Sivistyslautakunta, kokous 4.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 157 Sivistyslautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen: Kahdeksan kouluaamuista luopumista selvitettävä Porissa

PRIDno-2019-1713

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuutettu Laura Pullinen (VIHR) jätti puheenjohtajalle seuraavan valtuustoaloitteen:

Nuoruusiässä, yli 12-vuotiailla lapsilla unen kokonaismäärä vähenee ja rytmi siirtyy 1-3 tuntia myöhäisemmäksi. Tämä ei ole nuoren oma valinta, vaan liittyy sekä ympäristön vaikutuksiin että biologisiin muutoksiin. Nuoret tarvitsevat keskimäärin 9 tuntia yössä ja vasta noin 18-vuotiaana unen tarve laskee 7-8 tuntiin yössä.

Suomen lukiolaisten liitto teetti keväällä 2018 kyselyn koulupäivän aikatauluista. Kyselyyn vastanneista yli puolet (54 %) toivoi koulun alkavan aikaisintaan kello 9.00. Vain 16 % vastaajista oli tyytyväisiä kahdeksan aamuihin. Opetusministeriön työryhmä huomautti opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä vuonna 2015, että nuorten koulupäivän ei tulisi alkaa ennen aamuyhdeksää.

Aikaisemmista kouluaamuista luopumista on esittänyt useasti myös Helsingin yliopiston neurologian dosentti Markku Partinen, jonka mukaan myöhempään koulun alkuun tulisi siirtyä ainakin peruskoulun ylemmillä luokilla.

Kahdeksalta alkavat kouluaamut ovat haitallisia erityisesti murrosikäisille. 15-vuotiaista itsensä väsyneeksi kouluviikon aikana tuntee noin neljä kymmenestä. Helsingin kouluissa kahdeksaa myöhempää aloitusaikaa suositellaan. Myös Tampereella koulupäivien alkua on siirretty ja koulupäivät alkavat klo 8.15-8.45.

Edellä kuvattuihin perusteisiin vedoten, esitän valtuustoaloitteena, että Porin kouluissa selvitetään mahdollisuudet koulupäivän alkamisajankohdan myöhentämiseen siten, että koulupäivät aloitetaan aikaisintaan klo 8.45-9.00. Kahdeksan kouluaamuista luopumista tulee selvittää ainakin peruskoulun yläluokkien ja lukioiden osalta.

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

  • Taneli Tiirikainen, yksikön päällikkö, opetusyksikkö, taneli.tiirikainen@pori.fi

Perustelut

Valtuutettu Laura Pullinen on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään selvitettäväksi kahdeksan kouluaamuista luopumista Porissa. Kaupunginhallitus on pyytänyt asiasta sivistyslautakunnan lausunnon. 

Sivistystoimialan opetusyksikössä kahdeksan kouluaamuista luopumista on käsitelty rehtoritapaamisen yhteydessä. Keskustelun perusteella päätettiin, että peruskoulut kysyvät asiasta oppilailta ja huoltajilta sekä käyvät keskustelua henkilökunnan kanssa. Lukioiden osalta päädyttiin pyytämään opiskelijoiden ja henkilökunnan näkemyksiä asiaan. Samassa yhteydessä selvitetään lukioiden ja yläkoulujen osalta, mihin aikaan koulupäivät alkavat tänä lukuvuonna. Koulujen erilaisuuden vuoksi niille annettiin vapaat kädet selvityksen tekemiseksi. Koulut muun muassa toteuttivat kyselyitä, käsittelivät asiaa vanhempainyhdistysten kokouksissa ja osallistivat oppilaskuntia. Kouluviikkojen tuntimääriä ei voi pienentää, joten koulupäivän aloitusajankohdan muuttaminen vaikuttaa myös sen päättymisajankohtaan.

Lukioiden opiskelijakunnilta on kysytty asiaa. Vastauksissa on kannatettu nykyistä järjestelmää. Päivälukioissa oppitunnit alkavat aikaisintaan kello 8.30 (keskimäärin tällöin aloittaa noin 60% opiskelijoista, lopuilla oppitunnit alkavat myöhemmin). Aloitusajankohta mahdollistaa hyvin joukkoliikenteen käyttämisen, eikä koulupäivä veny turhan pitkään. Jo nykyisessä mallissa lukiolaisten viimeiset oppitunnit päättyvät ajoittain vasta kello 16 jälkeen (keskimäärin noin 40% opiskelijoista). Aloitusajankohtaa on porrastettu molempien lukioiden yhteydessä ja lähettyvillä olevien peruskoulujen vuoksi, jotta ruuhkilta vältytään. Aloitusajankohdan myöhäistäminen vaikeuttaisi kulkemisia iltapäivisin ja hankaloittaisi harrastuksiin ehtimistä. Opiskelija pystyy valinnoillaan painottamaan lukujärjestystään aamu- tai iltapäiväpainotteiseksi.  

Ylä- ja yhtenäiskouluissa koulupäivä alkaa hyvin eri aikaan eri kouluissa. Taulukossa on esitetty keskimääräinen tilanne lukuvuonna 2018-2019. Taulukon prosenttiluvut yhteenlaskettuna ovat yli sata pyöristyksistä johtuen. Tilanteet kouluilla vaihtelevat lukuvuoden aikana opetuksen jaksotuksesta johtuen.

Aloitus-

aika klo

8.00

8.05

8.10

8.20

8.25

8.45

8.50

9.05

9.10

9.50

10.00

10.05

myöh.

Oppi-

laita %

6

8

30

7

9

4

13

2

3

2

1

18

1

 

Koulujen henkilökunta kannatti pääsääntöisesti nykyisiä rytmityksiä. Monet olivat sitä mieltä, että myöhäisempi aloittaminen tukee jaksamista aamupäivisin mutta saadut hyödyt hukkuvat iltapäivisin pitenevien koulupäivien viimeisten tuntien väsymykseen. Harrastuksiin ehtiminen iltapäivisin ja etenkin pienempien koululaisten yksinäiset aamut olivat keskeisiä perusteluja. Vaikka työelämän rytmit ovat osittain muuttuneet, katsottiin nykyisten koulupäivien tukevan myös perheiden yhteistä aikaa. Lyseo-korttelin ja Psyl-korttelin osalta eri koulujen alkamisaikojen porrastaminen nähtiin tärkeänä.

Etenkin yläkouluissa saadaan opetusta jaksottamalla vaihtelua koulupäivien aloitusajankohtiin. Lukujärjestysteknisesti vaikkapa valinnaisaineita sijoitetaan usein koulupäivän ääritunteihin, mikä luo variaatioita oppilaiden työjärjestyksiin. Oppi- ja välituntien rytmityksellä ja vaikkapa 75 minuutin oppitunneilla 45 minuutin oppituntien asemesta saadaan pientä joustoa aloitusajankohtiin sekä tarvittavia taukoja koulupäivän keskelle.

Suurin osa huoltajista kannatti nykymallia, joskin vastauksissa oli paljon vaihtelua. Kuljetuksiin, yksinäisiin aamuihin, harrastuksiin ehtimiseen ja perheiden yhteiseen aikaan kiinnitettiin huomiota. Vaihtelua oli paljon myös kouluittain: Esimerkiksi Porin suomalaisen yhteislyseon koulun huoltajilta kysyttiin asiasta Wilman kautta, ja vastaajista yli 65% piti parhaana aloitusajankohtana kello yhdeksää. Lyseon koulun vanhempainyhdistyksen kanta taas oli, että paras aloitusaika olisi kello 8.15. Kaarisillan koulussa kello kahdeksan ja yhdeksän saivat lähes saman verran kannatusta vanhempainyhdistyksen kyselyn perusteella.  Monista kouluista saatiin huoltajilta palautetta, jonka mukaan kymmenen tai viidentoista minuutin myöhäistäminen on koettu hyvänä asiana. Esimerkiksi Kuninkaanhaan koulun aloitusajankohta (pääsääntöisesti kello 8.25) on ollut hyvä asia perheille muttei ole kuitenkaan venyttänyt koulupäivää liian pitkälle iltapäivisin. Tällaisen pienen myöhäistämisen suotuisia vaikutuksia on löydetty myös tutkimuksessa (https://journals.lww.com/jrnldbp/Abstract/2014/01000/Later_School_Start_Time_Is_Associated_with.2.aspx).

Oppilaiden mielipiteet jakautuivat myös. Toisaalta toivottiin myöhäisempiä aloitusajankohtia, toisaalta aikaisempia kotiinpääsemisajankohtia. Monessa koulussa plussat ja miinukset jakautuivat tasan, ja oppilaat päätyivät kannattamaan koulun nykyistä mallia. Vaihtelua aiheuttivat etenkin kuljetusoppilaiden toiveet: osa halusi tulla aikaisemmin, jotta odotusajat lyhenisivät, osa samalla perusteella myöhemmin. Esimerkiksi Kaarisillan koulussa yli 80% oppilaista kannatti aloittamista tasan kahdeksalta.

Alakouluissa huoltajien enemmistö kannatti nykyistä käytäntöä. Näkemyksiä ja perusteluja esitettiin toki puolesta ja vastaan. Oppilaiden enemmistö kannatti nykyistä mallia, samoin koulujen henkilökunta.

Koivulan koulussa ollaan erityisen riippuvaisia muiden koulujen ratkaisuista kuljetuslogistiikan vuoksi. Oppilaat myös useimmiten osallistuvat niin sanottuun päivätoimintaan koulun tiloissa ennen ja jälkeen varsinaisen koulupäivän. Koulun henkilökunnan mukaan nykytilanne on toimiva. Herttuan koulussa 75 prosenttia oppilaista aloittaa koulunsa kello yhdeksältä. Sekä oppilaskunta että huoltajien enemmistö ovat nykykäytännön kannalla, samoin henkilökunta.  

Koulukuljetuksissa käytetään ensisijaisesti kaikille avointa joukkoliikennettä. Vuorot on suunniteltu palvelemaan laajasti työssäkäyviä, koululaisia ja toisen asteen opiskelijoita. Sivistystoimialan erilliskuljetuksissa kuljetetaan niin esiopetuksen kuin ala- ja yläluokkien oppilaita, jolloin on pyritty siihen että kaikilla on sama kuljetusaikataulu. Iltapäivätoiminnan toiminta-aika tukee parhaiten nykyisen kaltaista koulupäivän rytmitystä. Muutokset koulupäivien nykyisiin aloitus- ja lopetusaikoihin heijastuvat myös kuljetuksiin ja iltapäivätoimintaan. 

Kokonaiskuva asiasta on, että nykyisen malliin ollaan varsin tyytyväisiä. Vain harvoin opetus alkaa enää tasan kahdeksalta. Alakoululaisilla ja yläkoululaisilla sekä lukiolaisilla on eri tarpeet ja lähtökohdat, myös asuinalueesta riippuvat, koulupäivien aloittamisten suhteen. Tutkimustulokset tukevat sitä käsitystä, että murrosikäisten koulupäivän olisi hyvä alkaa myöhemmin. Sivistystoimiala esittää lausuntonaan, että koulut mahdollisuuksien mukaan harkitsisivat ja kokeilisivat hieman myöhäisempiä koulupäivien aloituksia kuljetusten ja muiden reunaehtojen asettamissa raameissa oppilaita, huoltajia ja henkilökuntaansa osallistaen.

Ehdotus

Esittelijä

  • Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta päättää antaa oheisen lausunnon vastauksena kaupunginhallitukselle. 

Päätös

Päätösehdotuksen mukaan. Liitetään nuorisovaltuustion kannanotto asiaan.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.