Tekninen lautakunta, kokous 28.4.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 86 Teknisen toimialan lausunto sisäilmaan liittyvien strategisten tavoitteiden mittaaminen ja johtaminen valtuustoaloitteeseen

PRIDno-2020-1023

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuutettu Minna Haavisto (VIHR) ensimmäisenä allekirjoittajana jätti puheenjohtajalle seuraavan valtuustoaloitteen:

"Sisäilmaan liittyvien strategisten tavoitteiden mittaaminen ja johtaminen

"Tällä valtuustokaudella Porissa on hyväksytty kaksi strategista ohjelmaa, joissa on linjattu tavoitteeksi hyvä sisäilma. Hyvinvointiohjelmaan kirjattiin tavoite "Turvataan hyvä sisäilma kaupungin käytössä olevissa rakennuksissa" ja Kasvatuksen ja sivistyksen kehittämisohjelmassa linjataan "Tilojen kunnosta, terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehditaan". Näiden strategisten tavoitteiden toteuttamista tulee seurata asianmukaisesti. Hyvälle, terveelliselle sisäilmalle ei tällä hetkellä ole olemassa muuta kunnollista mittaria, kun ihmisten kokemukset. Hyvinvointiohjelmassa tavoitteen mittariksi on asetettu käyttäjien kokemukset eri vuodenaikoina sekä haittailmoitusten määrä.

- Miten kaupunki mittaa sisäilmaan liittyvien strategisten tavoitteiden saavuttamista ja miten tilojen käyttäjien kokemukset sisäilmasta tuodaan valtuuston tietoon?

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 6.3.2017 § 155 toimintamallin sisäilmaongelmien hallintaan ja ehkäisyyn.

- Miten toimintamallin käyttöönotto on vaikuttanut koettujen oireiden määrään 1) työntekijöiden keskuudessa ja 2) koululaisten ja päiväkotilasten keskuudessa?

- Mikä tässä toimintamallissa petti Vähärauman koulun kohdalla, kun vanhemmat kokivat, ettei heidän lastensa oireilua otettu todesta? Vanhemmat joutuivat turvautumaan koululakkoon syksyllä 2018 saadakseen riittävästi huomiota lastensa terveysongelmille. Onko toimintamalliin tehty tarvittavat korjaukset, jotta vastaava tilanne ei toistu?

Poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat asianmukaista tietoa rakennusten terveellisyystilanteesta, kun he päättävät koulu- tai päiväkotirakennusten korjauksiin varattavasta budjetista. Ajautuminen laittomiin tilanteisiin, joissa lapsia sairastuu epäterveellisissä rakennuksissa, voidaan välttää vain riittävällä rahoituksella korjaus- ja uudisrakentamiseen. Terveydenhuollossa joakaisen lapsen tilannetta käsitellään aina yksilöllisesti ja tiukan vaitiolovelvoillisuuden piirissä, eikä tietoja voida suoraan jakaa päättäjille.

- Onko lasten terveystiedot mahdollista jalostaa avoimeksi, rakennuskohtaiseksi tiedoksi poliittisille päätöksentekijöille vaio olisiko helpompaa teettää kouluissa ja päiväkodeissa oirekyselyt tämän julkisen tilastollisen tiedon tukemiseksi?

Rakennusten korjaaminen ja uudisrakentaminen maksaa, mutta niin maksaa oireilevien ja sairastuneiden hoitokin.
Riittävillä investoinneilla voidaan ehkäistä kustannusten kasvua terveydenhuollon puolella.

- Kuinka paljon Porissa käytetään rahaa sisäilmaongelmista johtuvaan korjausrakentamiseen vuosittain? Riittääkö raha kaikkien ongelmakohteiden korjaamiseen?
- Kuinka paljon Porissa on sisäilmaoireista kärsiviä koululaisia, päiväkotilapsia ja opettajia? Miten he jakautuvat eri koulujen ja päiväkotien välillä?
- Kuinka paljon kaupungilta kuluu rahaa sisäilmaoireista kärsivien lasten ja opettajien terveydenhuoltoon?
- Miten kaupunki huomio sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamat terveysriskit koulujen ja päiväkotien riskikartoituksien yhteydessä?

Näihin kysymyksiin vastaamalla ja vastaukset valtuuston tietoon tuomalla, voidaan parantaa poliittisella päätöksentekotasolla tapahtuvaa johtamista kohti strategisissa ohjelmissa linjattuja tavoitteita."

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

  • Mikko Viitala, yksikön päällikkö, tilayksikkö, mikko.viitala@pori.fi

Perustelut

Sisäilmaan liittyvien strategisten tavoitteiden mittaaminen ja johtaminen, valtuustoaloite, ensimmäinen 
allekirjoittaja Minna Haavisto 

Teknisen toimialan lausunto valtuustoaloitteeseen 

Tekninen toimiala pitää strategisten tavoitteiden ja konkreettisten mittarien 
asettamista tärkeänä johtamisen keinona. Tavoitteet antavat organisaatiolle 
suunnan, jonka toteutumista asetetut mittarit seuraavat. Tekninen toimiala pyysi 
teknisen lautakunnan lausunnon tueksi sisäilmatyöryhmän lausuntoa asiasta 
10.4.2020 mennessä. Sisäilmatyöryhmä on kaupunginhallituksen nimeämä. 
Sisäilmatyöryhmä on antanut asiaan lausunnon 8.4.2020. Lausunto on tämän 
lausunnon liitteenä.  

Miten kaupunki mittaa sisäilmaan liittyvien strategisten tavoitteiden 
saavuttamista ja miten tilojen käyttäjien kokemukset sisäilmasta tuodaan 
valtuuston tietoon? 

Teknisellä toimialalla ei ole tällä hetkellä tapaa, miten sisäilmaan liittyvien 
strategisten tavoitteiden saavuttamista voitaisiin mitata. Sisäilmatyöryhmän 
kokouksen pöytäkirja toimitetaan tiedoksi Teknisen lautakunnan kokouksiin. 

Miten toimintamallin käyttöönotto on vaikuttanut koettujen oireiden määrään 
1) työntekijöiden keskuudessa ja 2) koululaisten ja päiväkotilasten 
keskuudessa? 

Teknisellä toimialalla ei ole käytössään tietoa koettujen oireiden määrästä, koska 
päiväkodin lasten sekä koululaisten ja opiskelijoiden terveystietoja koskee tiukka 
yksilön tietosuoja ja niitä hallinnoi perusturva. Perusturvan kanssa ei ole keskusteltu 
tietojen kokoamisesta ja raportoinnista.  

Toimintamalli 2017: Selvityksissä työterveyshuolto ja kouluterveydenhuolto ovat 
olennaisimmassa roolissa, kun käsitellään terveysriskiä. Vaaran arvioinnin tekee 
moniammatillinen sisäilmatyöryhmä. Vaikeutena on todellisten terveyshaittojen 
määrittäminen, tässä työterveyslääkärin ja terveystarkastajan lausunto on painava. 

Mikä tässä toimintamallissa petti Vähärauman koulun kohdalla, kun 
vanhemmat kokivat, ettei heidän lastensa oireilua otettu todesta?

Suunnitelmallinen ja selkeä viestintä sisäilmaongelman toteamisesta, tutkimuksista, 
ratkaisusta. Julkinen viestintä oli hidasta ja osittain puutteellista. Myös aikaisempien 
vuosien korjauksien jääminen osittain tekemättä vaikutti osaltaan tilanteeseen. 
Määrärahojen niukkuus ohjasi jälkikäteen ajatellen vääriin ratkaisuihin. 

Onko toimintamalliin tehty tarvittavat korjaukset, jotta vastaava tilanne ei 
toistu? 

Toimintamallin kehittäminen on sisäilmatyöryhmän vastuulla. Sisäilmatyöryhmä 
kehittää aktiivisesti yhteistyötään ja työtapojaan. Se pyrkii puuttumaan ilmoitettuihin 
sisäilmaongelmiin nopeasti. Se on lisännyt vuoropuhelua ja tiedotusta 
avainhenkilöiden ja –ryhmien kanssa. Sisäilma-asioiden selvittäminen ja 
korjaaminen ovat usein vaikeita ja aikaa vieviä, joten ne saattavat eskaloitua 
sisäilmatyöryhmästä riippumattomista syistä. 

Toimialalla on luotu lisäksi toimintaperiaatteet mm. riskirakenteiden kartoituksesta, 
uudisrakentamisen toteutustavoista jne. Näillä pyritään osaltaan kehittämään 
toimintaa ennakoivaan suuntaan ja estämään ongelmien syntymisen sekä 
pitkittymisen ja päätyvän esimerkin mukaiseen tilanteeseen. 

Onko lasten terveystiedot mahdollista jalostaa avoimeksi, 
rakennuskohtaiseksitiedoksi poliittisille päätöksentekijöille vai olisiko 
helpompaa teettää kouluissa ja päiväkodeissa oirekyselyt tämän julkisen 
tilastollisen tiedon tukemiseksi? 

Porin kaupungissa päiväkotilasten sekä koululaisten ja opiskelijoiden 
terveydenhoidosta vastaa perusturva, jossa heidän terveystilannettaan käsitellään 
aina yksilöllisesti tiukan yksilön tietosuojan mukaan. Tilastotiedon jalostamisesta 
päätöksen teon tueksi tulisi sopia perusturvan kanssa niissä rajoissa, kun se on 
mahdollista vaarantamatta yksilön tietosuojaa.  

Päiväkodeissa ja kouluissa tehtävien oirekyselyiden toteuttaminen on ollut 
haasteellista, koska yksilön tietosuojaa ei ole pystytty takaamaan. Terveyden ja 
hyvinvoinnin laitos on tuonut vasta hiljattain markkinoille maksullisen sähköisen 
sisäilmakyselyn koulujen oppilaille. Alakouluissa kysely on suunnattu 3-6-
luokkalaisille ja yläkouluissa sekä lukioissa kaikille oppilaille. 

Kuinka paljon Porissa käytetään rahaa sisäilmaongelmista johtuvaan 
korjausrakentamiseen vuosittain? 

Puhtaasti sisäilmaongelmista johtuvaa korjausrakentamista, on viimevuosina tehty 
noin 0,2 – 2 Meuron edestä. Lisäksi tekninen toimiala on budjetoinut investointiosaan
osaperuskorjauksille ja energiaa säästäville investoinneille noin 2 – 6Meuroa vuosittain.  
Vuoden 2020 investointiohjelman toteuttaminen on käynnissä ja suuri osa hankkeista
on valmisteluvaiheessa. 

Tulevina vuosina tärkeäksi keinoksi sisäilmaongelmia vastaan tulee tilojen 
sisäilmaolosuhteiden valvonta, hoito ja huolto sekä kunnossapitotoimenpiteiden 
tekeminen säännöllisesti ajallaan. Näiden keinojen varmistamiseksi on kaupungissa 
meneillään organisaatiomuutos, jossa yhdistetään teknisiä töitä tekevät saman 
toimialan alle. Lisäksi nykyiset resurssit tai jopa niiden lisääminen olisi tärkeää tässä 
työssä. 
 
Riittääkö raha kaikkien ongelmakohteiden korjaamiseen? 

Kaikkien ongelmakohteiden korjaaminen ei ole järkevää. Porin kaupungin 
talousarviossa on tiloihin kohdistuvien investointien osuus noin 15 miljoonaa euroa 
vuosittain ja lähivuosina ohjelmaan on lisätty palveluverkkoselvityksessä 
suunniteltujen uudisrakennuksien osuus. Uudisrakennuksien tekeminen on 
järkevää, kun se tulee usein rakennuksen korjaamista edullisemmaksi. 
Palveluverkkoselvityksessä uudisrakennuksilla korvataan käytössä olevia 
huonokuntoisia ja riskirakenteisia rakennuksia. Peruskorjauskohteissa otetaan aina 
huomioon kohteen kuntotutkimukset, rakenteet ja nykymääräykset sekä käyttäjien 
kokemukset. Eli periaatteessa raha ei riitä kaikkien ongelmakohteiden korjaamiseen 
ja siksi on järkevää laatia palveluverkkosuunnitelmia ja päivittää niitä 
hankesuunnitteluvaiheessa. Palveluverkkosuunnitelmaa tulisi tehdä myös kulttuuri- 
ja liikuntapuolen rakennuksiin. 

Kuinka paljon Porissa on sisäilmaoireista kärsiviä koululaisia, päiväkotilapsia 
ja opettajia? 

Teknisellä toimialalla ei tietoja sisäilmaoireista kärsivistä koululaista, 
päiväkotilapsista tai opettajista, koska näiden ryhmien terveystiedot ovat aina 
yksilöllisiä ja niitä koskee tiukka yksilönsuoja. Mahdollisten tietojen kokoamisesta ja 
raportoinnista pitää sopia erikseen perusturvan kouluterveydenhoidon ja 
Terveystalo Oy:n henkilökunnan työterveyshuollon kanssa huomioiden yksilön 
tietosuojan asettamat rajoitukset. 

Miten he jakautuvat eri koulujen ja päiväkotien välillä? 
 
Teknisellä toimialla ei tietoa, miten sisäilmaoireista kärsivät koululaiset tai 
päiväkotilapset jakaantuvat oireilun määrässä. Koululaisten ja lasten terveystiedot 
ovat aina yksilöllisiä ja niitä koskee tiukka yksilönsuoja. 

Kuinka paljon kaupungilta kuluu rahaa sisäilmaoireista kärsivien lasten ja 
opettajien terveydenhuoltoon? 

Tekninen toimiala ei pysty vastaamaan tähän kysymykseen, vaan asiaa tulee 
tiedustella perusturvan kouluterveydenhoidosta vastaavilta henkilöiltä. 

Miten kaupunki huomio sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamat terveysriskit 
koulujen ja päiväkotien riskikartoituksien yhteydessä? 

Riskikartoituksien ja kuntotutkimusten yhteydessä rakennusterveysasiantuntijaa 
(RTA) voidaan pyytää tekemään altistumisolosuhteiden arviointi. 
Altistumisolosuhteiden arviointi tehdään teknisten (ml. sisäilmaston laatu) 
selvitysten tulosten perusteella. Teknisellä toimialalla on useita 
rakennusterveysasiantuntijan koulutuksen käyneitä ja sertifioituja henkilöitä kaksi.  

Tekninen toimiala 

Ehdotus

Esittelijä

  • Marko Kilpeläinen, toimialajohtaja, tekninen toimiala, marko.kilpelainen@pori.fi

Tekninen lautakunta päättää antaa esitetyn lausuntonaan kaupunginhallitukselle.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.