lajien kohdalla käytetään pelialustana parkettia.   

Ehdotus

Esittelijä

  • Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta päättää antaa oheisen lausunnon tekniselle toimialalle, kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Isomäen palloiluhallin hankesuunnitelmasta. Lisäksi lautakunta päättää tarkastaa tämän asian välittömästi kokouksessa, koska asiaa etenee seuraavaksi Teknisen lautakunnan kokoukseen tiistain 5.10 olevaan kokoukseen.

Päätös

Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______________________________

Merkitään, että Jouni Salonen ja Mika Suojanen poistuivat tämän asiakohdan käsittelyn jälkeen kello 20.24.

Merkitään, että tämän asiankohdan käsittelyn jälkeen käsiteltiin seuraavaksi asiakohta § 205.

Kokouskäsittely

Merkitään, että sivistyslautakunta kuuli asiasta Jouni Salosen ja Mika Suojasen esitykset.

Merkitään, että Petteri Lahti saapui kokoustilaan kello 17.56.

Esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti:

"Sivistyslautakunta päättää antaa oheisen lausunnon tekniselle toimialalle, kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Isomäen palloiluhallin hankesuunnitelmasta. Sivistyslautakunta päättää esittää karsittua mallia, liite 7. Sivistyslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kenttien käyttö on turvallista, pukuhuoneita on riittävästi laajimman suunnitelman mukaisesti ja tiloihin mahtuu tarvittaessa 3000 katsojaa.

Lisäksi lautakunta päättää tarkastaa tämän asian välittömästi kokouksessa, koska asiaa etenee seuraavaksi Teknisen lautakunnan kokoukseen tiistain 5.10 olevaan kokoukseen."

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, Johanna Jokelainen, Mikael Ropo, Markku Koppelomäki, Mikko Viitala, Jouni Salonen

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.