Tekninen lautakunta, kokous 15.9.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 193 Teknisen lautakunnan lausunto: Sunniemenranta 19. ja Isojoenranta 18. kaupunginosien asemakaava ja asemakaavan muutos 609 1679

PRIDno-2019-501

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heli Välimaa, ympäristösuunnittelija, heli.valimaa@pori.fi

Perustelut

Porin kaupunki on asettanut Sunniemenrannan uuden kaupunginosan 1. asemakaavan 2. luonnoksen nähtäville ajalle 17.10. – 18.11. 2019. Kaavamuutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9.6. – 27.6.2016 ja uudelleen  23.11. – 22.12.2017 yhdessä ensimmäisen asemakaavaluonnoksen kanssa.

Kaavaluonnos, noin 150 ha, sisältää Isojoenrannan itäosan ja koko Sunniemenrannan tulvasuojeluun liittyvät kaavaratkaisut ja uuden asuinalueen keskustapalvelujen lievealueella. Tulvasuojelun suunnittelua ja asemakaavan valmistelua on tehty samanaikaisesti. Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushankkeen lupahakemus on  vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.

Kaupunkisuunnittelu pyytää nyt asemakaavan luonnosaineistosta ennakkolausuntoa.

Liiteasiakirjojen lisäksi kaavaluonnoksen havainneaineistona on 3D-malli, joka löytyy kaupunkisuunnittelun internetsivulta https://www.pori.fi/porin-kaupunkisuunnittelu/kaavat/asemakaavat

Ehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio

Ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunnan kaavaluonnoslausunnon näkökulmat liittyvät joukkoliikenteeseen, eläintalouteen, päiväkodin ja uimarannan sijaintiratkaisuihin, viherrakenteeseen sekä rakennusten jätehuoltoon ja energiatekniikkaan. Rakennusvalvonnan osalta lausuttava koskee tonttijakoa, kiinteistönmuodostusta ja osoitejärjestelmää.

Lautakunta päättää antaa luonnoksesta seuraavan ennakkolausunnon:

Tonttijako ja kiinteistönmuodostus

Tonttijaon sitovuudesta tulee määrätä asemakaavassa. Asemakaavaluonnoksesta puuttuu merkintöjen ja määräysten yhteydestä maininnat tonttijaosta ja sen ohjeellisuudesta tai sitovuudesta. AO-131:n määräys, että korttelin tonttien lukumäärä pitää olla vähintään sama kuin ohjeellisten kaavayksiköiden lukumäärä, aiheuttaa tonttijaossa koko korttelia koskevan neuvottelutilanteen. Ainoa tapa turvata maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja samalla toteuttaa asemakaavamääräyksen sisältöä, on toteuttaa tonttijako koko korttelia koskevana. Samalla sulkeutuu pois sinänsä laillinen mahdollisuus tehdä sitova tonttijako vain osaan korttelia.

Asemakaavalla on paikoin osoitettu suuria kortteleita sekä muodoltaan ja kooltaan erikoisia tontteja, joista alueen rakentuessa saattaa seurata liikenteellisiä haasteita. Katujen kapeus ja kääntöpaikkojen puute herättää kysymyksiä. Liittymät ovat ahtaita ja pihakatuihin on pakkautunut monen tontin liikenne. Tonttien muoto ja olemassa olevat sähkölinjat saattavat aiheuttaa haasteita myös muutaman tontin rakennettavuudelle supistaen merkittävästi niiden rakennusalaa, ellei olemassa olevia sähkölinjoja siirretä.

Vesihuollon osalta kaikki nykyinen vesihuolto ei osu yleisille alueille. Jos vesihuolto tulee sijoittumaan korttelialueelle, sille pitää asemakaavassa varata kulku ja varmistua, ettei kyseinen määräys ja merkintä supista liikaa rakennusalaa. Esimerkiksi urheilukentän vieressä menee vesijohto PL- ja AR-korttelien läpi.

Osoitejärjestelmä

Osoitejärjestelmän ylläpidossa pyritään selkeyteen ja yksilöivyyteen muun muassa samoja tai samankaltaisia nimiä välttämällä. Kaavaluonnoksen nimistössä on Ihantolankuja. Porissa Viikinäisissä on jo käytössä kadunnimet Ihantolanlenkki, Ihantolanpiha ja Ihantolanpolku. Ihantola- alkuiset kadunnimet viittaavat selkeästi Viikinäisten alueeseen ja samankaltaisen nimen luomista toisaalle pitää välttää. Vastaavasti Kisalantien osalta voidaan todeta, että Pihlavassa ja naapurikunnassa Ulvilassa esiintyy Kisatie. On tarpeen tarkastella voiko nimet sekoittua toisiinsa. Selkeintä ja yleisen turvallisuuden kannalta riskittömintä on keksiä ko. kadulle uusi yksilöivämpi nimi.

Oma lukunsa luonnoksessa ovat -polku loppuiset kadunnimet, joille löytyy nimipari -tie loppuisista nimistä toisaalla kaupungissa tai naapurikunnassa: Kulmalanpolku – Kulmalantie (Impola), Katavistonpolku – Katavistontie (Koivula) ja Katavistonkuja (Ahlainen), Jokelanpolku – Jokelantie (Ulvila ja Eurajoki), Luodonpolku – Luodontie (Väinölä) ja Aallonpolku – Aallontie (Lankoori, Luvia). Edellä mainitut nimet tulee osoitejärjestelmän selvyyden ja yksilöivyyden sekä yleisen turvallisuuden takia muuttaa yksilöivämmiksi. Myös nimettyjen katujen rajat – alku ja loppupisteet - tulee merkitä selkeästi.

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen näkökulmasta, vaikka kaava-alue toteutuisi täysimääräisesti, avoimen joukkoliikenteen tarjonta uudelle Sunniemen alueelle on epätodennäköistä luontevien ajoreittien puuttumisen ja vähäisen asukaspohjan takia. Palveluasumisen sijoittaminen vailla joukkoliikenneyhteyksiä sekä kauppapalveluja olevalle alueelle ei myöskään tunnu tarkoituksenmukaiselta.

Eläintalous

Alueella sovitetaan yhteen maataloutta ja asutusta. Eläintalouteen liittyvää kaavamääräystä ATY-7 on tarpeen vielä tarkentaa muuttamalla maininta ”eläinjätteen käsittelysuunnitelmasta” muotoon ”eläintaloudesta syntyvän jätteen käsittelysuunnitelma”. Lisäksi eläintalouden perustamisen/laajentamisen yhteydessä tulee tontilla olla osoitettuna riittävät jaloittelualueet, joiden vähimmäisetäisyys naapurikiinteistöön tulee kaavassa määritellä.

Uimaranta, hulepainanteet ja viherrakenne

Uimarannan sijoittaminen virtaavan joen rannalle asettaa haasteita erityisesti uimarannan turvallisuudelle. Suunnittelussa uima- ja veneilyturvallisuus (uimarien kannalta) tulee huomioida. Vähimmäistasona voidaan pitää sellaista uimarantaa, joka täyttää henkilöturvallisuuden ja terveellisyyden kannalta välttämättömät vaatimukset eri käyttäjäryhmät huomioiden. Myös päiväkodin leikkialueen turvallisuus suhteessa hulevesien viivytyslammikoihin ja tulvauomaan tulee taata. Lisäksi huomiota kiinnittää hulepainanteiden melko korkea veden keskisyvyys. Painanteiden toteutuksessa on tärkeää ottaa huomioon niiden virkistysarvo. Karttateknisesti hulevesialueet tulee esittää luonnoksessa käytettyä merkintää havainnollisemmin. Yleisellä tasolla kaavaluonnoksen viherrakenteesta lautakunta nostaa esiin paikoin hyvin kapeaksi jäävät viheralueet.  

Jätehuolto ja energiatekniikan ratkaisut

Rakentamistapaohjeissa on jätehuollon osalta ristiriitaisuuksia. Jätehuoltoratkaisu AL- ja AR-korttelialueilla on rajattu tiukasti keskitetyksi jätelajitteluksi. Jäteastioiden sijoittaminen paloturvallisesti asiattomilta suojattuun paikkaan, mieluiten katettuun haittaeläimiltä suojattuun tilaan talousrakennusten yhteyteen ei mahdollista syväkeräysjärjestelmää, johon rakentamistapaohjeiden kuvassa viitataan. Myös maininta ”Yhdyskuntajätteen polttaminen tai maahan hautaaminen omalla kiinteistöllä on Porin alueella kielletty” on tarpeeton, sillä polttaminen ja hautaaminen on kielletty jätelain mukaan koko Suomessa.

Rakentamistapaohjeiden energiatekniikkaosiossa mainitaan kiinteistökohtainen tuulivoimala, joskaan sellaisen rakentamista ei suositella. Lautakunta toteaa, että voimalan toiminta saattaa olla ympäristöluvanvaraista.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Pentti Klemetti, pentti.klemetti@pori.fi

Perustelut

Sunniemenrannan 19.kaupunginosan 1. asemakaavan ja Isojoenrannan 18.kaupunginosan asemakaavan muutoksen ehdotuksen nähtäville asettaminen.

Porin kaupunginhallituksen päätöksellä 610§ 10.9. 2012 käynnistettiin Isojoenrannan ja Sunniemen  alueiden tulvasuojelun valmistelu. Asiaan liittyy myös tarve poistaa tai vähentää rantasortumavaaraa Harjunpäänjoen alajuoksun varrella sijaitsevissa kiinteistöissä. Alueen tulvasuojelun eri vaihtoehdot on luonnossuunnitelmilla ja kustannusarvioilla  tutkittu v 2014-2016, minkä jälkeen toteutukseen valittu tulvasuojeluvaihtoehto on otettu asemakaavan valmistelun lähtökohdaksi.  

Sunniemenrannan 1.asemakaavan valmistelu on käynnistetty Porin kaupunkisuunnittelupäällikön viranhaltijapäätöksellä 40§ / 2016 ja välittömästi sitä seuranneella vuorovaikutteisella osallistamis- ja arviointisuunnitelman laatimisella 2016. Alueen suunnittelutilanteen lähtökohtina ovat olleet em tulvasuojeluratkaisun lisäksi alueella voimassa olevat maakuntakaavat ja Porin Kantakaupungin yleiskaava 2025. Asemakaavaluonnos on laadittu niitä noudattaviksi. Pääosalle aluetta laaditaan 1.asemakaava. Asemakaavan laatimisprosessi on ollut esillä lakisääteisissä kaavoituskatsauksissa v 2017 lähtien. Kaavoituksen yhteydessä on sekä tilattu konsulttiselvityksiä että tehty selvityksiä kaupungin omana työnä. Selvityksiä on tehty ennustettavista asukasmääristä, elinkeinokehityksestä, tulvasuojelusta, teknisistä verkostoista, hulevesistä, maanomistustilanteesta, vesirakentamisen vaikutuksista vesiluontoon, kaavan muista luontovaikutuksista, maisemavaikutuksista sekä virkistys- ja kulttuurihistoriallisista arvoista alueella.

Sunniemenrannan asemakaava-alue sijaitsee Harjunpäänjoen eteläpuolella ja Kokemäenjoen itäpuolella vasten Ulvilan rajaa. Alue on kooltaan n 150 ha ja v 2020 pääosin peltoaluetta, lähinnä jokien rannat ovat asuttuja. Alueen kaikki sisäiset tieyhteydet sekä yhteydet Porin keskustaan ja Ulvilan suuntaan tarvitsevat merkittävää kehittämistä. 

Kaavan mukaisesti rakennettuna Sunniemenrannasta tulee pientalovaltainen asuinalue, jossa asumiseen lomittuu elinkeinoja ja virkistysalueita erityisesti pitkin uuden kääntöuoman länsirantaa . Asemakaava osoittaa alueen tulvasuojelu- ja kuivatusratkaisut.  Alueelle kaavoitetaan 119 uutta omakotitonttia ja 49000 rivitalokem2. Alueen asukasluku voisi nousta vähitellen n 1100 asukkaaseen. Alueella jo toimiville eläintalous- ja puutarhaelinkeinoille on kaavassa varattu omat kaavayksiköt . Myös alueen suurmaanomistajalle jää iso 13 ha peltolohko maatalouselinkeinon harjoitukseen ja kaukaisemman tulevaisuuden kaavavarannoksi. Sille mahtuisi n 100 lisäasuinpaikkaa, joiden rakentamisen jälkeen alueen asukasmäärä voisi kohota n 1500 henkilöön. Alueen asukaspohja ei riitä muille julkisille palveluille kuin korttelipäiväkodille, jolle on kaavatontti piirretty.

Sunniemenrannan 1.asemakaavan vahvistuessa avautuu mahdollisuus toteuttaa Harjunpäänjoen vesitaloushanke elvytysinfrahankkeen tapaan. Tulvasuojelurakentamisen kustannusten jaosta (Pori 52%, valtio 48%) on jo v 2016 tehty Porin kaupungin ja Varsinais-Suomen elyn välillä. Sunniemenrannalle rakennetaan uusi alueinfra niin nykyisille kuin tuleville uusillekin asukkaille. Myös aluekuivatus täytyy uusia pintavettä viivyttäväksi järjestelmäksi, koska alueen vanhat kuivatusreitit menetetään tulvapatojen rakentamisen takia.    E-S aluehallintovirasto on myöntänyt Porin kaupungille vesiluvan Harjunpäänjoen vesitaloushankkeen rakentamiseksi v 2018 tehdyn lupahakemuksen mukaisesti 20.5. 2020 normaalein valitusajoin. Vesilupa on voimassa neljä vuotta rakennustöiden aloittamisesta alkaen.

Sunniemenrannan asemakaavan valmistelu on tehty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän osallistamismenettelyn  mukaisesti.  Yhteisölausuntoja on pyydetty ja saatu Isojoenrannan kiinteistönomistajat ry:ltä, Pori Energialta, DNA oyj:ltä, Porin vedeltä, Porin kaupungin Tekniseltä toimialalta, Ympäristö- ja Lupatoimialalta, Satakunnan Museolta, Varsinais-Suomen ely-keskukselta ja Satakuntaliitolta. Satakunnan pelastuslaitokselta on pyydetty muttei ole saatu lausuntoa. Kaava-aineistoa on kehitetty lausuntojen mukaisesti. Kaavaselostus sisältää kaavahankkeen tiivistelmän ja kaikki laaditut asemakaavan vaikusten arvioinnit.

Asemakaavan valmistelijat ovat v 2017-2019 laittaneet kaavan luonnosasiakirjat kahdesti nähtäville internetiin ja pitäneet useita julkisia esittelytilaisuuksia maanomistajille sekä käyneet erillisneuvotteluita niitä pyytäneiden kanssa. Alueen nykyiset asukkaat ovat antaneet palautetta vaihtelevasti: osa ei ole reagoinut lainkaan ja osa on ollut helppo ottaa kaavavalmistelussa huomioon. Jokirantoihin liittyvät muutokset ovat olleet rannan asukkaille selvästi vaikeampia hyväksyä ja yhdessä tapauksessa vuorovaikutus on kriisiytynyt rikosilmoitukseksi ja hallintokanteluksi asti. Vuonna 2019 ratkaistut, kaavan tähänastisiin valmisteluvaiheisiin liittyneet oikeusprosessit ovat kuitenkin päättyneet siten, että Porin kaupungin edustajien on todettu tehneen kaavan ja vesitaloushankkeen valmistelua asianmukaisesti, eikä tuomioita eikä muita pakkotoimia ole määrätty.

Teknisen toimialan maapolitiikka-tiimi on valmistellut uuden Harjunpäänjoen kääntöuoman alle jäävien yksityisten omistamien maiden maanvaihdot ja korvaukset sekä käynyt neuvottelut maankäyttöoikeussopimuksista yksityisten omistamille maille rakennettavia tulvapatorakenteita varten.  Suurin osa Kokemäenjoenrannan maanomistajista on allekirjoittanut maankäyttösopimukset, mutta muutama ei ole, joten heidän osaltaan alueen tulvasuojelun toteuttaminen edellyttää Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräystä tarvittavan käyttöoikeuden luovuttamisesta. 

Alueen tonttijako laaditaan sitovana ja erillisenä. Alueen laajuuden takia tonttijakokartat joudutaan tekemään alueen kiinteistönomistajilta tulevien toimeksiantojen mukaisessa aikataulussa. 

Asemakaavaehdotus on tarkoitus tuoda nähtäville heinäkuussa 2020, tavoitteena asemakaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa vuoden 2021 alussa. Asemakaavaluonnokseen on Satakuntaliiton pyynnöstä lisätty kaavoittajan ehdotus mahdollisesta Sunniemenrannan aluerakentamisen toteutusaikataulusta sekä selostus eri infratöiden yhteensovittamisen tarpeesta alueella. Alueinfran rakentamisaikataulusta kuitenkin päätetään kaupungin talousarvioprosessissa ja yksityiskohtaisemmin Teknisellä toimialla.

Linkki asemakaavan 3D-havainnekuva-aineistoon internetissä on https://pori.maps.arcgis.com/apps/CEWebViewer/viewer.html?3dWebScene=4cec5f6596994936b78e21f6e517ceba

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää asettaa Sunniemenrannan 19.kaupunginosan 1.asemakaavan ja Isojoenrannan 18.kaupunginosan asemakaavan muutosehdotuksen kesäajan takia julkisesti nähtäväksi 60 päivän ajaksi ajalla 6.7.2020 – 6.9. 2020 ja pyytää siitä seuraavien yhteisöosallisten viralliset lausunnot: Satakuntaliitto,· Varsinais-Suomen ELY -keskus,· Porin kaupunki Tekninen lautakunta, Ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunta,· Porin vanhusneuvosto, Porin nuorisolautakunta, Porin vammaisneuvosto, Satakunnan Museo,· Pori Energia Oy Energiayksikkö, ·Pori Energia Sähköverkot Oy, · Porin Vesi, · DNA Oy Länsi-Suomi, ·Väylävirasto, Satakunnan pelastuslaitos,· Ulvilan kaupunki, · siirtopaineviemärin omistaja Jokilaakson ymäristö oy, Huittinen, Lausuntojen, viranomaisneuvottelun ja mahdollisten muistutusten käsittelyn jälkeen asemakaava tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen Porin kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Heli Välimaa, ympäristösuunnittelija, heli.valimaa@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti 22.6.2020 asettaa Sunniemenrannan 19.kaupunginosan 1.asemakaavan ja Isojoenrannan 18.kaupunginosan asemakaavan muutosehdotuksen nähtäväksi 60 päivän ajaksi ja pyytää siitä muun muassa ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunnan lausunnon.

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Lautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon:

Ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunnan kaavaluonnoslausunnon näkökulmat liittyivät joukkoliikenteeseen, eläintalouteen, päiväkodin ja uimarannan sijaintiratkaisuihin, viherrakenteeseen, rakennusten jätehuoltoon ja energiatekniikkaan, tonttijakoon, kiinteistönmuodostukseen ja osoitejärjestelmään. Kaavaehdotuksesta lautakunta toteaa vielä seuraavaa:

Kaavaehdotuksessa on monipuolisesti tarkasteltu poikkeuksellisen kaavahankkeen vaikutuksia ja mahdollisuuksia muun muassa biodiversiteetin lisäämisen kannalta. Myös vaikutukset vaelluskalakantoihin on dokumentoitu hyvin, koska Harjunpääjoen suun siirto tulee aiheuttamaan vaelluskaloille ongelmia niiden nousuvaelluksen aikana. Samoin alunamaiden vaikutukset on riittävästi huomioitu.

W-2 -määräyksessä todetaan, että juoluan sisäjärven veden laatu tai vesikasvillisuus eivät saa aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ympäristölle. Epäselväksi jää kuitenkin, miten viihtyvyyshaitta määritellään ja mitä tapahtuu, jos viihtyvyyshaitta todetaan.

Uuden uoman kaivaminen on massiivinen maansiirto-operaatio, joka tulee aiheuttamaan omat, rakennusaikaiset ympäristövaikutuksensa lähiympäristöön. Kaavaselostuksesta tämä osio puuttuu.

Venevalkama-alueella tulee olla mahdollisuus säilyttää myös soutuveneitä.

Kaavaselostuksessa mainitaan, että kaava-alue kuuluu hallinnollisesti Porin kalastusalueeseen. Hallinnoiva taho on lainsäädäntömuutoksen vuoksi vuodesta 2019 lähtien ollut nimeltään Porin kalatalousalue.

ATY-7 ja MT-2 kaavamerkintöihin sisältyvästä aitaamismääräyksestä lautakunta toteaa, että vireillä olevassa rakennusjärjestyksessä edellytetään ulkotarhan suojaetäisyydeksi naapurin pihapiiristä vähintään 50 metriä.

Rakentamistapaohjeisiin ei jätehuollon osalta ole tehty muutoksia luonnosvaiheen jälkeen eli niissä on edelleen ristiriitaisuuksia. Jätehuoltoratkaisu AL- ja AR-korttelialueilla on rajattu tiukasti keskitetyksi jätelajitteluksi. Jäteastioiden sijoittaminen paloturvallisesti asiattomilta suojattuun paikkaan, mieluiten katettuun haittaeläimiltä suojattuun tilaan talousrakennusten yhteyteen ei mahdollista syväkeräysjärjestelmää, johon rakentamistapaohjeiden kuvassa viitataan. Myös maininta ”Yhdyskuntajätteen polttaminen tai maahan hautaaminen omalla kiinteistöllä on Porin alueella kielletty” on tarpeeton, sillä polttaminen ja hautaaminen on kielletty jätelain mukaan koko Suomessa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

  • Elisa Laine, tonttipäällikkö, elisa.laine@pori.fi
  • Eija Riihimäki, vs. liikenneinsinööri, eija.riihimaki@pori.fi
  • Sanna Välimäki, infrajohtaminen toimintayksikön esimies, sanna.valimaki@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on päättänyt 22.6.2020 (§ 364) asettaa Sunniemenranta 19. ja Isojoenranta 18. kaupunginosien asemakaava ja asemakaavan muutos 609 1679 , päivätty 24.6.2020 nähtäväksi vähintään 60 päivän ajaksi ja pyytää muun muassa teknisen lautakunnan lausunnot, minkä jälkeen asia viedään kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi. Asian aiempi käsittely on nähtävillä historiatiedoista.

Infrajohtamisen lausunto: 

"Katualueilla olevia kevytliikenneväyliä ei yleensä osoiteta kaavassa erikseen, vaan katualueella varataan vain riittävästi tilaa kaikille tarvittaville toiminnoille. Mikäli kevytliikenneyhteys osoitetaan kaavassa ohjeellisena, tulee kaavamääräyksissä tuoda esille, että merkintä on ohjeellinen ja lopulliset ratkaisut tehdään kadun suunnittelun yhteydessä. Kaavamääräyksissä ei nyt ole merkinnän selitettä. 

Karjasillantien jatkeena oleva silta olisi tärkeä varata vain kevyelle liikenteelle. Moottoriajoneuvojen ajoyhteys Sunniemen alueelle tulisi osoittaa Holmintien – Piisaminpuiston – Holminpuiston kautta Asontielle. Mikäli Karjasillantien silta edelleen säilytetään kaavassa katuyhteytenä, tulee sille varattua aluetta leventää, jotta myös pyörätie mahtuu varatulle alueelle. 

Asontien varrella olevan pyörätieyhteyden tulee olla jatkuva, eli Sunniemenkadun itäpuolella olevalle katuosuudelle tulee varata tila pyörätielle, ja avo-ojamerkintä tulee siirtää pyörätien ja kortteleiden 15 ja 16 väliin siten, että puistokaista muutetaan katualueeksi. 

Lohiapajantie olisi hyvä osoittaa pp/t -merkinnällä, jolloin kääntöpaikkaa ei tarvittaisi kadun loppupäässä. 

Korttelin 27 AL-74-tonttien eteläinen liittymä Sunniemenkadulle on huonossa paikassa näkemien kannalta. Vähintäänkin tulisi osoittaa näkemäalue tonteille. 

Sunniemenkadun vieressä kulkeva kevytliikenneväylä tulee sisällyttää katualueeseen pohjoisen suunnasta LV-9 korttelin eteläpäähän saakka. Lisäksi kevytliikenneyhteyden jatko Sunniemenpuiston kautta Kotolantielle tulee osoittaa valkoisena pp-yhteytenä ja puistokaistaletta tulee leventää vähintään 8-metriseksi. Loppuosuudelta puistoalueelta pp-merkinnän voi ottaa pois. 

Korttelin 8 eteläpuolella oleva kapea puistokaista tulee liittää tontin osaksi (istutusalueeksi). 

Asontien varrella oleva kevytliikenneyhteys tulee osoittaa kaavan loppuun saakka idän suuntaan. Katualueen tulee toisin sanoen jatkua yhtä leveänä loppuun asti (myös sillan osuudella). 

Esankujan ja Asontien välissä oleva pp/t -väylä tulee osoittaa leveämpänä, min. 8 metriä. Samoin kaikki pp-merkinnällä olevat kapeat väyläosuudet, jotka on tarkoitettu kuivattaa avo-ojin, tulee olla min. 8 metriä leveitä. 

Korttelin 11 ulkoleikkialueet ja pysäköinti on osoitettu VU-kaavayksikköön. Rakennus- ja ylläpitovastuiden vuoksi tulee päiväkodin leikkialueet osoittaa tontille. Korentopuistoon on osoitettu julkinen leikkipaikka. Pysäköintialue tulee osoittaa kaavassa LP-merkinnällä. Pysäköinnille on selkeä tarve urheilukentän ja päiväkodin vuoksi eikä pysäköintiä tule osoittaa puistoon.  

AL-74 kaavamääräyksen sisältöä tulee tarkentaa siten, että määräyksestä käy ilmi, tarkoittaako määräys liike, ja toimisto painotteista, vai asumispainotteista liiketoimintaa. Liike- ja toimistopainotteisen toiminnan tulee sijaita pääväylien varrella. Mikäli käyttötarkoituksen on tarkoitettu olevan rivitalopainotteista asumispalvelua, tulee huomioida, että sille ei todennäköisesti riitä kysyntää, jos tontit muodostavat palvelurakentamisen keskittymää sijaitessaan toistensa välittömässä läheisyydessä. 

AO-131 kaavamääräyksen mukaista rakentamisoikeuden määrää tulee selventää siten, että tehokkuusluvulla lasketun rakennusoikeuden jäädessä pienemmäksi kuin 400k-m2, käy selvästi ilmi, kumpaa rakennusoikeuden määrää sovelletaan, kaavakartalla osoitettua tehokkuusluvulla osoitettua, vai kaavamääräyksen sisään kirjattua kokonaiskerroslukua. 

Holminjuovan ranta-alueelle tulee jättää leveämpi, yhteensä noin 9 metrin vihervyöhyke huoltotoimia varten vielä rakentamattomille kohdin, koska ranta on sortumavaarainen, kuten kaavaselosteessa todetaan. Olisi hyvä laittaa rantaan kaavamerkintä puistopolusta, jolloin sen mahdollinen rakentaminen olisi yleisesti hyväksyttyä. 

Kaupungin viherrakentamisen keinoilla yksityisyyden säilyttäminen polkuverkostoa toteutettaessa ei onnistu kapeilla viheralueilla, joissa polkulinjaus on heti tonttien takana ja muu viheralue on osoitettu hulevesien hallintaan.  

Haravapuiston osaan välillä Asonpolku-Vekkulinpolku ei mahdu maisemaa pehmentäviä puita AR-tonttien, korttelit 2 ja 12, ja ojan väliin. Myös puistokäytävä sijoittuu melkein kiinni korttelin 2 tontteihin ja siten vaikuttaa tonttien yksityisyyden tunteeseen. Onnistuneen luonnonmukaisen viheralueen toteuttamiseksi tarvittaisiin 5 metriä lisää leveyttä. 

MT-alueen etelä- ja länsipuolella olevaa viherkaistaa tulisi leventää 5 metriä, jotta ojan huoltotoimenpiteet voidaan hoitaa pääsääntöisesti viherkaistalla kadun sijaan. 

Uusi-Harjunpäänjokeen rajoittuvan MT-alueen reunaan on kaavaehdotuksessa esitetty kapea viherkaista. Kapeutensa takia sitä ei voi hyödyntää. MT-alue tulee ulottaa E-w1 -alueelle. 

Rysäpuiston V3-alueella on kaavamääräyksessä todettu, että alueelle voi rakentaa rakenteellisia aitoja. Tämä tekstiosuus tulee poistaa, koska alue on tarkoitettu yleiseen virkistyskäyttöön. V3-alueelle ei ole ehdotuksessa osoitettu puistokäytävää. Kaavaselostuksessa tulee kuitenkin mainita, että puistokäytävän rakentaminen on myöhemmin mahdollista.  

Kortteleiden 33 ja 35 välillä olevaa puistokaistaa tulee leventää. 

E-19 alueelle tulee osoittaa mahdollisuus läjittää myös katualueilta tulevia maamassoja. 

Katujen nimeämisessä on epäloogisuutta, Sunniemenkatu on nimetty katu-päätteiseksi ja kaikki muut tie- päätteisiksi kadunnimiksi. 

Valtaojien kunnossapidon helpottamiseksi tulisi puistoalueilla olevat ohjeelliset puistokäytävät sijoittaa ojien läheisyyteen. Esim. korttelin 20 eteläpuolella olevalla puistoalueella puistokäytävä olisi hyvä sijoittaa ojan läheisyyteen.  

Asemakaavaselostuksen kappaleessa 6.17 Kuivatus ja hulevesirakentaminen asemakaava-alueella on esitetty, että Porin kaupunki hakee ojituksen toteuttamiselle ympäristösyistä vesilain 5.luvun 3§ edellyttämän vesiluvan ennen ojitustöiden aloittamista. Tekninen toimiala tulee kuitenkin ensin pyytämään Ely-keskukselta lausuntoa vesilainmukaisen luvan tarpeesta, koska kaavassa esitettyjä toimenpiteitä ja käytäntöjä noudattamalla katsomme, ettei vesilaissa esitettyä pilaantumista vesialueelle pääse tapahtumaan. 

Asemakaavan myötä kaava-alueella sijoittuville yksityisille maanomistajille aiheutuu kaavan johdosta merkittävää ansiotonta arvonnousua. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maanomistajat ovat velvollisia osallistumaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Näitä sopimusneuvotteluja ei ole vielä kaikkien maanomistajien kanssa aloitettu, joten kaavaa ei tule viedä hyväksymiskäsittelyyn ennen kuin maankäyttökorvauksista on kaikkien kaavan johdosta merkittävää hyötyä saavien maanomistajien kanssa sitovasti sovittu."

Ehdotus

Esittelijä

  • Marko Kilpeläinen, toimialajohtaja, tekninen toimiala, marko.kilpelainen@pori.fi

Tekninen lautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon asemakaavan ja asemakaavan muutoksesta 609 1679.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelu (Pentti Klementti)

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.