Valmistelija
Lauri Inna, kaupunginjohtaja, lauri.inna@pori.fi
Pauliina Mäenpää, johtava juristi, pauliina.maenpaa@pori.fi
Perustelut
Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiö
Porin kaupunki on perustanut Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiön 2.11.2009 allekirjoitetulla säädekirjalla. Säätiön toiminnan tarkoituksena on säätiön hallituksen mukaan yleishyödyllisen turvallisuuskoulutustoiminnan kehittäminen sekä pelastusharjoitusalueella sijaitsevan Turvallisuuskeskuksen rakennuttaminen ja ylläpitäminen Porin lentokentän läheisyydessä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää tytäryhtiönsä Turvallisuuskeskus-Safety Center Oy:n tuottamaa koulutustoimintaa ja vuokraa aluetta viranomaistoimijoille sekä yrityksille ja yhteisöille koulutus- ja tutkimusalustaksi.
Pelastusharjoitusaluesäätiön visiona on olla valtakunnallisesti vaikuttava edelläkävijä ja kansainvälisesti verkostoitunut turvallisuuden harjoitus- ja koulutuskeskuskumppani viranomaisille, yrityksille ja yhteisöille. Säätiön strategiassa korostuu viranomaistoimijoiden harjoitusmahdollisuuksien monipuolisuus, tunnettavuus yritysturvallisuuden harjoitusalueena sekä innovatiivisuus koulutus- ja tutkimusalustana. Kaupunkikehityksen kärkikohteiden yhtenä tavoitteena on Pelastusharjoitusalueen kansallisen ja kansainvälisen aseman vahvistaminen.
Luotitalo-hanke
Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiö on valmistellut ns. Luotitalo-hanketta. Kyseessä olisi uusi kolmekerroksinen rakennus (833 m2), joka rakenteiltaan mahdollistaa ns. kovilla ampumatarvikkeilla ampumisen sekä vaarallisten aineiden ja räjähteiden käsittelyn että köysi- ja rauniopelastamisen taitojen harjoittelun. Harjoitusalueelle sijoittuvan rakennuksen tarkoituksena on luoda viranomaistoimijoille asian- ja ajanmukaiset oppimisympäristöt, mahdollistaa pelastusharjoitusalueen kehittymistä valtakunnallisen ja kansainvälisen tason koulutuskeskukseksi sekä vahvistaa Satakunnan vetovoimaisuutta jo työssä olevien ammattilaisten harjoittelumahdollisuuksien tarjoajana. Säätiön mukaan rakennus monipuolistaisi alueen harjoittelumahdollisuuksia merkittävästi ja nostaisi koko Porin lentokenttäalueen profiilia. Luotitalo vastaisi viranomaistoimijoiden tarpeisiin harjoitella ns. kovilla ammuksilla.
Rakennushankkeen kustannusarvio ja rahoitus
Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,8 miljoonaa euroa.
Eduskunta on 19.12.2023 päättänyt myöntää Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiölle 0,5 miljoonan euron suuruisen investointiavustuksen Porin Luotitalo -hankkeeseen. Päätös perustuu eduskunnan valtiovarainvaliokunnan esitykseen kohdentaa avustuksia turvallisuusviranomaisten pelastus- ja ammuntaharjoittelutoiminnan tukemiseen.
Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiö on lähestynyt Porin kaupunkia 31.5.2024 takaussitoumusta koskevalla esityksellä (liite). Säätiö ottaisi 2,0 miljoonan euron suuruisen pankkilainan ja hakee nyt sen vakuudeksi enintään 1,6 miljoonan euron suuruista Porin kaupungin omavelkaista takausta. Laina-aika olisi 15 – 20 vuotta. Lyhennykset tapahtuisivat puolivuosittain. Velasta perittävä korko on 6 kk euribor lisättynä 1,25 - 1,55 % marginaalilla. Säätiön hallitus on valtuuttanut hallituksen puheenjohtajan neuvottelemaan pankin kanssa lainan yksityiskohdista.
Takausta koskeva esitys ja sen arviointi
Säätiö takauksen hakijana
Rekisteröity säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, jolla on oikeuksia, ja joka voi tehdä sitoumuksia. Säätiö eroaa osakeyhtiöstä muun muassa siten, että sen tarkoituksena ei ole harjoittaa liiketoimintaa tai tuottaa voittoa. Säätiön toiminnan ja sen varallisuuden huolellisen hoidon päämäärä on yksinomaan säätiön tarkoituksen toteuttaminen.
Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiön tarkoituksena on säätiön sääntöjen (kohdan 2.) mukaan ”pelastusharjoitustoiminnan kehittäminen sekä pelastusharjoitusalueen rakennuttaminen ja ylläpito Porin lentokentän alueella.” Säätiön säännöissä (kohta 3.) todetaan, että ”tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää koulutustoimintaa ja luovuttaa aluetta muiden yleishyödyllisen pelastusharjoituskoulutuksen järjestäjien käyttöön. Säätiö ei pyri saavuttamaan taloudellista voittoa, mutta pitää tavoitteenaan, että toiminta on itsensä kannattavaa.”
Säätiöllä ei ole jäseniä (kuten yhdistyksellä), eikä omistajia (kuten osakeyhtiöllä). Porin kaupunki ei ole Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiön omistaja.
Pelastusharjoitusaluesäätiön sääntöjen kohdassa 5. määrätään säätiön hallinnosta seuraavaa: ”Säätiön päätäntävaltaa käyttää säätiön asioissa viisijäseninen hallitus, jonka toimikausi on neljä vuotta. Hallituksen jäsenistä kaksi edustaa Porin kaupunkia ja kolme eri yhteistyötahoja. Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet nimeää Porin kaupunginhallitus. Säätiöllä on asiamies, jonka valitsee säätiön hallitus.”
Kuntalain 129.2 §:n mukaan ”Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa.”
Kuntalain 6.1 §:ssä säädetään kuntakonsernista seuraavaa: ”Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Mitä tässä laissa säädetään kunnan tytäryhteisöstä, sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön.”
Kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa tai siihen verrattavassa ulkomaisessa yrityksessä (kohdeyritys), jos: kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä (kirjanpitolaki 5.1 § 2-kohta). Koska Porin kaupunginhallituksella on oikeus nimittää Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiön hallitus, kuuluu kyseinen säätiö Porin kaupunkikonserniin.
Kunnan toimialaa koskeva sääntely
Kunnan toimiala on perinteisesti jaettu yleiseen toimialaan ja erityistoimialaan. Yleiseen toimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunta omilla päätöksillään voi ottaa hoidettavakseen. Erityistoimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunnan eri lakeihin sisältyvien säännösten mukaan on hoidettava.
Kuntalain 7 §:n 1 momentissa viitataan yleisesti tehtäviin, joita kunta hoitaa itsehallintonsa nojalla. Kunnan oikeudelle ottaa itselleen tehtäviä ei ole asetettu lainsäädännössä kriteereitä. Kuntalain 1 §:n 2 momentin nojalla kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Keskeisin lähtökohta on tällöin se, että kunnan toiminnan tulee palvella kuntalaisten yhteistä asiaa.
Takausta hakee Porin kaupungin perustama, kuntakonserniin kuuluva säätiö, jonka tarkoituksena on pelastusharjoitustoiminnan kehittäminen sekä pelastusharjoitusalueen rakennuttaminen ja ylläpito Porin lentokentän alueella. Säätiön esityksen mukaan harjoitusalueelle sijoittuvan rakennuksen tarkoituksena on luoda viranomaistoimijoille asian- ja ajanmukaiset oppimisympäristöt, mahdollistaa pelastusharjoitusalueen kehittymistä valtakunnallisen ja kansainvälisen tason koulutuskeskukseksi sekä vahvistaa Satakunnan vetovoimaisuutta jo työssä olevien ammattilaisten harjoittelumahdollisuuksien tarjoajana.
Takauksen myöntämisen yleiset edellytykset
Kuntalain 15 luvussa säädetään kunnan toiminnasta markkinoilla.
Kuntalain 129.1 §:n mukaan: ”kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vakuuksilla tai vastavakuuksilla.”
Kaikissa tilanteissa, riippumatta takauksen saajayhteisön omistussuhteista ja siitä toimiiko saaja kilpailutilanteessa markkinoilla vai ei, kunnan tulee ottaa huomioon, että kunnan myöntämä takaus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä.
Kunta ei saa myöntää takausta, jos takaukseen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Vastavakuuksien ei tarvitse kattaa koko takaukseen liittyvää riskiä vaan riittää, että ne kattavat kunnan riskien näkökulmasta riittävän osan.
Pelastusharjoitusaluesäätiö esittää kaupungin antaman takauksen vakuudeksi 3,0 miljoonan euron suuruista laitoskiinnitystä pelastusharjoitusaluesäätiön hallinnassa olevaan maa-alueeseen ja sille rakennettavaan rakennukseen. Kyseessä on Porin kaupungin ja Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiön välinen vuokrasopimus, joka ei ole siirtokelpoinen. Laitoskiinnitys ei näin ollen ole mahdollinen.
Säätiön sääntöjen kohdassa 10. määrätään säätiön lakkauttamista koskevasta päätöksenteosta. Sääntöjen mukaan ”Jos säätiö lakkautetaan, luovutetaan sen omaisuus Porin kaupungille käytettäväksi koulutustarkoituksiin.” Säätiön esittämän laitoskiinnityksen sijasta tulisi säätiön sitoutua siihen, että kaupungin antaman takauksen vakuudeksi säätiön omaisuus luovutetaan korvauksetta Porin kaupungin omistukseen.
Valtiontukisääntely
Kunnalla on näyttötaakka siitä, että takaukseen ei sisälly kiellettyä valtiontukea.
Euroopan Komissio on pyrkinyt selventämään valtiontukisäännöksien soveltamista antamalla niistä erilaisia tiedonantoja. Komissio on antanut tiedonannon EY:n perussopimuksen 87 ja 88 artiklan (sittemmin SEUT 107 ja 108 artiklan) soveltamisesta valtiontukiin takauksina (2008/C 155/02). Tiedonannon 3.2. kohdan mukaan seuraavien edellytysten täyttäminen riittää osoittamaan, että yksittäinen valtiontakaus (kunnan takaus) ei ole valtiontukea:
- lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa
- takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti (kiinteä enimmäismäärä ja rajattu voimassaoloaika)
- takaus ei kata missään vaiheessa enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä
- takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta.
Ei-taloudellinen toiminta
Eduskunta on myöntänyt 0,5 miljoonan euron suuruisen investointiavustuksen Porin Luotitalo -hankkeeseen sisäministeriön hallinnonalalta. Sisäministeriö on katsonut, että kyseinen avustus ei kuulu EU:n valtiontukisääntöjen piiriin, koska kyseessä on ei-taloudellinen toiminta ja julkisen vallan käyttö (armeija ja poliisi). Tulkinta perustuu Euroopan komission antamaan tiedonantoon (2016/C 262/01) valtiontuen käsitteestä. Tiedonannon kohdan 2.2 mukaan perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, kun valtio toimii julkisen vallan käyttäjänä tai kun julkisyhteisöt toimivat viranomaisen ominaisuudessa. Yksikön voidaan katsoa toimivan julkisen vallan käyttäjänä, kun kyseessä oleva toiminta kuuluu valtion keskeisiin tehtäviin tai liittyy näihin tehtäviin luonteeltaan, tavoitteeltaan sekä siihen sovellettavilta säännöiltään ja kun kyseessä ovat viranomaisen erioikeudet, joista valtio vastaa (esim. armeija ja poliisi). Tiedonannon kohdan 7. mukaan infrastruktuurin rakentamisen rahoitus tulee valtiontukisääntöjen piiriin, jos infran loppukäyttö on taloudellista toimintaa. Jos infrastruktuuria käytetään vähäisessä määrin taloudelliseen toimintaan ja se on ei-taloudelliselle toiminnalle liitännäistä, voi koko rahoitus jäädä myös tässä tilanteessa valtiontukisääntöjen ulkopuolelle
Myös kunnalla on mahdollisuus antaa takaus ns. ”puhtaasti ei-taloudelliseen toimintaan”. Tällöin on tarkasteltava kunnan toimialaa ja tehtäviä sekä sitä, että takaukseen ei liity taloudellista riskiä.
Liiketoimintariskin ottaminen ei ole kunnan tehtävä hankkeessa, jota perustellaan ei-taloudellisella toiminnalla ja julkisen vallan käytöllä. Pelastusharjoitusaluesäätiön esityksen mukaan Luotitalon kuukausittaiset pääoma- ja ylläpitokustannukset tulevat olemaan noin 20 000 euroa kuukaudessa. Koska kyseessä on valtion ja hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien turvallisuusviranomaisten toiminta ja niitä varten rakennettava kohde, tulisi niiden sitoutua käyttämään Luotitaloa ja kattamaan käytöstä maksamillaan korvauksilla talon vuotuiset pääoma- ja ylläpitokustannukset.
Pelastusharjoitusaluesäätiön mukaan Luotitaloa on suunniteltu vahvassa yhteistyössä viranomaisten (puolustusvoimat, poliisi ja pelastuslaitos) kanssa. Niiltä on pyydetty lausunnot hankkeesta, sen rahoittamisesta ja käytöstä. Poliisihallitus ja Satakunnan hyvinvointialueen pelastuslaitos pitävät hanketta lausuntojensa mukaan erittäin hyvänä ja kannatettavana. Vastaavanlaista harjoitteluinfraa on koko valtakunnassa hyvin rajoitetusti olemassa ja Luotitalon kaltaista ei ollenkaan. Puolustusvoimien lausunto on heidän koulutusosastonsa valmistelussa. (liitteet)
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.
____________________
Merkitään, että Arja Laulainen poistui esteellisenä (yhteisöjäävi, Länsi-Suomen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen) tämän asian käsittelyn ajaksi.
Merkitään, että Bia Kaski poistui esteellisenä (osallisuusjäävi, läheinen on palvelussuhteessa tarjoajaan) tämän asian käsittelyn ajaksi.
Merkitään, että Henna Kyhä poistui esteellisenä (yhteisöjäävi, Länsi-Suomen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen) tämän asian käsittelyn ajaksi.
Merkitään, että Petri Huru poistui esteellisenä (yhteisöjäävi, Länsi-Suomen Osuuspankin edustajiston jäsen) tämän asian käsittelyn ajaksi.
Merkitään, että puheenjohtajana tämän asiakohdan ajan toimi Arto Nurmi.
Kokouskäsittely
Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiön asiamies Aleksi Vihtilä esitteli Luotitalo hanketta kaupunginhallitukselle kello 15.03 - 15.27.