Ympäristöterveysjaosto, kokous 9.12.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 28 Ympäristöterveysjaoston lausunto läntisen Suomen vesihuoltostrategiasta 2050 ja toimenpideohjelmasta vuoteen 2030 saakka

PRIDno-2021-4912

Valmistelija

  • Riikka Jokiainen, yksikön päällikkö, ympäristö- ja terveysvalvonta, riikka.jokiainen@pori.fi

Perustelut

Läntisen Suomen ELY-keskukset ovat yhdessä alueen vesihuoltotoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa laatineet laajan koko vesihuoltokenttää koskevan vesihuoltostrategian. Strategian tavoitevuotena on vuosi 2050. Strategiassa on laadittu visio ja tavoitetilat, joihin vesihuollon kehittämisessä pyritään viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Vesihuoltostrategian 2050 vision mukaan läntisen Suomen vesihuoltopalvelut ovat ensiluokkaisia ja reagoivat toimintaympäristön muutoksiin. Vision tavoitetilat ovat

  • vesihuollon arvo yhteiskunnan elintärkeänä toimintona on tunnistettu ja vastuu koetaan yhteiseksi
  • kaikille vesihuollon asiakkaille on varmistettu turvallinen ja laadukas vesihuolto
  • vesihuolto mahdollistaa alueen kehittymisen
  • alue on monipuolisen vesiosaamisen ja kestävän vesihuoltotoiminnan edelläkävijä

Strategian ensimmäisessä toimenpideohjelmassa toimenpiteet jaetaan kahdeksaan eri keinovalikoimaan, jotka ovat

  • arvostuksen lisääminen ja vastuiden ymmärtäminen
  • Yhteistyön lisääminen
  • vesihuolto-osaamisen lisääminen
  • laadukkaiden vesihuoltopalveluiden tuottaminen
  • kestävien ja muuntautumiskykyisten vesihuoltopalveluiden tuottaminen
  • laitosten talouden vahvistaminen
  • lainsäädännön ja valvonnan kehittäminen
  • digitalisaation ja ostopalveluiden laajempi hyödyntäminen

Ehdotus

Esittelijä

  • Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Jaosto päättää antaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle läntisen Suomen vesihuoltostategiasta 2050 seuraavan lausunnon.

Vesihuollon arvo yhteiskunnan elintärkeänä toimintona on yksi visioon kirjatuista tavoitetiloista. Ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttaa myös vesihuoltoon aiheuttaen haitallisia vaikutuksia erityisesti talousveden määrälle ja laadulle. Viime vuosina lisääntyneet kuivuus- ja sadejaksot sekä pakkasjaksojen puuttuminen ovat jo nyt vaikuttaneet pohjaveden hyödyntämiseen talousvetenä. Yleistyneet pitkät kuivuusjaksot vähentävät pitkälläkin aikavälillä pohjaveden saatavuutta, ja voivat paikallisesti heikentää pohjaveden laatua niin, että sen käytettävyys talousvetenä vaarantuu. Sateiden lisääntyessä erityisesti talvikaudella maan ollessa sulana ohjautuu pintavesiä tavanomaisesta poikkeavia reittejä pitkin mahdollistaen niiden sekoittumisen pohjavesiin. Samoin rankkasateet saattavat aiheuttaa uhan talousvetenä käytettävän pohjaveden laadulle. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen ovatkin keskeisessä roolissa myös yhteiskunnalle elintärkeän vesihuollon turvaamisessa.

Erilaisten riskitoimintojen sijaitseminen vedenhankintaan käytettävillä pohjavesialueilla aiheuttaa todellisen riskin talousvedelle. Kuten toimenpideohjelmassa todetaan, ovat ajantasaiset pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja niissä esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen keskeisiä keinoja näiden riskien vähentämisessä. Uusien toimintojen osalta maankäytön suunnittelussa tuleekin entistä enemmän huomioida riskitoimintojen sijoittaminen niin, että häiriö- tai poikkeustilanteessakaan toiminnasta ei aiheudu vaaraa pohjavesille. Myös kuntalaisten tietoa ja ymmärrystä kiinteistökohtaisesta vesihuollosta on lisättävä, ja kiinnitettävä huomiota esimerkiksi kiinteistökohtaisten talousvesikaivojen vedenlaatuun, jota ei ole kattavasti tutkittu viime vuosina. 

Toimenpideohjelmaan kirjatut toimenpiteet vesihuollon yhteistyön lisäämiseksi ovat erittäin tärkeitä. Alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien laatimisessa tulee huomioida, että käytettävissä olevat vesivarat eivät noudata hallinnollisia rajoja eikä yksikään toimija ole riippumaton muista. Keväällä 2021 valmistuneessa Kokemäenjokilaakson vedenhankinnan alueellisessa kehittämissuunnitelmassa esitettiin alueen vedenhankinnan kehittämistä yhteisellä tekopohjavesiratkaisulla. Tällaista konkreettista yhteistyötä alueellisen vesihuollon toteuttamiseksi on edistettävä. Lisäksi yhteistyötä on lisättävä jo nyt häiriötilanteisiin varautumisessa. Häiriötilannesuunnitelmia ja tarkoituksenmukaisia toimintamalleja on noudatettava ja ylläpidettävä, ja valmius- ja varautumisharjoituksia on järjestettävä säännöllisesti. Vesihuoltolaitosten on tunnistettava kyberturvallisuuden uhkia omassa toiminnassaan ja varauduttava uhkiin.

Vesihuoltolaitoksille on turvattava riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja henkilöresurssit. Korjausvelka on kasvanut, joten on tärkeää, että vesilaitoksilla tehdään kuntokartoituksia ja kunnostustoimenpiteitä rakennuksien, vedenottamoiden ja verkoston osalta.

Hiljaisen tiedon siirtoa on lisättävä henkilöstön ennakoivalla palkkauksella ja vertaismentoroinnilla. Oppilaitosten koulutusta on kehitettävä vesihuollon tarpeet huomioiden. Alan eri toimijoille on järjestettävä teemakoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Osaamisen varmistamiseksi myös jatkossa, tulee alan vetovoimaisuutta parantaa.

Lainvalmisteluun on vaikutettava huomioimalla alueen erityispiirteet ja alan toimijoiden tarpeet. Samalla tulee huolehtia valvonnan riittävistä resursseista valvonnan vaatimusten ja varautumisen lisääntyessä. Paikkatietojärjestelmien käytettävyyttä ja yhteensopivuutta on kehitettävä tiedon saatavuuden varmistamiseksi valvoville viranomaisille ja vesihuoltolaitoksille.

Kokonaisuutena läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 on kattava ja laadukas esitys vesihuollon nykytilasta, toimenpiteistä vesihuollon turvaamiseksi sekä vesihuollon tulevaisuuden haasteista.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Varsinais-Suomen ely-keskus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.