Kaupunginvaltuusto, kokous 12.2.2024

Perustelut

Liike Nyt -valtuustoryhmä, ensimmäinen allekirjoittaja Christa Lahto jätti valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:

”Porin kaupunginvaltuusto

—————————————

Aloite 23.1.2023

—————————————

Porin kaupungin selvitettävä mahdollisuudet yhdistää rakennushankkeet kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi soveltuvilta osin

—————————————

Me allekirjoittaneet esitämme, että Porin kaupunki käynnistää (osana tilojen käytön tehostamisohjelmaa) rakennushankkeiden yhdistämiseen tähtäävän laajamittaisen selvittelytyön, jolla pyritään muun muassa pitkäjänteisesti pienentämään tarpeettomia tiloja ja kiinteistöihin liittyviä erilaisia rakentamis- ja ylläpitokustannuksia. Tarvittaessa selvitystyössä hankesuunnitelmineen jne. on käytettävä ulkopuolista asiantuntijatahoa, eri osa-alueiltaan realistisen kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Porin kaupungissa esimerkiksi urheilutalo, nuorisotalo ja kirjasto muine toimintoineen (lakisääteinen palvelu), kuten monet muutkin tilat ja rakennukset ovat tulossa tai ovat jo tulleet käyttöikänsä päähän. Näiden yksittäinen korvaaminen/saneeraus tulee kaikkien erilliskulujen kanssa kalliiksi. Varhaiskasvatustilat nykyaikaisten sisäkenttien ja harrastustilojen ohella ovat myös riittämättömät, jne.

Jos peruskorjaamme vain vanhoja tiloja, voimme tulla samalla korjanneeksi paljon turhaa tai nykyvaatimuksiin nähden epäkäytännöllistä tilaa. Uudisrakentaminen tulee tällöin lopulta usein monin tavoin edullisemmaksi. Julkisessa korjausrakentamisessa on pahimmissa tapauksissa käytetty Porissakin useita miljoonia, jonka jälkeen on kuitenkin jouduttu rakentamaan erinäisistä syistä uusia tiloja.

Eri vaihtoehtojen vertailu ja selvitystyö on käynnistettävä välittömästi, kokonaistaloudellisen tilanteenkin vuoksi. Tällä hetkellä on arvioitu erillishankkeina toteutettavina muun muassa:

Kirjasto ja Kansalaisopisto peruskorjaus (n. 30 milj €)

Nuorisotalo (n. 6 milj €)

Urheilutalon peruskorjaus (n.11 milj €)

Palloiluhalli (n. ? milj €)

Rahoitus sekä omistuspohja erilaisine vaihtoehtoineen täytyy jo selvitysvaiheessa suunnitella tarkkaan, jotta kaupungin talous kestää. On huomioitava myös erilaisille osa-alueille haettavat taloudelliset tukimuodot/ yksityinen rahoitus. Erilaisilla vaihtoehdoilla voimme varmistaa laajennetun ”olosuhdetakuun” etenkin kulujen osalta kaupungille. On verrattava tarkasti ja mahdollisuuksien mukaan arvioiden investoinnin kustannuksia eri toimintatavoilla käyttötalousmenoineen koko rakennuksen elinkaaren aikana. (Laskettava mikä toteutustapa on tulevaisuudessa kunnalle ja kuntalaisille kokonaistaloudellisin vaihtoehto).

Esimerkkinä joiltain osin voisimme ajatella Uudenkaupungin kasvua ja tuntuvia säästöjä tuovaa rakenteilla olevaa monitoimijataloa, sivistys- ja hyvinvointikeskusta.

Siellä taloon kootaan alueen keskeisiä palveluita. Tilat palvelevat eri ikäisiä kohderyhmiä aamusta iltaan ja viikon jokaisena päivänä.  Tilojen tavoitteena on uudistaa julkisten palvelujen tuottamisen mallia ja tukea yhteistyötä, vuorovaikutusta ja kohtaamisia. (Uudenkaupungin monitoimijataloon sijoittuvat muun muassa:

Päiväkoti (87 lasta, päiväkodissa viisi kotialuetta)

Peruskoulu (noin 800 oppilasta )

Lukio (noin 200 opiskelijaa)

Nuorisopalvelut

Kaupunkiverstas, digitaalinen omatoimikirjasto

Kansalaisopisto ja musiikkiopisto

Iso sisäliikuntahalli, monitoimihalli, liikunnan, urheilun ja viihdetoimintojen käyttöön

Uimahalli

Tiloja muille toimijoille – kuten seuroille ja yhdistyksille

Tiloja voivat hyödyntää myös esimerkiksi muut oppilaitokset ja yritykset.)

Mikäli tehdyn selvitystyön perusteella todetaan tiloistamme esimerkiksi mm urheilutalon, nuorisotalon, kansalaisopiston ja kirjaston hankkeet kokonaisuutena toteutuskelpoisiksi, voivat palvelut olla toiminnassa nykyisissä tiloissaan siihen asti, kun uudet palvelut avautuisivat.

Sijainteja pohtiessa tulisi ottaa huomioon helppo saavutettavuus ja soveltuvuus ympäristöön sekä sen tarpeisiin, (esimerkiksi sivistys- ja hyvinvointikeskukselle ent. Herralahden koulun alue). Sijainnin vaihtoehtojen vertailussa on korostettava myös sijainnin vaikutusta rakennuksessa tapahtuvaan toimintaan nähden, vaikutuksia keskusta-alueen elävöittämiseen ja kasvuun, sekä merkitystä korkean käyttöasteen saavuttamiseen, jne. Myös mahdollinen yritystoiminta, kuten uuden hotellin sijoittuminen lähiympäristöön olisi huomioitava.

Esitämme, että kaiken uudis- ja korjausrakentamisen lähtökohtana selvityksissä on jatkossa pidettävä myös tarveperustaa. Julkisten hankkeiden oikeaa mitoitusta/laajuutta varten on tehtävä asiantunteva ja virallinen tarveselvitys. (Käyttöasteen, kysynnän ja käyttäjäryhmien selvittäminen).

On myös kaupunkina pyrittävä välttämään tilanteita, joissa kaupunki ryhtyy tarjoamaan kunnan ydintehtävien ulkopuolelle kuuluvaa palvelua, jos tarpeeseen voidaan luotettavasti todeta yksityispuolen toimijoiden alueella vastaavan.

Lisäksi perusselvityksissä tulee huomioida muun muassa paikallisten yritysvaikutusten arviointi mahdollisimman laajasti (mm. alueellinen ja taloudellinen merkitys). Paikallisen rakennusalan kehittämiseksi Porin kaupungin tulisi tilaajana mahdollisuuksien mukaan edistää markkinoiden muodostumista. Yksi tavoite kilpailutuksille on oltava mahdollistaa pk-yritysten osallistuminen julkisiin hankintamenettelyihin entistä laajemmin. Hankinnoissa tuleekin aina tutkia, voiko sopimukset jakaa pienempiin osiin kilpailun lisäämiseksi (jaettu urakka). Pk-yritysten osallistumisen edistämiseksi, tarjouspyyntöasiakirjat suunnitelmineen tulee myös laatia selkeiksi, sekä poistaa ylimitoitetut vaatimukset (esim. liikevaihdon/ henkilöstön/ referenssien suhteen, ellei näille ole erityistä perustetta).

Kokonaisuuksia suunnitellessa on annettava tilaa myös julkiselle keskustelulle erilaisten tarpeiden ja ideoiden huomioimiseksi.

Esitämmekin myös, että jokaiseen merkittävään rakentamis- ja korjaushankkeeseen tehdään hankinnan eri vaiheissa eri ryhmät ja toimijat huomioivat osallistamissuunnitelmat/loppuraportit.

Osallistamisen toteuttamisvastuu on oltava henkilöillä, joilla on asiaan liittyvä erityisosaaminen.

Porissa 22.1.2023

Liike Nyt Valtuustoryhmä

Christa Lahto

Niko Viinamäki”

Perustelut

Liike Nyt Valtuustoryhmä, Christa Lahto Niko Viinamäki on 22.1.2023 valtuuston kokouksessa jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Porin kaupungin selvitettävä mahdollisuudet yhdistää rakennushankkeet kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi soveltuvilta osin

Me allekirjoittaneet esitämme, että Porin kaupunki käynnistää (osana tilojen käytön tehostamisohjelmaa) rakennushankkeiden yhdistämiseen tähtäävän laajamittaisen selvittelytyön, jolla pyritään muun muassa pitkäjänteisesti pienentämään tarpeettomia tiloja ja kiinteistöihin liittyviä erilaisia rakentamis- ja ylläpitokustannuksia. Tarvittaessa selvitystyössä hankesuunnitelmineen jne on käytettävä ulkopuolista asiantuntijatahoa, eri osa-alueiltaan realistisen kokonaiskuvan muodostamiseksi. Porin kaupungissa esimerkiksi urheilutalo, nuorisotalo ja kirjasto muine toimintoineen (lakisääteinen palvelu), kuten monet muutkin tilat ja rakennukset ovat tulossa tai ovat jo tulleet käyttöikänsä päähän. Näiden yksittäinen korvaaminen/saneeraus tulee kaikkien erilliskulujen kanssa kalliiksi. Varhaiskasvatustilat nykyaikaisten sisäkenttien ja harrastustilojen ohella ovat myös riittämättömät, jne. Jos peruskorjaamme vain vanhoja tiloja, voimme tulla samalla korjanneeksi paljon turhaa tai nykyvaatimuksiin nähden epäkäytännöllistä tilaa. Uudisrakentaminen tulee tällöin lopulta usein monin tavoin edullisemmaksi. Julkisessa korjausrakentamisessa on pahimmissa tapauksissa käytetty Porissakin useita miljoonia, jonka jälkeen on kuitenkin jouduttu rakentamaan erinäisistä syistä uusia tiloja. Eri vaihtoehtojen vertailu ja selvitystyö on käynnistettävä välittömästi, kokonaistaloudellisen tilanteenkin vuoksi. Tällä hetkellä on arvioitu erillishankkeina toteutettavina muun muassa: Kirjasto ja Kansalaisopisto peruskorjaus (n. 30 milj €) Nuorisotalo (n. 6 milj €) Urheilutalon peruskorjaus (n.11 milj €) Palloiluhalli (n. ? milj €) Rahoitus sekä omistuspohja erilaisine vaihtoehtoineen täytyy jo selvitysvaiheessa suunnitella tarkkaan, jotta kaupungin talous kestää. On huomioitava myös erilaisille osa-alueille haettavat taloudelliset tukimuodot/ yksityinen rahoitus. Erilaisilla vaihtoehdoilla voimme varmistaa laajennetun ”olosuhdetakuun” etenkin kulujen osalta kaupungille. On verrattava tarkasti ja mahdollisuuksien mukaan arvioiden investoinnin kustannuksia eri toimintatavoilla käyttötalousmenoineen koko rakennuksen elinkaaren aikana. (Laskettava mikä toteutustapa on tulevaisuudessa kunnalle ja kuntalaisille kokonaistaloudellisin vaihtoehto). Esimerkkinä joiltain osin voisimme ajatella Uudenkaupungin kasvua ja tuntuvia säästöjä tuovaa rakenteilla olevaa monitoimijataloa, sivistys- ja hyvinvointikeskusta. Siellä taloon kootaan alueen keskeisiä palveluita. Tilat palvelevat eri ikäisiä kohderyhmiä aamusta iltaan ja viikon jokaisena päivänä. Tilojen tavoitteena on uudistaa julkisten palvelujen tuottamisen mallia ja tukea yhteistyötä, vuorovaikutusta ja kohtaamisia. (Uudenkaupungin monitoimijataloon sijoittuvat muun muassa: Päiväkoti (87 lasta, päiväkodissa viisi kotialuetta) Peruskoulu (noin 800 oppilasta ) Lukio (noin 200 opiskelijaa) Nuorisopalvelut Kaupunkiverstas, digitaalinen omatoimikirjasto Kansalaisopisto ja musiikkiopisto Iso sisäliikuntahalli, monitoimihalli, liikunnan, urheilun ja viihdetoimintojen käyttöön Uimahalli Tiloja muille toimijoille – kuten seuroille ja yhdistyksille Tiloja voivat hyödyntää myös esimerkiksi muut oppilaitokset ja yritykset.) Mikäli tehdyn selvitystyön perusteella todetaan tiloistamme esimerkiksi mm urheilutalon, nuorisotalon, kansalaisopiston ja kirjaston hankkeet kokonaisuutena toteutuskelpoisiksi, voivat palvelut olla toiminnassa nykyisissä tiloissaan siihen asti, kun uudet palvelut avautuisivat. Sijainteja pohtiessa tulisi ottaa huomioon helppo saavutettavuus ja soveltuvuus ympäristöön sekä sen tarpeisiin, (esimerkiksi sivistys- ja hyvinvointikeskukselle ent. Herralahden koulun alue). Sijainnin vaihtoehtojen vertailussa on korostettava myös sijainnin vaikutusta rakennuksessa tapahtuvaan toimintaan nähden, vaikutuksia keskusta-alueen elävöittämiseen ja kasvuun, sekä merkitystä korkean käyttöasteen saavuttamiseen, jne. Myös mahdollinen yritystoiminta, kuten uuden hotellin sijoittuminen lähiympäristöön olisi huomioitava. Esitämme, että kaiken uudis- ja korjausrakentamisen lähtökohtana selvityksissä on jatkossa pidettävä myös tarveperustaa. Julkisten hankkeiden oikeaa mitoitusta/laajuutta varten on tehtävä asiantunteva ja virallinen tarveselvitys. (Käyttöasteen, kysynnän ja käyttäjäryhmien selvittäminen). On myös kaupunkina pyrittävä välttämään tilanteita, joissa kaupunki ryhtyy tarjoamaan kunnan ydintehtävien ulkopuolelle kuuluvaa palvelua, jos tarpeeseen voidaan luotettavasti todeta yksityispuolen toimijoiden alueella vastaavan. Lisäksi perusselvityksissä tulee huomioida muun muassa paikallisten yritysvaikutusten arviointi mahdollisimman laajasti (mm. alueellinen ja taloudellinen merkitys). Paikallisen rakennusalan kehittämiseksi Porin kaupungin tulisi tilaajana mahdollisuuksien mukaan edistää markkinoiden muodostumista. Yksi tavoite kilpailutuksille on oltava mahdollistaa pk-yritysten osallistuminen julkisiin hankintamenettelyihin entistä laajemmin. Hankinnoissa tuleekin aina tutkia, voiko sopimukset jakaa pienempiin osiin kilpailun lisäämiseksi (jaettu urakka). Pk-yritysten osallistumisen edistämiseksi, tarjouspyyntöasiakirjat suunnitelmineen tulee myös laatia selkeiksi, sekä poistaa ylimitoitetut vaatimukset (esim. liikevaihdon/ henkilöstön/ referenssien suhteen, ellei näille ole erityistä perustetta). Kokonaisuuksia suunnitellessa on annettava tilaa myös julkiselle keskustelulle erilaisten tarpeiden ja ideoiden huomioimiseksi. Esitämmekin myös, että jokaiseen merkittävään rakentamis- ja korjaushankkeeseen tehdään hankinnan eri vaiheissa eri ryhmät ja toimijat huomioivat osallistamissuunnitelmat/loppuraportit. Osallistamisen toteuttamisvastuu on oltava henkilöillä joilla on asiaan liittyvä erityisosaaminen.

Tekninen toimiala esittää lausunnoksi seuraavaa:

Aloitteessa on nostettu esiin tärkeitä asioita, joiden edistämiseksi tehdään parhaillaan toimenpiteitä. Tilaomaisuuden salkutus on valmistunut osana kiinteistöohjelmaa, joka tuodaan päätöksentekoon alkuvuonna 2024. Tekninen toimiala on noudattanut kaupunginhallituksen hyväksymää tilahankkeiden suunnitteluohjetta, jossa tilahankkeessa määritellään mm. tarveselvityksen ja hankesuunnitelman laajuus sekä sisältö vaatimukset. Hankesuunnitelma vastaa valtuustoaloitteessa esitettyä perusselvitysosaa ja on laajempi. Tarvittaessa on tarveselvitys ja hankesuunnitelma voitu hyväksytyn ohjeistuksen mukaan yhdistää.

Tilaomaisuuden salkutus on myös erinomainen lähtökohta hankkeiden synergiaetujen löytämiselle. Salkutusprosessissa tutkitaan kaupungin tilaomaisuutta. Työn aikana selviää, miten omaisuuden hyödyntämistä voidaan tehostaa. Tämä voi sisältää tilojen monikäyttöisyyden lisäämistä, tilojen vuokraus- ja jakamismallien kehittämistä sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tilojen hyödyntämiseksi. Salkutuksessa saavutetaan selkeä listaus realisoitavista ja kehitettävistä rakennuksista sekä ylläpidettävistä kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista. Osa olemassa olevista rakennuksista on suojeltuja, joiden purkaminen ei ole lähtökohtaisesti mahdollista. Ennen uusien rakennuksien rakentamista tulee valmiiksi olla suunnitelma mitä vanhoille rakennuksille tehdään.

Valtuustoaloitteessa mainittu hankkeiden yhdistämisen selvittäminen on kannatettavaa. Yhdistämistä voidaan vertailla esimerkiksi eri tarpeiden selvittämisen jälkeen yhdistetyssä hankesuunnitelmassa. Tarpeiden yhdistäminen samaan hankesuunnitelmaan pitää tehdä laaja-alaisessa asiantuntijaryhmässä ja poliittinen päätöksenteko huomioiden. Aloitteessakin nostettujen hankkeiden mm. kirjaston ja kansalaisopiston ja nuorisotalon toimintojen sijoittamista ja mahdollista yhdistämistä selvitetään hankesuunnitteluvaiheessa.

Porin kaupungin ensimmäisen kiinteistöohjelman kehittäminen on toinen tärkeä askel Pori-strategian jalkauttamiseksi tilaomaisuuteen. Tilayksikkö on sitoutunut arvioimaan kaupungin kiinteistöjen teknisen kunnon tilannetta ja kartoittamaan mahdollisuuksia yhdistää eri hankkeita kiinteistöjen hyödyntämisessä. Tämä voi sisältää esimerkiksi kiinteistöjen uudelleenjärjestelyjä tai yhteiskäyttöisten tilojen luomista, jotta voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ja tehostaa toimintoja. Myös tilojen mahdollisimman suurta käyttöastetta tavoitellaan.

Tekninen toimiala noudattaa kaupunginhallituksen hyväksymän tilahankkeiden suunnitteluohjeen lisäksi voimassa olevia ohjeita osallistamisesta. Näillä ohjeilla saadaan kattava osallistamisprosessi julkiselle keskustelulle. Osallistamista hoitavat Porin kaupungin osallisuusasiantuntijat strategia- ja hyvinvointiyksikössä. Tavoitteena on edistää avointa ja osallistavaa hallintoa sekä vastaanottaa ideoita ja ehdotuksia kaupunkilaisten ja sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun.

Tilahankkeista on vuoden 2023 aikana luotu kokonaiskuvaa sekä pohdittu toteutusjärjestystä. Huomioon on otettu myös kaupungin investointitaso tuleville vuosille. Tuleville vuosille on rakennushankkeita, joiden toteutus ei ole mahdollista nykyisessä taloustilanteessa. Siksi hankkeiden tarkempi selvittely ja mahdollinen yhdistäminen on erittäin tärkeää kuten aloitteessakin on nostettu. Tilahankkeet on nostettu kaupungin johtoryhmän ohjaukseen ja harkintaan.

Perustelut

Liike Nyt - valtuustoryhmä, ensimmäinen allekirjoittaja Christa Lahto jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.1.2023 § 16 Porin kaupungin selvitettävä mahdollisuudet yhdistää rakennushankkeet kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi soveltuvilta osin -valtuustoaloitteen. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 30.1.2023 § 48 pyytää teknisen lautakunnan lausunnon.

Tekninen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 12.12.2023 § 266.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely ovat historiatiedoissa.