Tekninen lautakunta, kokous 2.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 253 Porin kaupunginvaltuuston vuonna 2010 tekemän investointipäätöksen toimeenpano: Kirkkokankaantien keskeneräisen katuvalaistusrakentamisen loppuunsaattaminen, valtuustoaloite, Esa J. Anttila

PRIDno-2021-382

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuutettu Esa J. Anttila jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan aloitteen:

Porin kaupunginvaltuusto teki budjettikokouksessaan  joulukuussa 2010 investointipäätöksen, jonka mukaan Kirkkokankaantielle rakennetaan, kolmen vuoden hankkeena, katuvalaistus.

Kyseinen tie on n. 4,8 km pitkä ja on useamman kylän asukkaiden sekä vapaa-ajanasujien lyhin ja luonnollinen kulkureitti kaupunkikeskustan ja kylien välillä.

Valaistuksen rakentaminen aloitettiin viiveellä. Rakentamista tehtiin kolmena vuonna, viimeinen osuus vuonna 2014. Työstä jäi tekemättä vajaa 2 km.

Tien huonon peruskunnon ja muiden puutteiden takia katuvalaistuksen rakentaminen koko tien osalta on erittäin perusteltua.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen suomin oikeuksin esitän, että kaupunginhallitus selvittää, miksi kaupunginvaltuuston, Kirkkokankaantietä koskevaa investointipäätöstä vuodelta 2010 ei ole toimeenpantu.

Kaupunginhallitus osoittaa tekniselle toimialalle kohteeseen riittävän rahoituksen niin, että rakentamista voidaan jatkaa kiireellisellä aikataululla.

 

Taustaa:

Tietojeni mukaan rakentamiseen vuonna 2010 osoitettu määräraha ei ollut riittävä, sillä tuolloisten myrskytuhojen takia ns. avojohtorakentaminen muutettiin maakaapelointirakentamiseen, ja rahoitus jäi riittämättömäksi.

Teknisen toimialan johdon taholta ilmoitettiin vuoden 2015 aikana, että työ tehdään loppuun, kunhan mm. asuntomessurakentamisen aiheuttama kustannusrasitus helpottuu.

Jatkoa ei kuitenkaan ole tullut.

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Tarja Koskela, tarja.koskela@pori.fi
Sanna Välimäki, infrajohtaminen toimintayksikön esimies, sanna.valimaki@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus pyytää Teknisen lautakunnan lausuntoa valtuustoaloitteesta ”Porin kaupunginvaltuuston vuonna 2010 tekemän investointipäätöksen toimeenpano, Kirkkokankaantien keskeneräisen katuvalaistusrakentamisen loppuunsaattaminen, valtuustoaloite, Esa J. Anttila.” Lausunto tulee toimittaa kaupunginhallitukselle 31.3.2021 mennessä. 

Valtuutettu Esa J. Anttila jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan aloitteen:

”Porin kaupunginvaltuusto teki budjettikokouksessaan joulukuussa 2010 investointipäätöksen, jonka mukaan Kirkkokankaantielle rakennetaan, kolmen vuoden hankkeena, katuvalaistus. Kyseinen tie on n. 4,8 km pitkä ja on useamman kylän asukkaiden sekä vapaa-ajanasujien lyhin ja luonnollinen kulkureitti kaupunkikeskustan ja kylien välillä. Valaistuksen rakentaminen aloitettiin viiveellä. Rakentamista tehtiin kolmena vuonna, viimeinen osuus vuonna 2014. Työstä jäi tekemättä vajaa 2 km. Tien huonon peruskunnon ja muiden puutteiden takia katuvalaistuksen rakentaminen koko tien osalta on erittäin perusteltua. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen suomin oikeuksin esitän, että kaupunginhallitus selvittää, miksi kaupunginvaltuuston, Kirkkokankaantietä koskevaa investointipäätöstä vuodelta 2010 ei ole toimeenpantu. Kaupunginhallitus osoittaa tekniselle toimialalle kohteeseen riittävän rahoituksen niin, että rakentamista voidaan jatkaa kiireellisellä aikataululla.

Taustaa:

Tietojeni mukaan rakentamiseen vuonna 2010 osoitettu määräraha ei ollut riittävä, sillä tuolloisten myrskytuhojen takia ns. avojohtorakentaminen muutettiin maakaapelointirakentamiseen, ja rahoitus jäi riittämättömäksi. Teknisen toimialan johdon taholta ilmoitettiin vuoden 2015 aikana, että työ tehdään loppuun, kunhan mm. asuntomessurakentamisen aiheuttama kustannusrasitus helpottuu. Jatkoa ei kuitenkaan ole tullut.”

Infrajohtaminen on tutkinut aloitteen. Kirkkokankaantien parantamiseen liittyvää aloitetta käsiteltiin teknisen lautakunnan kokouksessa edellisen kerran 4.2.2020.

Kirkkokankaantien valaistus lisättiin talousarvioon vuoden 2012 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Vuoden 2012 talousarvion ja investointisuunnitelman 2012-2015 vahvistamisen yhteydessä vahvistettiin myös Kirkkokankaantien katuvalaistuksen rakentamissuunnitelma ja rahoitus 3 x 50 000 euroa vuosina 2012 -14. Määräraha on käytetty valaistuksen rakentamiseen Kirkkokankaantielle.

Kaupunginvaltuuston päätöstä tehtäessä vuonna 2012 ei noudatettu teknisen lautakunnan määrittelemiä periaatteita, jotka koskevat yksityisteiden valaistuksen rakentamisessa, kunnossapidossa, omistussuhteissa ja energiakustannuksissa. Niiden mukaan tekninen toimiala ei rakenna valaistuksia yksityisteille, mutta se voi ottaa yksityisteiden omalla kustannuksellaan rakennuttamia uusia tievalaistuksia korvauksetta omistukseensa ja huolehtia sen jälkeen niiden kunnossa- ja ylläpidosta. Järjestelyn ehtona on, että yksityistielle on perustettu tiekunta, tekninen toimiala on hyväksynyt valaistussuunnitelman ja työ on teetetty teknisen toimialan hyväksymällä urakoitsijalla.  

Kirkkokankaantie on yksityistie, joka on tällä hetkellä kaupungin hoidossa. Kirkkokankaantiellä ei ole avointa joukkoliikennettä. Tiellä on tapahtunut kaksi onnettomuutta vuosina 2014-2019. Molemmat onnettomuudet ovat olleet tieltä suistumisia suoralla tieosuudella. Onnettomuudet johtuvat suurella todennäköisyydellä liian suuresta tilannenopeudesta. Tien liikennemäärä on 482 ajon/vrk, josta raskasta liikennettä on 11 %. Nopeusrajoitusta 60 km/h noudattaa 64 % autoilijoista.  Mittaus on suoritettu 2.-5.8.2019. 

Kirkkokankaantie on valaistu välillä Pörkkinäistentie-Timperinkuja ja valaisematon välillä Timperinkuja-Preiviikintie (mt 12861). Valaisemattoman osuuden pituus on 2040 m. Kustannusarvio valaistuksen rakentamiselle puuttuvalle osuudelle on 150 000 -170 000 €. Osa valaistuksesta sijoittuisi yksityisen maanomistajan maille ja sen rakentaminen ja puiden poisto tarvittavilta osin edellyttää maanomistajan luvan. Asutus on erittäin vähäistä.

Kaupunki ei käytä investointirahaa yksityisteiden perusparantamiseen tai valaistuksen rakentamiseen. Tiekunta voi hakea perusparannukseen kaupungin tai valtion avustusta. Kaupungin tulee kohdella kaikkia yksityisteitä tasapuolisesti ja samojen periaatteiden mukaisesti.

Yksityistielaissa linjataan tienpidon avustuksista seuraavasti:

”84 § Kunnan avustus

Kunta päättää sen varoista yksityistien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta samoin kuin tien tekemisen tai kunnossapidon ottamisesta kokonaan tai osaksi kunnan suoritettavaksi. Edellytyksenä avustuksen myöntämiselle tienpitoon on, että tietä koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta ja että tiekuntaa ja yksityistietä koskevat tiedot yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä ovat ajantasaiset niin kuin 50 §:ssä edellytetään”.

Ehdotus

Esittelijä

Marko Kilpeläinen, toimialajohtaja, tekninen toimiala, marko.kilpelainen@pori.fi

Tekninen lautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle yllä olevan lausunnon Esa J. Anttilan valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Lautakunta päätti äänin 7-5, yksi tyhjä ääni, palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Eriävä mielipide

Marko Kilpeläinen

Perusteena esittelytekstissä esitetyt yksityistielakiin ja kaupungin avustusperiaatteisiin sisältyvät periaatteet sekä lakiin perustuva kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu.

Anttivesa Knuuttila
Perusteena esittelytekstissä esitetyt yksityistielakiin ja kaupungin avustusperiaatteisiin sisältyvät periaatteet sekä lakiin perustuva kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu.

Veera Forsbacka
Eriävä mielipide. Perusteena esittelytekstissä esitetyt yksityistielakiin ja kaupungin avustusperiaatteisiin sisältyvät periaatteet sekä lakiin perustuva kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu.

Johanna Rantanen
Esitän eriävän mielipiteen kaupunkilaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi ja lakiin perustuen.

Aila Haikkonen
Kuntalaisia pitää kohdella tasapuolisesti yksityistielakia noudattaen.

Kokouskäsittely

Keskustelun kuluessa Ilkka Holmlund esitti Jyrki Levosen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja hankitaan Kuntaliiton lausunto kuntaliitospäätösten ja valtuustopäätöksen sitovuuksista.

Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että käsittelyn aikana oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Täten asiassa on suoritettava äänestys palautusesityksen ja asian käsittelyn jatkamisen välillä.

Puheenjohtaja teki seuraavanlaisen äänestysehdotuksen, joka hyväksyttiin. Jaa -näppäintä painavat ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista ja Ei -näppäintä painavat ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Suoritetussa äänestyksessä asian palauttamista kannattivat Johanna Huhtala, Antti Lehtonen, Markku Tanttinen, Ilkka Holmlund, Jyrki Levonen, Antero Kivelä, Jari Haapaniemi.  Asian jatkamista kannattivat Minna Haavisto, Aila Haikkonen, Johanna Rantanen, Anttivesa Knuuttila, Veera Forsbacka. Milka Tommila äänesti tyhjää.

Äänestyksen perusteella lautakunta päätti äänin 7-5, yksi tyhjä ääni,  palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Äänestystulokset

  • Jaa 5 kpl 38%

    Minna Haavisto, Aila Haikkonen, Johanna Rantanen, Anttivesa Knuuttila, Veera Forsbacka

  • Ei 7 kpl 54%

    Johanna Huhtala, Antti Lehtonen, Markku Tanttinen, Ilkka Holmlund, Jyrki Levonen, Antero Kivelä, Jari Haapaniemi

  • Tyhjä 1 kpl 8%

    Milka Tommila

Valmistelija

  • Sanna Välimäki, infrajohtaminen toimintayksikön esimies, sanna.valimaki@pori.fi
  • Mika Painilainen, hallintopäällikkö, tekninen toimiala, mika.painilainen@pori.fi
  • Päivi Valkonen, maanmittausinsinööri, paivi.valkonen@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus pyytää Teknisen lautakunnan lausuntoa valtuustoaloitteesta ”Porin kaupunginvaltuuston vuonna 2010 tekemän investointipäätöksen toimeenpano, Kirkkokankaantien keskeneräisen katuvalaistusrakentamisen loppuunsaattaminen, valtuustoaloite, Esa J. Anttila.” Lausunto tulee toimittaa kaupunginhallitukselle 31.3.2021 mennessä.

Valtuutettu Esa J. Anttila jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan aloitteen:

”Porin kaupunginvaltuusto teki budjettikokouksessaan joulukuussa 2010 investointipäätöksen, jonka mukaan Kirkkokankaantielle rakennetaan, kolmen vuoden hankkeena, katuvalaistus. Kyseinen tie on n. 4,8 km pitkä ja on useamman kylän asukkaiden sekä vapaa-ajanasujien lyhin ja luonnollinen kulkureitti kaupunkikeskustan ja kylien välillä. Valaistuksen rakentaminen aloitettiin viiveellä. Rakentamista tehtiin kolmena vuonna, viimeinen osuus vuonna 2014. Työstä jäi tekemättä vajaa 2 km. Tien huonon peruskunnon ja muiden puutteiden takia katuvalaistuksen rakentaminen koko tien osalta on erittäin perusteltua. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen suomin oikeuksin esitän, että kaupunginhallitus selvittää, miksi kaupunginvaltuuston, Kirkkokankaantietä koskevaa investointipäätöstä vuodelta 2010 ei ole toimeenpantu. Kaupunginhallitus osoittaa tekniselle toimialalle kohteeseen riittävän rahoituksen niin, että rakentamista voidaan jatkaa kiireellisellä aikataululla.

Taustaa:

Tietojeni mukaan rakentamiseen vuonna 2010 osoitettu määräraha ei ollut riittävä, sillä tuolloisten myrskytuhojen takia ns. avojohtorakentaminen muutettiin maakaapelointirakentamiseen, ja rahoitus jäi riittämättömäksi. Teknisen toimialan johdon taholta ilmoitettiin vuoden 2015 aikana, että työ tehdään loppuun, kunhan mm. asuntomessurakentamisen aiheuttama kustannusrasitus helpottuu. Jatkoa ei kuitenkaan ole tullut.”

Infrajohtaminen on tutkinut aloitteen. Kirkkokankaantien parantamiseen liittyvää aloitetta käsiteltiin teknisen lautakunnan kokouksessa edellisen kerran 4.2.2020.

Infrajohtamisen laatimaa vastausta valtuustoaloitteeseen käsiteltiin teknisen lautakunnan kokouksessa 23.3.2021. Lautakunta päätti äänin 7-5, yksi tyhjä ääni, palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Evästyksenä uudelleen valmisteluun tekninen lautakunta antoi, että hankitaan Kuntaliiton lausunto kuntaliitospäätösten ja valtuustopäätöksen sitovuuksista.

Vt. yksikön päällikkö Mika Painilainen on pyytänyt kaupunginarkistosta kaikki kuntaliitoksiin liittyvät dokumentit. Infrajohtaminen on käynyt kaiken kaupunginarkistosta toimitetun aineiston läpi. Valmistelumateriaalissa tai 17.3.1966 allekirjoitetussa kuntaliitossopimuksessa, jossa Porin maalaiskunta liitettiin Poriin, ei ole erikseen mainintaa teiden hoidosta. Maalaiskunnan varat, velat ja vastuut siirtyivät Porin kaupungille.  

Kirkkokankaantien valaistus lisättiin talousarvioon vuoden 2011 talousarvion käsittelyn yhteydessä.

KV 13.12.2010 § 304

”Valtuutettu Simo Korpela teki valtuutettu Marjatta Salosen kannattamana seuraavan muutosesityksen (numero 2): "Kirkkokankaantien valaisuun 50 000 euroa vuodelle 2011, 50 000 euroa vuodelle 2012 ja 50 000 euroa vuodelle 2013." Puheenjohtajan äänestysehdotuksen mukaisesti suoritettiin äänestyslaitteella äänestys, jonka aikana ne, jotka ovat kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksen kannalla valitsevat JAA ja ne, jotka ovat Simo Korpelan 2. muutosesityksen kannalla vastaavat EI. Pidetyssä äänestyksessä annettiin yhteensä 86 ääntä, joista JAA-ääniä oli 41 ja EI-ääniä 45. Puheenjohtaja totesi, että näin ollen Simo Korpelan 2. muutosesitys on tullut hyväksytyksi.”

Määräraha on käytetty valaistuksen rakentamiseen Kirkkokankaantielle kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti.

Kaupunginvaltuuston päätöstä tehtäessä ei noudatettu teknisen lautakunnan määrittelemiä periaatteita (tela 4.4.2000 §159), jotka koskevat yksityisteiden valaistuksen rakentamisesta, kunnossapitoa, omistussuhteita ja energiakustannuksia. Niiden mukaan tekninen toimiala ei rakenna valaistuksia yksityisteille, mutta se voi ottaa yksityisteiden omalla kustannuksellaan rakennuttamia uusia tievalaistuksia korvauksetta omistukseensa ja huolehtia sen jälkeen niiden kunnossa- ja ylläpidosta. Järjestelyn ehtona on, että yksityistielle on perustettu tiekunta, tekninen toimiala on hyväksynyt valaistussuunnitelman ja työ on teetetty teknisen toimialan hyväksymällä urakoitsijalla. Päätös liitteenä. 

Kaupunginvaltuuston päätös on selkeä: Valtuusto on päättänyt, että Kirkkokankaantien valaisuun käytetään 150 000 €. Tämä on laitettu täytäntöön päätöksen mukaisesti. Muita päätöksiä asiasta ei ole tehty. Infrajohtaminen on 12.8.2021 pyytänyt lausunnon Suomen Kuntaliitolta, onko valtuuston päätös tulkittava niin, että koko Kirkkokankaantie valaistaan.  

Suomen Kuntaliiton lausunto valtuustopäätöksen sitovuudesta 24.8.2021:

”Täältä käsin emme pysty sanomaan, mitä viittaamassanne päätöksessä on päätetty ja miten päätöstä pitäisi tulkita. Tuosta päätössiteerauksesta ei ilmene juuri mitään eikä käytössä ollut mitään valmisteluunkaan liittyvää aineistoa. Kyseinen tie on kertomanne mukaan kunnan hoidossa oleva, asemakaava-alueen ulkopuolella oleva tie. Määräraha on käytetty valaistuksen rakentamiseen. Kyse ei liene ollut ainakaan avustuksesta. Onko nyt jossain säädetty (tai sovittu), että kunnan pitäisi rakentaa koko tietä koskeva valaistus? Enemmälti kunnalla itsellään täytyy olla käsitys siitä, mistä on kunnassa aikoinaan päätetty ja miksi.”

Infrajohtaminen on 12.8.2021 pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa yksityisteiden avustuskäytännöstä: Nykyisen yksityistielain mukaan kunta päättää sen varoista yksityistien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta samoin kuin tien tekemisen tai kunnossapidon ottamisesta kokonaan tai osaksi kunnan suoritettavaksi. Koskeeko tämä myös yksityisteitä, joiden hoidosta on sovittu kuntaliitossopimuksissa vuonna 1939 ja 1966? Voiko kunta siis päättää avustuskäytännöstä riippumatta siitä, mitä yksityisteiden hoidosta on sovittu kuntaliitossopimuksissa? Lisäksi Suomen Kuntaliitolta on kysytty, mikä on oikea termi yksityistielle, jolle ei ole tehty yksityistietoimitusta? 

Suomen Kuntaliiton lausunto kuntaliitospäätösten sitovuuksista ja millä termillä tulee kutsua järjestäytymätöntä yksityistietä 24.8.2021:

”Kuntaliitossopimuksia ei ollut käytössä, mutta en nyt äkkiseltään keksinyt, mikä tässä olisi ongelma. Kyllähän tuo yksityistielain 84 §:n sääntely antaa kunnille mahdollisuuden päättää mm. avustuksista. Siinä ei oteta kantaa kuntaliitossopimuksiin enkä huomannut lain esitöissä muuallakaan otetun tähän kantaa. Sen sijaan esitöissä (HE 147/2017 vp.) todetaan avustusten myöntämisen edellytyksistä mm.:

”Pykälässä säädettäisiin kunnan jakamista yksityistieavustuksista. Kunnat voisivat edelleen päättää vapaasti yksityisteiden tienpitoon myönnettävistä avustuksista voimassa olevan lain mukaisesti. Kuntien avustuksille säädettäisiin kaksi avustuskriteeriä. Avustettavan yksityistien tulisi olla järjestäytynyt tiekunnaksi ja tiekuntaa ja yksityistietä koskevien tietojen yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä tulisi olla ajantasaiset niin kuin 50 §:ssä edellytetään, kuten myös 83 §:ssä valtionavustuksista säädettäisiin. Avustuskriteereillä varmistettaisiin muun muassa tiekuntien hallinnollisen tiedon ajantasaisuus yksityistierekisterissä sekä kannustettaisiin järjestäytyneisyyteen, jonka katsotaan olevan tärkeä elementti yksityisteihin liittyvässä tehokkaassa ja ammattimaisessa tienpidossa.””

”Oikeuskirjallisuudessa yksityinen tie on määritelty yleisen tien vastakohtana. Muunlaiset kulkuväylät kuin maantiet ja kadut ovat yksityisiä teitä. Kirjallisuuden mukaan yksityisteitä ovat oikeudellisen asemansa puolesta toimitusteiden lisäksi myös sopimustiet ja kiinteistöjen omatkin tiet, vaikka näihin ei normaalisti sovelleta yksityistielakia. Välttämättä termi yksityistie ei itsessään ole siten väärä.”

Lopuksi Suomen Kuntaliiton lakimies toteaa, että ”Meillä ei ole yksityistieasioissa erityisasiantuntemusta. Olemme ohjeistaneet kuntia olemaan näissä asioissa yhteydessä Suomen Tieyhdistykseen, jossa on parempi asiantuntemus aihepiiristä. Kannattaakin tarvittaessa olla vielä sinne suoraan yhteydessä.”

Infrajohtaminen on 6.9.2021 pyytänyt lausuntoa Suomen Tieyhdistykseltä kuntaliitossopimusten sitovuudesta ja mikä on oikea termi yksityistielle, johon ei ole tehty yksityistietoimitusta, mutta joka on yksityistielain alainen.  

Suomen Tieyhdistyksen lausunto 29.9.2021:

  1. ”Yksityistielaissa ei ole mitään säädöksiä liittyen yksityistieavustuksiin kuntaliitosten yhteydessä. Kunta saa itsenäisesti päättää miten yksityisteitä avustaa. Tiekunta tosin pitää olla perustettuna, jotta yksityistielain mukaista avustusta kunta tai valtio voi myöntää. Suomen Tieyhdistyksellä ei ole tiedossa, että tuollaisten vanhojen sopimuksien sitovuutta olisi testattu oikeudessa. Näkemyksemme mukaan, kunta voi tehdä uusia päätöksiä ja vetäytyä yksityisteiden hoidosta ja avustuksesta niin halutessaan.”
  2. ”Järjestäytymätön yksityistie on oikea nimi silloin, kun tieoikeudet ovat olemassa, mutta tiekuntaa ei ole perustettu. Määritelmä yksityistielaissa; yksityistiellä sellaista ensisijaisesti yksityistä liikennetarvetta palvelevaa tieliikenteen väylää, johon rasitteena kohdistuu vähintään yhden kiinteistön hyväksi tieoikeus. Sopimustiestä puhutaan silloin, kun tieoikeuksia ei ole tietoimituksessa perustettu, vaan oikeus tien käyttämiseen perustuu kiinteistöjen omistajien välisiin sopimuksiin.”

Käytyjen keskustelujen pohjalta lienee tarpeen selventää yksityistien käsitettä.

Asemakaava-alueella olevat kadut ovat kaupungin katuja, kaupungin omistuksessa ja niiden hoito ja kunnossapito kuuluvat kaupungille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Asemakaava-alueen ulkopuolella olevat tiet ovat valtion omistamia maanteitä tai yksityisteitä.

Kaupunki voi halutessaan tukea yksityisteitä joko maksamalle niille avustusta tai ottamalla ne kokonaan tai osittain hoitoonsa. Uusi yksityistielaki tuli voimaan vuoden 2019 alussa. Lain tullessa voimaan Suomen Kuntaliitto pohti perusteellisesti avustusasian tulkintaa erityisesti tapauksissa, joissa tien kunnossapito on otettu kunnan suoritettavaksi kokonaan tai osittain. Lopputulema oli, että myös tässä tapauksessa on katsottava olevan kyse kunnan avustuksesta. Se, miten hoito on järjestetty tai onko yksityistie järjestäytynyt tai järjestäytymätön eivät vaikuta siihen, onko kyseessä yksityistie. Myöskään kaupungin maanomistus ei tee tiestä kaupungin tietä, vaan kaupunki on yksi osakas muiden maanomistajien joukossa. Vain asemakaava-alueella olevat kadut ovat kaupungin katuja.   

Uuden yksityistielain myötä kunnan avustuksia myönnetään vain järjestäytyneille tiekunnille. Tämä yksistään on usein riittävä syy perustaa tiekunta.

Kirkkokankaantie on yksityistie, jonka kaupunki on ottanut hoitoonsa. Kirkkokankaantie ei ole järjestäytynyt eli sille ei ole perustettu tiekuntaa, koska järjestäytymiselle ei ole aiemmin ollut tarvetta.

Kirkkokankaantien kokonaispituus on noin 4,7 km. Kirkkokankaantien itäinen osuus noin 300 metrin matkalta on asemakaava-alueella olevaa katua Pörkkinäistentieltä alkaen. Kirkkokankaantiellä ei ole avointa joukkoliikennettä. Tiellä on tapahtunut kaksi onnettomuutta vuosina 2014-2019. Molemmat onnettomuudet ovat olleet tieltä suistumisia suoralla tieosuudella. Onnettomuudet johtuvat suurella todennäköisyydellä liian suuresta tilannenopeudesta. Tien liikennemäärä on 482 ajon/vrk, josta raskasta liikennettä on 11 %. Nopeusrajoitusta 60 km/h noudattaa 64 % autoilijoista.  Mittaus on suoritettu 2.-5.8.2019.

Kirkkokankaantie on valaistu välillä Pörkkinäistentie-Timperinkuja ja valaisematon välillä Timperinkuja-Preiviikintie (mt 12861). Valaisemattoman osuuden pituus on 2040 m. Kustannusarvio valaistuksen rakentamiselle puuttuvalle osuudelle on 150 000 -170 000 €. Osa valaistuksesta sijoittuisi yksityisen maanomistajan maille ja sen rakentaminen ja puiden poisto tarvittavilta osin edellyttää maanomistajan luvan. Asutus on erittäin vähäistä.

Kaupunki ei käytä investointirahaa yksityisteiden perusparantamiseen tai valaistuksen rakentamiseen. Kaupungin tulee kohdella kaikkia yksityisteitä tasapuolisesti ja samojen periaatteiden mukaisesti.

Yksityistielaissa linjataan tienpidon avustuksista seuraavasti:

”84 § Kunnan avustus

Kunta päättää sen varoista yksityistien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta samoin kuin tien tekemisen tai kunnossapidon ottamisesta kokonaan tai osaksi kunnan suoritettavaksi. Edellytyksenä avustuksen myöntämiselle tienpitoon on, että tietä koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta ja että tiekuntaa ja yksityistietä koskevat tiedot yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä ovat ajantasaiset niin kuin 50 §:ssä edellytetään”.

Ehdotus

Esittelijä

  • Markku Koppelomäki, yksikön päällikkö, infrayksikkö, markku.koppelomaki@pori.fi

Tekninen lautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle yllä olevan lausunnon Esa J. Anttilan valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Tekninen lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle yllä olevan lausunnon Esa J. Anttilan valtuustoaloitteeseen. Lisäksi tekninen lautakunta päätti yksimielisesti lisätä lausuntoon seuraavan lauseen: Porin kaupungin tulee olla aloitteellinen osapuoli kaupungin hoidossa olevien järjestäytymättömien yksityisteiden osalta yksityistietoimituksen suorittamiseksi.

Kokouskäsittely

Mikael Ropo ehdotti, että lautakunta toteaa lausunnossaan aloitteeseen, että Porin kaupungin tulee olla aloitteellinen osapuoli järjestäytymättömien yksityisteiden osalta yksityistietoimituksen suorittamiseksi. Keskustelun kuluessa ehdotettua lausetta tarkennettiin vielä seuraavasti: Porin kaupungin tulee olla aloitteellinen osapuoli kaupungin hoidossa olevien järjestäytymättömien yksityisteiden osalta yksityistietoimituksen suorittamiseksi.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.