Ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunta, kokous 27.3.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 30 Ehdotus ranta-asemakaavan muutoksesta Yyteri RN:O 1:827, lausunto kaupunginhallitukselle

PRIDno-2019-483

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Mikko Nurminen, kaupunkisuunnittelupäällikkö, mikko.nurminen@pori.fi

Perustelut

Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos koskee noin 115 ha kokoista osaa UPM Kymmene Oyj:n omistamasta, maapinta-alaltaan noin 563 ha kokoisesta tilasta 609-454-1-827 YYTERI. Ranta-asemakaavan muutos koskee virkistys-, maa- ja metsätalous- ja rantakaavatiealueita.

Kaava-alue sijaitsee noin 20 km Porin keskustasta luoteeseen Meri-Porin alueella Yyterin hiekkasantojen eteläosassa. Suunnittelualue on noin 1,1 km valtatie 2 (Mäntyluodontie) länsipuolella. Suunnittelualue on lähes rakentamatonta ranta-aluetta. Rantaviivan kokonaispituus on noin 1,4 km. Ranta-asemakaavan laatii maanomistajan toimeksiannosta Ympäristönsuunnittelu Oy.

Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kaupungin kotisivuilla ja Satakunnan Kansassa 10.6.2011 (MRL 63 §) ja se mainitaan kaupungin kaavoituskatsauksessa 2012 - 2014 Meri-Porin kaavakohteena 67. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.2.2013 on ollut nähtävänä Porin kaupunkisuunnittelun palvelupisteessä sekä kaupungin kotisivuilla internetissä 13.6.-27.6.2011 välisen ajan (MRL 30 §).

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 5.4.2011. Vuoden 2011 aikana koottiin kaavan lähtötietoja ja tehtiin tarkentavia selvityksiä kasvillisuudesta, linnuista, liito-oravasta, kovakuoriaisista ja perhosista sekä Natura-arviointi. Alueelle laadittiin kaksi kaavaluonnosta, luontokeskus ja hyvinvointikeskus, jotka eroavat toisistaan rakennusoikeuden ja rakentamiseen osoitettujen alueiden määrässä. Hyvinvointikeskusehdotus valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi.

Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 4.12.2013 – 7.1.2014 välisen ajan (MRL 62§, MRA 30§). Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Satakuntaliitolta sekä yksi mielipide. Lausuntojen ja mielipiteen perusteella asemakaavaluonnosta on täydennetty näkymäkuva-analyysillä 10.11.2015 ja Naturan yhteisvaikutusten arvioinnilla 30.11.2016. Lisäksi kaikki rakentaminen poistettiin Natura-alueelta ja osoitettiin osittain suojelualueeksi. Dyynejä koskevia määräyksiä tarkennettiin ja alueelle osoitettiin erityisalue virkistyskäyttöä ja tapahtumia varten. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta tarkennettiin ja kokonaisrakennusoikeutta vähennettiin yli 9000 k-m2.

Työneuvottelu viranomaisten kanssa pidettiin Porissa 6.10.2017, jossa käsiteltiin yhteisvaikutusten arviointia ja täydennettyä kaavaluonnos. Työneuvottelun tuloksena selostusta täydennettiin yleiskaavallisten ja maakuntakaavallisten vaikutusten arviointia, tarkennettiin rakentamisen sijoittumista ympäristöön ja parannettiin maisemaa suojaavan puuston säilyttämisen määräyksiä.Näkymäkuva-analyysi päivitettiin 23.11.2017. Uuden vesialtaan suunnitelmia tarkennettiin ja sen reunalle osoitettiin yleinen uimaranta. Korttelialueiden pinta-alaa pienennettiin ja rakennusoikeuden määrää vähennettiin eteläosan kortteleissa 7 ja 8. Alueelle lisättiin pysäköintipaikkoja yleistä käyttöä varten.

Porin kaupungin, maanomistajan ja konsultin välinen neuvottelu kaavaehdotuksesta pidettiin Porissa 10.10.2018. Ohjauksen perusteella pohjakartta tarkistettiin ja kaavaehdotusta täydennettiin kunnallistekniikkan, liikennejärjestelyjen ja vesialtaan hydrologisten vaikutusten arvioinneilla. Uusien toimintojen sovittamisesta ympäristöön laadittiin valokuvasovitteita ja täsmennettiin kaavamääräyksiä tarkemmin ohjaavaan suuntaan.

Asemakaavaehdotuksessa osoitetaan matkailupalvelu-, loma- ja virkistysalueita sekä suojelualueita siten, että Natura-alueet voidaan rauhoittaa ja valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue turvata. Lisäksi kaavassa kehitetään alueen virkistysreittejä ja -alueita yleisen virkistyksen, matkailun ja keskuksen tarpeisiin. Korttelialueita osoitetaan noin 28 ha ja niillä on rakennusoikeutta yhteensä 48 980 k-m². Maa- ja metsätalousaluetta on  noin 29 ha, virkistysaluetta 28 ha ja suojelualuetta noin 33 ha.

Lausunnot, mielipiteet ja muistiot ovat kaava-aineiston liiteasiakirjoja.

Liitteet:

- Ranta-asemakaavaehdotus 17.1.2019
- Kaavaselostus 17.1.2019
- kaavaselostuksen liitteet 17.1.2019
- erillisliitteet 10.1-10.7
- erillisliitteet 10.8-10.10
- erillisliitteet 10.11
- erillisliitteet 10.12

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää asettaa ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen Yyteri RN:0 1:827, päivätty 17.1.2019, nähtäväksi 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, DNA Länsi-Suomen, Porin Energia Sähköverkot Oy:n, Porin Energia Oy Energiayksikön, Satakunnan Museon, teknisen lautakunnan, ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunnan, Satakunnan pelastuslaitoksen ja Porin Veden lausunnot, minkä jälkeen asia tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

  • Heli Välimaa, ympäristösuunnittelija, heli.valimaa@pori.fi

Perustelut

Selostus asiasta

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 11.2.2019 ja pyytää kaavaehdotuksesta lausuntoa ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunnalta.

Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos koskee noin 115 ha kokoista osaa UPM Kymmene Oyj:n omistamasta, maapinta-alaltaan noin 563 ha kokoisesta tilasta. Kaava-alue sijaitsee Meri-Porissa Yyterin hiekkarantojen eteläosassa, noin 1,1 km valtatie 2 (Mäntyluodontie) länsipuolella. Alue on lähes rakentamatonta ranta-aluetta ja rantaviivan kokonaispituus on noin 1,4 km.

Kaava on tullut vireille kesällä 2011. Alueelle laadittiin kaksi kaavaluonnosta, luontokeskus ja hyvinvointikeskus, jotka erosivat toisistaan rakennusoikeuden ja rakentamiseen osoitettujen alueiden määrässä. Hyvinvointikeskusehdotus valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi.

Kaavaluonnos oli nähtävillä 4.12.2013 – 7.1.2014. Ennakkolausunnossaan kaavaluonnoksesta ympäristövirasto kiinnitti huomiota erityisesti lomakylän rakentumisesta seuraavaan massiiviseen muutokseen alueella, lomakylän maksimimajoituskapasiteetista puuttuviin tietoihin, rakennusalojen sijoittamiseen Natura-alueelle, vesiaiheen rakentamisen vaatimaan luvitukseen ja kaivuumassaan, jonka sijoittamisesta ei kaavaselostuksessa ollut mainintaa sekä Yyterinniemen pienien vesistöjen ongelmiin. Lisäksi lähes kokonaan Natura-alueella sijainneelta lähivirkistysalueelta puuttui maininta luontotyyppien suojelusta ja yleisissä kaavamääräyksissä Natura-alueen luonnonsuojelulain mukaiset vaatimukset olivat epäselvät. Kaavaan merkityistä ulkoilureiteistä ympäristövirasto totesi, että niissä on huomioitu riittävällä tavalla ympäristöviraston tavoitteet Yyterin alueen luonnon virkistyskäytön kehittämisessä.

Asemakaavaluonnosta on nyt täydennetty näkymäkuva-analyysillä ja Naturan yhteisvaikutusten arvioinnilla. Lisäksi kaikki rakentaminen poistettiin Natura-alueelta ja se osoitettiin osittain suojelualueeksi. Dyynejä koskevia määräyksiä tarkennettiin ja alueelle osoitettiin erityisalue virkistyskäyttöä ja tapahtumia varten. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta tarkennettiin ja kokonaisrakennusoikeutta vähennettiin yli 9000 k-m2. Selostusta täydennettiin yleiskaavallisten ja maakuntakaavallisten vaikutusten arvioinnilla, rakentamisen sijoittumista ympäristöön tarkennettiin ja parannettiin maisemaa suojaavan puuston säilyttämisen määräyksiä. Uuden vesialtaan suunnitelmia tarkennettiin ja sen reunalle osoitettiin yleinen uimaranta. Korttelialueiden pinta-alaa pienennettiin ja rakennusoikeuden määrää vähennettiin eteläosan kortteleissa 7 ja 8. Alueelle lisättiin pysäköintipaikkoja yleistä käyttöä varten. Lisäksi pohjakarttaa on tarkistettu ja kaavaehdotusta täydennetty kunnallistekniikan, liikennejärjestelyjen ja vesialtaan hydrologisten vaikutusten arvioinneilla. Uusien toimintojen sovittamisesta ympäristöön on laadittu valokuvasovitteita ja kaavamääräyksiä on täsmennetty tarkemmin ohjaavaan suuntaan.

Asemakaavaehdotuksessa osoitetaan matkailupalvelu-, loma- ja virkistysalueita sekä suojelualueita siten, että Natura-alueet voidaan rauhoittaa ja valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue turvata. Lisäksi kaavassa kehitetään alueen virkistysreittejä ja -alueita yleisen virkistyksen, matkailun ja keskuksen tarpeisiin. Korttelialueita osoitetaan noin 28 ha ja niillä on rakennusoikeutta yhteensä 48 980 k-m². Kaavalla muodostetaan 4 uutta ei-omarantaista korttelialuetta, joille muodostuu enintään 175 loma- ja matkailupalvelurakennusten rakennuspaikkaa ja yksi hotellirakennusten rakennuspaikka. Maa- ja metsätalousaluetta on noin 29 ha, virkistysaluetta 28 ha ja suojelualuetta noin 33 ha.

 

Hotellirakennusten, loma-asuntojen ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet

Suunnittelualueen rannat on jätetty kokonaan rakentamisen ulkopuolelle, yleiseen virkistyskäyttöön.  Rakentaminen osoitetaan sisämaahan pääasiassa suurille avohakkuualueille. Keskeisimmälle paikalle vesialtaan rannalle on merkitty hotellirakennusten korttelialue (KL-19), jolle saa rakentaa myös tiloja kylpylä-, hyvinvointi- ja terveyspalveluille. Korttelialueen tehokkuus e=0.45 ja rakennusoikeus 32 000 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on VI. Autopaikkoja on varattava vähintään 1 autopaikka/100 k-m2. Korttelialueen pitkulainen muoto mahdollistaa rakentamisen vaiheittain.

Suunnittelualueen itäiset rakentamisalueet ovat merkitty erillisten tai enintään 3 rakennuksen muodostamien, kytkettyjen lomarakennusten korttelialueiksi (RA-7) ja niiden tehokkuus on e=0.05 ja rakennusoikeus 6630 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on I. Korttelialue voidaan jakaa erillisiksi, pinta-alaltaan vähintään 1200 m2:n suuruisiksi rakennuspaikoiksi edellyttäen, että rakennuspaikoille on järjestettävissä kulkuyhteys.

Hotellirakennusten korttelialueen itä- ja eteläpuolelle on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet (RM-1). Alueelle saa rakentaa erillisiä tai enintään 3 rakennuksen muodostamia kytkettyjä lomarakennuksia sekä muita matkailuun ja majoitukseen liittyviä tiloja. Tehokkuus on e=0.1 – 0,2 ja rakennusoikeus 10350 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee välillä I-IIu1/2.

 

Vesialue, uimaranta-alue ja puisto

Kaavalla muodostetaan uusi vesiallas (W-1) alueen virkistyskäyttöön, tavoitteena vähentää Natura-alueeseen kohdistuvaa virkistyskäyttöpainetta. Vesiallas liittyy tiiviisti kylpylähotelliin ja uusiin loma-asuntoalueisiin ja sen pinta-ala on 6,62 ha. Allas sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä meren rannasta ja sen keskiosaan on suunniteltu pieni saari. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Suunnitellun altaan koillispuolella noin 480 metrin etäisyydellä sijaitsee Kerinjärvi ja länsipuolella noin 400 metrin etäisyydellä Haventojärvet. Altaan purkuvesi suuntautuu etelään.  Uuden vesialtaan eteläosaan on osoitettu yleiseen käyttöön tarkoitettu uimaranta-alue (VV). Vesialtaan rannan puistoalueella (VP-14) saa järjestää lomakylän vierailijoille suunnattuja tapahtumia. Tapahtumien hallintaa varten saa pystyttää väliaikaisrakenteita.

 

Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet

Kaava-alueen hiekkaranta-alue on merkitty vesirajavyöhykkeeksi (VVSL-2). Alueelle tullaan valmistelemaan luonnonsuojelualueen perustamista. Rannan aktiivinen virkistyskäyttö ohjataan vyöhykkeelle SL-5- ja VR-6-alueiden kautta. Rannan monimuotoista virkistyskäyttöä edistetään ja liikkuminen jalan on vapaata. Alueelle saa sijoittaa kesäaikana kevyitä uimakoppeja, pelastusvälineitä ja muita päätarkoitusta palvelevia rakenteita. Rannan roskaa, levää ja ruovikkoa voidaan poistaa koneellisesti ja maamassoja voidaan vaihtaa tarpeen mukaan. Rannan puhtaanapidossa ja käytössä otetaan huomioon hiekkarannan luonnonmukainen dyynikehitys.

Yyterin santojen luonnonsuojelualue (SL-5) on osa Natura 2000 -alueesta, jonne tullaan valmistelemaan luonnonsuojelualueen perustamista. Alueella saa käyttää, huoltaa ja ylläpitää olemassa olevia ja kaavassa erikseen osoitettuja ulkoilu-, luonto -ja virkistysreittejä sekä niihin liittyviä rakenteita. Alueelle ei ohjata aktiivista virkistyskäyttöä. Alueelle ei saa rakentaa rakennuksia. Suojeltavia kohteita merkitään maastoon tarpeen mukaan. Dyynien herkimmät osat on osoitettu viivamerkinnällä (s-3) suojeltava alueen osa. Alue tulee säilyttää luonnontilassa. Alueelle saadaan rakentaa ainoastaan erikseen osoitetuille alueille ulkoilureittejä. Muuten alueella saadaan suorittaa ainoastaan luontotyypin kannalta tarpeellisia toimenpiteitä.

Yyterin santojen luonnonsuojelualueen itäpuolinen osa Natura-alueesta on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR-6), jolla saa käyttää, huoltaa ja ylläpitää olemassa olevia ja kaavassa erikseen osoitettuja ulkoilu-, luonto-, ja virkistysreittejä sekä niihin liittyviä rakenteita. Eroosion takia hoidossa olevat kohteet merkitään maastoon tarpeen mukaan. Alueella ei ole rakennusoikeutta ja se tulee säilyttää puustoisena. Kaavamääräyksen mukaan alueella on merkitystä valtakunnallisena maisema-alueena ja merenranta ja dyynimaiseman säilymisen kannalta, mistä syystä alueella tulisi suosia vähintään keskimääräisen tiheätä luonnonpuustoista kasvillisuutta.

Natura-alueelle on osoitettu myös erityistoimintojen alue keskitettyä aktiivista virkistyskäyttöä varten, jolle ohjataan tapahtumien järjestäminen (E-20). Alue ei sijoitu arvokkaiden luontotyyppien alueelle eikä sillä ole rakennusoikeutta. Alueella voidaan järjestää vähäisiä yleisötapahtumia. Tapahtumien hallintaa varten saa pystyttää väliaikaisrakenteita, jotka tulee rakentaa ja purkaa viikon sisällä tapahtuman puitteissa. Alue tulee säilyttää puustoisena. Kaavamääräyksen mukaan alueella on merkitystä myös valtakunnallisena maisema-alueena ja merenranta- ja dyynimaiseman säilymisen kannalta, mistä syystä alueella tulisi suosia vähintään keskimääräisen tiheätä luonnonpuustoista kasvillisuutta.

 

Luonnonsuojelualue

Kerinjärven ja Haventojärvien lähialueet on merkitty luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi alueeksi (SL-6). Alueella saa käyttää, huoltaa ja ylläpitää olemassa olevia ja kaavassa erikseen osoitettuja luontoreittejä sekä niihin liittyviä rakenteita. Alueelle ei saa rakentaa rakennuksia. Suojeltavia kohteita merkitään maastoon tarpeen mukaan.

 

Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisarvoja

MY-3 -alue on metsänä säilytettävä suojavyöhyke luonnonsuojelualueiden ja rakentamisalueiden välissä. Alueelle on osoitettu kaksi pysäköintialuetta retkeilyä ja uimaranta-aluetta varten.

 

Maisema-arvot

Alueen valtakunnallisesti arvokkaan maisemallisen ominaisluonteen muodostavat hiekkarannan avoimuus ja dyynien aaltoilevat maastonmuodot, joiden taustalla ovat mäntyvaltaiset ja helppokulkuiset metsittyneet dyynit. Koko suunnittelualue on osoitettu Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi omalla viivamerkinnällään (ma-1). Maisema-arvoista on annettu myös yleismääräys, joilla määrätään, että kaikki alueella tapahtuva rakentaminen tulee sovittaa maisemakokonaisuuteen.

 

Liikenne ja kunnallistekniikka

Alueen pohjoisosan halki kulkee asvaltoitu Hiekkarannantie. Muut tiet alueella ovat puomilla suljettuja metsäautoteitä. Suunnittelualueen liikenne on tarkoitus ohjata valtatielle 2 uuden, Hiekkarannantien ja Yyterinsantojentien välisen rinnakkaistien kautta. Alue tarvitsee paineviemäröinnin.

Ehdotus

Esittelijä

  • Ulla-Kirsikka Vainio, toimialajohtaja, ympäristö- ja lupapalvelut, ulla-kirsikka.vainio@pori.fi

Ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunta päättää antaa ranta-asemakaavasta ja ranta-asemakaavan muutoksesta Yyteri RN:O 1:827 seuraavan lausunnon:

Nykyinen Hiekkarannantie johtaa ravintolalle. Hiekkarannantien kulku tulee merkitä kaavassa selkeästi ja hotellin tie vain liittymänä. Hiekkarannantieltä etelään lomarakennuksille RA-7 ja RM-1 johtava tie tulee nimetä omalla nimellään, jotta alueelle saadaan selkeä ja johdonmukainen osoitteisto.

Alueen ympäristöselvitykset ovat riittävän kattavat. Kaavan rakennusalat sijaitsevat pitkälti tähtikudospistiäistuhojen vuoksi avohakatuilla alueilla, joten ne ovat tarkoitukseensa sopivia. E-alue on Natura-alueen sisällä, mutta sillä kasvaa lähinnä talousmetsää.

Varsinaisiin suojelu- ja viheralueiden rajauksiin ei ole huomautettavaa. Kaavan ympäristövaikutus tulee lähinnä alueen käyttäjien aiheuttamasta vaikutuksesta luonnonympäristöön. Kaavan massiivisuudesta johtuen herkkiin luontotyyppeihin kohdistuvan kulutuspaineen määrä on tässä vaiheessa vaikeasti arvioitava.

Kaavassa on osoitettu kaksi kävelyreittiä ja huoltoreitti SL-5 alueen kautta rannalle, ja yksi rannan suuntainen kävelyreitti kulkemaan dyynillä tai dyynin takana. Yyterissä on aivan viime vuosina syntynyt myös uusia alkiodyynejä tämän rantadyynin ulkopuolelle. Luonnollinen rannan suuntainen  kulkureitti kulkee avoimella hiekalla tai vesirajassa. Kulun ohjaaminen dyynin taakse lisää liikkumista kulutusherkällä alueella, missä nyt liikutaan erittäin vähän. Kaava-alueen pohjoispuolella on yksityisiä luonnonsuojelualueita, joiden rauhoitussäännöissä ei kielletä alueella kävellen liikkumista, eikä sellaisia rajoituksia ole toistaiseksi suunniteltu muuallekaan Yyterin alueella. Kulunohjaus kävelyreittien muodossa on toistaiseksi ainoa keino suojella alueen dyyniluontotyyppejä. Siksi kaavan  rannan suuntaisesta reitistä tulisi luopua, ja rannalle tulevien reittien määrä tulisi pitää minimissä ja niiden sijoittelu harkita tarkkaan. Munakarinsäikän itäpuolelle johtava retkeilyreitti tullee käytännössä olemaan yksi pääväylistä.

Tehdyn Natura-arvion mukaan lomakylän rakentaminen voidaan toteuttaa siten, että läheisien Natura-luontotyyppien tila ei heikkene, mutta se edellyttää (Natura-arviossa) kuvattuja muutoksia ja varotoimenpiteitä toteutusvaiheessa. Arviossa myös kaavoitus suositetaan toteutettavan siten, että lomakylän maksimikävijämäärä jäisi noin 500 henkilöön, ilmeisesti vuorokaudessa. Kaavaehdotuksessa ei ole arvioitu kaavan mahdollistamaa kylpyläasiakas- ja loma-asukasmäärää muuten kuin liikennetuotoksen osalta, joten Natura-arviossa esitetyn suosituksen huomiointi jää epäselväksi.

Kaavaehdotuksessa esitetty periaatelinjaus vesi- ja viemäriverkolle kulkee kaava-alueen itäreunalla olevan luonnonsuojelulain mukaan myöhemmin rauhoitettavan SL-6 -alueen läpi. Asia tulisi ratkaista kaavamääräyksissä.

Kaivettavan vesialtaan vesi tulee purkautumaan Hathurunojan suuhun, joka sijaitsee Natura-alueella. Kaavaehdotuksessa ja sen liitteenä olevassa Natura-arviossa asiaa ja sen mahdollisia vaikutuksia ei käsitellä millään tavalla. Myöskään kaavassa ei käsitellä vesialtaan kaivuumassojen siirtämisen vaikutuksia. 6,6 ha:n vesialtaan kaivaminen tarkoittaa, että esim. 1,5 m:n keskisyvyydellä kaivuumassoja syntyisi noin 100 000 m3, minkä määrän poiskuljetus, läjitys tai hyötykäyttö on haasteellinen tehtävä.

Kokonaisuutena kaavaehdotus antaa mahdollisuuden lisätä Yyterin virkistyskäyttöä kestävällä tavalla, mikäli kaavan käytännön toteutus toimii samassa hengessä. Osaltaan siihen tulevat vaikuttamaan myös tehtävät luonnonsuojelulain rauhoituspäätökset.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelu

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.