Ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunta, kokous 27.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 55 Järvien vedenpinnan nostamisen ja ennallistamisen selvittäminen, valtuustoaloite, valtuutettu Petri Reponen

PRIDno-2019-4627

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Ehdotan Porin kaupungin selvittävän mahdollisuuksia alueellaan olevien järvien vedenpin­nan nostamiseksi ja ennallistamiseksi.

Mikäli tahtoa tällaisiin hankkeisiin eri toimijoiden puolelta esiintyy, niin edesauttaa hankkei­den selvittämistä. Mahdollisesti ainakin Karhijärven vedenpinnan nostosta on käynnisty­mässä hanke.

Vedenpinnan nostolla on mahdollista saavuttaa virkistyskäytön, kalastuksen ja luontoarvo­ jen paranemista. Järvien vedenlaatu saadaan mahdollisesti paranemaan vesialtaiden tila vuuden kasvaessa. Maatalouden saarnat hyödyt vedenpinnan laskusta ovat nykyään huomattavasti pienentyneet, mutta myös maatalous tulee hankkeissa huomioida.

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

  • Seppo Salonen, yksikön päällikkö, suunnittelu- ja kehittämisyksikkö, seppo.salonen@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunnalta lausuntoa kaupunginvaltuutettu Petri Reposen aloitteesta (KV 23.9.2019/§ 132). Aloitteessa ehdotetaan Porin kaupungin selvittävän mahdollisuuksia alueellaan olevien järvien vedenpinnan nostamiseksi ja ennallistamiseksi, ja mikäli tahtoa tällaisiin hankkeisiin eri toimijoiden puolelta esiintyy,​ myös edesauttaa hankkeiden selvittämistä. Taustana on vedenpinnan nostolla mahdollisesti saavutettavat hyödyt virkistyskäytön,​ kalastuksen, luontoarvojen ja veden laadun kannalta.

Porin kaupungin alueella on 137 vähintään hehtaarin kokoista järveä, joista pinta-alaltaan suurimmat ovat Karhijärvi (3335 ha), Inhottujärvi (449 ha) ja Poosjärvi (349 ha). Järvien pintoja on aikanaan laskettu viljelymaan lisäämiseksi ja tulvasuojelun takia, mutta järvien virkistyskäytön lisääntyminen on tuonut paineita järvien veden pinnan nostamiseen. Kuten aloitteessakin todetaan, järven keskiveden pinnan nostaminen saattaa parantaa vesistöjen virkistyskäyttöä ja veden laatua vesitilavuuden kasvaessa, monesti myös luontoarvoja. Järvien vedenkorkeutta voidaan säännöstellä myös tulvavahinkojen minimoimiseksi ja toisaalta riittävien virtaamien turvaamiseksi myös kuivina kausina. Pinnan nosto toteutetaan yleensä pohjapadon avulla.

Jos alueen maanomistajilla ei ole yksimielistä näkemystä veden pinnan korkeudesta, vaatii keskivedenkorkeuden muuttaminen vesilain mukaisen luvan, jonka myöntää aluehallintovirasto. Toimenpidettä koskevat erityissäännökset löytyvät vesilain 6 luvusta. Jos hankkeen tarkoituksena on järven tai lammen keskivedenkorkeuden alentaminen, luvan myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään kolmea neljännestä järven tai lammen pinta-alasta edustavan vesialueen omistajat ovat antaneet kirjallisesti suostumuksensa alentamiseen. Jos hankkeen tarkoituksena on järven tai lammen keskivedenkorkeuden nostaminen, luvan myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään kolmea neljännestä veden alle jäävän maa-alueen omistajat ovat antaneet kirjallisesti suostumuksensa nostamiseen. Lupa voidaan myöntää myös, jos luvanhakija hallitsee omistusoikeuden tai pysyvän käyttöoikeuden perusteella enempää kuin puolta veden alle jäävästä alueesta. Alueen omistajien suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos keskivedenkorkeuden muuttaminen on yleisen tarpeen tai muun yleiseltä kannalta tärkeän tarkoituksen, kuten yhdyskunnan vedenhankinnan, tulvasuojelun, vesistön virkistyskäytön tai luonnonsuojelun vaatima.

Ehdotus

Esittelijä

  • Lauri Kilkku, toimialajohtaja, konsernihallinto, lauri.kilkku@pori.fi

Lautakunta antaa valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

"Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluiden toimiala on vuosien mittaan antanut neuvontaa porilaisten järvien kunnostuksiin liittyvissä kysymyksissä, mikäli järvien käytön intressiryhmät ovat sitä tarvinneet. Tiedon tarve on yleensä liittynyt vesikasvillisuuden poistoon, ruoppauksiin ja muuhun virkistyskäyttöä helpottavaan pienimuotoisempaan toimintaan, jossa eri toimijoita on myös pystytty palvelemaan tasapuolisesti. Vedenpinnan nosto ja siihen liittyvä luvittaminen on kuitenkin suhteellisen raskas prosessi, joten kyselyt vedenpinnan nostoon liittyen ovat suuntautuneet enimmäkseen ELY-keskuksiin. Tämä onkin ollut toimiva työjako, koska usein lupaprosessit voivat venyä pitkiksi eri intressitahojen näkemyksistä ja korvauskiistoista johtuen, eikä kaupunkiorganisaatiolla ole resursseja näiden prosessien pitkäjänteiseen ohjaamiseen. Useimmiten kaupungilla ei sinänsä myöskään ole suoraa intressiä vedennostohankkeisiin esimerkiksi maanomistuksen kautta. 

Keskivedenkorkeuden nostohankkeet eivät ole kestävällä pohjalla, jollei hankkeen vetäjinä ole aktiivisia paikallisia toimijoita. Ympäristö- ja lupapalveluiden toimiala voi jatkaa nykyisellä tasolla kunnostushankkeisiin liittyvää neuvontatyötä, mutta ei pysty laajentamaan toimenkuvaansa laajempien erillisselvitysten tekemiseen varsinkaan nyt, kun käytettävien resurssien määrä ei ole ainakaan kasvamassa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.