Sivistyslautakunta, kokous 9.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 232 Koulujen lukuvuosisuunnitelmat lukuvuonna 2021-2022

PRIDno-2021-4638

Valmistelija

  • Kirsi Nuorsaari, kirsi.nuorsaari@pori.fi

Perustelut

Perusopetusasetuksen 9 §:n 1 momentin ja lukioasetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan opetuksen järjestäjän tulee lukuvuosittain laatia opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, työajoista, koulun ulkopuolisesta opetuksesta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Peruskoulut ja lukiot ovat laatineet omat lukuvuosisuunnitelmansa koulukohtaisten opetussuunnitelmien ja sivistystoimialan sekä opetusyksikön antamien ohjeiden perusteella osaksi koulutuksen järjestäjän vuosittaista suunnitelmaa. 

Koulujen lukuvuosisuunnitelma sisältää:

  • Keskeisiä koulun toimintaan liittyviä tilastoja (yhteenvedot liitteissä 1-4)

  • Kuvauksen koulun toiminnan ja opetuksen yleisistä järjestelyistä (oheismateriaalina)

  • Koulujen toimintakalenterin (liite 6)

  • Kuvauksen koulun kehittämisprojekteista ja kv-toiminnasta (oheismateriaalina)

  • Edellisen lukuvuoden arvioinnin (oheismateriaalina)

  • Erityistehtävien jaon (oheismateriaalina)

  • Erityisopetuksen tuntien jakautumisen (oheismateriaalina)

  • Kerhotunnit (oheismateriaalina)

  • Koulujen tavoitekortin lukuvuodelle 2021-2022 (oheismateriaalina)

Lukuvuosisuunnitelmat on laadittu Wilmassa ja ne ovat siellä myös osin huoltajien luettavissa. Lisäksi koulujen toimintakalenterit ja lukuvuosisuunnitelmat ovat sivistyslautakunnan käsittelyä ja hyväksymistä varten tämän päätösehdotuksen oheismateriaalina. Koulujen keskeisistä tilastoista ja opetussuunnitelman liitteistä on tehty niin ikään yhteenvetotaulukoita, jotka ovat esityksen liitteenä.

Koulut raportoivat lukuvuosisuunnitelman yhteydessä (liite 5) myös siitä, onko koululla ajan tasalla oleva opetussuunnitelma sekä sen liitteenä olevat muut suunnitelmat. Koulukohtainen opetussuunnitelma on luettavissa netissä ja muut suunnitelmat löytyvät kouluilta. Alla on mainittu suunnitelmat, jotka peruskouluilla ja lukioissa tulee olla: 

  • Koulun opetussuunnitelma 

  • Koulun järjestyssäännöt 

  • Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

  • Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

  • Yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma

  • Palo- ja pelastussuunnitelma

  • Opettajille laadittu YS-ajankäyttösuunnitelma

  • Perusopetuksen tutoropettajatoiminnan suunnitelma

Koulujen toimintakalenterit lukuvuodelle 2021–2022 (liite 6)

Koulujen toimintakalenterit sisältyvät lukuvuosisuunnitelmiin. Sivistyslautakunta hyväksyy toimintakalenterit. Koulujen toimintakalenteri on laadittu koko vuodelle helpottamaan koulutyön ajoitusta ja edistämään toiminnan suunnitelmallisuutta. 

Yhteenveto lukuvuosisuunnitelmien tilastoista lukuvuonna 2021–2022 (liitteet 1-4)

Peruskoulujen ja lukion lukuvuosisuunnitelmien perustiedoista on laadittu liitteenä olevat yhteenvedot tunti- ja erityistehtäkehyksen käytöstä sekä erilaisista koulutyötä kuvaavista tilastoista.  

Perusopetuksen oppilasmäärä on laskenut noin 60 oppilaalla viime lukuvuodesta. Kokonaisoppilasmäärä on 20.9.2021 oppilastilaston mukaan 7331. Yleisopetuksen koulujen oppilasmäärä on laskenut  viime lukuvuodesta 43 oppilaalla ja erityiskoulujen 20 oppilaalla. Erityistä tukea saavien oppilaiden kokonaismäärä on 833 oppilasta. Erityisen tuen oppilaiden määrä on lähes sama kuin viime lukuvuonna, jolloin se oli 832 oppilasta. Näistä erityiskouluissa opiskele 365 oppilasta, yleisopetuksen kouluissa pienryhmissä 322 oppilasta ja yleisopetuksen luokissa 146 oppilasta. Lisäksi erityiskouluissa opiskelee seitsemän esiopetusoppilasta, joita ei lasketa perusopetuksen oppilasmäärään. Erityisen tuen pienryhmien oppilasmäärä on kasvanut, kun uusia pienryhmiä on tänä lukuvuonna perustettu kaksi. Myös yleisopetuksen luokissa opiskelevien erityisen tuen oppilaiden määrä on hieman noussut. Erityiskoulujen oppilasmäärä on puolestaan laskenut. Muutokset erityisen tuen oppilasmäärissä tukevat hyvin valtakunnallista linjausta, jonka mukaan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tulee saada tarvitsemansa tuki ensisijaisesti omassa lähikoulussaan. Päivälukioiden opiskelijamäärä on noussut viime lukuvuodesta yhdeksällä opiskelijalla 1241 opiskelijaan. 

Tunti- ja erityistehtäväkehyksen avulla tapahtuvaa resurssin jakoa on viime vuosina muutettu vastaamaan paremmin koulukohtaisia ja alueellisia tarpeita. Tuntikehys jaetaan kouluille keväällä ennen tulevaa lukuvuotta. Kaikkea tuntikehystä ei oteta heti syksyllä käyttöön vaan osa jätetään käyttämättä, jotta lukuvuoden aikana esiin tulleisiin tarpeisiin voidaan reagoida. Keväällä 2021 peruskouluille on jaettu tuntikehystä yhteensä 13 092 tuntia, joka on 34 tuntia enemmän kuin viime keväänä. Keväällä jaetusta kehyksestä yleisopetuksen kouluihin jaettiin 11 752 tuntia, josta erityisopetukseen tulee käyttää vähintään 1324 tuntia, joka on 53 tuntia enemmän kuin vuosi sitten. Resurssista suoraan erityiskouluihin kohdennettiin 1340 tuntia, joka puolestaan on 50 tuntia vähemmän kuin vuosi sitten. Vaikka suoraan erityiskouluihin jaettu tuntimäärä pieneni, erityisopetukseen jaettu tuntimäärä oli kolme tuntia isompi kuin vuosi sitten. Päivälukioihin resurssia  jaettiin keväällä 1695 ja aikuislukioon 115 tuntia. Lukioon jaettiin 20 tuntia vähemmän kuin viime lukuvuonna. Kaiken kaikkiaan perus- ja lukiokoulutukseen on jaettu 14 tuntia enemmän resurssia kuin vuosi sitten. 

Koulut jakavat syksyllä keväällä myönnetyn tuntikehyksen yleisopetukseen, erityisopetukseen, opetuksen jakotunteihin, tukiopetukseen, erilaisiin erityistehtäviin ja kerhoihin. Liitteenä olevassa tunti- ja erityistehtäväkehys -taulukossa on nähtävissä, miten peruskoulut ja lukiot ovat resurssinsa jakaneet. Tällä jaolla oppilaskohtainen tuntikerroin on noussut ala-, ylä-, yhtenäis- ja erityiskouluissa. Peruskouluille keväällä jaetusta tuntikehyksestä osoitettiin 2664 tuntia suoraan erityisopetukseen (erityiskouluihin, pienryhmiin ja muuhun erityisopetukseen), mutta koulut voivat käyttää siihen myös muuta tuntikehystä. Kun tarkastellaan, miten koulut ovat syksyllä 2021 resurssin jakaneet, erityisopetukseen kohdennetaan peruskouluissa yhteensä 3094 tuntia, joka on noin 24 prosenttia käytetyistä tunneista. 

Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi tuntikehystä on perusopetuksessa käytetty yleisopetuksen suurten ryhmien jakamiseen yhteensä 249 tuntia, joka on kahdeksan tuntia enemmän kuin viime lukuvuonna. Osa tästä Porin kaupungille myönnettävästä niin sanotusta ryhmärahasta kohdennetaan koulunkäyntiohjaajaresurssiin, mikä ei näy liitteenä olevasta tunti- ja erityistehtäväkehys -taulukosta. Ryhmärahasta on rekrytoitu tänä lukuvuonna 15 koulunkäyntiohjaajaa. Näistä kaksi työskentelee kiertävinä ohjaajina tukien oppilaita, joilla on jokin akuutti ohjaajan tarve tai jotka esimerkiksi tarvitsevat tukea siirtyessään erityiskoulusta tai pienryhmästä yleisopetuksen luokkaan. Erityiskouluihin ryhmärahaa ei opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeiden mukaan saa kohdentaa. Viime lukuvuoden tapaan myös tänä lukuvuonna kaikkien peruskoulujen - myös erityiskoulujen - ja lukioiden käytössä on valtion erityisavustusta koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseen. Perusopetuksessa tämä käytetään muun muassa tukiopetukseen, erityis- ja samanaikaisopetukseen sekä koulunkäyntiohjaajaresurssiin. Lukiokoulutuksessa avustuksen avulla voidaan vähentää kurssien opiskelijamäärää, lisätä yhteisopettajuutta ja tukiopetusta sekä perustaa kertaavia ryhmiä. Tuntikehyksen ja edellä mainittujen avustusten lisäksi kouluilla on käytettävissä myös monia muita hankerahoituksia, joita voidaan käyttää opetuksen ja muun toiminnan resurssointiin, opetuksen ja koulun muun toiminnan kehittämiseen, erilaisiin hankintoihin ja opettajien koulutukseen. 

Jaettu tuntimäärä vaikuttaa opetusryhmien kokoon, jotka on kuvattu Työsuunnitelman tilastotiedot -liitteessä. Opetusryhmien koon keskiarvo on alakouluissa 17,8, yläkouluissa 26,5 ja yhtenäiskouluissa 17,1. Perusopetusryhmien koko on pienentynyt alakoulussa ja yhtenäiskoulussa, yläkoulussa se on hieman kasvanut. Samassa tilastossa on kuvattuna oppilaiden määrä opetustuntia kohden, joka ottaa huomioon muun muassa jakotuntien vaikutuksen. Tämä on laskenut ala- ja yhtenäiskoulussa ja noussut yläkoulussa. Oppilasryhmien minimi- ja maksimikoko vaihtelevat kouluittain. Neljässä koulussa on vähintään 30 oppilaan ryhmä, kun taas pienemmissä kouluissa on 15 oppilaan ja sitä pienempiä opetusryhmiä. Jatkossa kun oppilasmäärä vähenee, koulujen määrä pysyy ennallaan ja asukkaat keskittyvät yhä enemmän tietyille alueille, opetusryhmien koot koulujen välillä tulevat yhä enemmän segregoitumaan. Oppilaiden yhdenvertaisten oppimisedellytysten takaamiseksi on tarpeen tehdä toimenpiteitä, joilla opetusryhmien kokoja pystytään tasaamaan eri puolilla kaupunkia. Lukion ryhmäkoot ovat perinteisesti olleet suurempia kuin perusopetuksessa. 

Lukuvuosisuunnitelman tilastotiedoissa on kuvattu myös muita tunnuslukuja. Opettajien koulutuspäivien tilastointitapaa muutettiin kolme vuotta sitten. Näiden lukujen perusteella opettajien koulutukseen osallistuminen on laskenut ala- ja erityiskouluissa ja noussut ylä- ja yhtenäiskouluissa. Korona-aikana koulutukset järjestettiin etänä, jolloin niiden kirjaaminen ESS-järjestelmään saattaa olla osin puutteellista, kun osallistuminen ei edellytä siirtymistä muualle. Toisaalta samasta syystä etäkoulutuksiin on helpompi osallistua, minkä voisi ajatella lisäävän koulutukseen osallistumista. Myös koulujen tutoropettajat antavat kouluilla erityisesti digitaaliseen osaamiseen liittyvää vertaistukea ja -koulutusta, mikä ei näy koulutuspäivien määrissä. Opettajien koulutukseen osallistumisessa on myös koulu- ja erityisesti opettajakohtaisia eroja, joka ei näy tässä tilastossa.  

Sivutoimisena hoidettujen tuntien kokonaismäärä on laskenut viime lukuvuodesta 17 tuntia. Sivutoimisena hoidettujen tuntien määrä on laskenut erityisesti alakouluissa. Erityis-, ylä- ja yhtenäiskouluissa sivutoimisena hoidettujen tuntien määrät ovat pysyneet suunnilleen samoina. Opettajakelpoisuutta vailla olevia päätoimisia opettajia on perusopetuksessa 24, joka on kolme opettajaa vähemmän kuin viime lukuvuonna. Lukiossa ei ole yhtään kelpoisuutta vailla olevaa päätoimista opettajaa. 

Vertailussa on myös oppilaiden poissaoloprosentti, joka on alakouluissa 4,8, erityiskouluissa tasan 6,1, yläkouluissa 7, yhtenäiskouluissa 5,9 ja lukioissa 6,8. Poissaoloprosentti on noussut alakouluissa ja erityiskouluissa sekä laskenut ylä- ja yhtenäiskouluissa sekä lukioissa. Poissaoloprosentti lasketaan koulukohtaisten poissaoloprosenttien keskiarvona eikä se tällöin ota huomioon oppilasmäärää. Tästä johtuen esimerkiksi pienen koulun suuri poissaoloprosentti vaikuttaa oppilasmääräänsä enemmän keskiarvoon. Korona-aika vaikutti myös poissaoloihin. Poissaoloihin puuttumiseksi ja niiden vähentämiseksi on laadittu peruskouluille yhtenäinen poissaolon portaat -toimintamalli, joka yhtenäistää sekä poissaolojen kirjaamista että erityisesti niihin puuttumista. 

Kirjattujen koulukiusaamistapauksien määrä on 79, joka on 16 tapauksessa enemmän kuin viime lukuvuonna. Myös kiusaamistapausten määriin vaikuttaa tapausten kirjaamistapa, joskin määrää voidaan kuitenkin suuruusluokaltaan pitää viitteellisenä. Myös vuoden 2021 kouluterveystutkimuksen mukaan kiusaamista viikoittain kokeneiden määrä on hieman lisääntynyt perusopetuksessa vuoden 2019 tuloksiin verrattuna. Alakouluissa 8,4 prosenttia, yläkouluissa 6,8 prosenttia ja lukioissa 0,8 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee tulevansa kiusatuksi viikoittain. Pojat kokevat tulleensa useammin kiusatuiksi kuin tytöt. Toisaalta vuoden 2021 kouluterveystutkimusten mukaan yläkoululaiset kertovat kiusaamisesta aiempaa useammin koulun aikuiselle ja siihen puuttuminen on koettu auttavan useammin verrattuna vuoden 2019 tuloksiin. Alakoululaisista pojat ovat kertoneet aiempaa useammin kiusaamisesta, mutta tytöt aiempaa vähemmän. Alakoululaisten kokemus kiusaamisen loppumisesta tai vähentymisestä kertomisen jälkeen oli vähentynyt. Kyselyyn vastanneiden porilaisten tyttöjen kehityssuunta kiusattuna olemisen osalta on samanlainen koko maan tuloksiin verrattuna. Porilaisista pojista on vastausten perusteella useampi koulukiusattuna koko maan tulokseen nähden. Porin kouluissa kiusaamisen estämiseen ja siihen puuttumiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Samoin pyritään löytämään syitä kiusaamisen lisääntymiselle.

Yläkoulujen antamien tietojen mukaan kaksi oppilasta ei saanut lukuvuoden 2020-2021 päätteeksi perusopetuksen päättötodistusta. Määrä on sama kuin viime. Molempien oppilaiden osalta on ryhdytty toimenpiteisiin ja toinen jatkaa parhaillaan perusopetuksen oppimäärän suorittamista. Päättötodistuksen saaneista oppilaista vaille jatko-opintopaikkaa jäi vain yksi oppilas ja hänelle on osoitettu muuta toimintaa. Muut oppilaat jatkoivat opiskelua toisella asteella tai aloittivat esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen. Tänä lukuvuonna tuli voimaan laki pidennetystä oppivelvollisuudesta, jonka myötä kaikille perusopetuksen päättäneille tulee löytyä jatko-opintopaikka. Lukion keskeyttäneiden määrä oli päivälukioissa 52 opiskelijaa eli viisi opiskelijaa enemmän kuin viime lukuvuonna. Keskeyttäneiden jatkosijoittumista seurataan Porin toisen asteen oppilaitosten kesken. Lukion keskeyttäneet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet ammatilliseen koulutukseen tai toiseen lukioon. Kuuden lukio-opinnot keskeyttäneen opiskelijan osalta ei ollut tietoa, mihin he ovat nyt lukio-opinnot keskeytettyään. 

Koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi edellisen lukuvuoden eli lukuvuoden 2020-2021 osalta (oheismateriaalina) 

Peruskoulut ja lukio arvioivat lukuvuosisuunnitelmissaan edellisen lukuvuoden koulu- ja kehittämistyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Koulujen tekemä arviointi on perusopetuslain 21 §:n ja lukiolain 16 §:n edellyttämää vuosittaista toimintaa, jota on toteutettu Porin opetusyksikössä usean vuoden ajan. Koulujen arviointikohteet ja vuosittaiset tavoitteet perustuvat kasvatuksen ja opetuksen kehittämisohjelmaan ja sen perusteella laadittuihin opetusyksikön vuosittaisiin tavoitteisiin. Näiden mukaiset arvioinnin osa-alueet olivat: 

  1. Vähennetään oppilaiden syrjäytymisriskiä lisäämällä heidän kouluun kiinnittymistään,

  2. Kehitetään koulujen arviointikulttuuria ja

  3. Oppimisen tuki järjestetään siten, että se vastaa oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeisiin entistä paremmin.

Lukuvuoden 2020 - 2021 koulujen toimintaa kehitettiin opetussuunnitelman ja opetusyksikön vuositavoitteiden mukaisesti. Koronapandemia vaikutti lukuvuoden 2020 - 2021 toimintaan, kun kouluilla toimittiin koronarajoitusten mukaisesti ja kaikki koulun ulkopuolinen toiminta oli keskeytetty. Koulujen omia tapahtumia, juhlia ja muun muassa lukioiden penkkarit ja vanhojen tanssit peruttiin joko järjestettiin tavanomaisesta poikkeavalla tavalla tai jouduttiin perumaan kokonaan. Koronapandemiasta seurasi myös paljon oppilaiden ja opiskelijoiden poissaoloja, kun pienistäkin oireista jäätiin ohjeiden mukaisesti kotiin. Yksittäisiä oppilaita ja opiskelijoita sekä luokkia oli etäopetuksessa joko karanteenin tai muusta syystä tehtyjen poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vuoksi. Yläkoulun oppilaat olivat etäopetuksessa maaliskuussa 2021 kolmen viikon ajan. 

COVID-pandemia toi myös lisäresurssia peruskoulujen ja lukioiden toimintaan, kun kouluilla oli käytössä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää avustusta koronapandemian vaikutusten tasoittamiseen.  Myös muita hankerahoituksia oli aiempien lukuvuosien tavoin paljon käytössä. Hankerahoituksella edistettiin muun muassa digitaalista pedagogiikkaa sekä perusopetuksessa oppimisen tukea erityisesti konsultoivien erityisopettajien avulla. Nämä kaupungin yhteiset kehittämiskohteet vaikuttavat myös koulujen kehittämistyöhön.    

Oppilaiden ja opiskelijoiden syrjäytymisriskiä vähennettiin ja kouluun kiinnittymistä tuettiin kouluissa monin eri tavoin. Koronapandemian vuoksi koulun omia toimintoja lisättiin ja monipuolistettiin kun koulun ulkopuolella ei voinut vierailla eikä kouluilla käynyt ulkopuolisia vierailijoita. Oppilaskunnan toiminta oli aktiivista koronarajoituksista huolimatta, välitunteihin lisättiin toiminnallisuutta ja piha-alueiden viihtyisyyttä lisättiin. Oppilaiden poissaoloihin puuttumista tuettiin ottamalla käyttöön perusopetuksessa Poissaolon portaat -toimintamalli. Hyvinvointia lisättiin myös tehostamalla kiusaamiseen puuttumista ja yläkoulujen luokanohjausta. Muutamassa koulussa on myös edistetty oppilaiden tunnetaitoja ja kiinnitetty huomiota positiivisen palautteen antamiseen oppilaille. Perusturvan perhetyöntekijä aloitti toimintansa muutamassa koulussa ja myös Ice Hearts -toiminnalla tuettiin Meri-Porin alueen oppilaiden hyvinvointia. Yhteisöllisyyttä lisättiin myös erilaisten tapahtumien avulla peruskouluissa ja lukioissa.

Koronan lisäksi viime lukuvuonna peruskouluissa ja lukioissa kehitettiin oppimisen ja osaamisen arviointia. Opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallituksen määräys) arviointi-lukua päivitettiin ja sen myötä myös lukioissa ja perusopetuksessa tehtiin opetussuunnitelmatyötä syksyllä 2020. Kaikki perusopetuksen opettajat osallistuivat lisäksi Arvioinnin avaimia -verkkokoulutukseen. Monessa koulussa opettajat keskustelivat yhdessä koulutuksen sisällöistä, mikä edisti omalta osaltaan koulujen yhtenäistä arviointikulttuuria. Myös lukioissa järjestettiin arviointikoulutusta. Lukuvuoden aikana myös monipuolistettiin arviointimenetelmiä, kehitettiin ja lisättiin oppilaiden itsearviointia ja muun muassa avattiin osaamisen tavoitteita, arviointimenetelmiä sekä arviointikriteereitä oppilaille ja myös huoltajille. Yhteinen koulutusteema tuki arviointikulttuurin kehittämistä. 

Peruskoulujen käytössä ollut COVID-tuki kohdennettiin lähes kokonaan oppimisen tukeen, jolle koronan vuoksi oli suuri tarve. Resurssilla lisättiin osa-aikaista erityisopetusta, tukiopetusta ja koulukäyntiohjaajaresurssia. Resurssi mahdollisti myös läksypiirien lisäämisen. Lukioissa COVID-tuella annettiin tukiopetusta, jaettiin opetusryhmiä ja järjestettiin pajoja matematiikassa ja kielissä. Myös koulujen muuta erityisopetusresurssia on viime vuosina lisätty. Tämä näkyy muun muassa erilaisten joustavien opetusjärjestelyjen, samanaikaisopettajuuden ja esimerkiksi joustavan alkuopetuksen kokeilujen lisääntymisenä. Laaja-alaisia erityisopettajia on kouluilla aiempaa enemmän, mikä mahdollistaa muulla tavoin erityisopettajien ja muiden opettajien yhteistyön. Erityisopetusresurssin lisäksi yleisopetuksen kouluissa on yhä enemmän erityisen tuen pienryhmiä ja monella koululla on kehitetty pienryhmien ja yhteistyöluokkien toimintaa. Myös pedagogisten asiakirjojen täyttämiseen kiinnitetään monella koululla huomiota. Lukiossa on käytössä aiempaa enemmän erityisopetusresurssia.

Lukiokoulutuksessa keskeistä oli myös uuden lukiolain ja sen myötä uuden opetussuunnitelman toimeenpano. Lisäksi lukiossa pohdittiin jaksojärjetyksen muuttamista, vaikka päädyttiinkin pysymään nykyisessä jaksotuksessa. Lukiossa valmisteltiin lukioiden yhdistämistä ja keskityttiin yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamiseen. 

Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2021–2022 

Lukuvuosisuunnittelun yhteydessä peruskoulut ja lukiot määrittelevät kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Koulujen tavoitteenasettelu on laadittu kasvatuksen ja sivistyksen kehittämisohjelman ja opetusyksikön vuositavoitteiden mukaisesti. Opetusyksikön vuositavoitteet ovat: 

  1. Digitalisaation edistäminen opetuksessa ja tukipalveluissa

  2. Oppilaitosten toimintakulttuurin ja opetussuunnitelmien kehittäminen

  3. Oppimisen tuen parantaminen ja monipuolistaminen

  4. Hyvinvoinnin ja koulupolun turvallisuuden edistäminen

  5. Yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten kasvu- ja oppimisolosuhteiden vahvistaminen

Tavoitteenasettelulla pyritään kertomaan muun muassa päättäjille, opetusyksikön henkilöstölle ja huoltajille, mitkä ovat koulun lukuvuoden keskeiset kehittämistavoitteet. Jokainen yksikkö kehittää omaa toimintaansa omista lähtökohdistaan ja tavoitteisiin vaikuttavat yksiköiden erityispiirteet. Konkreettisten tavoitteiden avulla pyritään löytämään myös yhteisiä kehittämiskohteita.

Digitaalisaatio on edennyt merkittävästi kouluilla ja siihen liittyvät kehittämistavoitteet ovat monipuolistuneet. Perusopetuksen tutoropettajatoiminta jatkuu kouluilla hankerahoituksen päätyttyä tukien opetuksen digitalisaatiota. Keskeistä on edelleen digitaalisten oppimisympäristöjen monipuolinen hyödyntäminen. Moni koulu mainitsee esimerkiksi Googlen työkalujen, VillE-oppimisympäristön ja Studeon oppimateriaalien hyödyntämisen ja käytön. Opettajien TVT-taitoja edistetään tutoropettajien pitämällä koulutuksella sekä osallistumalla muuhun koulutukseen. Oppilaiden TVT-taitoja edistetään TVT-opetussuunnitelman mukaisesti. Monella koululla kehitetään ensi lukuvuonna vuosiluokkien 1 - 3 oppilaiden digitaitoja, mikä omalta osaltaan tukee TVT-opsin toteutumista. Robotiikkaa ja ohjelmointia lisätään opetukseen ja erityisopetuksessa hyödynnetään digitaalisia työkaluja, kuten digitaalisia kommunikaatiovälineitä. Myös arvioinnissa hyödynnetään sähköisiä tylökaluja, kuten Qridiä ja Wilmaa. Opetuksen ja arvioinnin lisäksi digitalisaatiota hyödynnetään viestinnässä ja opettajien yhteisessä työskentelyssä. Lukiossa edistetään opiskelijoiden digitaitoja sekä uudistetaan laitteita. 

Peruskoulujen toimintakulttuurin kehittämisessä panostetaan tänä lukuvuonna monessa koulussa edelleen arviointikulttuurin yhdenmukaistamiseen. Kehittämiskohteina ovat mm. päättöarvioinnin kriteereiden käyttöönotto ja arvioinnin läpinäkyväksi tekeminen. Kouluissa kehitetään myös monia yhteisöllisyyttä edistäviä asioita, kuten tiimityötä, me-henkeä, yhteisopettajuutta ja muuta opettajien välistä yhteistyötä. Toejoen koulussa ja Ruosniemen koulussa sekä Porin lyseon koulussa ja Porin suomalaisen yhteislyseon koulussa työskennellään koulujen toimintakulttuurien yhdistämiseksi tulevien yhdistymisten vuoksi. Lukiossa yhteistä toimintakulttuuria edistetään lisäämällä opiskelijoiden osallisuutta ja muun muassa yhteisopettajuutta.

Oppimisen tuen kehittämiseksi kaikki perusopetuksen opettajat osallistuvat tänä lukuvuonna Kolmiportaiseen tukeen liittyvään verkkokoulutukseen, jota moni koulu hyödyntää keskustellen siitä työyhteisössä. Tärkeää on kolmiportaisen tuen käytänteiden ja pedagogisten asiakirjojen yhdenmukaistaminen. Oppimisen tuen parantamiseksi erityisopettaja- ja ohjaajaresurssia pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla ja tarpeen mukaan joustavasti. Yksittäisissä kouluissa kehitetään strukturoinnin käytänteitä, eriyttämisen tapoja ja painoalueittain opiskelua. Neljässä koulussa on kehitteillä oma oppimisen tuen apuvälineiden lainaamo. Lukiossa jatketaan tukipajojen järjestämistä eri oppiaineissa ja muun muassa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. 

Oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta edistetään kouluissa tukemalla erilaisten turvallisuuteen liittyvien taitojen, kuten tunne-, vuorovaikutus- , turva- ja liikenneturvallisuustaitojen oppimista. Oppilaiden kokeman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää edistää myös oppilaiden osallisuutta. Kouluille on tullut viime aikoina monia uusia oppilaiden hyvinvointiin liittyviä työntekijöitä, kuten perhetyöntekijöitä, koulunuorisotyöntekijä ja koulutukihenkilö, joiden roolia kouluilla muodostetaan tulevan lukuvuoden aikana. Keskeistä on edelleen kiusaamiseen ja oppilaiden poissaoloihin puuttuminen. Lukiossa turvallisuutta edistetään muun muassa päivittämällä turvallisuussuunnitelma ja opiskelijoita osallistamalla järjestyssäännöt.

Yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten oppimisen edellytysten tukemista lähestytään kahdesta eri näkökulmasta. Osa tavoitteista liittyy oppilaiden erilaisista olosuhteista tai oppimistavoista aiheutuvien osaamis- ja muiden erojen tasaamiseen. Tällaisia ovat muun kerhotoiminnan ja välituntitoiminnan järjestäminen, läksypiirien järjestäminen oppimisen tuen ja eriyttämisen järjestäminen erilaisten tarpeiden mukaan sekä esimerkiksi lukutaidon ja lukemisen kulttuurin edistäminen. Toinen näkökulma liittyy yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteuttamiseen, syrjinnän ehkäisemiseen ja siihen, että jokainen oppilas ja opiskelija voi olla koulussa juuri sellainen kuin hän on.

Ehdotus

Esittelijä

  • Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslauta päättää hyväksyä koulujen toimintakalenterit ja lukuvuosisuunnitelmat lukuvuodelle 2021-2022.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Peruskoulut

Muutoksenhaku

Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen

Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, sekä Porin kaupungin jäsen.

Päätöksen tiedoksianto ja oikaisuvaatimusaika

Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan sekä kuntayhtymän kuntalain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen pöytäkirja tai viranhaltijapäätös siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua pöytäkirjanotteen lähettämisestä kirjeellä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai kolmantena päivänä pöytäkirjaotteen lähettämisestä asianomaisen suostumuksella sähköisenä viestinä. Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Oikaisuvaatimuksen sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.

Oikaisuvaatimuskirjelmä on allekirjoitettava.

Oikaisuvaatimuksen käsittelemiseksi kirjelmässä on ilmoitettava vaatimuksen tekijän nimi ja postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset vaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa.

Oikaisuvaatimuksen perille toimittaminen

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteeseen:

Porin kaupungin kirjaamo
PL 121
28101 PORI

Käyntiosoite:   Otavankatu 5 A, 3 krs.
Vaihde:           (02) 621 1100
Kirjaamo:        (02) 623 4470
Faksi:             (02) 634 9417
Sähköposti:     kirjaamo@pori.fi