Valmistelija
Jouni Salonen, rakennuspäällikkö, jouni.salonen@pori.fi
Perustelut
Tarveselvityksen tiivistelmä
Porin nuorisotalo on rakennettu vuonna 1982 ja se sijaitsee Isolinnankadun, Isouusikadun ja Vähälinnankadun rajaamalla tontilla sen ainoana rakennuksena. Nykyinen toiminta on kiinteistön alkuperäisellä paikalla. Rakennusta ei ole peruskorjattu mittavasti toiminnan aikana ja vuodesta 1982 toiminnan luonne ja tarpeet ovat muuttuneet rakennuksessa. Tarveselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa tulevaisuuden nuorisotalon toimintojen tarpeet, jotta seuraavassa hankeselvitysvaiheessa voidaan lähteä selvittämään tarkemmin tarpeen toteuttamista, korjausten laajuutta, aikataulua ja budjettia. Lisäksi hankesuunnittelun aikana hankkeen toteutustapa hahmottuu ja tarkentuu tarveselvitykseen perustuen.
Keskeisellä sijainnilla Porin ydinkeskustassa sijaitseva nuorisotalo tarjoaa nuorille vapaa-ajan toimintaa monipuolisesti oleskelun, harrastamisen ja tapahtumien muodossa. Lisäksi se tarjoaa nuorille yhteisöllisyyteen liittyviä palveluja ja tiloja, joihin heillä ei ole asumismuodon tai elämäntilanteen takia muuten mahdollisuuksia. Toimintaan luo turvaa aikuisten läsnäolo ja siten nuoret saavat apua kohtaamissaan arjen haasteissa. Lisäksi tulevassa palvelukokonaisuuden ja tilojen suunnittelussa huomioidaan käyttäjien nykyiset ja tulevat tarpeet.
Tarveselvitys ja uuden toiminnan kuvaus -raportti perustelee Porin nuorisotalon toiminnallisuuden sekä sisällöllisen konseptin kehittämistä vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Nuorisotalon suunnittelussa sen toiminta-ajatuksena on luoda suotuisat edellytykset nuorten persoonallisuuden kehitystä, luovuutta, viihtyisyyttä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista edistäville vapaa-ajan toiminnoille. Perusperiaatteena oli, että nuorisokeskusta voivat samanaikaisesti käyttää sekä nuorisojärjestöihin kuuluvat, että niiden toiminnan ulkopuolella olevat nuoret. Keskuksen toiminnassa on huomioitu nuorten toiveet ja tarpeet, jotta mahdollisimman moni porilainen nuori tuntisi paikan omakseen. Nuorison erityistarpeiden lisäksi muidenkaan väestöryhmien mahdollisuuksia käyttää toimitilaa sekä sen eri palveluja ei ole unohdettu. Tämä takaa samalla tilojen tehokkaan käytön.
Kaavatilanne
Porin kaupungin keskustan alueelle toteutettiin rakennusperinnön inventointi vuonna 2019. Nuorisotalo sijaitsee Isolinnankadun, Isouusikadun ja Vähälinnankadun rajaamalla tontilla, joka on kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Tasakattoisen rakennuksen julkisivut ovat punatiili- ja kuparipintaiset. Itä-länsisuuntaisesti sijoitettu, lähes suorakaiteen muotoinen rakennus on pääosin kaksikerroksinen. Myös kellarikerros on kokonaisuudessaan huonetilaa. Rakennuksen pääsisäänkäynti on sijoitettu oikeustalon tavoin rakennuksen lounaiskulmaan. Suojaisa sisäpiha Isolinnankadun ja Isouusikadun kulmassa on rakenteineen ja kalusteineen olennainen osa nuorisotalon arkkitehtuuria. Se ohjaa kulkua katujen kulmasta sisälle rakennukseen. Muut julkisivut ovat ilmeeltään suljettuja. Rakennus on laaditun inventointiraportin mukaan historiallisesti, rakennushistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja säilyneisyydeltään arvokas rakennus.
Satakunnan Pakin inventointiraportissa 30.8.2022 rakennus on luokiteltu kohdeluokkaan A – suojeltava kohde: “Oman aikansa arkkitehtuurin laadukas ja tunnistettava edustaja, jonka ominaispiirteet ovat säilyneet ja muutokset on toteutettu alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Kaupunkikuvallisesti merkittävä. Julkisivut tulee säilyttää ja korjauksissa käyttää alkuperäisiä vastaavia materiaaleja. Historiallisesti, rakennushistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja säilyneisyydeltään arvokas. Nuorisotalo on säilynyt sisätilat mukaan lukien erittäin hyvin rakentamisaikaisessa asussaan. Se edustaa laadukasta ja kestävää julkista rakentamista. Myös ympäristörakentaminen on huomioitu arkkitehtuurissa. Rakennuksen käyttötarkoitus on säilynyt alkuperäisenä”.
Hankkeen tarpeellisuus
Porin nuorisotalon kehittämisen tulee tukea monipuolisesti ydinkeskustan kehittämistä ja etenkin Porin kaupungin vetovoimatekijäksi luokiteltua rakennusperinnön ja laadukkaan arkkitehtuurin vaalimista. Nuorisotalon kehittämisen tulee tukea sosiaalisesti kestävän ja monipuolisen kaupungin muodostumista ja julkisten lähipalvelujen saavutettavuutta. Porin nuorisotalon kehittämisen tulee luoda mahdollisuuksia käyttää tiloja ympärivuotisesti tapahtumien järjestämiseen tukien kaupungin tavoitteita tarjota julkisia tiloja monipuolisesti ja joustavasti eri käyttötarkoituksiin. Nuorisotalon kehittäminen edistää täten yhteisöllisyyttä, kehittää keskustaa kohtaamispaikkana, tukien omaehtoisuutta ja kansalaisaktiivisuutta. Nuorisotalon kehittämisen tulee edistää niin julkisen taiteen, yhdistysten kuin taiteen vapaakentän toimintamahdollisuuksia, monimuotoista kaupunkikulttuuria, sekä lisätä keskusta-alueen viihtyisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.
Tarveselvityksen yhteydessä omaa toimintaa vertailtiin toisten toimintaan benchmarking-menetelmän avulla. Kohteeksi valikoitui kuusi esimerkkikohdetta, joista kartoitettiin tietoisuutta ja kerättiin ideoita nuorisotalon uuden toiminnan kehittämistä varten. Nuorisotalojen konsepti on vakiintunut tiettyjen toimintojen ympärille Suomessa ja ulkomailla. Nuorille halutaan tarjota puolueeton hengailupaikka turvallisten aikuisten läsnäollessa. Toiminta perustuu nuorten vapaa-ajan viettoon, joka koostuu hengailun lisäksi erilaisista aktiviteeteista, kuten pelaamisesta tai elokuvien katsomisesta. Peruskonseptin lisäksi osa nuorisotaloista on keskittänyt toimintaansa jonkun tietyn aktiviteetin ympärille, kuten esimerkkikohteissakin nähtäviin pelaamiseen, kulttuuriin tai urheiluun.
Porin nuorisopalvelut kokosivat syksyllä 2019 ryhmän nuoria ideoimaan nuorisotalon tiloja ja kertomaan niihin liittyvistä toiveista. Ryhmän ajatusten pohjalta koottiin verkkopohjainen kysely laajemmalle joukolle nuoria. Kyselyyn vastasi 190 nuorta. Kysely keskittyi selvittämään mitä vapaa-ajan palveluja nuoret haluavat uudistettuun nuorisotaloon. Nuorten suunnitteluryhmässä edustettiin seuraavia tahoja: työttömät nuoret, maahanmuuttajat, vammaisjärjestö, nuorisovaltuusto, opiskelijat, mielenterveyskuntoutujat, keskustan yläkoulu ja nuokkari. Suunnitteluryhmässä esitettiin toiveita tiloista ja niiden varusteluista. Tilatoiveet painottuivat viiden eri toiminnon alle: kädentaitojen harrastaminen, liikunnan harrastaminen, musahuone, hiljainen huone ja nuorisokahvila.
Osana tarveselvitystä laadittiin myös internetpohjainen kehittämiskysely, joka toteutettiin verkkokyselynä 15.9.-3.10.2022 välisenä aikana. Kyselyyn pyydettiin vastauksia ennalta valikoidulta ohjausryhmän valitsemalta joukolta. Kysely lähetettiin 22 henkilölle, joista 13 vastasi kyselyyn. Kysely luotiin ennen kaikkea nuorisotalon tiloissa toimiville yrityksille, toimijoille ja tahoille, mutta mahdollisuus oli myös vastata nuorisotalon palvelujen käyttäjien edustajana. Kyselyyn vastasi ainoastaan yrityksen, toimijan tai tahon edustamia henkilöitä. Pääasiallisesti nuorisotalon käyttäjät ovat 13–29-vuotiaita, mutta tiloja käyttävät hyödykseen myös kaikenikäiset käyttäjät. Ennen koronaa nuorisotalolla oli noin 60 000 osallistumiskertaa vuosittain, joista nuorisopalvelujen osallistumiskertoja oli noin 13 500. Viikoittain noin 250 nuorta osallistuu avoimeen nuorisotilatoimintaan. Muiden toimijoiden toimintoihin osallistuu muutama kymmenen henkilö toimijakohtaisesti. Nuorisotalolla toimivat tahot käyttävät tiloja pääasiallisesti päivittäin. Lisäksi lähes jokaisen vastaajan edustama taho käyttää nuorisotalon tiloja vähintään kerran viikossa.
Uuden toiminnan kuvaus
Nuorisotalon uutta toimintaa kehitetään palveluiden jakamisella palvelukokonaisuuksiksi, joita ovat: liikkuminen, musiikki, hengailu, taidot, työskentely ja tapahtumat. Jokainen palvelukokonaisuus käsittelee toiminnan ominaispiirteitä, toimintoja, käyttäjien toiveita sekä tilallisia vaatimuksia toiminnan mahdollistamiselle. Palvelukokonaisuuksien sisällä on huomioitu yksilön toimiminen yksin, ryhmässä ja osana isompaa joukkoa.
Nuorisotalo on nuorisotoiminnan alku- ja päätepiste, kaiken toiminnan näyttämö ja portti nuorisotoimintaan. Kaikki nuorisotoiminta on läsnä nuorisotalolla, mutta sitä voi tapahtuamuuallakin. Palvelukokonaisuudet auttavat hahmottamaan nuorisotalon toiminnan kehittymistä kokonaisvaltaisesti niin nykyhetkessä kuin tulevaisuudessakin. Palvelukokonaisuudet toimivat seuraavien vaiheiden suunnittelun lähtökohtina, joiden kautta tiloista saadaan muokattua peruskorjauksen yhteydessä nuorisotalon toimintaa edesauttava tilakokonaisuus, jossa on otettu huomioon kunkin toiminnan vaatimukset.
Nuorisotalo haluaa tavoittaa mahdollisimman laajan käyttäjäkunnan, joka mahdollistaa tilojen korkean käyttöasteen. Tilallisesta näkökulmasta elintärkeää tavoitteen saavuttamisessa on tilojen toimivuus ja viihtyisyys, jotka houkuttelevat käyttäjät yhä uudelleen nuorisotalolle. Tilojen toimivuuden ja viihtyisyyden lisäksi suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon muuntautuvat tilat, jotka taipuvat helposti erilaisiin toimintoihin myös tulevaisuudessa, laadukas tekniikka ja varusteet, sekä helppokäyttöisyys.
Rakennuksen nykytilanne
Rakennuksen nykytilanteen kunto ei merkittävin osin poikkea vuonna 2020 tehtyjen ilmanvaihdon, putkistojen sekä sähköjärjestelmien kuntotutkimuksien ja rakennuksen kuntokartoituksen tuloksista. Ilmanvaihtojärjestelmä on pääosin alkuperäisessä kunnossa vuodelta 1984, eikä merkittäviä laajennuksia ole tehty. Putkistojen osalta kiinteistö on liitetty kaukolämpöön, ja lämmönjakokeskus on perusrungoltaan vuodelta 2006 ja kunnossa. Alkuperäiset lämpöjohdot ja patterit ovat edelleen hyvässä kunnossa, eikä niiden uusimistarvetta odoteta vuosikymmeniin. Vesijohdot ovat pääosin tyydyttävässä/hyvässä kunnossa, vaikka joitakin syöpymiä on havaittavissa. Vesijohtojen kokonaisvaltaista uusimistarvetta ei odoteta lähitulevaisuudessa. Viemärit ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti tyydyttävässä kunnossa. Sähköjärjestelmien osalta ikääntymisen vaikutukset alkavat näkyä, ja ne ovat nyt välttävässä kunnossa.
Kuntokartoituksessa havaittiin kohonneita kosteuksia laajoilla alueilla kellaritilojen maanvastaisissa rakenteissa. Kuntokartoituksen yhteydessä havaittiin merkkejä kattovuodoista. Kuntokartoituksen jälkeen tehdyiksi merkittävimmäksi korjauksiksi voidaan mainita vesikaton ja keittiön korjaukset, jotka on valmistuneet vuosien 2021 ja 2022 aikana.
Loppukesästä 2022 tehdyn sisäilmakyselyn tulokset heijastavat osittain rakennuksen tilannetta, ja huoli sisäilmaongelmista on merkittävää. 22 % vastaajista kokee saaneensa rakennuksesta pitkäaikaista tai pysyvää haittaa, kun taas 43 % kokee voimakasta tai erittäin voimakasta huolta sisäilmaongelmista. Sisäilmakyselyn tulosten perusteella tiloissa on tehty erilaisia korjaus- ja huoltotoimenpiteitä vuoden 2023 aikana, mutta tilojen käyttäjät eivät ole kokeneet toimilla olleen merkittävää vaikutusta sisäilmatilanteeseen. Sisäilmatilanteen selvittämiseksi tilojen toiseen kerrokseen on kevään 2024 aikana tekeillä sisäilmastoselvitys sekä olosuhdearvio. Tarvittaessa, edellä mainittujen tutkimusten perusteella, pyydetään työterveyshuollon arvio sisäilmatilanteen terveydellisestä merkityksestä.
Liitteet
- Tarveselvitys raportti
- Liite 1: Nykytilan kuvaus
- Liite 2: Kehittämiskyselyiden yhteenveto
Päätös
Merkitään, että vapaa-ajan lautakunta kuuli nuorisoyksikön päällikkö Johanna Ahokkaan ja rakennuspäällikkö Jouni Salosen alustuksen asiasta.
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin välittömästi kokouksessa.
_________
Merkitään, että Arja Laulainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana kello 17.43.