Sivistyslautakunta, kokous 26.8.2025

Perustelut

Sivistyslautakunta on kokouksessaan 28.1.2025 § 7 päättänyt avata Lavian koulun rehtorin viran julkiseen hakuun 1.8.2025 alkaen toistaiseksi voimassa olevana.

Hakuaika virkaan oli 30.1.2025-21.02.2025. Hakukuulutus julkaistiin Kuntarekry-​järjestelmässä ja Työmarkkinatorilla. Avoinna olevaa tehtävää markkinointiin myös eri sosiaalisen median kanavissa.

Määräaikaan mennessä tulleista hakemuksista on laadittu luettelo, joka on pykälän liitteenä (liite 1). Haastatteluryhmä teki hakuasiakirjojen perusteella ansiovertailun työkokemukseen, koulutukseen ja hakemuksessa esitettyihin työpaikkailmoituksen vaatimuksiin peilaten. Lisäksi haastatteluryhmä arvioi samoja asioita haastattelussa. Työn luonteen vuoksi haastattelua painotettiin lopullisessa ansiovertailussa, joka on pykälän liitteenä (liite 2).

Virkaa haki 11 hakijaa. Kaikki hakijat olivat muodollisesti kelpoisia. Kelpoisuusvaatimuksena oli perusopetuksen rehtorin muodollinen kelpoisuus ja luokanopettajan tai aineenopettajan kelpoisuus perusopetuksessa opetettavassa aineessa.

Hakemusasiakirjojen perusteella haastatteluun kutsuttiin 6 hakijaa. Haastatteluun kutsuttiin hakijat, joiden koulutus, työkokemus ja hakemusasiakirjoissa esitetyt muut seikat vastasivat parhaiten hakuilmoituksessa asetettuja vaatimuksia. Haastatteluun kutsuttiin Valtteri Iso-Rautio, Christian Jämsä,  Tuomo Pesonen, Marja Raiskinmäki, Pilvi Tervahonka, ja Maija Uotila.

Haastattelut toteutettiin 13.3.2025. Haastattelijoina toimivat opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen, opetusyksikön suunnittelija Kirsi Nuorsaari, Meri-Porin ja Reposaaren koulujen vs. rehtori Jenni Saarinen, Pohjoisväylän koulun virka-apulaisrehtori Antti-Jussi Härkönen sekä sivistyslautakunnan jäsenet Tuula Saarinen ja Juha Kantola. Haastattelussa arvioitiin koulutuksen ja kokemuksen lisäksi hakijan kykyä ja valmiuksia sekä rehtorin työtä että siihen kuuluvaa opetustyötä kohtaan. Haastattelussa arvioitiin etenkin hakijoiden osaamista oppimisen tukeen, opiskeluhuoltoon ja hyvinvointityöhön, sidosryhmäyhteistyöhön, pedagogiseen kehittämiseen ja esihenkilötyöhön liittyen.

Koulutuksen, työkokemuksen sekä haastattelussa osoitetun osaamisen ja soveltuvuuden perusteella haastatteluryhmä esittää valittavaksi Marja Raiskinmäkeä. Hänen työpaikkahakemuksensa vastasi hyvin työpaikkailmoituksessa esitettyihin asioihin, ja haastattelu vahvisti asiaa. Raiskinmäki on kaksoiskelpoinen luokanopettaja, mitä arvostettiin työpaikkailmoituksessa. Hänen koulutuksensa tukee hyvin työskentelyä pienessä yhtenäiskoulussa, jossa edellytetään joustavia ratkaisuja. Raiskinmäen työkokemus on pitkä ja sisältää rehtorin työtä tukevia asioita esimerkiksi kehittämishankkeisiin, resurssiallokointiin, sidosryhmäyhteistyöhön ja henkilöstöjohtamiseen liittyen. Raiskinmäen pedagoginen osaaminen oli vahvaa sekä teoriassa että käytännössä, ja siitä välittyi lapsen edun mukaisuus. Hänen motivaationsa tulla valituksi rehtoriksi oli vahva, ja halu sitoutua kehittämään Lavian yhtenäiskoulua tuli vahvasti esiin.

Perustelut

Sivistyslautakunta on 25.3.2025 valinnut filosofian maisteri [peitetty] Lavian koulun rehtorin virkaan. Virkaa hakenut [peitetty], joka on haastateltu virkaan, on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on saapunut 14.4.2025, ja se on saapunut määräajassa. 

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että valintapäätös on perustuslain vastainen. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että hänet valitaan ansioituneimpana ko. virkaan. Vaatimustensa perusteena oikaisuvaatimuksen tekijä on vedonnut mm. valittua pidempään kokemukseensa rehtorin tehtävässä sekä sopivampaan osaamiseensa. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii sivistyslautakunnan valintapäätöksen kumoamista, sekä asian palauttamista valmisteluun valintamenettelyn yhdenvertaisuuden, läpinäkyvyyden ja virkaan asetettujen valintakriteerien nojalla. 

Virka on ollut julkisessa haussa 31.1.-21.2.2025. Hakuilmoituksessa viran kelpoisuusvaatimuksena on ollut perusopetuksen rehtorin muodollinen kelpoisuus, sekä opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu asetus 968/1998.  
Hakuilmoituksessa on ilmoitettu arvostettavan seuraavia asioita: 

• Halua kehittää yhtenäistä, inklusiivista perusopetuksen toimintakulttuuria 

• Halua kehittää oppimisen edellytyksiä edistäviä opetusjärjestelyjä ja oppimisen tukea  

• Halua kehittää koulun opiskeluhuolto- ja hyvinvointityötä  

• Hyviä vuorovaikutustaitoja  

• Valmiutta osallistavaan sidosryhmäyhteistyöhön  

• Kokemusta oppilashallintojärjestelmäohjelmistoista  

• Kaksoiskelpoisuutta eli luokanopettajan ja jonkun perusopetuksessa opetettavan aineen muodollista pätevyyttä. 

 
Virkaa haki 11 hakijaa, ja kaikki hakijat olivat muodollisesti kelpoisia. Virkaan haastateltiin kuusi hakijaa. Kaikki haastattelut pidettiin 13.3.2025. Kaikille hakijoille esitettiin samat kysymykset. Lisäksi jokaiselle hakijalle oli räätälöity hakemuksen perusteella oma kysymysosio, joka sisälsi yhdestä kolmeen kohdennettua kysymystä kullekin haastateltavalle.  

Haastattelussa arvioitiin koulutuksen ja kokemuksen lisäksi hakijan kykyä ja valmiuksia sekä rehtorin työtä että siihen kuuluvaa opetustyötä kohtaan. Haastattelussa arvioitiin etenkin hakijoiden osaamista oppimisen tukeen, opiskeluhuoltoon ja hyvinvointityöhön, sidosryhmäyhteistyöhön, pedagogiseen kehittämiseen ja esihenkilötyöhön liittyen. 

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003, jäljempänä ”viranhaltijalaki”) 5 §:n mukaan julkisesti haettavana olleeseen virkaan voidaan ottaa vain kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija. Viranhaltijalain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.  

Sekä tehtävään valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä ovat kelpoisia nyt käsiteltävänä olevaan virkaan. Hakemusten perusteella haastatteluun kutsuttujen vertailussa he olivat neljän eniten pisteitä saaneen joukossa.  

Perustuslain (731/1999) 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Edellä mainittua säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita ja nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Hakijoiden ansiovertailussa otetaan huomioon kelpoisuusvaatimuksien lisäksi hakuilmoituksessa ilmoitetut edellytykset ja arvostettavat tai eduksi luettavat asiat. 

Virkavalinnan yhteydessä suoritettavassa ansiovertailussa huomioidaan hakijoiden koulutus, aikaisempi työkokemus ja sellaiset hakijan ominaisuudet, tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi tehtävien hoitamisessa. Ansiovertailussa huomioon otettavat asiat tulee pystyä osoittamaan yksiselitteisesti ja objektiivisesti. Henkilön sopivuus, soveltuvuus, työkyky ja muut vastaavat työnhakijan arvionvaraiset henkilökohtaiset ominaisuudet voivat olla valintaperusteena ja ne voidaan ottaa huomioon mahdollisena työnantajan oikeuttamisperusteena valita tehtävään vähemmän ansioitunut hakija. Soveltuvuudesta voidaan hankkia selvitystä mm. hakijan henkilökohtaisella haastattelulla, aikaisemmasta työskentelystä kunnan palveluksessa, työtodistuksista ja suosituksista. 

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO:2005:44 arvioinut julkiseen virkaan hakeneiden ansioituneisuuden arvioimisen perusteita. KHO:n ratkaisun mukaan hakijoita vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet, joita ovat esimerkiksi työn luonne ja henkilön sopivuus tehtävään. Viran vaatimuksia on arvioitava objektiivisesti ja ennen muuta siltä kannalta, mitä viran luonteesta ja tehtävistä on esitetty hakuvaiheessa.  

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä soveltuvuutta on pidetty olennaisena valintaperusteena opettajan virkavalinnassa. Muun muassa ratkaisussa KHO 19.5.1993 T 1926 oli kyse virkavalinnasta, jota edeltäneessä haastattelussa oli selvitetty sitä, miten haastateltavat tulisivat vaikuttamaan koulun sisäiseen kehittämiseen ja miten he ymmärtävät opettajan ja kasvattajan tehtävät. Em. tapauksessa korkein hallinto-oikeus katsoi, että virkaan voitiin opetustaitojen, viranhoidon ja muun soveltuvuudesta olevan selvityksen perusteella valita opettaja, jolla oli vähemmän opettajan kokemusta. Kenelläkään ei siten ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi virkaan pelkästään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pitempi työkokemus kuin muilla hakijoilla.  

Myös korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan (KKO 2005:24, KKO 1996:141) työnantaja saa syrjintään syyllistymättä arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka työnantaja katsoo parhaiten edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista. Tällöin hakijoiden ansioituneisuutta tulee tarkastella erityisesti suhteessa työnantajan ilmoittamiin painotuksiin. Olennaista on, että työnantajan valitsema painotus on myös objektiivisesti arvioiden perusteltavissa tehtävän hoidon kannalta. 

Hakuilmoituksessa painotettiin vahvaa pedagogista johtamista. Verraten oikaisuvaatimuksen tekijään virkaan valitun osalta sekä hakemuksen että haastattelun perusteella tuli esiin monipuolisempi osaaminen ja selkeä näkemys oppilaslähtöiseen pedagogiikkaan ja sen kehittämiseen. 

Yhtenäisen ja inklusiivisen perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen liittyneissä haastattelukysymyksissä virkaan valittu osoitti uusimpaan tieteelliseen tietoon perustuvaa pedagogista näkemystä tukea tarvitsevien oppijoiden kanssa työskentelyn vaatimuksista. Molempien hakijoiden vastauksista kävi kuitenkin ilmi laaja osaaminen ja käsitys aihepiiristä. Haastattelussa kävi ilmi virkaan valitulle rakentunut realistinen kuva ja syvä ymmärrys perusasteen tavoitteiden ja oppijoiden lähtötason välisestä kuilusta ja työstä, joka tarvitaan koko työyhteisöltä inkluusioon liittyen. Virkaan valittu tarkasteli toimintakulttuurin merkitystä pedagogisessa kehittämisessä hyvin analyyttisesti. Oppilasnäkökulma, kuten esimerkiksi oppilaiden edun ensisijaisuus, oppilaiden osallisuus ja opetuksen eriyttäminen tulivat esiin vahvemmin virkaan valitun vastauksissa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on vastannut näihin liittyviin kysymyksiin myös hyvin, muttei osoittanut vastauksissaan reflektoivaa otetta, tai riittävää oppimisen tuen pedagogista analysointia, joita inklusiivisen toimintakulttuurin kehittämistyössä tarvitaan. 

Edelleen hakuilmoituksessa on todettu, että valinnassa arvostetaan halua ja valmiutta kehittää oppimisen edellytyksiä edistäviä oppimisjärjestelyjä ja oppimisen tukea. Hakemuksen ja haastattelun perusteella virkaan valitulla oli kokonaisvaltainen käsitys siitä, mitä opetussuunnitelman mukainen oppimisen edellytyksiä edistävien oppimisjärjestelyjen ja oppimisen tuen kehittäminen tarkoittaa perusopetuksessa. Virkaan valitun haastattelussa esiin nousseista seikoista on tullut vahvasti esiin halu sitoutua kehittämään Lavian yhtenäiskoulua. Oikaisuvaatimuksen tekijä näki sekä hakemuksessa että haastattelussa asian virkaan valittua kapeammin. 

Haastattelukysymyksissä tiedusteltiin hakijan koulutuksesta, omasta opettajuudesta ja valmiuksista opettaa sekä kehittyä työssään. Virkaan valitun vastauksissa korostui arvojen merkitys ja hän peilasi omia piirteitään erittäin hyvin perusopetuksen arvotaustaan. Virkaan valittu on tässä aihekokonaisuudessa arvioitu myös hakemuksen perusteella oikaisuvaatimuksen tekijää ansiokkaammaksi.   

Työkokemuksen osalta virkaan valitun kokemus katsottiin sisältävän useiden vuosien ajan rehtorin työtä tukevia asioita kuten osaamista kehittämishankkeissa, resurssien allokoinnissa, sidosryhmäyhteistyössä ja henkilöstöjohtamisessa. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on ollut vastaavasti kokemusta yhdeltä lukuvuodelta vararehtorin työtehtävistä, sekä noin 7 kk kokemus rehtorin työstä. Virkaan valitun työkokemuksen osalta enemmän painoarvoa sai useiden vuosien työkokemus tehtävistä, jotka vertautuvat rehtorin työhön. Virkaan valittu katsottiin työkokemuksen osalta ansiokkaammaksi. 

Hakuilmoituksessa on todettu arvostettavan hyviä vuorovaikutustaitoja. Haastattelussa tiedusteltiin vuorovaikutustaitojen ohessa myös tiimityötaitoja. Haastatteluissa saatujen vastausten perusteella tämän kriteerin osalta virkaan valittu on arvioitu oikaisuvaatimuksen tekijää osaavammaksi.  

Luokanopettajan ja jonkun perusopetuksessa opetettavan aineen muodollinen pätevyys on sekä virkaan valitulla että oikaisuvaatimuksen tekijällä, ja molemmilla oli kokemusta oppilashallintojärjestelmistä, joten näiden kriteerien osalta molempien osaaminen katsotaan yhdenvertaisiksi.  

Yhteenvetona voidaan todeta, että molemmilla on ollut viran edellyttämä perusopetuksen opettajan kelpoisuus ja perusopetuksen rehtorin muodollinen kelpoisuus. Molemmilla on ollut kokemusta opettajan työstä. He ovat myös olleet hyvin tasavertaisia useissa hakuilmoituksessa mainituissa ja valintaan vaikuttaneissa asioissa. Kuitenkin virkaan valittu on arvioitu oikaisuvaatimuksen tekijää soveltuvammaksi mm. valmiudessa kehittää oppimisen edellytyksiä edistäviä oppimisjärjestelyjä ja oppimisen tukea, sekä osallistavaan sidosryhmäyhteistyöhön liittyvän osaamisen osalta. Koulutuksen, kokemuksen ja haastattelussa ilmi tulleiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella virkaan valitulla on katsottu olevan oikaisuvaatimuksen tekijää paremmat valmiudet suoriutua ko. viran tehtävien hoitamisesta. 

Suoritettu ansiovertailu on täyttänyt perustuslain asettamat vaatimukset, koska nimitysharkinta on perustunut kokonaisharkintaan, jossa viran kelpoisuusvaatimuksina olleiden koulutuksen ja muiden hakuilmoituksessa ilmoitettujen valintaperusteiden ohella on otettu huomioon myös viran hoitamisen kannalta merkitykselliset hakijan henkilökohtaiset taidot ja ominaisuudet. Valintaa ei ole miltään osin perusteltu tai tehty syrjittyihin perusteisiin vedoten. Vaikka virkaan valitulla on vähemmän koulunjohtamisen työkokemusta kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä, on hänellä katsottu olevan perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet huomioon ottaen parhaat edellytykset ko. viran menestykselliseen hoitamiseen. 

Hakijoita on arvoitu yhdenmukaisin ja objektiivisin arviointiperustein yleiset nimitysperusteet huomioon ottaen. Arviointi on perustunut hakuilmoituksissa mainittuihin kriteereihin. Edellä mainituin perustein Lavian koulun rehtorin virkavalintamenettely on suoritettu asianmukaisesti perustuslain 125 §:n yleiset nimitysperusteet täyttäen ja valitus tulisi hylätä perusteettomana.