Vapaa-ajan lautakunta, kokous 27.11.2024

Perustelut

Sivistyslautakunnan toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna enemmän, toteumaprosentti 32,7 (v. 2023 18,2), kasvua viime vuodesta 66,3 %. Tähän on suurin syy se, että vuonna 2024 päättyvien hankkeiden hankeavustukset tuloutettiin käyttötalouden tuloiksi maaliskuussa, viime vuonna vastaava toimenpide tehtiin kesäkuussa. Maksutuottojen kertymä on viime vuodesta laskenut. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut alenivat 1.3.2023, joten vertailussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden maksut olivat vielä vuoden 2023 tammi-helmikuussa korkeammat. Iltapäivätoiminnan maksujen korotukset 1.1.2024 alkaen ovat lisänneet muiden palvelumaksujen kertymää. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa hyvinvointialueelta laskutettavat erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Edellä mainituista syistä johtuen kokonaistuottojen kertymä on maaliskuussa selvästi viime vuotta parempi. Tilanne tasoittuu vuoden aikana, ja toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.   

Toimintakulut ovat toteutuneet pääosin talousarvion mukaisesti, toteumaprosentti 24,1 (v. 2022 23,4), kasvua viime vuodesta 6,7 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 4,9 %. Vuoden 2023 palkankorotukset ajoittuivat kesään ja näkyvät kulujen kasvussa viime vuoteen verrattuna. Myös palkallisten henkilötyövuosien määrä on suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Opetusyksikössä hankerahoitus on kasvattanut määräaikaisen henkilöstön määrää. Lisäksi erityisopettajien virkoja on enemmän, ja niitä on myös saatu hyvin täytettyä. Varhaiskasvatuksessa lainsäädäntöön perustuva hoidossa olevien lasten tuen lisääminen on vaikuttanut määräaikaisen henkilöstön määrään. Henkilöstösivukulujen kirjaustavan muutos on myös lisännyt henkilöstökuluja opetusyksikössä ja varhaiskasvatusyksikössä. Aiemmin kulut kirjattiin kokonaisuutena sivistystoimialan hallintoon. Vuoden alusta lähtien kulut on kirjattu maksettujen palkkojen suhteessa yksiköille.

Palvelujen ostot ovat viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kasvaneet, toteumaprosentti 27 (v. 2023 25). Kasvua 13,6 %. Tähän on suurimpana syynä yliopistollisen toiminnan avustuslasku 1,1 miljoonaa euroa, joka kirjautui viime vuonna huhtikuulle ja tänä vuonna maaliskuulle. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut ovat nousseet indeksi- ja kerrointarkistusten myötä. Työterveyshuollon kustannukset ovat sen sijaan laskeneet.

Tarvikeostot ovat kasvaneet, toteumaprosentti 10,2 (v. 2023 8,9), kasvua 17,4 %. Koulujen oppimateriaalitilauksia on tehty tänä vuonna aiemmin. Myös hintojen nousulla on vaikutusta. Tarvikeostoissa on myös merkittävää kuukausittaista vaihtelua. 

Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet ovat selvästi laskeneet viime vuodesta, toteumaprosentti 21,6 (v. 2023 26), laskua viime vuoteen 12,8 % Tähän vaikuttanee hoitotukien piirissä olevin lapsien määrän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.

Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 23,5 (v. 2023 41), laskua viime vuoteen 33,7%.

Toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Sivistyslautakunnan toimintakateen toteumaprosentti maaliskuussa oli 23,4 (v. 2022 23,9). Toimintakate on kasvanut viime vuoteen verrattuna 2,6 %. Toimintakulujen ja -tuottojen vuosittaisesta kirjauskuukausien vaihtelusta johtuen toimintakate ei ole täysin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Sivistyslautakunnan talous on ensimmäisen vuosineljänneksen osalta toteutunut suunnitellusti. Maaliskuun talousraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu talousarvion mukaisesti.

Vakituisen henkilöstön lukumäärä on noussut 10 henkilöllä, kun taas sijaisten määrä on selkeästi vähentynyt (-56 henkilöä) vuoden takaiseen verrattuna. Muiden määräaikaisten sekä lukumäärän että suhteellisen osuuden nousua selittää sekä hankerahoituksella palkatun henkilöstön suotuisa kehitys että tuen tarpeiden lisääntyminen sekä opetuksessa että varhaiskasvatuksessa. Kokonaisuudessaan henkilöstön määrä on vähentynyt 15 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna, mutta henkilötyövuosikertymä sen sijaan kasvoi 2,7 prosenttia. Osaltaan lisäystä selittänee se, että esimerkiksi opetuspuolella on saatu täytettyä erityisopettajien virkoja.

Sijaisten määrän vähentymiseen vaikuttaa terveysperusteisten poissaolojen suotuinen kehitys, koska sairauspoissaolojen sijaisia ei ole tarvittu yhtä paljon kuin vuosi sitten. Sairaudesta aiheutuneet terveysperusteiset poissaolot näyttäisivät tässä vaiheessa maaliskuun osalta alittavan sekä vuoden 2023 että vuoden 2022 poissaolotilanteen. Työtapaturmien osalta poissaolot alittavat vuoden 2023 poissaolot. Terveysperusteisten poissaolojen tilanteeseen tulee vielä tässä kohtaa suhtautua kuitenkin pienellä varauksella, koska takautuvat kirjaukset palkanlaskentajärjestelmään voivat vielä nostaa maaliskuun sairauspoissaololukuja.

Perustelut

Toiminnallinen toteutuminen

Vapaa-ajan yksiköiden toiminta toteutui suunnitellusti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Kulttuuri- ja museopalvelut järjestävät monipuolista toimintaa myös omien toimitilojen ulkopuolella ja tavoittavat näin runsaasti kuntalaisia. Esimerkiksi Pori Sinfonietta toteutti alkuvuoden aikana yhdeksän konsertin lisäksi yhteensä 32 erilaista yleisötyöesiintymistä, johon sisältyi avoimia kenraaliharjoituksia, esiintymisiä hoitolaitoksissa, kouluissa, kirjastossa ja kauppakeskuksessa, Promenadikeskuksen aulassa sekä päättäjille suunnatussa Kulttuuriklubissa. Tulevista kulttuuritapahtumista mainittakoon Lastenkulttuurikeskuksen yhteistyössä jätehuoltoyhtiö Keräämön kanssa järjestämä Toisen roska on toisen taide -näyttely Porin pääkirjastossa 28.5.–15.6.2024. Näyttelyn pohjana on nuorille suunnattu kuvataidehaaste.

Museopalvelut tekevät aktiivista vaikuttamistyötä. Satakunnan Museo antoi lausunnon hallituksen muutosesityksistä valmisteilla olevaan rakentamislakiin. Julkisuudessa on ollut esillä museon näkemys Kankaanpään Venesjärven koulurakennuksen säilyttämisestä. Porin taidemuseon valmistelema Satakunnan julkisen taiteen ohjelman luonnos hyväksyttiin maakuntahallituksessa 29.4.2024.

Kirjaston lainamäärässä oltiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähellä viime vuoden lukemia. Maaliskuun alusta saatiin käyttöön kirjastojen digitaalinen elokuvapalvelu Cineast, joka on saanut palautetta helppokäyttöisyydestään. Palvelu on osa Satakirjastojen yhdessä asiakkaille tarjoamaa e-aineistokokonaisuutta. Huhtikuun alussa siirryttiin kuntien yhteiseen, valtakunnalliseen e-kirjastoon. Kirjastopalveluissa etsitään nyt tasapainoa perinteisen aineiston hankinnan ja e-aineistokulujen välille. E-kirjaston kustannusvaikutus vuonna 2024 on noin 40 000 euroa. 

Nuorisoyksikön erityinen haaste on tällä hetkellä TE24-uudistuksen valmistelu sekä nuorten työpajan ja Ohjaamon tunnistaminen osalliseksi siihen. Ne ovat toimineet pitkään ja erikoistuneet työllisyyttä ja osallisuutta edistävien monialaisten palveluiden tarjoamiseen 18-29-vuotiaille. Uudistus vaikuttaa nuorten palveluihin ja uhkaa vähentää palveluihin kohdennettuja resursseja ja kaventaa työelämään integroitumisen keinoja muun muassa palkkatukijärjestelmän muutoksen myötä. Nuorten palvelut tulisi sovittaa osaksi uutta työllisyyden hoidon mallia siten, että nuorille suunnattujen palveluiden lähtökohtana ennaltaehkäisy, matalakynnyksisyys, monialaisuus ja yhden luukun periaate.

Ohjaamo saa EU:n elpymisrahaston rahoittamaa valtiontukea palveluiden monialaisuuden ja resurssien vahvistamiseksi. Tukea saa asiantuntijan palkkaamiseen sosiaali-, terveys-, tai koulutuspalveluista. Ohjaamossa työskentelee kannustinmallilla yksi kokoaikainen kuraattori, joka antaa matalan kynnyksen psykososiaalista tukea nuorille Ohjaamossa. Tukea aiotaan hakea edelleen kahden lisähenkilön palkkaamiseen.

Talouden toteuma

Tammi-maaliskuun toimintakate-% oli 21,3 % (23,4 % vuonna 2023). Toimintakate pienentyi 7,2 % viime vuodesta toimintamenojen vähentymisen johdosta. Menot pienenivät 0,2 miljoonalla eurolla. Toimintamenoista toteutui 24,5 % (27,7 % vuonna 2023). Palvelujen ostot pienenivät 4,1 % erityisesti asiantuntijapalveluiden käytön vähennyttyä. Tarvikehankinnat vähenivät 16,9 %. Viime vuoden alkuneljänneksellä ostoja kasvattivat kirjaston sähköisen kirjallisuuden ja äänentoistojärjestelmän hankinnat sekä taidemuseon teoshankinnat. Tänä vuonna hankinnat ajoittuvat myöhäisemmäksi.

Toimintamenoja vähentää myös hanketoiminnan hiljentyminen ja avustusten maksatuksen lykkääntyminen oikaisuvaatimusten käsittelyn ja yhdistysten vuosiraportoinnin viivästymisen vuoksi.

Henkilöstömenot ovat kasvaneet 3,5 %. Kasvu selittyy nuorisoyksikön perustamisen myötä lisääntyneellä vakituisen henkilöstön määrällä sekä viime vuoden kesällä voimaan tulleilla palkankorotuksilla. Sijaisten ja määräaikaisten palkkakustannukset ovat vähentyneet kolmanneksella.

Toimintatulojen toteuma oli alkuvuonna 32,6 % (41,9 % vuonna 2023). Euromääräisesti tulot ovat samalla tasolla kuin viime vuonna. Tulojen korkea toteuma-% vuonna 2023 johtui budjetoimattomista avustuksista.

Ensimmäisen vuosineljänneksen perusteella näyttää siltä, että vapaa-ajan palveluiden tulotavoitteiden nosto tälle vuodelle on ollut realistinen. Kulttuuripalveluissa lisättiin tulo-odotuksia yhteensä 0,3 miljoonalla eurolla, josta avustusten osuus on 0,1 miljoonaa euroa, museoiden pääsymaksujen 0,1 miljoonaa ja Pori Sinfoniettan pääsymaksujen 50 000 euroa. Lisäksi talousarviossa on nyt huomioitu Promenadisalin ja kesäteatterin vuokratuotot 0,1 miljoonaa. Kirjaston myyntitulojen odotusta vähennettiin 40 000 eurolla, koska yhteistoimintakorvaukset tulevat vähentymään tänä vuonna kuntien yhteiseen e-kirjastoon siirtymisen vuoksi.

Kulttuuriyksikön toimintatuloista on toteutunut 35,3 %. Satakunnan Museo on ollut suljettuna paloilmoitinremontin vuoksi helmi-maaliskuussa, mutta vaikutus pääsymaksutuottoihin on jäänyt vähäiseksi, sillä kävijämäärät muissa museokohteissa ovat osittain korvanneet menetyksiä. Kokonaiskävijämäärä tammi-maaliskuussa oli 6 800, kun se viime vuonna oli 8 700.

Liikuntapalveluiden tulotavoitetta korotettiin tälle vuodelle 0,2 miljoonalla eurolla, sillä pääsymaksukertymän odotetaan kasvavan vähitellen. Pääsymaksut kasvoivat alkuvuoden aikana17,2 % ja tilavuokrat 5,8 %, ja tuottoja on tullut yli 0,1 miljoonaa euroa enemmän viime vuoden alkuun verrattuna.

Alkuvuoden aikana saatiin avustuksia 0,4 miljoona euroa. Nuorisoyksikköön kohdistuu odotus 0,4 miljoonan euron hanke- ja valtionavustuksista. Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajan valtionavustuksista ei vielä maaliskuussa saatu päätöstä. Avustuksilla on katettu valtaosa toiminnasta. 

Talouden vuosiennuste

Vapaa-ajan lautakunnan toimintakatteen toteuma on 21,3 % (23,4 % vuonna 2023). Kulttuuriyksikössä on reagoitu käyttösuunnitelmien laadinnan yhteydessä tehtyihin määrärahojen leikkauksiin ja toimintakuluista on säästetty. Museoilla ja orkesterilla saattaa olla haasteita täyttää muutetut tulotavoitteet. Liikuntapalveluiden pääsymaksuihin vaikuttaa tulevan kesän säistä riippuva maauimalan käyttöaktiivisuus.

Vapaa-ajan lautakunnan määräraha näyttää tässä vaiheessa vuotta riittävältä.

Henkilöstöasiat

Henkilöstön lukumäärä oli maaliskuussa 254, mikä on hieman pienempi kuin vuosi sitten. Vakituisten määrä on kasvanut 13 henkilöllä muun muassa nuorisoyksikköön elinvoima- ja ympäristötoimialalta siirtyneiden työntekijöiden vuoksi. Samalla määräaikaisten määrä on laskenut. Vaikkakin kokonaisuudessaan henkilöstön lukumäärä on vähentynyt, on henkilötyövuosikertymä (keskimääräinen henkilöstömäärä) lähes sama viime vuoteen verrattuna. Henkilöstöbudjettia tulisi olla maaliskuun jälkeen käyttämättä noin 75 prosenttia. Lautakuntatasolla tämä toteutuu ja käyttämättä on vielä 78,4 prosenttia. Lautakunnan sisällä nuorisoyksikkö on ylittänyt henkilöstöbudjettinsa ja käyttämättä on vain 72,2 prosenttia. Budjettiylitys johtuu kuitenkin lähinnä palkkojen virheellisestä kirjautumisesta. Terveysperusteiset poissaolot ovat merkittävästi laskeneet edeltäviin vuosiin verrattuna kulttuuri- sekä liikuntayksikössä. Nuorisoyksikössä poissaoloja on hieman edeltävää vuotta enemmän.

Kulttuuriyksikössä on vireillä henkilöstösuunnitelman mukaisia, eläköitymisistä ja irtisanoutumisista johtuvia rekrytointeja. Kirjastoon rekrytoidaan kolme henkilöä avoimiin tehtäviin, mutta kahden eläköityvän työntekijän tilalle ei tulla palkkaamaan uusia, vaan tarve ratkaistaan tehtävämuutoksin. Pori Sinfonietta rekrytoi kuluvan vuoden aikana neljä soittajaa avoinna oleviin tehtäviin. Uusi tuotantojärjestäjä aloitti vuoden alusta, ja lisäksi on käynnistetty tuottaja-nuotistonhoitajan ja tuottaja-tiedottajan rekrytointiprosessit. Lastenkulttuurikeskus rekrytoi kevään aikana kulttuurituottajan eläköityneen kulttuuriassistentin tilalle työnkuvaa muuttaen. Liikuntapalveluihin pyritään palkkaamaan kolme uutta vakinaista uimavalvoja-liikunnanohjaajaa. 

Perustelut

Sivistyslautakunnan toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna enemmän, toteumaprosentti 37,9 (v. 2023 21,9), kasvua viime vuodesta 59,9 %. Tähän on suurin syy se, että vuonna 2024 päättyvien hankkeiden hankeavustukset noin 1,2 miljoonaa euroa tuloutettiin käyttötalouden tuloiksi alkuvuodesta. Viime vuonna vastaava toimenpide tehtiin kesäkuussa. Maksutuottojen kertymä on viime vuodesta laskenut. Suurin vaikutus on ollut varhaiskasvatusmaksujen alentumisella. Iltapäivätoiminnan maksujen korotukset 1.1.2024 alkaen ovat lisänneet muiden palvelumaksujen kertymää. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa hyvinvointialueelta laskutettavat erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Edellä mainituista syistä johtuen kokonaistuottojen kertymä on huhtikuussa selvästi viime vuotta parempi. Tilanne tasoittuu vuoden aikana, ja toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Toimintakulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti, toteumaprosentti 32,4 (v. 2022 32,6), kasvua viime vuodesta 3 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 4,5 %. Palkallisten henkilötyövuosien määrä on suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Opetusyksikössä hankerahoitus on kasvattanut määräaikaisen henkilöstön määrää. Varhaiskasvatuksessa lainsäädäntöön perustuva hoidossa olevien lasten tuen lisääminen on vaikuttanut määräaikaisen henkilöstön määrään. Henkilöstösivukulujen kirjaustavan muutos on myös lisännyt henkilöstökuluja opetusyksikössä ja varhaiskasvatusyksikössä. Aiemmin osa sivukuluista kirjattiin kokonaisuutena sivistystoimialan hallintoon. Vuoden alusta lähtien kulut on kirjattu maksettujen palkkojen suhteessa yksiköille. Kuluja vastaavat määrärahasiirrot on tehty yksiköiden välillä.

Palvelujen ostojen kasvu on tasaantunut, toteumaprosentti 35,9 (v. 2023 36,9), kasvua 2,5 %. Tähän on suurimpana syynä yliopistollisen toiminnan avustuslasku 1,1 miljoonaa euroa, joka kirjautui tänä vuonna maaliskuulle ja viime vuonna huhtikuulle. Toteumat ovat huhtikuun osalta pääosin vertailukelpoiset viime vuoteen verrattuna, vaikkakin kulujen kohdentumisessa eri kuukausille on vaihtelua. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut ovat nousseet indeksi- ja kerrointarkistusten myötä. Palveluliikelaitoksen ateriapalvelujen kustannukset ovat jonkin verran laskeneet ja puhtauspalvelujen nousseet. Kuljetuskustannukset ovat hieman laskeneet. Työterveyshuollon kustannukset ovat viimevuotisella tasolla. 

Tarvikeostot ovat kasvaneet, toteumaprosentti 21,7 (v. 2023 20,3), kasvua 8,8 %. Koulujen oppimateriaalitilauksia on tehty viime vuotta aiemmin. Myös hintojen nousulla on vaikutusta. Tarvikeostoissa on merkittävää kuukausittaista vaihtelua. 

Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet ovat selvästi laskeneet viime vuodesta, toteumaprosentti 28,8 (v. 2023 34,9), laskua viime vuoteen 13,3 % Tähän vaikuttaa hoitotukien piirissä olevin lapsien määrän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.

Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 26,2 (v. 2023 45,1), laskua viime vuoteen 32,9 %.

Toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Sivistyslautakunnan toimintakatteen toteumaprosentti huhtikuussa oli 31,9 (v. 2022 33,5). Toimintakate on laskenut viime vuoteen verrattuna 0,3 %. Toimintakulujen ja -tuottojen vuosittaisesta kirjauskuukausien vaihtelusta johtuen huhtikuun toimintakate ei ole täysin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Sivistyslautakunnan talous on ensimmäisen vuosikolmanneksen osalta toteutunut suunnitellusti. Merkittäviä määrärahojen riittävyyteen vaikuttavia ennakoimattomia menojen lisäyksiä ei ole alkuvuoden osalta tullut esille. Ensimmäisen vuosikolmanneksen talousraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu talousarvion mukaisesti. Lähikuukausien talouskehitykseen vaikuttavat erityisesti varhaiskasvatuksen kesäajan järjestelyjen onnistuminen sekä kesäkuussa maksettavien palkankorotusten vaikutukset henkilöstökuluihin.

Henkilöstön lukumäärä on 1824, joista sivutoimisia/virkaisia on 80. Vakituisia on 9 ja määräaikaisia 43 enemmän kuin vuosi sitten. Määräaikaisten lisäys jakautuu melko tasaisesti päiväkotien ja koulujen kesken. Sijaisten määrä on laskenut sairauspoissaolojen määrän vähentymisen vuoksi. Henkilöstömäärän lisäys henkilötyövuosikertymänä on +2,3 prosenttia. Henkilöstön määrä on kasvanut sekä opetus- että varhaiskasvatusyksikössä. 

Henkilöstöbudjettia tulisi olla huhtikuun jälkeen käyttämättä laskennallisesti 68,8 prosenttia (toteuma 68,8), jossa on huomioituna kesällä toteutuvat palkankorotukset, järjestelyerä sekä yleiskorotus. Kesäkautena sijaisia ja määräaikaisia on oletettavasti vähemmän, jonka pitäisi antaa henkilöstöbudjetissa pysymiseen vielä helpotusta.

Terveysperusteiset poissaolot ovat laskeneet vuosiin 2023 ja 2022 verrattuna, mutta poissaoloja on selvästi enemmän kuin vuonna 2021. Sairauspoissaolojen vähentämistavoitteeseen (-20 prosenttia verrattuna vuoteen 2023) pääsemiseksi pitäisi loppuvuonna olla poikkeuksellisen vähän poissaoloja

Kolmannesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan myös talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Raportit ovat esityslistan liitteenä.

Perustelut

Toiminnallinen toteutuminen 

Satakunnan Museo avattiin huhtikuun alussa yleisölle paloilmoitinremontin jälkeen. Kahden kuukauden remonttisulku näkyy Satakunnan Museoon kuuluvien museokohteiden kokonaiskävijämäärässä, joka tammi-huhtikuulta oli 9 500, kun se viime vuonna samaan aikaan oli 11 500. Yleisö löysi kuitenkin tiensä myös Satakunnan Museoon nopeasti uudelleen, sillä talon huhtikuun kävijämäärä pysyi viime vuoden tasolla siitä huolimatta, että uuden vaihtuvan näyttelyn avajaisia vietettiin tänä vuonna vasta toukokuun puolella.  

Porin taidemuseo aloittaa vuonna 2024 kolmivuotisen ohjelman, jossa tilataan teoksia Satakunnassa työskenteleviltä taiteilijoilta. Satakunnan elinvoimaisuuden edistämiseksi perustettu KORSI Säätiö tukee Porin taidemuseon komissio-ohjelmaa kokonaisuudessaan 75 000 euron avustuksella, joka jakautuu vuosille 2024–26. Ensimmäinen KORSI-komissio on tilattu Siikaisissa työskentelevältä kuvataiteilija Hanna Marnolta. Taiteilija valmistaa Porin uudistuneeseen Etelärantaan Taideaukiolle veistoksen, jossa hyödynnetään löydettyjä ja Siikaisten kunnan asukkaiden lahjoittamia puumateriaaleja. Teos valmistuu 7.6.2024 ja on esillä Porin päivään saakka.  

Kansalliskirjastojen ja yleisten kirjastojen yhdessä toteuttama kuntien yhteinen e-kirjasto avautui huhtikuun lopussa. E-kirjaston käyttöönotossa on ollut vaikeuksia ja palvelu on yhä keskeneräinen. Kehittämistyö kuitenkin jatkuu. Satakirjastojen omaa e-palveluiden valikoimaa täydennettiin Promentor-kielikurssipalvelulla huhtikuun alussa. 

Pori Sinfonietta toteutti alkuvuoden aikana kymmenen Haapaneitty, mettän tyttö -musiikkisatuesitystä Porin reuna-alueilla ja maakunnassa. Yksi esitys oli kauppakeskus Puuvillassa järjestetyssä Yhtä monta kulttuuria -tapahtumassa. Musiikkisatu on osa Konsertti- ja teatterikeskuksen Live 2 -hanketta.. 

Vauvojen värikylpy -työpajojen kevätkausi sujui kiitetysti ja toiminta sai jälleen paljon positiivista palautetta. Lastenkulttuurikeskuksen järjestämään valtakunnalliseen VV-ohjaajakoulutukseen on tullut 28 hakemusta ja kuusipäiväinen koulutus pidetään elokuussa. Koulutuksen osallistumismaksut muodostavat tärkeän osan keskuksen tuloista. 

Nuorisopalveluiden toiminta on toteutunut suunnitellusti eri osa-alueilla. Tammi-huhtikuun aikana osallistumiskertoja eri toimintoihin oli yhteensä 20 942 (vuosi 2023: 17 850). Aktiivisia kohtaamisia verkossa oli 1 046 (vuosi 2023: 114) ja passiivisia (nuorisopalvelujen eri digialustoilla kävijät, joihin työntekijät tuottavat sisältöjä) 36 535 (Vuosi 2023: 11 653). Vertailu viime vuoden vastaavaan aikaan osoittaa, että merkittävää kasvua on tapahtunut niin livekohtaamisissa kuin verkkotyöskentelyssäkin.  

Nuorisoyksikössä on kehitetty uudenlaista jalkautuvan nuorisotyön mallia yhteistyössä muiden nuorisotoimijoiden kanssa. Jalkautuvan nuorisotyön JANNUn kohderyhmää ovat kaikki alle 29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Aiemmin eri organisaatiot ja järjestöt ovat jalkautuneet nuorten pariin kukin erikseen. Toiminnan koordinointivastuu on Porin kaupungin nuorisoyksiköllä.  

ESR-rahoitteinen Oodi ohjaamoille -hanke on käynnistynyt ja Ohjaamo Pori on mukana hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa koulutuksen järjestäjien ja Ohjaamoiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa tunnistetaan oppilaitosten ja Ohjaamoiden rajapinnassa olevat erityisen tervetulleet ryhmät ja kehitetään yhteisiä toiminnallisia ja rakenteellisia toimintamalleja sekä menetelmiä opintojen tukemiseen, koulutukseen osallistumiseen ja kiinnittymiseen.  

Liikuntayksikön osalta alkuvuoteen on sisältynyt sekä kehittämistyötä että perustoiminnan toteuttamista. Valmistelussa on ollut poikkihallinnollisen liikkumisohjelman viimeistely päätöksentekoprosessiin sisältyvine lausuntokierroksineen, vuorojakoperiaatteiden valmistelu sekä lukuisat rutiinimaisesti toistuvat vuoroihin ja liikuntatilojen käyttöön liittyvät asiat. Liikuntayksikkö on osallistunut tiiviisti stadionin peruskorjauksen ja siitä aiheutuvien väistötilatarpeiden suunnitteluun. Kevään aikana valmisteltu myös Meri-Porin uimahallin ja maauimalan kassa- ja kahviopalveluiden kilpailutuksia. Liikuntayksikkö osallistuu myös eri tapahtumia koskevaan yhteistyöhön, kevään aikana mm. tekojääradalla talvella 2025 järjestettävän Satakunnan talviklassikon sekä vuoden 2027 Kalevan Kisojen hakuprosessin osalta.  

Talouden toteuma

Vuoden ensimmäisellä kolmanneksella toimintakate-% oli 28,4 % (29,7 % vuonna 2023). Toimintakate pienentyi 2,6 % viime vuoteen verrattuna. Toimintatuotot kasvoivat kustannuksia voimakkaammin, mikä vaikuttaa myönteisesti toimintakatteeseen. 

Toimintatuotot kasvoivat 12,2 % viime vuodesta, ja erityisen positiivista on maksutuottojen kehitys (+11,8 %). Liikuntayksikön tuotot ylittävät käyttösuunnitelman yli 200 000 eurolla. Kävijämäärät kasvoivat uimalaitoksissa huhtikuussa (tammi-maaliskuun kävijämäärät hieman alle v. 2023 lukemien). 

Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan valtionavustuspäätökset tulivat huhtikuussa ja ne ovat odotusten mukaiset. Kohdennetun nuorisotyön valtionavustukset ovat yhteensä 175 000 euroa ja ne maksettiin heti huhtikuussa.  

Satakunnan Urheiluakatemian OKM-rahoituksen ajateltiin nousevan kasvattaja-akatemiatasosta (50 000 euroa) alueellisen akatemian tasolle (90 000 euroa). Avustus myönnettiin kuitenkin vuoden 2023 tasoisena. Urheiluakatemian taloutta sopeutetaan avustustasoon vähentämällä asiantuntijapalveluiden hankintaa sekä henkilöstöjärjestelyin (ei sijaistarvetta). 

Promenadisalin lava- ja talotekniikassa ilmenneet ongelmat aiheuttivat huolen vuokratuottojen vähentymisestä, mutta näillä näkymin ongelmat ovat korjaantumassa ennen syyskauden alkua, joten suurilta tappioilta vältyttäneen. Promenadisalin tekniikan kilpailutus kuitenkin viivästynee suunnitellusta aikataulusta, joten sen kustannusvaikutukset konkretisoituvat vasta ensi vuonna. 

Toimintakulut ovat kasvaneet maltillisesti viime vuoden alkuun verrattuna (+2,6 %). Henkilöstökulujen kasvua (+7,2 %) selittää nuorisoyksikön perustamisen myötä lisääntynyt henkilöstömäärä. Henkilöstökulut ovat henkilöstösuunnitelman ja -budjetin mukaisia. Perusyksikkökohtaiset henkilöstökulut voivat kuitenkin ylittyä johtuen tasausmaksun eli entisen eläkemenoperusteisen KuEL -maksun kirjaustavan muutoksesta. Se on aiemmin maksettu keskitetysti toimialan hallinnosta, mutta nyt maksu on jaettu henkilöstömäärän perusteella jokaiselle perusyksiköiden kustannuspaikoille. Vastaavia määrärahoja ei kuitenkaan ole jyvitetty kustannuspaikkakohtaisiin käyttösuunnitelmiin. 

Talouden vuosiennuste 

Ensimmäisen vuosikolmanneksen toteuman perusteella lautakunta näyttää pysyvän sitovassa määrärahassaan. 

Henkilöstöasiat 

Henkilöstön lukumäärä on 258, hieman pienempi kuin vuosi sitten. Vakituisten määrä on kasvanut 12 henkilöllä muun muassa nuorisoyksikköön ELYMistä siirtyneiden vuoksi. Samalla määräaikaisten määrä on laskenut. Vaikkakin kokonaisuudessaan henkilöstön lukumäärä on vähentynyt, on henkilötyövuosikertymä (keskimääräinen henkilöstömäärä) lähes sama viime vuoteen verrattuna. Henkilöstöbudjettia tulisi olla huhtikuun jälkeen käyttämättä noin 68,8 prosenttia, jossa huomioidaan kesän palkkoihin tulevat korotukset. Lautakuntatasolla tämä toteutuu ja käyttämättä on vielä 70,4 prosenttia. Lautakunnan sisällä nuorisoyksikkö on ylittänyt henkilöstöbudjettinsa ja käyttämättä on 65,11 prosenttia. Budjettiylitys johtuu lähinnä virheellisestä budjetoinnista nuorisoyksikköön 1.1.2024 siirrettyjen henkilöiden osalta. Nämä korjattiin huhtikuussa, joten toukokuun toteuma tulee olemaan todenmukainen.

Terveysperusteiset poissaolot ovat merkittävästi laskeneet edeltäviin vuosiin verrattuna kulttuuri- sekä liikuntayksikössä. Nuorisoyksikössä poissaoloja on hieman edeltävää vuotta enemmän.

Perustelut

Toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän, toteumaprosentti 55,0 (v. 2023 61,2), laskua viime vuodesta 16,7 %. Tähän on suurin syy se, että vuonna 2024 päättyvien hankkeiden avustuksia tuloutettiin käyttötalouteen viime vuonna kesäkuussa, jolloin tuloutuksia tehtiin enemmän kuin tämän vuoden maaliskuussa. Vuoden lopulla tuloutetaan vielä osa 2024 päättyvien hankkeiden avustuksista.  Maksutuottojen kertymä on viime vuodesta laskenut. Suurin vaikutus on ollut varhaiskasvatusmaksujen alentumisella. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa hyvinvointialueelta laskutettavat erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Näihin tulee vielä sopimuksen mukainen indeksikorotus elokuun alusta lukien. Kokonaisuudessaan toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Toimintakulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti, toteumaprosentti 57,2 (v. 2023 58,4), kasvua viime vuodesta 1,5 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 1,7 %. Henkilöstökulujen kasvuvauhti on pienentynyt alkuvuoteen verrattuna. Sopimusten mukaiset palkankorotukset tulivat voimaan kesäkuussa ja lomarahat maksettiin heinäkuussa. Palkallisten henkilötyövuosien määrä on suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kesäkuukausina henkilöstöä on vähemmän johtuen loma-ajoista ja palvelutarpeiden vähenemisestä. Varhaiskasvatuksen kesäajan järjestelyissä myös onnistuttiin paremmin, ja käyttöasteet olivat kesä-heinäkuussa viimevuotista korkeammat.

Palvelujen ostojen kasvu on tasaantunut alkuvuodesta, toteumaprosentti 55,7 (v. 2023 56,8), kasvua 3,2 %. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut ovat nousseet indeksi- ja kerrointarkistusten myötä. Kuljetuskustannukset ja työterveyshuollon kustannukset ovat viimevuotisella tasolla.  Ateriapalveluiden osalta heinäkuulta puuttuvat kokonaan varhaiskasvatuksen ateriamenot. Ne kirjautuvat elokuulle. Tämä on otettava huomioon palvelujen kulukehitystä tarkasteltaessa.

Tarvikeostot ovat kasvaneet, toteumaprosentti 49,1(v. 2023 46,0), kasvua 8,8 %. Tarvikehankintoja on tehty enemmän. Osa uudisrakennushankkeiden hankinnoista on kirjattu käyttötalouteen. Näihin on määrärahat investointipuolella. Tarvittavat siirrot tehdään vuoden lopussa.  Oppimateriaalien ja -tarvikkeiden hintojen nousulla on ollut myös vaikutusta. 

Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kustannukset ovat selvästi pienemmät viime vuoteen verrattuna, toteumaprosentti 51,0 (v. 2023 61,7), laskua viime vuoteen 13,3 %. Tähän vaikuttaa hoitotukien piirissä olevin lapsien määrän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.

Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 39,4 (v. 2023 68,1), laskua viime vuoteen 33,2 %.

Toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Sivistyslautakunnan toimintakatteen toteumaprosentti heinäkuussa oli 57,3 (v. 2023 58,2). Toimintakate on kasvanut viime vuoteen verrattuna 3,3 %. Sivistyslautakunnan talous on toteutunut suunnitellusti. Merkittäviä määrärahojen riittävyyteen vaikuttavia ennakoimattomia menoja ei ole tiedossa. Heinäkuun talousraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu talousarvion mukaisesti.

Henkilöstön lukumäärä oli 1416, eli hieman pienempi kuin vuosi sitten. Vakituisten määrä on kasvanut 17 henkilöllä, mutta määräaikaisia on vastaavasti hieman vähemmän. Vaikkakin kokonaisuudessaan henkilöstön lukumäärä on vähentynyt, on henkilötyövuosikertymä (keskimääräinen henkilöstömäärä) 1,1 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Henkilöstöbudjettia tulisi olla heinäkuun jälkeen käyttämättä noin 41,7 prosenttia. Lautakuntatasolla tämä toteutuu ja käyttämättä on vielä 42,01 prosenttia. Opetusyksikkö on niukasti ylittänyt henkilöstöbudjettinsa ja käyttämättä on 41,62 prosenttia. Terveysperusteiset poissaolot ovat laskeneet 5,5 prosenttia viime vuoteen verrattuna. 

Perustelut

Toimintatuotot ovat kasvaneet 3,7 % viime vuodesta, toteumaprosentti 67,3 (62,9 v. 2023). Maksutuottojen osalta erityisesti liikuntayksikön pääsymaksut ovat kasvaneet viime vuodesta 7,6 %. Kulttuuriyksikön maksutuotot sen sijaan ovat vähentyneet. Hankeavustuksia on saatu toistaiseksi viimevuotista vähemmän. Vuokratuottojen ja tilojen käyttömaksujen osalta kehitys on ollut positiivista. Toimintatuottojen arvioidaan kokonaisuudessaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Toimintakulut ovat laskeneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (0,8%). Henkilöstökulujen kasvua (3,9 %) selittää nuorisoyksikön perustamisen myötä lisääntynyt henkilöstömäärä. Henkilöstökulut ovat henkilöstösuunnitelman ja -budjetin mukaisia. Perusyksikkökohtaiset henkilöstökulut voivat kuitenkin ylittyä johtuen tasausmaksun eli entisen eläkemenoperusteisen KuEL -maksun kirjaustavan muutoksesta. Se on aiemmin maksettu keskitetysti toimialan hallinnosta, mutta nyt maksu on jaettu henkilöstömäärän perusteella jokaiselle perusyksiköiden kustannuspaikoille. Vastaavia määrärahoja ei kuitenkaan ole jyvitetty kustannuspaikkakohtaisiin käyttösuunnitelmiin. 

Palvelujen ostot sekä tarvikeostot ovat vähentyneet. Palvelujen ostot -0,7 % ja tarvikeostot -15,4 %. Erityisesti käyttömäärärahoilla kustannettavia kaluston uus- ja korvaushankintoja on tehty viimevuotista vähemmän. Ostot ovat kesäaikana muutenkin vähäisemmät.

Avustuksia on maksettu 7 % viimevuotista vähemmän. Tämä johtuu siitä, että avustuksista osa on vielä maksamatta tämän vuoden osalta.

Muut toimintakulut ovat vähentyneet. Erilaisia vuokrakuluja on vähemmän ja viime vuonna kuluja lisäsivät kesän SM-uinnit.

Heinäkuun toimintakate-% oli 58,0  (62,2 % vuonna 2023). Toimintakate pienentyi 2,7 % viime vuoteen verrattuna.  Ennuste on, että toimintakate tulee toteutumaan talousarvion mukaisesti.

Henkilöstön lukumäärä on 257 eli hieman pienempi kuin vuosi sitten. Vakituisten määrä on kasvanut 9 henkilöllä muun muassa nuorisoyksikköön elinvoima- ja ympäristötoimialalta siirtyneiden henkilöiden vuoksi. Samalla määräaikaisten määrä on laskenut. Vaikkakin kokonaisuudessaan henkilöstön lukumäärä on vähentynyt, on henkilötyövuosikertymä (keskimääräinen henkilöstömäärä) 1,1 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Henkilöstöbudjettia tulisi olla heinäkuun jälkeen käyttämättä noin 41,7 prosenttia. Lautakuntatasolla tämä toteutuu ja käyttämättä on vielä 42,43 prosenttia. Nuorisoyksikkö on ylittänyt henkilöstöbudjettinsa ja käyttämättä on 32,48 prosenttia. Budjettiylitys johtuu lähinnä virheellisestä budjetoinnista nuorisoyksikköön 1.1.2024 siirrettyjen henkilöiden osalta. Terveysperusteiset poissaolot ovat merkittävästi laskeneet edeltäviin vuosiin verrattuna kulttuuri- sekä liikuntayksikössä. Nuorisoyksikössä poissaoloja on hieman edeltävää vuotta enemmän. 

Perustelut

Toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän, toteumaprosentti 59,1 (v. 2023 65), laskua viime vuodesta 15,7 %. Tähän on suurin syy se, että vuonna 2024 päättyvien hankkeiden avustuksia tuloutettiin käyttötalouteen viime vuonna kesäkuussa, jolloin tuloutuksia tehtiin huomattavasti enemmän kuin tämän vuoden maaliskuussa. Vuoden lopulla tuloutetaan vielä loput 2024 päättyvien hankkeiden avustuksista. Maksutuottojen kertymä on viime vuodesta laskenut selvästi. Suurin vaikutus on ollut varhaiskasvatusmaksujen alentumisella. Laskua viime vuoteen on runsaat 20 %. Kertymä on kuitenkin talousarvion mukainen. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa hyvinvointialueelta laskutettavat erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Näihin tuli sopimuksen mukainen indeksikorotus elokuun alusta lukien. Kokonaisuudessaan toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Toimintakulut ovat toteutuneet talousarviota paremmin, toteumaprosentti 65,1 (v. 2023 66,3), kasvua viime vuodesta 1,8 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 1,6 %. Henkilöstökulujen kasvuvauhti on pienentynyt alkuvuoteen verrattuna. Sopimusten mukaiset palkankorotukset tulivat voimaan kesäkuussa ja lomarahat maksettiin heinäkuussa. Palkallisten henkilötyövuosien määrä on hieman suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kesäkuukausina henkilöstöä oli vähemmän johtuen loma-ajoista ja palvelutarpeiden vähenemisestä. Varhaiskasvatuksen kesäajan järjestelyissä myös onnistuttiin viime vuotta paremmin. Uusi lukuvuosi käynnistyi elokuun alusta. Kokonaishenkilöstön määrä onkin kasvanut selvästi, ja henkilöstökustannukset tulevat syksyn mittaan nousemaan palvelutuotannon kasvun myötä. Opetusyksikön opettajien lukuvuoden ylitunnit tulevat elo-syyskuulta maksuun syyskuussa, joten elokuun henkilöstökulujen toteumassa eivät ole kaikki kustannukset vielä mukana.

Palvelujen ostot ovat kasvaneet 5,4 % viime vuodesta. Varhaiskasvatuksen kesäajan ateriamenot kirjautuivat vasta elokuussa, ja tämä aiheuttaa palvelujen ostojen kustannusten nousua. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut nousivat elokuun alusta lukien indeksitarkistuksen myötä. Kuljetuskustannukset ja työterveyshuollon kustannukset ovat viimevuotisella tasolla. Palveluntuottajien laskutuksista johtuen osa elokuun kuljetuskustannuksista kirjautuu vielä syyskuulle. Valtiovarainministeriö teki kesällä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten tarkistuspäätöksen. Tarkistuspäätöksen mukaiset maksuerät tulivat voimaan elokuun alusta lukien. Kotikuntakorvaukset kasvavat vuoden 2024 osalta nettona 0,15 miljoonaa euroa.

Tarvikeostot ovat vähentyneet, toteumaprosentti 67,2 (v. 2023 74,5), vähennystä 8,2 %. Viime vuonna erityisesti Pohjoisväylän koulun ensikertaisen varustamisen ja lukion oppimateriaalihankinnat ajoittuivat elokuulle. Tänä vuonna vastaavia hankintoja ei ole ollut. Muutenkin hankintoja on tehty kesäaikana vähemmän.  

Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kustannukset ovat selvästi pienemmät viime vuoteen verrattuna, toteumaprosentti 57,7 (v. 2023 69,3), laskua viime vuoteen 12,6 %. Tähän vaikuttaa hoitotukien piirissä olevin lapsien määrän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.

Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 40,3 (v. 2023 71,4), laskua viime vuoteen 34,7 %.

Kokonaisuudessaan toimintakulujen kehitys on talousarvioon nähden ollut positiivista, ja niiden arvioidaan toteutuvan 0,4 miljoonaa euroa talousarviota paremmin.

Sivistyslautakunnan toimintakatteen toteumaprosentti elokuussa oli 65,6 (v. 2023 66,4). Toimintakate on kasvanut viime vuoteen verrattuna 3,3 %. Sivistyslautakunnan talous on toteutunut suunnitellusti. Merkittäviä määrärahojen riittävyyteen vaikuttavia ennakoimattomia menoja ei ole syksyn osalta tiedossa. Kolmannesvuosiraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu 0,4 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Käyttösuunnitelmaan on tehty 147 000 euron määrärahavähennys johtuen kahden nuorisoyksikön henkilön palkkausmäärärahojen siirrosta sivistyslautakunnalta vapaa-ajan lautakunnalle.

Henkilöstön lukumäärä kasvoi merkittävästi kouluvuoden alkaessa ja on nyt 1669. Määrä on kuitenkin 80 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Vakituisten määrä on kasvanut 34 henkilöllä lähinnä koulunkäyntiohjaajien vakinaistamisten myötä. Mikäli mahdollista, koulunkäyntiohjaajan työsopimus pyritään tekemään toistaiseksi voimassa olevana, mutta sopimukseen sisällytetään palkaton kesäkeskeytys työssäolon keskeytyksen ajaksi. Määräaikaisia työntekijöitä on vastaavasti viime vuotta selvästi vähemmän. Muutokset palvelussuhteen luonteissa ovat henkilöstösuunnitelman mukaisia. Vaikkakin kokonaisuudessaan henkilöstön lukumäärä on vähentynyt, on henkilötyövuosikertymä (keskimääräinen henkilöstömäärä) 0,7 prosenttia suurempi kuin viime vuonna, mutta ero todennäköisesti kaventuu loppuvuotta kohden. Henkilöstöbudjettia tulisi olla elokuun jälkeen käyttämättä noin 33,3 prosenttia. Lautakuntatasolla tämä toteutuu ja käyttämättä on vielä 34,88 prosenttia. Terveysperusteiset poissaolot ovat laskeneet 4,4 prosenttia viime vuoteen verrattuna eli tavoitteeksi asetettuun 20 prosentin vähennykseen ei todennäköisesti ylletä. 

Kolmannesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan myös talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Raportit ovat esityslistan liitteenä.

Perustelut

Toiminnallinen toteutuminen 

Satakunnan Museon museokohteiden kävijämäärät kasvoivat, ja viime kesien positiivinen kehitys sai siten jatkoa. Museokohteissa kävi touko-elokuussa 1000 kävijää enemmän kuin viime kesänä, yhteensä 12 857 kävijää. Lisäksi museon viereiselle aidalle, nk. Museokujalle, ripustettu näyttely Värivalokuvasarja Porista v. 1955 houkutteli kesäkuukausina yli 8000 katsojaa. Kesän yleisöopastukset erityisesti Satakunnan Museossa kasvattivat merkittävästi suosiotaan. 

Satakunnan Museon museokohteissa avautui neljä uutta näyttelyä: Museokujan näyttelyn lisäksi 8.5. avattu Satakunnan Museon Englund-valokuvanäyttely sekä siihen liittyvä kuvateos ovat keränneet runsaasti kiitosta. Toivossa avautui toukokuussa Tapetti-näyttely, ja museon yhteisöllisessä Parvi-tilassa avattiin kesäkuussa Satakunnan arkeologisen seuran toteuttama Litorinameren rannoilta -näyttely.  Kesäkuukausina toteutettiin useita vakiintuneeseen ohjelmaan kuuluvia yleisötapahtumia (mm. Museoiden yö, Toivon Förskottijuhannus ja kesätyöpajat, museoleirit sekä Suomen luonnon päivä Arkissa). Uusia yhteistyöavauksia olivat mm. äitienpäivän vauvakonsertti sekä Pori Chamber -kamarimusiikkifestivaalin konsertti Satakunnan Museossa. 

Taidemuseo järjesti touko-elokuun aikana kaksi näyttelyä. Aluevastuumuseotehtävään kytkeytyvä ensimmäinen KORSI säätiön tukema KORSI-komissio toteutettiin Etelärannan uudelle Taideaukiolle, jossa esillä on 07.06.-29.09. siikaslaisen taiteilijan Hanna Marnon veistos Eduard Samettijalka. Teos on taidemuseorakennuksen eteen sijoittuvan uuden Taideaukion ensimmäinen taidetoteutus ja toimii myös aukion toiminnallisuuden testinä. Saatuja kokemuksia hyödynnetään aukion jatkokäytön suunnittelussa osana keskustan kehittämistä.

Toinen näyttely järjestettiin Porin taidekoulun tiloissa ajalla 24.06.-21.07., jossa esillä oli Mike Kelleyn pitkä elokuva Day is Done, sekä Grace Ndiritun  Grief- a Love Letter.   Poriginal-galleria on ollut auki normaalisti, ja siellä näyttelyt vaihtuvat kolmen viikon välein.  Porin museot esittäytyivät Suomi Areena -tapahtuman Pori-kontissa.  Kesäaikana järjestettiin kaksi lasten museoleiriä sekä osallistuttiin Taiteiden yö -tapahtumaan. Kesäajan tapahtumat ovat vetäneet kävijöitä. Taidemuseo tarkastelee ja kehittää sisältöjensä saavutettavuutta säännöllisesti ja tässä tarkoituksessa järjestettiin kuulemistilaisuus Porin näkövammaisille kesäkuussa.

Kirjaston tapahtumatuotanto on ollut runsasta. Pihlavan kirjastossa järjestettiin kesäkuussa satumuskari. Heinäkuussa kirjasto oli mukana Pori Jazz Kids -tapahtumassa. Pääkirjastossa järjestettiin elokuussa Drag-satutunti ja Kirjojen yön yhteydessä oli myös monipuolisesti ohjelmaa lapsille ja nuorille.  SuomiAreenan yhteydessä kirjastossa järjestettiin Lukemisen juhla yhteistyössä Kirjastoseuran, Sanaston ja E-kirjaston kanssa. Lisäksi e-kirja-aiheisen SuomiAreena-keskustelun yhteydessä järjestettiin pop up -kirjasto. Elokuussa järjestettiin kirjaston isoin yleisötapahtuma Kirjojen yö. Viime vuoden Kirjojen yössä kerätyn asiakaspalautteen pohjalta kutsuttiin yksi kirjailijavieras, järjestettiin kirjamyyntiä ja koostettiin ohjelman aikataulut. 

Reposaaren puukoulukorttelin remontti valmistui kesällä ja kirjasto avautui 26.8. Lainamäärä kasvoi 0,8 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. 

Pori Sinfoniettan toinen vuosikolmannes toteutui suunnitellusti. Kausi oli pääosin kesäloma-aikaa. Kauteen sisältyi kuusi konserttia; kaksi sinfoniakonserttia, kaksi kamarikonserttia, yksi viihdekonsertti ja yksi lastenkonsertti. Lisäksi kauteen sisältyi yhteensä 10 erilaista yleisötyöesiintymistä tai -tapahtumaa. Niihin sisältyi neljä ilmaiskonserttia (Wanhat tanssit ja Taiteiden yö), yksi avoin kenraaliharjoitus, yksi tilausesiintyminen sekä neljä muunlaista yleisötyötapahtumaa (Nuori Pori on Air, Suomi Areena Kansalaistori, Kirjojen yö, Taiteilijatapaaminen). 

Lasten kulttuurikeskus Kruunupää järjesti kesäaikana kolme näyttelyä: nuorten kuvataideryhmän KOSMOS, tähtipölyä ja kosmisia myrskyjä -näyttely, jossa nuorten kierrätysmateriaaleista luotuja teoksia, Kruunupään Varista -näyttely Euran Ruukinpuistossa, jossa lähes 300 lasten tekemää myrkyttömästi ja ekologisesti toteutettua männynneulasgrafiikkaa ja nuorten Noise-valokuvausryhmän valokuvia sekä Kruunupään Färgbad- näyttely Kulttuuritalo Grandissa, Porvoossa.  Kruunupäässä oli kesällä lapsille ja perheille suunnatut Kesätorstait. Kruunupää osallistui myös Taiteiden yöhön, SuomiAreenan kansalaistoriin ja toteutti Satakunnan puutarhaseuran kanssa Violan ja Orvokin päivän Toivepuistossa. Kultane -kulttuuri- ja taidepainotteinen neuvolan ryhmäneuvola toiminta jatkui kesällä.  Vuosittainen valtakunnallinen Vauvojen värikylpy -ohjaajien koulutus järjestettiin elokuussa. Koulutuksesta valmistui 25 ohjaajaa. Koulutukseen osallistuu myös kansainvälisesti toimivia ohjaajia, tänä vuonna yksi osallistuja oli Tšekin tasavallasta. 

Nuorisopalveluiden toiminta on toteutunut suunnitellusti eri osa-alueilla. Tammi-elokuun aikana osallistumiskertoja eri toimintoihin oli yhteensä 36 757 (vuosi 2023: 31 613). Aktiivisia kohtaamisia verkossa oli 835 (vuosi 2023:174) ja passiivisia (nuorisopalvelujen eri digialustoilla kävijät, joihin työntekijät tuottavat sisältöjä) 97 428(Vuosi 2023: 36 512). 

Kesäajan toiminta poikkeaa paljon kevät- ja syykausien toiminnoista. Toukokuun lopussa  nuorisotilatoiminnat jäivät kesätauolle ja elokuun puolessa välissä niiden syyskauden toiminnat käynnistyivät. Jalkautuva työ organisoitui uudelleen nuorisoyksikön ja hyvinvointialueen sekä kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyönä. Koordinointivastuu on nuorisoyksikössä. Jalkautuva nuorisotyö JANNU päivysti ensimmäisen kerran koulujen päätösiltana ja -yönä 1.6.2024. Puuvillan nuorisotilalla järjestettiin Minisomnia verkkopelitapahtuma (24.-26.5.2024), joka keräsi runsaat 430 kävijää. Puuvillan nuorisotila toimi myös kesänuokkarina koko kesän ajan.  Kesä-heinäkuun liikenteessä oli liikkuva nuorisotila Nuokkapaku. Tammen tilalla järjestettiin kesäkuussa yhteensä viisi leiriä eri ikäisille lapsille ja nuorille Anniksella oli tapahtumia koko kesän ajan (mm. Kesä6 Fest, Urbaanit Lavatanssi, AnnisPunk Fest). Anniksen kesäteatteri ”Kauas pilvet karkaavat” toteutettiin Kirjurinluodon kesäteatterissa yhdeksän näytöksen voimin ajalla 16.-29.8.2024. Kesäteatteri toteutettiin yhteistyössä Pro Annis ry:n kanssa.

Liikuntayksikön toiminnan keskeisinä painopisteinä toisen kolmanneksen osalta on ollut poikkihallinnollisen liikkumisohjelman viimeistely ja päätöksentekoprosessiin viemisen valmistelu lausuntokierroksineen, kumppanuussopimusneuvottelujen käynnistäminen, vuorojakoperiaatteiden valmistelu sekä lukuisat rutiinimaisesti toistuvat vuoroihin ja liikuntatilojen käyttöön liittyvät asiat. Investointipuolella liikuntayksikkö on osallistunut tiiviisti stadionin peruskorjauksen ja siitä aiheutuvien väistötilatarpeiden valmisteluun sekä vuoropuheluun stadionin ja urheilukeskuksen käyttäjien kanssa. Lisäksi liikuntayksikkö on ollut tiiviisti mukana tekniseltä toimialalta koordinoidun liikuntapaikkaverkoston kehittämisohjelman viimeistelyssä. Yksittäisinä tehtävinä Meri-Porin uimahallin ja maauimalan kassa- ja kahviopalveluiden kilpailutukset hankintapäätöksineen ovat vieneet myös aikaa. Kesäkauden jälkeen siirtyminen talvikauteen aiheuttaa myös monenlaisia toimenpiteitä, muun muassa. uimalaitosten käyttökausien vaihtumiset maauimalasta keskustan uimahalliin Meri-Porin Uimahallin avaaminen viivästyi taas legionellabakteerista johtuen.    

Uimalaitosten kävijämäärät ovat tällä hetkellä hieman edellä vuoden 2023 tasoa, toteutunut kävijämäärä 282 665 on 102,1% 01-08/2023 lukemasta (muutos kävijämäärässä vrt. 2023 +5925 kävijää, maauimala auki v. 2024 viikon normaalia pidempään elokuussa, mikä näkyy pienenä pudotuksena uimalaitosten elokuun kävijämäärissä v. 2024). 

Kolmannesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Raportit ovat esityslistan liitteenä.

Talouden toteuma

Toimintatuotot ovat kasvaneet 4,1 % viime vuodesta, toteumaprosentti 73,5 (68,4 v. 2023). Maksutuottojen osalta erityisesti liikuntayksikön pääsymaksut ovat kasvaneet viime vuodesta 7,4 %. Kulttuuriyksikön maksutuotot sen sijaan ovat vähentyneet johtuen myös siitä, että Taidemuseo on ollut suljettuna koko vuoden. Hankeavustuksia on saatu toistaiseksi viimevuotista vähemmän. Vuokratuottojen ja tilojen käyttömaksujen osalta kehitys on ollut positiivista.

Toimintakulut ovat laskeneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 0,5 %. Henkilöstökulujen kasvua (4,1 %) selittää nuorisoyksikön perustamisen myötä lisääntynyt henkilöstömäärä. Henkilöstökulut ovat henkilöstösuunnitelman ja -budjetin mukaisia. Perusyksikkökohtaiset henkilöstökulut voivat kuitenkin ylittyä johtuen tasausmaksun eli entisen eläkemenoperusteisen KuEL -maksun kirjaustavan muutoksesta. Se on aiemmin maksettu keskitetysti toimialan hallinnosta, mutta nyt maksu on jaettu henkilöstömäärän perusteella jokaiselle perusyksiköiden kustannuspaikoille. Vastaavia määrärahoja ei kuitenkaan ole jyvitetty kustannuspaikkakohtaisiin käyttösuunnitelmiin. Sinfonietan tallennesopimuksen mukaiset erillislisät on maksamatta takautuvasti maaliskuun alusta lukien. Nämä tulevat kasvattamaan henkilöstökuluja syksyn aikana.

Palvelujen ostot sekä tarvikeostot ovat vähentyneet. Palvelujen ostot 8,4 % ja tarvikeostot 16,2 %. Harrastamisen Porin mallin toiminta ei ole kesäaikana ollut käynnissä, joten toimintaan liittyviä ostoja ei ole tehty. Toiminta jatkuu syyskaudella. Käyttömäärärahoilla kustannettavia kaluston uus- ja korvaushankintoja on tehty viimevuotista vähemmän. Taidemuseon peruskorjattujen tilojen kalustusta tullaan syksyn mittaan hankkimaan, ja se tulee vaikuttamaan kustannuskehitykseen.

Avustuksia on maksettu 4,6 % viimevuotista vähemmän. Tämä johtuu siitä, että avustuksista osa on vielä maksamatta tämän vuoden osalta.

Muut toimintakulut ovat vähentyneet. Erilaisia vuokrakuluja on vähemmän ja viime vuonna kuluja lisäsivät kesän SM-uinnit.

Elokuun toimintakate-% oli 64,5 (69,7 % v. 2023). Toimintakate pienentyi 2,3 % viime vuoteen verrattuna. Ennuste on, että toimintakate tulee toteutumaan 0,1 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Määrärahoihin on tehty 147 000 euroa lisäys. Kahden nuorisoyksikön työntekijän palkkausmäärärahat on siirretty sivistyslautakunnalta vapaa-ajan lautakunnalle

Henkilöstöasiat 

Henkilöstön lukumäärä on 248, eli kolme henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Vakituisten määrä on kasvanut 11 henkilöllä muun muassa nuorisoyksikköön elinvoima- ja ympäristötoimialalta siirtyneiden vuoksi. Samalla määräaikaisten määrä on laskenut. Henkilötyövuosikertymä (keskimääräinen henkilöstömäärä) 1,3 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Henkilöstöbudjettia tulisi tässä vaiheessa vuotta olla käyttämättä noin 33,3 prosenttia. Lautakuntatasolla tämä toteutuu ja käyttämättä on vielä 34,77 prosenttia. Kulttuuriyksikössä henkilöstökuluissa on vielä enemmän varaa. Toteumassa ei vielä näy muusikoiden tallennekorvaussopimuksen mukaista erillislisää. Nuorisoyksikkö on ylittänyt henkilöstöbudjettinsa ja käyttämättä on vain 23,50 prosenttia. Budjettiylitys johtuu lähinnä virheellisestä budjetoinnista nuorisoyksikköön 1.1.2024 siirrettyjen henkilöiden osalta. Määrärahojen korjaukset on tehty syyskuun alussa. Terveysperusteiset poissaolot ovat laskeneet erityisesti kulttuuri- ja liikuntayksikössä, minkä vaikutuksesta koko lautakuntataso on poissaolojen vähentämiselle asetetussa tavoitteessa. Nuorisoyksikössä poissaoloja on hieman edeltävää vuotta enemmän. 

Perustelut

Toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän, toteumaprosentti 63,5 (v. 2023 71,5), laskua viime vuodesta 17,7 %. Tähän on suurin syy se, että vuonna 2024 päättyvien hankkeiden avustuksia tuloutettiin käyttötalouteen viime vuonna kesäkuussa, jolloin tuloutuksia tehtiin huomattavasti enemmän kuin tämän vuoden maaliskuussa. Vuoden lopulla tuloutetaan vielä loput 2024 päättyvien hankkeiden avustuksista. Maksutuottojen kertymä on viime vuodesta laskenut selvästi. Suurin vaikutus on ollut varhaiskasvatusmaksujen alentumisella. Laskua viime vuoteen on runsaat 17 %. Kertymä on kuitenkin talousarvion mukainen. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa hyvinvointialueelta laskutettavat erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Näihin tuli sopimuksen mukainen indeksikorotus elokuun alusta lukien. Kokonaisuudessaan toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Toimintakulut ovat toteutuneet talousarviota paremmin, toteumaprosentti 73,2 (v. 2023 74,5), kasvua viime vuodesta 1,8 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 2 %. Henkilöstökulujen kasvuvauhti on pienentynyt alkuvuoteen verrattuna. Palkallisten henkilötyövuosien määrä on hieman suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Varhaiskasvatuksessa hoidossa olevien lasten määrä on laskenut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. mikä vaikuttaa henkilöstökulujen kehitykseen positiivisesti. Henkilöstön kokonaismäärä on alempi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Määräaikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt huomattavasti. Opetusyksikön opettajien lukuvuoden ylitunnit elo-syyskuulta on maksettu syyskuussa, joten henkilöstökulujen toteumat ovat viime vuoteen verrattuna vertailukelpoiset. 

Palvelujen ostot ovat kasvaneet 4,6 % viime vuodesta. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut nousivat elokuun alusta lukien indeksitarkistuksen myötä. Osa syyskuun varhaiskasvatuksen ateriakuluista kirjautuu lokakuulle. Valtiovarainministeriö teki kesällä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten tarkistuspäätöksen. Tarkistuspäätöksen mukaiset maksuerät tulivat voimaan elokuun alusta lukien. Kotikuntakorvaukset kasvavat vuoden 2024 osalta nettona 0,15 miljoonaa euroa. Merkittävimmistä palvelujen ostoista ateriapalvelut ovat nousseet 2,3 % viime vuodesta, puhtauspalvelut 7,4 %, kuljetuskustannukset 4 %  kotikuntakorvaukset 3,9 %, palvelusetelikulut 6,3 % ja työterveyshuolto 6 %.

Tarvikeostot ovat vähentyneet, toteumaprosentti 71,6 (v. 2023 80,4 ), vähennystä 9,3 %. Viime vuonna erityisesti Pohjoisväylän koulun ensikertaisen varustamisen ja lukion oppimateriaalihankinnat ajoittuivat syyskaudelle. Tänä vuonna vastaavia hankintoja ei ole ollut. Muutenkin hankintoja on tehty toistaiseksi vähemmän. 

Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kustannukset ovat selvästi pienemmät viime vuoteen verrattuna, toteumaprosentti 63,7 (v. 2023 76,4), laskua viime vuoteen 12,5 %. Tähän vaikuttaa hoitotukien piirissä olevin lapsien määrän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.

Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 41,4 (v. 2023 75,2), laskua viime vuoteen 36,4 %.

Kokonaisuudessaan toimintakulujen kehitys on talousarvioon nähden ollut positiivista, ja niiden arvioidaan toteutuvan 0,8 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. 

Sivistyslautakunnan toimintakatteen toteumaprosentti syyskuussa oli 73,9 (v. 2023 74,8). Toimintakate on kasvanut viime vuoteen verrattuna 3,5 %. Sivistyslautakunnan talous on toteutunut suunnitellusti.  Ensisijaisesti lapsimäärien vähenemisen myötä henkilöstökulujen ja avustusten osalta tulee määrärahasäästöä, joten syyskuun talousraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu 0,8 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. 

Henkilöstön kokonaismäärä kasvoi kouluvuoden alkaessa ja oli syyskuussa 1791. Määrä on viime vuoteen verrattuna laskenut 67 henkilöllä. Vakituisten määrä on kasvanut 34 henkilöllä. Määräaikaisia työntekijöitä on vastaavasti viime vuotta selvästi vähemmän, sijaisia 14 ja muita määräaikaisia 79 henkilöä. Muutokset palvelussuhteen luonteissa ovat henkilöstösuunnitelman mukaisia. Vaikkakin kokonaisuudessaan henkilöstön lukumäärä on vähentynyt, on henkilötyövuosikertymä (keskimääräinen henkilöstömäärä) 0,6 prosenttia suurempi kuin viime vuonna, mutta ero kaventuu hitaasti loppuvuotta kohden. Henkilöstöbudjettia tulisi olla syyskuun jälkeen käyttämättä noin 25 prosenttia. Lautakuntatasolla tämä toteutuu, ja käyttämättä on vielä 26,45 prosenttia. Terveysperusteiset poissaolot ovat laskeneet 2,0 prosenttia viime vuoteen verrattuna eli tavoitteeksi asetettuun 20 prosentin vähennykseen ei todennäköisesti ylletä. 

Perustelut

Talous

Toimintatuotot ovat kasvaneet 4 % viime vuodesta, toteumaprosentti 81,4 (89,7 v. 2023). Maksutuottojen osalta erityisesti liikuntayksikön pääsymaksut ovat kasvaneet viime vuodesta 8,3 %. Kulttuuriyksikön maksutuotot sen sijaan ovat vähentyneet johtuen myös siitä, että Taidemuseo on ollut suljettuna koko vuoden. Hankeavustuksia on saatu nyt syyskuulle mentäessä viimevuotista hieman enemmän. Vuokratuottojen ja tilojen käyttömaksujen osalta positiivinen kehitys jatkuu, sillä liikuntapaikkojen vuokrakertymä on talvikaudella kesää korkeampi, koska liikuntalaitosten vuokrat ovat ulkokenttien vuokria korkeammat. 

Toimintakulut ovat laskeneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 0,15 %. Henkilöstökulujen kasvua (4,6 %) selittää osaltaan nuorisoyksikön perustamisen myötä lisääntynyt henkilöstömäärä. Henkilöstökulut ovat henkilöstösuunnitelman ja -budjetin mukaisia. Perusyksikkökohtaiset henkilöstökulut voivat kuitenkin ylittyä johtuen tasausmaksun eli entisen eläkemenoperusteisen KuEL -maksun kirjaustavan muutoksesta. Se on aiemmin maksettu keskitetysti toimialan hallinnosta, mutta nyt maksu on jaettu henkilöstömäärän perusteella jokaiselle perusyksiköiden kustannuspaikoille. Vastaavia määrärahoja ei kuitenkaan ole jyvitetty kustannuspaikkakohtaisiin käyttösuunnitelmiin. Sinfonietan tallennesopimuksen mukaiset erillislisät on maksamatta takautuvasti maaliskuun alusta lukien. Nämä tulevat kasvattamaan henkilöstökuluja syksyn aikana.

Palvelujen ostot ovat vähentyneet 9,8 %, mutta Harrastamisen Porin mallin ja Satakunnan Urheiluakatemian kulut tulevat kasvamaan syksyn edetessä ja siten näkyvät vielä loppuvuodesta palveluiden ostoissa kasvuna. Tarvikeostotkin ovat vähentyneet 15,5 %. Käyttömäärärahoilla kustannettavia kaluston uus- ja korvaushankintoja on tehty viimevuotista vähemmän. Taidemuseon peruskorjattujen tilojen kalustusta tullaan kuitenkin vielä loppuvuoden hankkimaan, ja se tulee vaikuttamaan kustannuskehitykseen.

Avustuksia on maksettu 3,9 % viimevuotista vähemmän. Tämä johtuu siitä, että avustuksista osa on vielä maksamatta tämän vuoden osalta.

Muut toimintakulut ovat vähentyneet 38 %. Erilaisia vuokrakuluja on vähemmän ja viime vuonna kuluja lisäsivät myös kesän SM-uinnit.

Elokuun toimintakate-% oli 71,3 (74,8 % v. 2023). Toimintakate pienentyi 1,7 % viime vuoteen verrattuna. Ennuste on, että toimintakate tulee toteutumaan 0,1 miljoonaa euroa talousarviota paremmin.

Loppuvuodesta tullaan vielä tekemään määrärahasiirto elinvoima- ja ympäristötoimialalta koskien kesätyötekijöiden palkkausta vuonna 2024, kun kesätyöpaikkatuki siirretään työllisyyspalveluista toimialoille. Vapaa-ajan lautakunnan alaisten yksiköiden osuus tulee olemaan 114 000 euroa. 

Henkilöstö

Henkilöstön lukumäärä on 257, kaksi enemmän kuin vuosi sitten. Vakituisten määrä on kasvanut 13 henkilöllä muun muassa nuorisoyksikköön elinvoima- ja ympäristötoimialalta siirtyneiden vuoksi. Samalla määräaikaisten määrä on laskenut. Vaikkakin kokonaisuudessaan henkilöstön lukumäärä on vähentynyt, on henkilötyövuosikertymä (keskimääräinen henkilöstömäärä) 1,4 prosenttia suurempi kuin viime vuonna.

Henkilöstöbudjettia tulisi olla käyttämättä noin 25 prosenttia syyskuun jälkeen. Lautakuntatasolla tämä toteutuu ja käyttämättä on vielä 28,3 prosenttia. Kulttuuriyksikössä henkilöstökuluissa on vielä enemmän varaa, mutta sitä pitää ollakin, sillä toteumassa ei vielä näy Sinfoniettan tallennekorvaussopimuksen mukaista erillislisää. 

Terveysperusteiset poissaolot ovat merkittävästi laskeneet kulttuuri- ja liikuntayksikössä, joiden vaikutuksesta koko lautakuntataso on poissaolojen vähentämiselle asetetussa tavoitteessa. Nuorisoyksikössä poissaoloja on hieman edeltävää vuotta enemmän.