Kaupunginhallitus, kokous 25.3.2024

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.

Vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi sivistystoimialan organisaatiouudistuksen jälkeen. Sivistyslautakunnan vastuulle jäivät opetuksen  ja varhaiskasvatuksen palvelut. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut siirtyivät vapaa-ajan lautakunnan alaisuuteen. Sivistyslautakunnan talous toteutui kokonaisuudessaan suunnitellusti ja tasapainoisesti. Talousarviossa pysyttiin, vaikka kustannukset kasvoivat tuntuvasti.

Sivistyslautakunnan toimintatuotot toteutuivat talousarviota paremmin. Tuottoja kertyi kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa talousarviota enemmän (toteumaprosentti oli 113,7). Hyvinvointialueen kanssa päästiin loppukeväästä 2023 sopimukseen Tuulikellon koulun erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä ja laskutuksista. Toiminta kuuluu hyvinvointialueen vastuulle. Koska toiminnan järjestämisestä oli sovittu vain kevätlukukauden 2023 loppuun saakka, myyntituotot arvioitiin talousarvioon maltillisesti. Tästä syystä johtuen myyntituotot toteutuivat 0,7 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Maksutuottojen osalta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja kertyi maksujen alentamisesta huolimatta 0,3 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Lisäksi sivistävän koulutuksen lukukausi- ja kurssimaksuja kertyi 0,2 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Tähän vaikutti osaltaan kansalaisopiston ja taidekoulun lukukausi- ja kurssimaksujen korotukset syyslukukauden alusta lukien.

Toimintakulut toteutuivat hieman talousarviota suurempina (toteumaprosentti 100,3). Toimintakulut ylittivät talousarvion 0,3 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 6,1 %. Varhaiskasvatusyksikössä kasvu oli 13,6 % ja opetusyksikössä 3,7 %. Varhaiskasvatuslain muutokset muun muassa varhaisen tuen sekä henkilöstömitoitusten osalta lisäsivät henkilöstötarvetta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvoi, ja etenkin nuorempia alle 3-vuotiaita oli hoidossa enemmän. Nämä vaikuttivat tarvittavan henkilöstön määrään. Lisäksi palkankorotukset olivat suuremmat kuin talousarviokehyksiä laadittaessa arvioitiin. Näihin osoitettiin keskitetysti toimialoille lisämäärärahaa. Henkilöstökulut toteutuivat talousarvion mukaisesti (toteumaprosentti 99,9).  

Palvelujen ostot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti (toteumaprosentti 100,5). Merkittävimmät ylitykset aiheutuivat palvelusetelikuluissa. Keväällä lautakunnan päätöksellä tarkistettiin palvelusetelikertoimia alle 3-vuotiaiden osalta. Lisäksi palveluseteliin päätettiin tehdä indeksikorotukset vuosittain. Nämä vaikuttivat kustannuksiin. Palvelusetelipäiväkodeissa hoidossa olevien lasten määrä kuitenkin laski edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kotikuntakorvaukset ylittivät talousarvion. Työterveyshuollon kustannukset sen sijaan laskivat selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti merkittävästi koronapandemian laantuminen. 

Tarvikeostot ylittyivät selvästi (toteumaprosentti 127,8). Pohjoisväylän koulun ensimmäisen vaiheen valmistumisen myötä pientarvike- ja kalusto-ostot lisäsivät hankintojen määrää. Pienet alle 10000 euron hankinnat toteutettiin käyttötalouden määrärahoilla. Näihin oli varattu määrärahat irtaimen investoinneissa. Koska käyttötalous toteutui talousarviota positiivisemmin, määrärahasiirtoja investointipuolelta ei tehty. Tämä vähensi hallinnollista työtä. Tarvikemäärärahat olivat kustannustason nousu huomioon ottaen myös jonkin verran alibudjetoituja.

Avustukset alittivat talousarvion määrärahan (toteumaprosentti 91,2). Kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen kuntalisän kustannukset laskivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tähän vaikutti kotihoidossa olevien lasten määrän väheneminen sekä oletettavasti myös se, että varhaiskasvatukseen osallistuminen on kasvanut muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentamisen myötä. Yksityisen hoidon tuen määrät kasvoivat jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. 

Muut toimintakulut ylittivät talousarvion (toteumaprosentti 116,5). Muissa toimintakuluissa on vuosittaista vaihtelua johtuen muun muassa hanketoiminnasta, erilaisista vuokrauskuluista sekä luottotappiokirjausten määrästä.

Toimintakate toteutui talousarviota paremmin (toteumaprosentti 99,2). Talousarvion toimintakate oli - 113.856.243 euroa  ja toteutunut toimintakate oli - 112.955.192 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 901.051 euroa. Toimintakate kasvoi vuodesta 2022 5,4 %.

Irtaimen investointimäärärahalla hankittiin 4. ja 7. luokkalaisten chromebookit sekä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tietokoneet. Määrärahaa käytettiin Pohjoisväylän koulun ja sairaalakoulun ensikertaiseen varustamiseen sekä lukion tilojen kalusteiden uusimiseen. Lisäksi tehtiin opetus- ja varhaiskasvatusyksikön uus- ja korvaushankintoja. Investointeihin oli varattu 1.357.000 euroa. Määrärahasta käytettiin 855.395 euroa (toteumaprosentti 63,0). Määrärahaa jäi käyttämättä 501.605 euroa.

Sivistyslautakunnan alaisten palveluprosessien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Taloudellisten laskelmien lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2021-30.9.2022 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen sekä sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa edesauttavat toimintatavat.

Toimialan käyttötalous ei toteutunut alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimialan määrärahoihin tehtiin 0,8 miljoonan euron määrärahalisäys (KV 11.12.23 § 159) erityisesti varaosiin, kunnossapitopalveluihin ja lämmityskustannuksiin sekä 0,3 miljoonan euron määrärahalisäys palkkojen yleiskorotuksiin (KH 8.5.23 §254). Määrärahoissa huomioitiin myös jätehuollon aiheuttaman toiminnan kustannusvaikutukset tammi-maaliskuun osalta toiminnan yhtiöittämisen siirryttyä alkamaan vasta 1.4.2023 (talous- ja hallintojohtajan päätös § 262/2023). Lisäksi määrärahamuutoksia tehtiin toimialojen välisten henkilösiirtojen, kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen palkkamäärärahojen osalta sekä Helmentien terminaalirakennuksen purkua koskien (talous- ja hallintojohtajan päätökset § 62 ja 274/2023, § 1 ja 4 / 2024).

Talvi ja sitä myötä tarve tilojen lämmitykselle sekä katujen talvikunnossapidolle kesti keväällä viime vuosiin verrattuna pidempään ja myös alkoi syksyllä aiemmin. Lisäksi kaukolämmön hintaan tehtiin vuoden aikana kaksi korotusta. Vuonna 2022 päätettyjen talvikunnossapidon tasoa nostavien toimenpiteiden vaikutukset näkyivät erityisesti kolmosluokan katujen, eli pääosin asuntokatujen talvikunnossapidossa. Aikaisemmin asuntokatuja ei aurattu ylitöinä eikä viikonloppuisin. Pidempi talvihoitokausi heijastui erityisesti kunnossapitokaluston korjaustarpeen lisääntymiseen niin palveluostoina kuin varaosina. Korjaustarpeeseen vaikuttaa myös iäkäs kalusto. Kaluston kunnossapitoon on tullut kustannuksia oletettua enemmän myös koulujen teknisentyön luokkien tarkastusten perusteella. Muun muassa teknisten töiden laiteturvallisuus on laitettu vastaamaan nykyisiä vaatimuksia.

Toimintatuottojen toteutuma oli 25 miljoonaa euroa. Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisina. Toimintatuottojen suurimmat erät olivat rakennusten, liikehuoneistojen ja asuntojen vuokrat, 11,5 miljoonaa, joista hyvinvointialueelle vuokrattujen tilojen osuus oli 9,3 miljoonaa euroa. Maa- ja vesialueiden vuokrat tuottivat 8,1 miljoonaa euroa sekä pysäköintimaksut ja pysäköintivirhemaksut 1,7 miljoonaa euroa. Erityisesti vuokratuotot maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen osalta toteutuivat ennustettua paremmin, kuten myös metsänmyyntituotot.

Suurimmat euromääräiset talousarviopoikkeamat toimintatuotoissa olivat maa- ja vesialueiden vuokrat, + 1 miljoona euroa. Vuokrien nousuun vaikutti uusien vuokrasopimusten ja vuokrantarkistusten lisäksi merkittävästi indeksikorotukset sekä tuulivoimaloiden vuokratuotto. Maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset jäivät talousarviosta -0,6 miljoonaa euroa. Kyseisiä korvauksia ei tänä vuonna peritty yhtään. Pysäköintimaksujen ja pysäköintivirhemaksujen osalta poikkeama oli –0,4 miljoonaa euroa.

Investointikohteita toteutettiin suunniteltua vähemmän omajohtoisesti, mikä näkyi valmistus omaan käyttöön (VOK) erän alittumisena 0,6 miljoonaa euroa.

Toimintakulujen toteutuma oli -51,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluja kertyi loppuvuoden osalta erityisesti ylitöinä ennakoitua enemmän aikaisen talven ja lumen tulon seurauksena. Kylmä, aikainen talvi lisäsi myös lämmitystarvetta ennakoitua enemmän, mikä näkyi kaukolämmön ja sähkön kustannusten toteutumisena ennakoitua isompina. Palvelujen ostojen osalta asiantuntijapalvelujen hankintatarvetta ei osattu ennakoida riittävästi, mikä näkyi ennusteen ylittymisenä. Toimintakulut ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 0,3 miljoonaa euroa (0,6 %).

Toimintakulujen suurimmat erät olivat henkilöstökulut, -16,6 miljoonaa euroa, toimitilojen vuokrakulut ja kiinteistöverot -13,2 miljoonaa euroa, lämmitys ja sähkö -8,9 miljoonaa euroa ja katujen, viheralueiden ja toimitilojen ulkoa hankitut kunnossapitopalvelut, -3 miljoonaa euroa.

Henkilöstökulut toteutuivat 0,5 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Tiukan taloustilanteen vuoksi osaa rekrytoinneista viivästettiin tarkoituksella ja osa henkilöstösuunnitelman mukaisista rekrytoinneista viivästyi muista syistä tai jäi kokonaan toteuttamatta. Palvelujen osalta kulut ylittyivät 0,2 miljoonaa euroa, suurimpana yksittäisenä tekijänä olivat asiantuntijapalvelut. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittyivät 0,3 miljoonaa euroa ja muut toimintakulut 0,4 miljoonaa euroa, josta ulkoisten vuokrakulujen nousua 0,2 miljoonaa euroa.  

Toimintakate toteutui 0,9 miljoonaa euroa talousarviota heikompana.

Tiloihin, infrastruktuuriin ja ajoneuvoihin kohdistuvia investointeja toteutettiin toimialalla yhteensä 52,1 miljoonalla eurolla, joista tilainvestointeja oli 32,7 miljoonaa euroa, infrainvestointeja 18,7 miljoonaa euroa ja ajoneuvoja 0,6 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia ja muita avustuksia hankkeisiin saatiin noin 3 miljoonaa euroa, joista suurimmat olivat Jokikeskus 2,2 miljoonaa euroa, Noormarkun paloasema 0,22 miljoonaa euroa ja taidemuseo 0,2 miljoonaa euroa.

Maa-alueita ostettiin 0,9 miljoonalla eurolla ja myytiin 0,5 miljoonalla eurolla. Rakennuksia myytiin 1,9 miljoonalla eurolla, mikä koostuu lähes kokonaan jätehuollon yhtiöittämisen yhteydessä tehdystä omaisuuden myynnistä perustetulle jätehuoltoyhtiölle. Irtainta omaisuutta hankittiin 0,4 miljoonalla eurolla.

Suurimmat toteutetut tilainvestoinnit olivat uudisrakennukset Pohjois-Porin monitoimitalo (14,7 miljoonaa euroa), Noormarkun paloasema (2,5 miljoonaa euroa) ja Yyterin inforakennus (1,4 miljoona euroa). Korjausinvestoinneista suurimmat olivat Noormarkun yhtenäiskoulun ruokalarakennus (2,8 miljoonaa euroa), Reposaaren palvelumuotoilu (2,2 miljoonaa euroa), Kallelan koulun saneeraus Myötätuulen koulun käyttöön (1,3 miljoonaa euroa) ja Taidemuseon peruskorjaus (1,3 miljoonaa euroa).

Infrastruktuuriin kohdistuvista investoinneista suurimmat olivat Jokikeskus (5,1 miljoonaa euroa), katujen perusparantaminen (3,6 miljoonaa euroa, josta uudelleenpäällystykset noin 2,2 miljoonaa euroa), katuvalojen saneeraukset (1,2 miljoonaa euroa), Pohjoisväylä (0,8 miljoonaa euroa), liikennejärjestelyt (0,7 miljoonaa euroa, suurimpana keskustan liikennejärjestelyt) ja liikuntapaikat (0,5 miljoonaa euroa).

Talousarvion 2023 investointimäärärahasta jäi käyttämättä noin 11,2 miljoonaa euroa, mistä 6,5 miljoonaa euroa johtuu tilainvestointeihin tulleista aikataulumuutoksista. Suurimpia kokonaan siirtyneitä hankkeita olivat Itä-Porin päiväkoti ja Ahlaisten monitoimitalo. Yyterin inforakennuksen osalta aikataulumuutokset viivästyttivät hankkeen aloitusta.

Infrainvestointien osalta siltojen perusparantamisessa Kokemäenjoen ja Varvourinjuovan rautatiesiltojen toteutus viivästyi, koska hanke keskeytettiin muutamaksi kuukaudeksi. Kustannukset siirtyivät vuoteen 2024. Valtion hankkeista osa käynnistyi aivan loppuvuodesta ja kustannukset siirtyivät vuoteen 2024. Pohjoisväylän osalta suunnitellut vihertyöt siirtyivät vuodelle 2024 ja muilta osin kustannusarviot onnistuttiin alittamaan useimmissa osakokonaisuuksissa. Perusparantamisessa kustannusarviot onnistuttiin alittamaan useassa työkohteessa. Yleisesti maanrakennuksessa varauduttiin suurempaan kustannusnousuun kuin mitä lopulta toteutui. Myöskään kaikki suunnittelukohteet eivät edenneet suunnitellusti resurssipulan vuoksi.   

Laskutus- ja perintäohjeen mukaisesti luottotappioiksi kirjatut saatavat aikaväliltä 1.10.2021-30.9.2022 tuodaan tilinpäätöksen yhteydessä tiedoksi asianomaisesta saatavasta vastaavalle toimielimelle. Yhteissummaltaan luottotappioihin on kirjattu 77 854,72 euroa. Koonnista selviää luottotappioksi kirjattujen laskujen määrä sekä alaskirjattu pääoma laskulajeittain.  Koonti on tilinpäätösaineiston liitteenä. Saatavien perintää jatketaan perintätoimiston kautta siitä huolimatta, että ne poistetaan kirjanpidosta.

Perustelut

Porin Veden talous toteutui tilikaudella 1.1.-31.12.2023 talousarvion vuosikatetavoitetta heikommin. Tilikauden ylijäämä oli budjetoitua pienempi. Porin Veden asiakkaat vähensivät talousveden kulutustaan heikentyneen taloudellisen tilanteen ajamina. Inflaatiokehitys ja vuoden aikana tapahtuneet kaksi vesihuollon poikkeustilannetta: suuren siirtoviemärin tukkeutuminen keväällä ja kahdeksan perättäisen vesijohtovuodon sarja syksyllä lisäsivät myös käyttökustannuksia.

Joulukuussa 2023 ilmeni, että Porin Vesi on ajalla 1.1.2017-31.12.2022 laskuttanut Eurajoen kunnalle myydystä talousvedestä 228.433,23 euroa enemmän kuin sopimuksen perusteella olisi pitänyt. Kyseinen summa on kirjattu siirtovelaksi 2023, ja omalta osaltaan vaikuttaa heikentävästi tilikauden tulokseen.

Jätevesimaksutulot sen sijaan eivät juurikaan vähentyneet johtuen Pomarkun kunnan jätevesien puhdistuksen alkamisesta Porissa ja teollisuuden jätevesierien aiempaa laajemmasta käsittelystä keskuspuhdistamolla.

Liikevaihto oli 20,8 M€, kulut 12,5 M€, kaupungille maksettu peruspääoman korko 2,7 M€ ja poistot 4,5 M€. Tilikauden ylijäämä oli 1,4 M€.

Talousveden laatu oli edelleen hyvä ja koko vesihuollon palvelutaso korkea. Alueellisen jätevedenpuhdistuksen jatkuminen Porin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla varmistui, kun sekä Jokilaakson Ympäristö Oy:n että Eurajoen kunnan kanssa saavutettiin neuvottelutulokset pitkien sopimusneuvotteluiden tuloksena keväällä 2023. Molemmat sopimukset ovat voimassa vähintään 31.12.2043 saakka. 

Etäluettavien vesimittareiden hankinta ja asennus asiakkaille jatkui kuluneena toimintavuotena. Vuoden lopussa näitä mittareita oli toiminnassa 2 789 kappaletta, joka on noin 13 % kaikista vesimittareista.

Ympäristöasioiden korkealaatuinen hoito on liikelaitokselle jo toimialankin vuoksi hyvin olennaista. Luotsinmäen keskuspuhdistamo toimii erittäin hyvin. Myös Reposaaren ja Lavian pienpuhdistamot toimivat hyvin. Pienpuhdistamoiden ympäristölupien päivityshakemukset jätettiin aluehallintoviraston käsiteltäviksi valvontaviranomaisen asiaa koskevien lausuntojen ohjaamina. Reposaaren puhdistamo tullaan poistamaan ja alueen jätevedet käsitellään Luotsinmäen keskuspuhdistamolla vuosikymmenen loppuun mennessä. Valmiussuunnittelun ja kriisitilanteisiin varautumisen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Porin Veden valmissuunnitelman ajantasaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.  

Myyty vesimäärä väheni 5,4 %. Laskutettu jätevesimäärä kasvoi 3,3 %. Verkostoon pumpattu vesimäärä väheni 2,7 % ja puhdistettu jätevesimäärä kasvoi 10,5 %. Vuotovesimäärä vesijohtoverkossa kasvoi ja oli 9,5 %. Viemäriverkoston vuotovesimäärä kasvoi myös ja oli 34,4 %. Runkovesijohdon vuotoja sattui 36 kappaletta, joka on enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta vähemmän kuin 2010-luvun alkuvuosina.

Porin Veden taksat olivat ennallaan jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Ne ovatkin selvästi suomalaisten vesihuoltolaitosten taksojen keskitasoa selvästi edullisemmat.

Toteutuneet investoinnit olivat 5,1 M€. Laajennus- ja uudisrakennusinvestoinneista suurimmat olivat vesijohto ja jätevesiviemäri Radanvarrentielle ja Tahkoluodon siirtoviemäri.  Saneerauksen osuus kaikista investoinneista oli lähes 90 %. Huomattavimpia saneerausinvestointeja olivat pääviemärin alkupään saneeraus sukkasujutusmenetelmällä ja Lukkarinsannan suuremman alavesisäiliön täydellinen kunnostus.

Investoinnit toteutettiin kokonaisuudessaan Porin Veden vuotuisella tulorahoituksella. Vaikka verkostojen saneeraus on saatu oikein suunnatuilla saneerausinvestoinneilla pitkällä aikajänteellä paranemaan, on vesihuollon saneerauksiin kohdennettava entistä enemmän varoja. Tuotantolaitoksiin ei ole pitkään investoitu pienehköjä vuosi-investointeja suuremmassa määrin. Kaupunginvaltuuston asettama vuoden 2023 investointien maksimimäärä on 5,0 milj. euroa. Laaditussa Porin kaupungin budjetissa 2024 on sama investointirahoitus. Budjettiin liittyvässä vuosien 2025 ja 2026 taloussuunnitelmassa Porin Veden vuotuiset investointimäärät ovat 6,0 M€.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja. Palveluliikelaitos toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena ja sen tilinpäätös liitetään osaksi kaupungin tilinpäätöstä sellaisenaan. Johtokunta käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan ja allekirjoittaa sen yhdessä liikelaitoksen johtajan kanssa.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä vuosi 2023 oli Palveluliikelaitoksen ensimmäinen toimintavuosi nykyisellä organisaatiorakenteella. Palveluliikelaitoksen alkuperäinen talousarvio laadittiin kaupunginhallituksen kehyksen mukaiseen vuosikatteeseen. Muutoksena talousarvioon, vuosikatetavoitetta laski kunta- alan palkkasopimusratkaisusta johtuva henkilöstökulujen lisäys. Palveluliikelaitoksen vuoden 2023 vuosikatetavoite ylitettiin 684 274 eurolla.

Toimintatuotot toteutuivat 2,45 % suunniteltua suurempana, johtuen pääasiassa ateriatuottojen arvioituja suuremmista toteumista, budjetoimattomista eristä, kohdemuutoksista sekä puhtauden erillisistä lisätilauksista. Tuet ja avustukset toteutuivat suunniteltua suurempina, johtuen ennakoitua suuremmista EU-tuista sekä työterveyshuollon korvauksista.

Vuoden 2023 toimintamenot toteutuivat kokonaisuudessaan 1,84 % suunniteltua pienempinä. Vaikka henkilöstömenojen osuus toimintamenoista oli päinvastainen, muiden erien suunniteltua pienemmät toteumat kompensoivat toteutuneita kokonaismenoja. Henkilöstömenojen, palveluiden ostojen sekä tarvikkeiden ja tavaroiden osalta merkittävimmät muutokset suunniteltuun johtuivat pääasiassa kohdemuutoksista, sairauspoissaolojen aiheuttamista henkilöstökuluista sekä sote-toimintojen eriyttämisestä johtuvista konversio-/suunnitteluhaasteista. Palvelujen ostojen osalta merkittävimmät muutokset tulivat työterveys-, rahti- ja kuljetus- sekä ravitsemispalveluiden kustannuksista.

Talousarviossa 2023 investointeihin varattiin 290 000 €. Investoinnit toteutuivat 289 486 €. Määräraha käytettiin talousarvion mukaisesti keittiö- ja puhtaanapitolaitteiston hankintaan.

Yli vuoden vanhat saatavat kirjataan luottotappioksi kirjanpitolain säännöksiä noudattaen. Alaskirjaukset on tuotava voimassaolevan kaupungin perintä- ja laskutusohjeen mukaisesti koontina tiedoksi saatavasta vastaavalle toimielimelle tilinpäätöksen yhteydessä. Luottotappioksi kirjattuja saatavien perintää jatketaan jälkiperintänä, kunnes ne on maksettu, vanhentuneet tai muuten käynyt ilmeiseksi, että perintää ei  kannata jatkaa.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.

Toimialan käyttötalous toteutui talousarviota paremmin ja tarkastustoimi pysyi talousarviossa tilivuonna 2023.

Tarkastustoimen tilinpäätös on tehtävän kokonaiskustannusten osalta 68.455 euroa ylijäämäinen, eli kustannukset jäivät 13,4 prosenttia arvioidun alle. Suuri osa ylijäämästä selittyy henkilöstökuluista ja palveluiden ostoista, jotka toteutuivat alle budjetoidun.

Tarkastustoimen tilinpäätöstiedot vuodelta 2023 ovat esityslistan liitteenä. 

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa. Vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi sivistystoimialan organisaatiouudistuksen jälkeen. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut siirtyivät vapaa-ajan lautakunnan alaisuuteen ja sivistyslautakunnan vastuulle jäivät opetuksen  ja varhaiskasvatuksen palvelut.

Uutena kokonaisuutena aloittaneen vapaa-ajan lautakunnan ensimmäisen toimintavuoden talouden suunnittelussa ei täysin onnistuttu, sillä syksyllä havaittiin lautakunnan tulevan ylittämään määrärahansa. Keskeiseksi haasteeksi osoittautuivat ylioptimistiset odotukset liikuntapalveluiden pääsymaksujen palautumisesta koronaa edeltävälle tasolle. Lautakunta pyysi ja sai valtuustolta 450 000 euron lisämäärärahan vuodelle 2023. Loppuvuoden aikana toteutetun tiukan taloudenpidon ansiosta muutetusta talousarviosta jäi määrärahaa käyttämättä lopulta 251 349 euroa. Vapaa-ajan lautakunnan toimintakate oli 10 674 747 euroa.

Vapaa-ajan lautakunnan toimintatuotot kasvoivat 0,6 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Tuottoja kertyi 1,1 miljoonaa euroa talousarviota enemmän (toteumaprosentti 132,5 %). Pääsymaksut ylittyivät 0,16 miljoonalla eurolla. Pori Sinfonietta onnistui kaksikertaistamaan pääsymaksutulonsa (lisäys 60 000 euroa). Myös museoiden kävijämäärä kasvoi siitä huolimatta, että taidemuseo oli edelleen suljettuna heinäkuussa 2021 tapahtuneesta tulipalosta alkaneen peruskorjauksen vuoksi. Myös liikuntapalveluiden pääsymaksutuotot kasvoivat reilulla 0,1 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna, mutta eivät saavuttaneet alkuperäisessä talousarviossa asetettua tavoitetta.

Erilaisia hanke- ja valtionavustuksia on vuosittain onnistuttu saamaan yksiköihin noin miljoonan euron edestä. Niiden budjetointi on ollut varovaista, minkä vuoksi saadut tuet ja avustukset ylittivät talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla. Myös muita toimintatuottoja saatiin odotettua enemmän Promenadisalin ja kesäteatterin vuokraustoiminnan siirryttyä tekniseltä toimialalta kulttuuriyksikköön.

Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 miljoonalla eurolla. Kasvuun vaikutti merkittävästi sivistystoimialan sisäinen organisaatiomuutos, jossa yhteiset palvelut -yksikkö purettiin (6/2022). Muutoksessa yksikön henkilöstö ja yhteiset kustannukset siirtyivät muihin yksiköihin. Näkyvin vaikutus vapaa-ajan lautakunnan talouteen aiheutuu 0,9 miljoonan euron yhdistysavustusten maksatuksen siirtymisestä liikuntayksikön vastuulle.

Toimintakulut ylittivät talousarvion 0,85 miljoonalla eurolla (toteumaprosentti 106,0 %). Ylitystä tuli lähes kaikissa tiliryhmissä, mutta palveluiden ostoissa ylitys oli euromääräisesti suurin, 0,45 miljoonaa euroa (toteumaprosentti 122,0 %). Erityisesti toimisto- ja asiantuntijapalveluita, matkustus- ja kuljetuspalveluita sekä koulutus- ja kulttuuripalveluita hankittiin kulttuuriyksikössä yhteensä 0,8 miljoonalla eurolla, mikä oli 0,4 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän. Ennakoimattomia kustannuksia aiheutui muun muassa museoiden asiantuntijapalveluiden hankinnasta, Pori Sinfonietan ulkomaan konserttimatkasta sekä hanketoiminnasta.

Myös henkilöstökustannukset ylittyivät kulttuuriyksikössä reippaasti (0,3 miljoonaa euroa). Ylitys koostui tilapäisen henkilöstön ja sijaisten palkoista. Kehittämishankkeiden toteuttamiseen palkataan määräaikaista henkilöstöä, jonka palkkakustannukset katetaan avustuksesta, mutta joita ei ole huomioitu henkilöstösuunnitelmassa. Lisäksi palkankorotukset olivat suuremmat kuin talousarviokehyksiä laadittaessa arvioitiin. Näihin osoitettiin keskitetysti toimialoille lisämäärärahaa. Henkilöstökustannukset kasvoivat kokonaisuudessaan 1,2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta.

Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 5,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Museoiden ostot lisääntyivät 0,1 miljoonalla eurolla, mutta muissa perusyksiköissä ostot vähenivät. Muut toimintakulut kasvoivat prosentuaalisesti eniten, 153,6 %. Euromääräinen kasvu oli kuitenkin vain 60 000 euroa. Porissa kesäkuussa järjestettyjen SM-uintien markkinointi oli suurin yksittäinen syy tiliryhmän kustannusten kasvuun. Muut toimintamenot pysyivät kuitenkin talousarviossa.

Vapaa-ajan lautakunnan alaisten palveluprosessien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Taloudellisten laskelmien lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukainen koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2021-30.9.2022 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.