Perustelut
Sivistyslautakunnan toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna enemmän, toteumaprosentti 32,7 (v. 2023 18,2), kasvua viime vuodesta 66,3 %. Tähän on suurin syy se, että vuonna 2024 päättyvien hankkeiden hankeavustukset tuloutettiin käyttötalouden tuloiksi maaliskuussa, viime vuonna vastaava toimenpide tehtiin kesäkuussa. Maksutuottojen kertymä on viime vuodesta laskenut. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut alenivat 1.3.2023, joten vertailussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden maksut olivat vielä vuoden 2023 tammi-helmikuussa korkeammat. Iltapäivätoiminnan maksujen korotukset 1.1.2024 alkaen ovat lisänneet muiden palvelumaksujen kertymää. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa hyvinvointialueelta laskutettavat erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Edellä mainituista syistä johtuen kokonaistuottojen kertymä on maaliskuussa selvästi viime vuotta parempi. Tilanne tasoittuu vuoden aikana, ja toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Toimintakulut ovat toteutuneet pääosin talousarvion mukaisesti, toteumaprosentti 24,1 (v. 2022 23,4), kasvua viime vuodesta 6,7 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 4,9 %. Vuoden 2023 palkankorotukset ajoittuivat kesään ja näkyvät kulujen kasvussa viime vuoteen verrattuna. Myös palkallisten henkilötyövuosien määrä on suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Opetusyksikössä hankerahoitus on kasvattanut määräaikaisen henkilöstön määrää. Lisäksi erityisopettajien virkoja on enemmän, ja niitä on myös saatu hyvin täytettyä. Varhaiskasvatuksessa lainsäädäntöön perustuva hoidossa olevien lasten tuen lisääminen on vaikuttanut määräaikaisen henkilöstön määrään. Henkilöstösivukulujen kirjaustavan muutos on myös lisännyt henkilöstökuluja opetusyksikössä ja varhaiskasvatusyksikössä. Aiemmin kulut kirjattiin kokonaisuutena sivistystoimialan hallintoon. Vuoden alusta lähtien kulut on kirjattu maksettujen palkkojen suhteessa yksiköille.
Palvelujen ostot ovat viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kasvaneet, toteumaprosentti 27 (v. 2023 25). Kasvua 13,6 %. Tähän on suurimpana syynä yliopistollisen toiminnan avustuslasku 1,1 miljoonaa euroa, joka kirjautui viime vuonna huhtikuulle ja tänä vuonna maaliskuulle. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut ovat nousseet indeksi- ja kerrointarkistusten myötä. Työterveyshuollon kustannukset ovat sen sijaan laskeneet.
Tarvikeostot ovat kasvaneet, toteumaprosentti 10,2 (v. 2023 8,9), kasvua 17,4 %. Koulujen oppimateriaalitilauksia on tehty tänä vuonna aiemmin. Myös hintojen nousulla on vaikutusta. Tarvikeostoissa on myös merkittävää kuukausittaista vaihtelua.
Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet ovat selvästi laskeneet viime vuodesta, toteumaprosentti 21,6 (v. 2023 26), laskua viime vuoteen 12,8 % Tähän vaikuttanee hoitotukien piirissä olevin lapsien määrän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.
Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 23,5 (v. 2023 41), laskua viime vuoteen 33,7%.
Toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Sivistyslautakunnan toimintakateen toteumaprosentti maaliskuussa oli 23,4 (v. 2022 23,9). Toimintakate on kasvanut viime vuoteen verrattuna 2,6 %. Toimintakulujen ja -tuottojen vuosittaisesta kirjauskuukausien vaihtelusta johtuen toimintakate ei ole täysin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Sivistyslautakunnan talous on ensimmäisen vuosineljänneksen osalta toteutunut suunnitellusti. Maaliskuun talousraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu talousarvion mukaisesti.
Vakituisen henkilöstön lukumäärä on noussut 10 henkilöllä, kun taas sijaisten määrä on selkeästi vähentynyt (-56 henkilöä) vuoden takaiseen verrattuna. Muiden määräaikaisten sekä lukumäärän että suhteellisen osuuden nousua selittää sekä hankerahoituksella palkatun henkilöstön suotuisa kehitys että tuen tarpeiden lisääntyminen sekä opetuksessa että varhaiskasvatuksessa. Kokonaisuudessaan henkilöstön määrä on vähentynyt 15 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna, mutta henkilötyövuosikertymä sen sijaan kasvoi 2,7 prosenttia. Osaltaan lisäystä selittänee se, että esimerkiksi opetuspuolella on saatu täytettyä erityisopettajien virkoja.
Sijaisten määrän vähentymiseen vaikuttaa terveysperusteisten poissaolojen suotuinen kehitys, koska sairauspoissaolojen sijaisia ei ole tarvittu yhtä paljon kuin vuosi sitten. Sairaudesta aiheutuneet terveysperusteiset poissaolot näyttäisivät tässä vaiheessa maaliskuun osalta alittavan sekä vuoden 2023 että vuoden 2022 poissaolotilanteen. Työtapaturmien osalta poissaolot alittavat vuoden 2023 poissaolot. Terveysperusteisten poissaolojen tilanteeseen tulee vielä tässä kohtaa suhtautua kuitenkin pienellä varauksella, koska takautuvat kirjaukset palkanlaskentajärjestelmään voivat vielä nostaa maaliskuun sairauspoissaololukuja.
Ehdotus
Esittelijä
-
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta päättää merkitä talous- ja henkilöstöraportin tiedoksi.