Sivistyslautakunta, kokous 24.9.2024

Perustelut

Sivistyslautakunnan toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna enemmän, toteumaprosentti 32,7 (v. 2023 18,2), kasvua viime vuodesta 66,3 %. Tähän on suurin syy se, että vuonna 2024 päättyvien hankkeiden hankeavustukset tuloutettiin käyttötalouden tuloiksi maaliskuussa, viime vuonna vastaava toimenpide tehtiin kesäkuussa. Maksutuottojen kertymä on viime vuodesta laskenut. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut alenivat 1.3.2023, joten vertailussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden maksut olivat vielä vuoden 2023 tammi-helmikuussa korkeammat. Iltapäivätoiminnan maksujen korotukset 1.1.2024 alkaen ovat lisänneet muiden palvelumaksujen kertymää. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa hyvinvointialueelta laskutettavat erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Edellä mainituista syistä johtuen kokonaistuottojen kertymä on maaliskuussa selvästi viime vuotta parempi. Tilanne tasoittuu vuoden aikana, ja toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.   

Toimintakulut ovat toteutuneet pääosin talousarvion mukaisesti, toteumaprosentti 24,1 (v. 2022 23,4), kasvua viime vuodesta 6,7 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 4,9 %. Vuoden 2023 palkankorotukset ajoittuivat kesään ja näkyvät kulujen kasvussa viime vuoteen verrattuna. Myös palkallisten henkilötyövuosien määrä on suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Opetusyksikössä hankerahoitus on kasvattanut määräaikaisen henkilöstön määrää. Lisäksi erityisopettajien virkoja on enemmän, ja niitä on myös saatu hyvin täytettyä. Varhaiskasvatuksessa lainsäädäntöön perustuva hoidossa olevien lasten tuen lisääminen on vaikuttanut määräaikaisen henkilöstön määrään. Henkilöstösivukulujen kirjaustavan muutos on myös lisännyt henkilöstökuluja opetusyksikössä ja varhaiskasvatusyksikössä. Aiemmin kulut kirjattiin kokonaisuutena sivistystoimialan hallintoon. Vuoden alusta lähtien kulut on kirjattu maksettujen palkkojen suhteessa yksiköille.

Palvelujen ostot ovat viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kasvaneet, toteumaprosentti 27 (v. 2023 25). Kasvua 13,6 %. Tähän on suurimpana syynä yliopistollisen toiminnan avustuslasku 1,1 miljoonaa euroa, joka kirjautui viime vuonna huhtikuulle ja tänä vuonna maaliskuulle. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut ovat nousseet indeksi- ja kerrointarkistusten myötä. Työterveyshuollon kustannukset ovat sen sijaan laskeneet.

Tarvikeostot ovat kasvaneet, toteumaprosentti 10,2 (v. 2023 8,9), kasvua 17,4 %. Koulujen oppimateriaalitilauksia on tehty tänä vuonna aiemmin. Myös hintojen nousulla on vaikutusta. Tarvikeostoissa on myös merkittävää kuukausittaista vaihtelua. 

Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet ovat selvästi laskeneet viime vuodesta, toteumaprosentti 21,6 (v. 2023 26), laskua viime vuoteen 12,8 % Tähän vaikuttanee hoitotukien piirissä olevin lapsien määrän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.

Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 23,5 (v. 2023 41), laskua viime vuoteen 33,7%.

Toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Sivistyslautakunnan toimintakateen toteumaprosentti maaliskuussa oli 23,4 (v. 2022 23,9). Toimintakate on kasvanut viime vuoteen verrattuna 2,6 %. Toimintakulujen ja -tuottojen vuosittaisesta kirjauskuukausien vaihtelusta johtuen toimintakate ei ole täysin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Sivistyslautakunnan talous on ensimmäisen vuosineljänneksen osalta toteutunut suunnitellusti. Maaliskuun talousraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu talousarvion mukaisesti.

Vakituisen henkilöstön lukumäärä on noussut 10 henkilöllä, kun taas sijaisten määrä on selkeästi vähentynyt (-56 henkilöä) vuoden takaiseen verrattuna. Muiden määräaikaisten sekä lukumäärän että suhteellisen osuuden nousua selittää sekä hankerahoituksella palkatun henkilöstön suotuisa kehitys että tuen tarpeiden lisääntyminen sekä opetuksessa että varhaiskasvatuksessa. Kokonaisuudessaan henkilöstön määrä on vähentynyt 15 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna, mutta henkilötyövuosikertymä sen sijaan kasvoi 2,7 prosenttia. Osaltaan lisäystä selittänee se, että esimerkiksi opetuspuolella on saatu täytettyä erityisopettajien virkoja.

Sijaisten määrän vähentymiseen vaikuttaa terveysperusteisten poissaolojen suotuinen kehitys, koska sairauspoissaolojen sijaisia ei ole tarvittu yhtä paljon kuin vuosi sitten. Sairaudesta aiheutuneet terveysperusteiset poissaolot näyttäisivät tässä vaiheessa maaliskuun osalta alittavan sekä vuoden 2023 että vuoden 2022 poissaolotilanteen. Työtapaturmien osalta poissaolot alittavat vuoden 2023 poissaolot. Terveysperusteisten poissaolojen tilanteeseen tulee vielä tässä kohtaa suhtautua kuitenkin pienellä varauksella, koska takautuvat kirjaukset palkanlaskentajärjestelmään voivat vielä nostaa maaliskuun sairauspoissaololukuja.

Perustelut

Sivistyslautakunnan toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna enemmän, toteumaprosentti 37,9 (v. 2023 21,9), kasvua viime vuodesta 59,9 %. Tähän on suurin syy se, että vuonna 2024 päättyvien hankkeiden hankeavustukset noin 1,2 miljoonaa euroa tuloutettiin käyttötalouden tuloiksi alkuvuodesta. Viime vuonna vastaava toimenpide tehtiin kesäkuussa. Maksutuottojen kertymä on viime vuodesta laskenut. Suurin vaikutus on ollut varhaiskasvatusmaksujen alentumisella. Iltapäivätoiminnan maksujen korotukset 1.1.2024 alkaen ovat lisänneet muiden palvelumaksujen kertymää. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa hyvinvointialueelta laskutettavat erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Edellä mainituista syistä johtuen kokonaistuottojen kertymä on huhtikuussa selvästi viime vuotta parempi. Tilanne tasoittuu vuoden aikana, ja toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Toimintakulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti, toteumaprosentti 32,4 (v. 2022 32,6), kasvua viime vuodesta 3 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 4,5 %. Palkallisten henkilötyövuosien määrä on suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Opetusyksikössä hankerahoitus on kasvattanut määräaikaisen henkilöstön määrää. Varhaiskasvatuksessa lainsäädäntöön perustuva hoidossa olevien lasten tuen lisääminen on vaikuttanut määräaikaisen henkilöstön määrään. Henkilöstösivukulujen kirjaustavan muutos on myös lisännyt henkilöstökuluja opetusyksikössä ja varhaiskasvatusyksikössä. Aiemmin osa sivukuluista kirjattiin kokonaisuutena sivistystoimialan hallintoon. Vuoden alusta lähtien kulut on kirjattu maksettujen palkkojen suhteessa yksiköille. Kuluja vastaavat määrärahasiirrot on tehty yksiköiden välillä.

Palvelujen ostojen kasvu on tasaantunut, toteumaprosentti 35,9 (v. 2023 36,9), kasvua 2,5 %. Tähän on suurimpana syynä yliopistollisen toiminnan avustuslasku 1,1 miljoonaa euroa, joka kirjautui tänä vuonna maaliskuulle ja viime vuonna huhtikuulle. Toteumat ovat huhtikuun osalta pääosin vertailukelpoiset viime vuoteen verrattuna, vaikkakin kulujen kohdentumisessa eri kuukausille on vaihtelua. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut ovat nousseet indeksi- ja kerrointarkistusten myötä. Palveluliikelaitoksen ateriapalvelujen kustannukset ovat jonkin verran laskeneet ja puhtauspalvelujen nousseet. Kuljetuskustannukset ovat hieman laskeneet. Työterveyshuollon kustannukset ovat viimevuotisella tasolla. 

Tarvikeostot ovat kasvaneet, toteumaprosentti 21,7 (v. 2023 20,3), kasvua 8,8 %. Koulujen oppimateriaalitilauksia on tehty viime vuotta aiemmin. Myös hintojen nousulla on vaikutusta. Tarvikeostoissa on merkittävää kuukausittaista vaihtelua. 

Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet ovat selvästi laskeneet viime vuodesta, toteumaprosentti 28,8 (v. 2023 34,9), laskua viime vuoteen 13,3 % Tähän vaikuttaa hoitotukien piirissä olevin lapsien määrän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.

Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 26,2 (v. 2023 45,1), laskua viime vuoteen 32,9 %.

Toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Sivistyslautakunnan toimintakatteen toteumaprosentti huhtikuussa oli 31,9 (v. 2022 33,5). Toimintakate on laskenut viime vuoteen verrattuna 0,3 %. Toimintakulujen ja -tuottojen vuosittaisesta kirjauskuukausien vaihtelusta johtuen huhtikuun toimintakate ei ole täysin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Sivistyslautakunnan talous on ensimmäisen vuosikolmanneksen osalta toteutunut suunnitellusti. Merkittäviä määrärahojen riittävyyteen vaikuttavia ennakoimattomia menojen lisäyksiä ei ole alkuvuoden osalta tullut esille. Ensimmäisen vuosikolmanneksen talousraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu talousarvion mukaisesti. Lähikuukausien talouskehitykseen vaikuttavat erityisesti varhaiskasvatuksen kesäajan järjestelyjen onnistuminen sekä kesäkuussa maksettavien palkankorotusten vaikutukset henkilöstökuluihin.

Henkilöstön lukumäärä on 1824, joista sivutoimisia/virkaisia on 80. Vakituisia on 9 ja määräaikaisia 43 enemmän kuin vuosi sitten. Määräaikaisten lisäys jakautuu melko tasaisesti päiväkotien ja koulujen kesken. Sijaisten määrä on laskenut sairauspoissaolojen määrän vähentymisen vuoksi. Henkilöstömäärän lisäys henkilötyövuosikertymänä on +2,3 prosenttia. Henkilöstön määrä on kasvanut sekä opetus- että varhaiskasvatusyksikössä. 

Henkilöstöbudjettia tulisi olla huhtikuun jälkeen käyttämättä laskennallisesti 68,8 prosenttia (toteuma 68,8), jossa on huomioituna kesällä toteutuvat palkankorotukset, järjestelyerä sekä yleiskorotus. Kesäkautena sijaisia ja määräaikaisia on oletettavasti vähemmän, jonka pitäisi antaa henkilöstöbudjetissa pysymiseen vielä helpotusta.

Terveysperusteiset poissaolot ovat laskeneet vuosiin 2023 ja 2022 verrattuna, mutta poissaoloja on selvästi enemmän kuin vuonna 2021. Sairauspoissaolojen vähentämistavoitteeseen (-20 prosenttia verrattuna vuoteen 2023) pääsemiseksi pitäisi loppuvuonna olla poikkeuksellisen vähän poissaoloja

Kolmannesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan myös talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Raportit ovat esityslistan liitteenä.

Perustelut

Toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän, toteumaprosentti 55,0 (v. 2023 61,2), laskua viime vuodesta 16,7 %. Tähän on suurin syy se, että vuonna 2024 päättyvien hankkeiden avustuksia tuloutettiin käyttötalouteen viime vuonna kesäkuussa, jolloin tuloutuksia tehtiin enemmän kuin tämän vuoden maaliskuussa. Vuoden lopulla tuloutetaan vielä osa 2024 päättyvien hankkeiden avustuksista.  Maksutuottojen kertymä on viime vuodesta laskenut. Suurin vaikutus on ollut varhaiskasvatusmaksujen alentumisella. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa hyvinvointialueelta laskutettavat erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Näihin tulee vielä sopimuksen mukainen indeksikorotus elokuun alusta lukien. Kokonaisuudessaan toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Toimintakulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti, toteumaprosentti 57,2 (v. 2023 58,4), kasvua viime vuodesta 1,5 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 1,7 %. Henkilöstökulujen kasvuvauhti on pienentynyt alkuvuoteen verrattuna. Sopimusten mukaiset palkankorotukset tulivat voimaan kesäkuussa ja lomarahat maksettiin heinäkuussa. Palkallisten henkilötyövuosien määrä on suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kesäkuukausina henkilöstöä on vähemmän johtuen loma-ajoista ja palvelutarpeiden vähenemisestä. Varhaiskasvatuksen kesäajan järjestelyissä myös onnistuttiin paremmin, ja käyttöasteet olivat kesä-heinäkuussa viimevuotista korkeammat.

Palvelujen ostojen kasvu on tasaantunut alkuvuodesta, toteumaprosentti 55,7 (v. 2023 56,8), kasvua 3,2 %. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut ovat nousseet indeksi- ja kerrointarkistusten myötä. Kuljetuskustannukset ja työterveyshuollon kustannukset ovat viimevuotisella tasolla.  Ateriapalveluiden osalta heinäkuulta puuttuvat kokonaan varhaiskasvatuksen ateriamenot. Ne kirjautuvat elokuulle. Tämä on otettava huomioon palvelujen kulukehitystä tarkasteltaessa.

Tarvikeostot ovat kasvaneet, toteumaprosentti 49,1(v. 2023 46,0), kasvua 8,8 %. Tarvikehankintoja on tehty enemmän. Osa uudisrakennushankkeiden hankinnoista on kirjattu käyttötalouteen. Näihin on määrärahat investointipuolella. Tarvittavat siirrot tehdään vuoden lopussa.  Oppimateriaalien ja -tarvikkeiden hintojen nousulla on ollut myös vaikutusta. 

Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kustannukset ovat selvästi pienemmät viime vuoteen verrattuna, toteumaprosentti 51,0 (v. 2023 61,7), laskua viime vuoteen 13,3 %. Tähän vaikuttaa hoitotukien piirissä olevin lapsien määrän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.

Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 39,4 (v. 2023 68,1), laskua viime vuoteen 33,2 %.

Toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Sivistyslautakunnan toimintakatteen toteumaprosentti heinäkuussa oli 57,3 (v. 2023 58,2). Toimintakate on kasvanut viime vuoteen verrattuna 3,3 %. Sivistyslautakunnan talous on toteutunut suunnitellusti. Merkittäviä määrärahojen riittävyyteen vaikuttavia ennakoimattomia menoja ei ole tiedossa. Heinäkuun talousraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu talousarvion mukaisesti.

Henkilöstön lukumäärä oli 1416, eli hieman pienempi kuin vuosi sitten. Vakituisten määrä on kasvanut 17 henkilöllä, mutta määräaikaisia on vastaavasti hieman vähemmän. Vaikkakin kokonaisuudessaan henkilöstön lukumäärä on vähentynyt, on henkilötyövuosikertymä (keskimääräinen henkilöstömäärä) 1,1 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Henkilöstöbudjettia tulisi olla heinäkuun jälkeen käyttämättä noin 41,7 prosenttia. Lautakuntatasolla tämä toteutuu ja käyttämättä on vielä 42,01 prosenttia. Opetusyksikkö on niukasti ylittänyt henkilöstöbudjettinsa ja käyttämättä on 41,62 prosenttia. Terveysperusteiset poissaolot ovat laskeneet 5,5 prosenttia viime vuoteen verrattuna.