Tekninen lautakunta, kokous 16.4.2024

Perustelut

Kallo-Reposaari alueesta on laadittu kehittämishankeselvitys, joka toimii Kallon asemakaavan muutoksen pohjaselvityksenä ja Reposaaren matkailullisen kehittämisen tausta-aineistona.

Yyterin alueen kehittäminen on ollut Porin kaupungin matkailun kehittämisen kärkihankkeita vuodesta 2017 lähtien. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on lisätä Yyterin houkuttelevuutta ja tunnistettavuutta sekä parantaa yleisilmettä ja käytännön toimivuutta kaikkina vuodenaikoina.

Kasvuohjelmassa Yyterin alueen kehittämiseen on linkitetty myös Uniluodon, Kallon ja Reposaaren alueet. Kasvuohjelman mukaisesti kaupungin roolina on ennen kaikkea luoda maankäytölliset edellytykset investointien sijoittumiselle alueelle (yleiskaava, asemakaava ja luvat), jatkaa alueen infrainvestointeja sekä kehittää yhdessä alueen toimijoiden kanssa alueen ulkoista ja sisäistä saavutettavuutta.

Yyterin alueen kasvuohjelma on hyväksytty elinvoima- ja ympäristölautakunnassa 28.10.2020 ja Porin kaupunginhallituksessa 9.11.2020.

Kallon alue kuuluu vuonna 1982 hyväksyttyyn asemakaavaan, tunnus 609 779. Samaan asemakaavaan kuuluu koko Mäntyluodon satama ja osa Uniluodosta. Kallon osalta kaava ei vastaa nykypäivän maankäytön ja toimintojen sijoittelun vaateita. Suurin osa Kallon alueesta on varustettu lähivirkistysaluetta kuvaavalla VL- merkinnällä.

Kaavamuutostyö aloitetaan syksyn 2021 aikana. Kallon alue on kaavoituskatsauksen 2021-2023 kohde M12. Kaavatyön tausta-aineistoksi on tilattu liitteenä oleva selvitys viranhaltijapäätöksellä 11.5.2021 EnviConsult and Trade Oy:ltä. Selvityksen valmistelussa on ollut mukana kaupunkisuunnittelun kesäharjoittelija kesän 2021 ajan.Työ on valmistunut 15.9.2021.

Työssä osallistettiin Kallo-Reposaari alueiden keskeisten toimijoiden edustajia. Työtä on Porin kaupungin puolelta ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet toimialajohtaja Lauri Kilkku, infrayksikön päällikkö Markku Koppelomäki, rakennusvalvontayksikön päällikkö Mikko Nurminen,  kaupunkisuunnittelupäällikkö Risto Reipas ja sidosryhmäpäällikkö Janne Vartia.

Perustelut

Kaavatyön vireille tulosta on kuulutettu 25.5.2022, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 26.5. – 27.6.2022 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 16.2. – 15.3.2023.

Kallon asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu:
Porin kaupungin Mäntyluoto 65. kaupunginosan korttelit: 6 ja 7, erityisaluetta (EN), satama-aluetta (LS-2), venevalkama-aluetta (LV), yleistä pysäköintialuetta (LP-3, LP-4) ja virkistysaluetta (VP-14, VL) sekä Kallontie (osa), Kallonkuja, Kallonaukio ja Majakkapuisto.

Kaava-alue sijoittuu n. 23 km päähän keskustasta luoteeseen Mäntyluodon 65. kaupunginosaan. Suunnittelualue rajautuu merialueisiin paitsi pengertien osalta, joka ulottuu pieneltä osin mantereelle. Kaava-alueen pinta-ala on n. 32 ha.

Kallo on noin kuuden metrin korkuinen kallioinen vanha majakkasaari Porin kaupungin ja sataman edustalla. Alueelle ensimmäinen majakka rakennettiin vuonna 1884. Saarella toimii myös Suomen vanhin urheiluseura, vuonna 1856 perustettu Segelföreningen i Björneborg (BSF). Alueella toimivat myös Länsi-Suomen merivartiosto ja luotsiasema.

Suunnittelualue on vireillä olevan Satakunnan maakuntakaavan 2050 yhteydessä laaditussa Satakunnan viherrakenneselvityksessä sisällytetty Satakunnan tärkeimpiin luonnon ydinalueisiin nro 12 Meri-Pori. Alueiden valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota kansallispuistojen ja Natura-alueiden verkostoihin, linnustollisesti arvokkaisiin kohteisiin sekä muihin luonnonoloiltaan Satakunnan mittakaavassa merkittäviin luontokohteisiin. Ydinalueet eivät ole tarkkoja rajauksia, vaan ne kuvaavat laajoja yleispiirteisiä alueita, jotka muodostavat hyvin vaihtelevan kokoisia luontokohteiden kokonaisuuksia. Suunnittelualue ei kuulu osaksi Natura 2000-verkostoa eikä suunnittelualueella sijaitse erikseen kaavassa osoitettuja suojelualueita.

Alueelle on laadittu kaavatyön aikana luonto- maisema-, rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologisen tarkastelun sekä vedenalaisen arkeologian selvityksiä vuosina 2022-2023. Kallon maa-alueilta on todettu löytyneen suojeltavia arkeologisia ja luontoarvoja aiempien rakennushistoriallisten arvojen lisäksi.

Pääosin saari on virkistyskäytössä. Joukkoliikenne, jalankulku- ja pyöräilyväylä päättyvät Mäntyluotoon. Saaressa ei ole jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Metsäalueella on polkuja retkeilijöille.

Kaava-alueella voimassa oleva asemakaava ei vastaa Kallon alueen kehittämistarpeiden osalta nykypäivän maankäytön ja toimintojen sijoittelua ja tulevia tarpeita. Kallon alueen suosio sekä porilaisten että matkailijoiden keskuudessa on jatkuvasti kasvanut, jolloin myös alueen liikennemäärät ja pysäköintitarpeet ovat voimakkaasti lisääntyneet. Kallon saareen johtavan pengertien kaavoitus katualueeksi on ajoyhteyden kunnossapidon parantamiseksi tarpeen ja toimivien ajoyhteyksien lisäksi alueella tulee erityisesti kiinnittää huomiota kevyen liikenteen turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen.

Kaava ottaa huomioon pursiseuran toiminnan kehittämisen ja laajentamisen. Lisäksi BSF:n suunnitelmissa on laiturikapasiteetin nostaminen ja vesialueen ruoppaus. Kallon ja Reposaaren välisen aallonmurtajan lähes kärkeen on rakennettu pieni laituri, joka toimii mm. vesibussi Charlotan pysähdyspaikkana.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on vastata kaava-alueella nykyisten toimintojen laajenemistarpeisiin, parantaa alueen liikenneturvallisuutta sekä erityisesti kehittää ulkoilun, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. 

Kaavaa on tarkennettu luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta. Tarkennukset on luettavissa selostuksesta kohdasta 3.2 osallistuminen ja yhteistyö, kaavaluonnos.

Mielipiteet ja ennakkolausunnot on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa (liite 8), ja ne ovat kokonaisuudessaan nähtävissä kaavatyön asiakirjoissa kaupungin asianhallintajärjestelmässä.

Tämän asemakaavan alueella tonttijako laaditaan sitovana ja erillisenä.

Asiakirjoihin sisältyy asemakaavakartta ja -selostus.

Luettelo asianosaisista on nähtävissä asiakirjoissa.