Perustelut
Esa J. Anttila on 29.7.2021 toimittanut tekniselle lautakunnalle osoitetun kirjeen.
”Preiviikin Kiinteistöyhdistys ry, Kuuminaisten kotiseutuyhdistys Makholman Kiinteistöyhdistys ry, Pietniemen-Leppäkorven Kiinteistönomistajat ry ja Paarnoorin Kiinteistöryhdistys ry lähettivät huhtikuussa 2019 Porin kaupunginhallitukselle esityksensä Kirkkokankaantien liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Esityksessä keskeistä oli kesken jääneen katuvalaistusrakentamisen loppuun saattaminen. Kaupunginvaltuusto on vuoden 2014 talousarvion ja investointisuunnitelman 20212-2015 hyväksymisen yhteydessä tehnyt päätöksen katuvalaistuksen rakentamisesta.
Katuvalaistus on kuitenkin jäänyt kesken ja tiestä on valaisematta vajaa puolet eli noin 2040 m. Kaupunginvaltuuston päätös tulisi laittaa kokonaisuudessaan täytäntöön ja valaistus rakentaa koko tieosuudelle.
Tie on muistitiedon mukaan ollut viimeisimmät 80 vuotta kokonaisuudessaan Porin mlk:n ja kuntaliitoksen jälkeen Porin kaupungin vastuulla ja hoidossa. Tiellä ei ko. aikana ole ollut minkäänlaista tie- tai hoitokuntaa. Kysymyksessä ei ole siis yksityistie, vaikka Porin teknisen toimialan viranhaltijat näin ovat esittäneet.
Vs. rakennuspäällikkö Sanna Välimäki antoi yhdistyksen kirjelmään vastauksensa 10.2.2020. Tekninen lautakunta merkitsi vastauksen tiedoksi 4.2.2020 kokouksessaan. Vs. rakennuspäällikkö esitti vastauksessaan, ettei tekninen toimiala toteuta kaupunginvaltuuston rakentamispäätöstä. Hän myös esitti Kirkkokankaantielle tiekunnan perustamista sekä valaistuksen loppuun saattamista hoitokunnan toimesta ja valaistuksen mahdollista siirtämistä myöhemmin kaupungin omistukseen ja vastuulle.
Kun Kirkkokankaantiellä ei ole laillista yksityistiestatusta tai hoitokuntaa eikä hoitokunnan perustaminen ole mahdollista on asian hoitaminen yksityistieprosessina mahdotonta. Yksityistien ja hoitokunnan perustamisen mahdottomuus selviävät kirjelmässä alempana.
Hevos- ja polkupyöräkaudella, n. 80 vuotta sitten, tietä ovat hoitaneet Preiviikin kylän tilat ns. lotitusjärjestelmällä. Kun autoliikenne vähin erin lisääntyi, kävi tien hoitaminen ja kunnossapito tiloille ylivoimaiseksi. Niinpä Porin mlk. otti päätöksellään ko. tien ns. kunnan tieksi ja vastuu tien osalta siirtyi kokonaisuudessaan kunnalle. Vuoden 1967 kuntaliitoksen yhteydessä kaikki maalaiskunnan velvoitteet ja vastuut siirtyivät lyhentämättöminä Porin kaupungille.
Muistitiedon mukaan maalaiskunnan päätös johtui paljolti siitä, että tien käyttäjistä valtaosa oli muita kuin Preiviikin kylän asukkaita. Nykyisin noin 90% liikenteestä on muuta kuin preiviikiläisten tai tienvarren kiinteistöjen aiheuttamaa läpikulkua. Tienvarren kiinteistöjen liikenne on n. 2% kokonaisuudesta, edellyttäen, että ko. kiinteistöjen asukkaat käyttävät tietä kerran päivässä. Silloinkin käyttö kohdistuisi vain osaan tiestä, toisin kuin läpiajoliikenne. Näin ollen tienvarren kiinteistöjen velvoite muodostaa tiekunta ei toteudu.
Edellä olevan perusteella kysyn:
- Miten tiekunnan perustaminen olisi mahdollista?
- Kenen tai minkä toimijan se pitäisi perustaa?
- Kuka tai mitkä tahot olisivat velvollisia liittymään hoitokunnan jäseniksi ja kantamaan täysimääräinen vastuun tiestä?
- Voidaanko joku yksityishenkilö määrätä/pakottaa liittymään tiekuntaan?
- Tulisivatko kyseeseen tienvarren asukkaat, tienvarren kiinteistönomistajat, vai tien vakituiset tai satunnaiset käyttäjät?
- Voitaisiinko joku määrätä hoitokunnan vastuuhenkilöksi esim. Porin kaupungin päätöksellä?
- Kenellä olisi velvollisuus suorittaa maksuja hoitokunnalle?
- Voisiko perustettava hoitokunta rajoittaa muiden kuin hoitokunnan jäsenten oikeuksia käyttää tietä?
- Olisiko sivuteiden liikenne mahdollista estää?
- Jos Kirkkokankaantien liikennettä mahdollisesti rajoitettaisiin, miten olisi mahdollista järjestää Preiviikin paloaseman liikenne?
- Miten umpikuja ja ongelmat voidaan poistaa, jos yksityistietä ei perusteta, eikä sille valita hoitokuntaa ja vastuuhenkilöä?
Tiekunnan perustaminen Kirkkokankaantielle on erittäin vaikeaa, sillä tie sijaitsee osin asemakaava-alueella ja siihen liittyy useita katuja ja yksityistiet Hankimaantie, Etu-Ameriikantie, Pirholankuja, Timperinkuja, ja Laurilantie ja joukko nimeämättömiä ”yksityisteitä”, joitten kaikkien varrella sijaitsee useita asuttuja ja aumattomia kiinteistöjä. Lisäksi on huomionarvoista, että Laurilantien varressa sijaitsee Satakunnan pelastuslaitoksen Preiviikin paloasema, jolla on käytössään kolme pelastusajoneuvoa. Liikenne asemalla tapahtuu kokonaisuudessaan Kirkkokankaantien kautta. Porin kaupunki on joitakin vuosia sitten lopettanut tien hoidon, eikä sille ole perustettu hoitokuntaa. Kirkkokankaantien aukoton hoitovastuu on tästäkin syytä järjestettävä asianmukaisesti Porin kaupungin toimesta. Kirkkokankaantien läntisessä päässä, Preiviikin kylässä, sijaitsee Porin kaupungin n. 10 hehtaarin laajuinen ulkoilualue, jonka porilaisten ja ulkopaikkakuntalaistenkin käyttäjien liikenteestä muodostuu merkittävä rasitus.
Kun vs. rakennuspäällikkö mainitsee vastauksessaan Kirkkokankaantien olevan yksityistie, kysyn:
- Onko tiellä ollut joskus lakiin perustuva yksityistie ja siihen liittyvä hoitokunta?
- Millä päätöksellä ja millä päivämäärällä Porin maalaiskunta on päättänyt ottaa Kirkkokankaantien eli Preiviikin vanhantien kunnan tieksi? (tämä tieto löytyy varmuudella Porin maalaiskunnan arkistosta)
- Jos tie on viranomais- tai muulla päätöksellä muutettu yksityistieksi niin mikä toimija on päätöksen tehnyt?
- Mihin perustuu Välimäen ehdotus yksityistien hoitokunnan perustamisesta ja valaistusrakentamisen suorittamisesta sen toimesta?
- Millaiset rahoitusjärjestelyt tekninen lautakunta näkee mahdolliseksi, jos rakennuttajana olisi hoitokunta?
- Minkä toimijoiden vastuulle lankeaisivat hoitokunnan velkavastuut ja niiden takaus?
- Voisiko Porin kaupunki toimia lainojen takaajana?
- Voisiko Porin kaupunki perustaa hoitokunnan ja vastata sen juoksevista tehtävistä? (Preiviikin ulkoilualuehan on Porin kaupungin omistuksessa)
Edellä olevan perusteella Välimäen em. kiinteistöyhdistykselle antama vastaus ja linjaus ovat epämääräisiä ja osin harhauttavia. Kun tästä seuraa, että Porin kaupunki ei kanna kokonaisvastuuta Kirkkokankaantien hoidosta, kunnossapidosta ja tiehen kohdistuvien rakentamistoimien suorittamisesta, kysyn, miten tekninen lautakunta aikoo järjestää Kirkkokankaantien ja muiden vastaavien teiden hoidon ja mahdollisten hoitokuntien perustamisen Porin kaupungissa?
Kysyn:
Onko eo:n perusteella mahdollista muodostaa Kirkkokankaantiestä yksityistie ja muodostaa sille hoitokunta?
Olen 25.2.202 kaupunginvaltuuston kokouksessa tehnyt aloitteen/esityksen kaupunginhallitukselle, että se varmistaisi kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen Kirkkokankaantien valaistuksen rakentamisesta koko tieosuudelle. Tekninen lautakunta on kokouksessaan käsitellyt kaupunginhallituksen pyytämää, aloitettani koskevaa, lausuntoaan. Esittelijä, toimialajohtaja Kilpeläinen viittasi kielteisessä päätösesittelyssään teknisen lautakunnan periaatepäätökseen, joka on tehty useita vuosia kaupunginvaltuuston ko. päätöstä myöhemmin. Kilpeläisen perustelu on siis kestämättömällä pohjalla.
Kaupunginvaltuustohan ei ole päätöksenteossaan sidottu teknisen toimialan omaan toimintaansa koskeviin linjauksiin vaan se käyttää omaa tarkoituksenmukaisuusharkintaansa sekä kaupungin korkeinta päätösvaltaa. Budjettipäätökset ovat lautakuntia ja toimialoja sitovia.
Tekninen lautakunta palauttikin lausunnon uudelleen valmisteltavaksi.
Kirkkokankaantien kunnossapito, huolto ja rakentaminen ovat siis epämääräisessä tilassa ja asiantilan korjaaminen edellyttää tekniseltä lautakunnalta selkeitä päätöksiä. Kirkkokankaantien kaltaisia teitä on Porin kaupungin alueella useita. Myös niiden osalta selkeiden päätösten tekeminen on tärkeää.
Odotan lautakunnan syventyvän kirjelmässä esittämiini näkökohtiin ja kysymyksiin sekä vastaavan niihin mahdollisimman pikaisesti. ”
VASTAUS
Oikeuskirjallisuudessa yksityinen tie on määritelty yleisen tien vastakohtana. Muunlaiset kulkuväylät kuin maantiet ja kadut ovat yksityisiä teitä.
Asemakaava-alueella olevat kadut ovat kaupungin katuja, kaupungin omistuksessa ja niiden hoito ja kunnossapito kuuluvat kaupungille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.
Asemakaava-alueen ulkopuolella olevat tiet ovat valtion omistamia maanteitä tai yksityisteitä.
Kaupunki voi halutessaan tukea yksityisteitä joko maksamalle niille avustusta tai ottamalla ne kokonaan tai osittain hoitoonsa. Uusi yksityistielaki tuli voimaan vuoden 2019 alussa. Lain tullessa voimaan Suomen Kuntaliitto pohti perusteellisesti avustusasian tulkintaa erityisesti tapauksissa, joissa tien kunnossapito on otettu kunnan suoritettavaksi kokonaan tai osittain. Lopputulema oli, että myös tässä tapauksessa on katsottava olevan kyse kunnan avustuksesta. Se, miten hoito on järjestetty tai onko yksityistie järjestäytynyt tai järjestäytymätön eivät vaikuta siihen, onko kyseessä yksityistie. Myöskään kaupungin maanomistus ei tee tiestä kaupungin tietä, vaan kaupunki on yksi osakas muiden maanomistajien joukossa. Vain asemakaava-alueella olevat kadut ovat kaupungin katuja.
Uuden yksityistielain myötä kunnan avustuksia myönnetään vain järjestäytyneille tiekunnille. Tämä yksistään on usein riittävä syy perustaa tiekunta.
Kirkkokankaantie on yksityistie, jonka kaupunki on ottanut hoitoonsa. Kirkkokankaantie ei ole järjestäytynyt eli sille ei ole perustettu tiekuntaa, koska järjestäytymiselle ei ole ollut aiemmin tarvetta. Suomen Tieyhdistyksen mukaan ”Järjestäytymätön yksityistie on oikea nimi silloin, kun tieoikeudet ovat olemassa, mutta tiekuntaa ei ole perustettu. Määritelmä yksityistielaissa; yksityistiellä tarkoitetaan sellaista ensisijaisesti yksityistä liikennetarvetta palvelevaa tieliikenteen väylää, johon rasitteena kohdistuu vähintään yhden kiinteistön hyväksi tieoikeus. Sopimustiestä puhutaan silloin, kun tieoikeuksia ei ole tietoimituksessa perustettu, vaan oikeus tien käyttämiseen perustuu kiinteistöjen omistajien välisiin sopimuksiin.”
Kirkkokankaantien osalta Porin kaupungilla ei ole tiedossa, onko tieoikeudet perustettu. Sen selvittäminen vaatisi laajat arkistotutkimukset maanmittauslaitoksen toimesta. Asia tulee selvitetyksi, kun tielle tehdään yksityistietoimitus. Siinä käsitellään olemassa olevat oikeudet ja perustetaan tarvittaessa uusia.
Kirkkokankaantien kokonaispituus on noin 4,7 km. Kirkkokankaantien itäinen osuus noin 300 metrin matkalta on asemakaava-alueella olevaa katua Pörkkinäistentiestä alkaen. Siitä noin 140 metriä on katualueella ja 160 metriä puistossa. Sen poikkikadut Näsiäntie ja Heisitie ovat myös asemakaava-alueella olevia katuja. Asemakaava-alueelle sijoittuva osuus ei ole yksityistietä. Muilta osin Kirkkokankaantie on asemakaava-alueen ulkopuolella olevaa yksityistietä ja siihen liittyvät tiet ovat yksityisteitä. Lännessä Kirkkokankaantie liittyy Preiviikintiehen, joka on valtion maantie. Kirkkokankaantien läntinen osuus Preiviikintieltä alkaen noin puolen kilometrin matkalta on kaupungin omistuksessa. Se ei tee tiestä kaupungin tietä, vaan kaupunki on yksi yksityistien osakas muiden maanomistajien joukossa.
Alla vastaukset kysymyksiin:
- Miten tiekunnan perustaminen olisi mahdollista?
Maanmittauslaitoksen tekemässä yksityistietoimituksessa
- Kenen tai minkä toimijan se pitäisi perustaa?
Tiekunnan voi perustaa Maanmittauslaitoksen suorittamassa yksityistietoimituksessa. Tietoimitusta haetaan Maanmittauslaitokselta kirjallisesti. Tiekunta voidaan perustaa myös viranomaisten aloitteesta niin, että Tekninen lautakunta valtuuttaa maapolitiikkatiimin hakemaan yksityistietoimitusta Maanmittauslaitokselta.
- Kuka tai mitkä tahot olisivat velvollisia liittymään hoitokunnan jäseniksi ja kantamaan täysimääräinen vastuun tiestä?
Tiekuntaan kuuluvat kaikki tien vaikutusalueeseen kuuluvat kiinteistönomistajat. Tiekunta voi keskuudestaan valita hoitokunnan (3 henkeä + 3 varajäsentä) tai toimitsijamiehen hoitamaan tiekunnan asioita. Toimitsijamies voi olla ulkopuolinen tieisäntä. Tiekunta valitsee ensimmäisessä kokouksessaan joko hoitokunnan tai toimitsijamiehen hoitamaan tiekunnan asioita.
Kun on kysymyksessä yleisessä käytössä oleva vilkas läpikulkutie, kaupunki voi päätöksellään ottaa tien kunnossapidon hoitoonsa. Kirkkokankaantien osalta kaupunki on jo päättänyt hoitaa kyseisen tien kunnossapidon. Yksityistietoimituksen hakeminen ei tarkoita, että kaupunki olisi luopumassa tien kunnossapidosta. Toimituksen hakemisella täytetään yksityistielain vaatimukset.
- Voidaanko joku yksityishenkilö määrätä/pakottaa liittymään tiekuntaan?
Kyllä voidaan yksityistielain mukaan pakottaa (yksityistielaki §7) poislukien ne tilanteet, joissa kiinteistölle on useampi kulkuyhteys ja kiinteistönomistaja ilmoittaa tietoimituksessa luopuvansa tieoikeudesta käsiteltävänä olevaan tiehen.
- Tulisivatko kyseeseen tienvarren asukkaat, tienvarren kiinteistönomistajat, vai tien vakituiset tai satunnaiset käyttäjät?
Tiekuntaan kuuluvat tien vaikutusalueen kiinteistönomistajat. Tieoikeus voidaan tarvittaessa perustaa myös muille tahoille. Siitä päättää toimitusinsinööri.
- Voitaisiinko joku määrätä hoitokunnan vastuuhenkilöksi esim. Porin kaupungin päätöksellä?
Ei. Tiekunnan vastuuhenkilöstä tai hoitokunnasta päättävät osakkaat. Yksi hyvä vaihtoehto on asiantuntevan tieisännän (tieisännöitsijän) käyttäminen, jolloin tieosakkaiden ei itse tarvitse huolehtia käytännön toimista.
- Kenellä olisi velvollisuus suorittaa maksuja hoitokunnalle?
Maksuvelvollisuus on tiekunnan osakkailla vahvistetun tieyksikkömaksuluettelon mukaisesti. Mahdolliset tiemaksut suoritetaan tiekunnalle. Tiekunnan valitsema hoitokunta huolehtii käytännön asioista tien hoidossa. Tiekunnan maksut ovat ulosottokelpoisia.
- Voisiko perustettava hoitokunta rajoittaa muiden kuin hoitokunnan jäsenten oikeuksia käyttää tietä?
Yksityistielain 85 §:n mukaan, jos valtio tai kunta avustaa tiekuntaa tien kunnossapidossa, tien käyttämistä muuhun kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen ei saa kieltää tai tietä sulkea sinä ajanjaksona, jota avustus koskee. Sama koskee tietä, jonka kunnossapidosta kunta vastaa kustannuksellaan. Kaupungilla ei ole suunnitelmissa lopettaa kyseisen tien kunnossapitoa. Jos valtio tai kunta ei avusta yksityistietä, tiekunnalla on oikeus rajoittaa liikennettä.
- Olisiko sivuteiden liikenne mahdollista estää?
Sama vastaus kuin edelliseen. Jos kunta avustaa kunnossapidossa tai vastaa siitä kustannuksellaan, sivuteiltä tulevaa liikennettä ei voi rajoittaa.
- Jos Kirkkokankaantien liikennettä mahdollisesti rajoitettaisiin, miten olisi mahdollista järjestää Preiviikin paloaseman liikenne?
Sama vastaus kuin edelliseen. Jos kunta avustaa kunnossapidossa tai vastaa siitä kustannuksellaan, liikennettä ei voi rajoittaa.
- Miten umpikuja ja ongelmat voidaan poistaa, jos yksityistietä ei perusteta, eikä sille valita hoitokuntaa ja vastuuhenkilöä?
Kirkkokankaantielle tulee perustaa tiekunta. Mitään estettä tiekunnan perustamiselle ei ole.
- Onko tiellä ollut joskus lakiin perustuva yksityistie ja siihen liittyvä hoitokunta?
Tie on ollut yksityistielain alainen alusta asti. Maanmittauslaitoksen ilmoituksen mukaan sille ei ole perustettu tiekuntaa.
Suomen Tieyhdistyksen mukaan järjestäytymätön yksityistie on oikea nimi silloin, kun tieoikeudet ovat olemassa, mutta tiekuntaa ei ole perustettu. Määritelmä yksityistielaissa; yksityistiellä tarkoitetaan sellaista ensisijaisesti yksityistä liikennetarvetta palvelevaa tieliikenteen väylää, johon rasitteena kohdistuu vähintään yhden kiinteistön hyväksi tieoikeus. Sopimustiestä puhutaan silloin, kun tieoikeuksia ei ole tietoimituksessa perustettu, vaan oikeus tien käyttämiseen perustuu kiinteistöjen omistajien välisiin sopimuksiin.
- Millä päätöksellä ja millä päivämäärällä Porin maalaiskunta on päättänyt ottaa Kirkkokankaantien eli Preiviikin vanhantien kunnan tieksi? (tämä tieto löytyy varmuudella Porin maalaiskunnan arkistosta)
Tien hoito on siirtynyt maalaiskunnalta Porin kaupungille kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1967.
Viimeisin päätös yksityisteiden avustuskäytännöistä on tehty teknisessä lautakunnassa 7.8.2012 § 335. Päätöksen mukaan ”Ne yksityistiet, jotka kaupunki on ottanut hoitaakseen, hoidetaan jatkossakin edelleen kaupungin toimesta. Myös näihin yksityisteihin tullaan myöhemmässä vaiheessa perustamaan tiekunnat.” Kirkkokankaantie on päätöksen 7.8.2012 § 335 liitteenä olevalla listalla ”Kaupungin hoidettavia yksityisteitä 2012”.
- Jos tie on viranomais- tai muulla päätöksellä muutettu yksityistieksi niin mikä toimija on päätöksen tehnyt?
Tie on ollut yksityistielain alainen tie jo aikaisempien yksityistielakien mukaan (1962).
- Mihin perustuu Välimäen ehdotus yksityistien hoitokunnan perustamisesta ja valaistusrakentamisen suorittamisesta sen toimesta?
Uuden yksityistielain mukaan kunnan avustuksia myönnetään vain järjestäytyneille tiekunnille. Tekninen lautakunta on päättänyt yksityisteiden tievalaistuksen rakentamisperiaatteista 4.4.2000 §159. Ehdotus perustuu yksityistielakiin ja teknisen lautakunnan päätökseen.
- Millaiset rahoitusjärjestelyt tekninen lautakunta näkee mahdolliseksi, jos rakennuttajana olisi hoitokunta?
Lautakunnan periaatepäätöksen yksityisteiden tievalaistuksen rakentamisperiaatteista 4.4.2000 §159 mukaan kaupunki ei rahoita valaistusta.
- Minkä toimijoiden vastuulle lankeaisivat hoitokunnan velkavastuut ja niiden takaus?
Tiekunnalle
- Voisiko Porin kaupunki toimia lainojen takaajana?
Lainojen takaaminen ei ole Tekniselle toimialalle kuuluva asia. Todennäköistä on, että kaupunki ei takaa lainoja.
- Voisiko Porin kaupunki perustaa hoitokunnan ja vastata sen juoksevista tehtävistä? (Preiviikin ulkoilualuehan on Porin kaupungin omistuksessa)
Porin kaupunki voi hakea yksityistietoimitusta Maanmittauslaitokselta yksityistien perustamiseksi. Porin kaupunki on yksi osakas muiden maanomistajien joukossa, eikä sillä ole erityisasemaa tiekunnassa. Porin kaupunki on tällä hetkellä osakkaana noin sadassa yksityistiekunnissa ja se vastaa omasta osuudesta osituksen mukaisesti. Tiekunnan vastuuhenkilöstä tai hoitokunnasta päättää tiekunta.
kysyn, miten tekninen lautakunta aikoo järjestää Kirkkokankaantien ja muiden vastaavien teiden hoidon ja mahdollisten hoitokuntien perustamisen Porin kaupungissa?
Niille yksityisteille, jotka kaupunki aikoo jatkossakin hoitaa, kaupunki tulee hakemaan yksityistietoimitusta.
Onko eo:n perusteella mahdollista muodostaa Kirkkokankaantiestä yksityistie ja muodostaa sille hoitokunta?
Kyllä
Esittelijä, toimialajohtaja Kilpeläinen viittasi kielteisessä päätösesittelyssään teknisen lautakunnan periaatepäätökseen, joka on tehty useita vuosia kaupunginvaltuuston ko. päätöstä myöhemmin. Kilpeläisen perustelu on siis kestämättömällä pohjalla.
Tekninen lautakunta on päättänyt yksityisteiden tievalaistuksen rakentamisperiaatteista 4.4.2000 §159. Päätös on asian liitteenä. Valaistusasiaa on käsitelty valtuustossa 13.12.2010 § 304.