Perustelut
Kaupunginhallitus on pyytänyt nuorisovaltuuston, sivistyslautakunnan, vapaa-ajan lautakunnan ja talous- ja hallintoyksikön lausunnot valtuustoaloitteeseen Lasten ja nuorten osallistuva budjetointi sekä nuorisovaltuuston puheenjohtajan läsnäolo kaupunginhallituksessa. Aloitteessa esitetään, että Porissa käynnistetään lasten ja nuorten osallistuvan budjetoinnin pilotti sekä mahdollistetaan nuorisovaltuuston puheenjohtajalle läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen kokouksissa.
Sivistystoimialalla on valmisteltu lausuntoa yhteistyössä, ja se esitetään saman sisältöisenä sekä sivistys- että vapaa-ajanlautakunnalle. Lasten ja nuorten asiat sekä osallisuus ovat koko sivistystoimialan toimintakentässä keskeisiä asioita, ja toimialan näkemys asiaan on yhtenäinen. Lausunnossa tarkastellaan osallistavaa budjetointia koulujen, nuorisotyön ja kaupungin tasolla sekä otetaan kantaa nuorisovaltuuston puheenjohtajan läsnäolo- ja puheoikeuteen kaupunginhallituksen kokouksissa.
Lainsäädäntö velvoittaa kuntia edistämään lasten ja nuorten osallisuutta aktiivisesti. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksista säädetään perustuslaissa, nuorisolaissa ja opetusta koskevissa laeissa ja asetuksissa sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Lainsäädännön lisäksi yhteiskunnallinen osallisuus vaatii rakenteita, jotka mahdollistavat osallistumisen ja kuulluksi tulemisen.
Porin kaupungilla on käytössään monipuolinen Vaikuttamisen polku -toimintamalli lasten ja nuorten vaikuttamiseen, osallisuuteen ja kuulemiseen liittyvissä asioissa. Vaikuttamisen polku on toimintamalli, jossa porilaiset lapset ja nuoret voivat vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon mm. alueparlamenttien, nuorisovaltuuston sekä oppilaitoksissa ja nuorisotyössä tapahtuvan osallistavan työskentelyn kautta. Vuosittain järjestetään myös lasten ja nuorten kyselytunti, joka saattaa päättäjät, viranhaltijat sekä lapset ja nuoret yhteen.
Alueparlamentit toimivat Porin kaupungissa neljällä alueella. Niiden toimintaa ohjaavat alueen opettajan ja nuorisonohjaajan työpari. Alueparlamenttiin osallistuvat kunkin alueen oppilaitosten edustajat (peruskoulu, lukio, yksityiset oppilaitokset, ammattioppilaitos) sekä nuorisotyön, nuorisovaltuuston ja kaupunginhallituksen edustajat. Erikseen kutsutaan paikalle viranhaltijat ja lautakuntien edustajia esityslistalla olevien asioiden pohjalta. Esityslista kootaan oppilaskuntien hallituksilta, hallintokunnilta sekä nuorisovaltuustolta tulleiden asioiden pohjalta. Alueparlamenteissa käsiteltyjä teemoja ovat olleet muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja harrastamiseen liittyvät asiat, terveyden edistäminen sekä lasten ja nuorten kokemukset kuulluksi tulemisesta. Käsitellyt asiat viedään päätösten mukaisesti jatkotoimenpiteitä varten hallintokuntiin ja/tai nuorisovaltuustoon. Kukin alueparlamentti saa jaettavakseen 1000 euroa/lukuvuosi opetusyksikön budjetista. Erillinen työryhmä valitsee vuosittaisen teeman, jonka mukaan esimerkiksi oppilaitosten oppilaskunnat muita oppilaita osallistaen laativat ehdotuksia teeman mukaisesti. Alueparlamentit äänestävät toteutettavat ehdotukset.
Nuorilla on erilaisia mielenkiinnon kohteita sekä erilaisia voimavaroja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Siksi tarvitaan myös erilaisia keinoja, joilla nuoret tulevat kuulluksi päätöksenteossa mahdollisimman laajasti. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret tarvitsevat tukea ja uudenlaisia kuulemisen malleja saadakseen äänensä kuuluviin. Lisäksi on tärkeää, että ne nuoret, jotka ovat jo kiinnostuneita vaikuttamisesta tai aktiivisia jonkin yhteiskunnallisen teeman ympärillä, pääsevät antamaan näkemyksensä ja tietotaitonsa päätöksenteon käyttöön. On tärkeää, että nuorten kuulemista tehdään monikanavaisesti ja nuorten erilaiset tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Nuorisolaissa (1285/2016) nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle 29-vuotiaita. Nuorisoyksikkö on ryhtynyt kehittämään osaksi Vaikuttamisen polkua Nuorten ääni -toimintamallia, jossa osallistetaan myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria sekä erityisesti nuoria aikuisia.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) lasten ja nuorten osallisuus on opetussuunnitelman läpileikkaava teema, joka tulee esille oppiaineiden sisällöissä ja koulun toiminnassa ja toimintakulttuurissa. Osallistava budjetointi tukee opetussuunnitelman toteuttamista. Osallistavassa budjetoinnissa lapset ja nuoret ideoivat, kehittävät ja äänestävät projekteista, jotka vaikuttavat heidän arkeensa. Osallistava budjetointi on demokratiakasvatusta ja se lisää lasten ja nuorten osallisuutta, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Osallistava budjetointi vahvistaa omalta osaltaan lasten ja nuorten vaikuttamisen ja päätöksenteon sekä osallisuuteen liittyviä taitoja.
Perusopetuksen rehtoreilta kysyttiin koulujen oppilaskuntatoiminnasta ja siihen mahdollisesti liittyvästä lasten ja nuorten osallistavasta budjetoinnista. Oppilaskunnilla ei pääsääntöisesti ole omia budjetteja, mutta ne osallistuvat oppilaiden ideoiden ja toiveiden toteuttamiseen pienillä summilla. Joillakin oppilaskunnilla on myös omaa varainhankintaa vaikkapa myyjäistoiminnan avulla. Koulujen näkökulmasta edustuksellisen vaikuttamisen ohella keskeistä on varmistaa kaikkien koulun oppilaiden osallisuutta. On hyvä huomata, että osallistava budjetointi on yksi näkökulma oppilaiden osallisuuteen. Oppilaat voidaan ottaa mukaan suunnittelemaan myös isompia hankintoja tai projekteja, vaikka heillä ei omaa budjettia olisikaan. Esimerkiksi koulupihojen suunnittelussa hyödynnetään oppilaiden näkemyksiä.
Sivistystoimiala selvitti osallistavan budjetoinnin käyttämistä muissa kaupungeissa. Lasten ja nuorten osallistavaan budjetointiin liittyviä toimintatapoja on käytössä ainakin Helsingissä, Tampereella ja Tuusulassa. Osallistavan budjetoinnin summat vaihtelevat. Lasten ja nuorten osallistava budjetointi on usein nuorisotoiminnan organisoimaa. Toiminta etenee vaiheittain, joissa ensin selvitetään budjetointikohteita esimerkiksi kyselyillä, työstetään niitä toteutuskelpoisia ideoita esimerkiksi työpajoissa, äänestetään työstetyistä ideoista ja lopuksi äänestystuloksista valitaan nuorten ja asiantuntijoiden välisessä keskustelussa toteutuskelpoiset ideat. Koulut ja varhaiskasvatus osallistuvat lasten ja nuorten tavoittamiseen. Osallistumisessa hyödynnetään yleensä erilaisia digialustoja. Osallistavan budjetoinnin avulla lapset ja nuoret voivat yleensä vaikuttaa erilaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukeviin hankkeisiin, kuten harrastusmahdollisuuksien, nuorisotoiminnan, liikkumisen, erilaisten tapahtumien ja kouluissa toteutettavan toiminnan kehittämiseen.
Porin kaupunki on jakanut Rakkaudella porilaisille -hyvinvointirahaa osallistuvan budjetoinnin periaatteita noudattaen vuodesta 2018 lähtien. Hyvinvointirahan ideana on ollut, että kaupunkilaiset pääsevät itse pohtimaan ja päättämään taloudellisten resurssien käytöstä hyvinvoinnin edistämiseksi. Teemat ovat vaihdelleet vuosittain. Vuonna 2023 teemana oli Rakkaudella porilaisille nuorille. Rahaa jaettiin tuolloin nuorille suunnattua toimintaa järjestäville tahoille yhteensä 60 435 euroa. Myös muina vuosina ehdotusten joukossa on ollut muutamia lapsiin ja nuoriin kohdistuvia ideoita. Erillistä lapsia ja nuoria osallistavaa mallia ei ole kuitenkaan tässä yhteydessä käytetty. Osallistuvan budjetoinnin mallia on kaupungissa uudistettu ja uusi malli otetaan käyttöön vuonna 2026.
Sivistystoimiala kannattaa lasten ja nuorten osallistuvan budjetoinnin kehittämistä sekä sen liittämistä osaksi Vaikuttamisen polkua. Toimintaan liittyvä lisärahoitus tulisi toimialan näkemyksen mukaan kohdistaa nuorisoyksikölle, jonka toimintaan osallistavan budjetoinnin organisointi sopii kaikkein parhaiten. Koulujen ja päiväkotien rooli korostuu lasten ja nuorten tavoittamisessa. Opetuksen asiantuntijat tulee myös kytkeä kouluun liittyvien projektien arviointiin ja toteuttamiseen.
Valtuustoaloitteessa esitetään myös Porin Nuorisovaltuuston (Nuva) puheenjohtajalle läsnäolo- ja puheoikeutta kaupunginhallituksen kokouksiin. Nuva on toiminut Porissa vuodesta 2000 ja tekee aktiivisesti vaikuttamistyötä edustamalla porilaisia nuoria. Nuorisovaltuuston jäseneksi voi päästä kuka tahansa 13–20-vuotias vaikuttamisesta kiinnostunut porilainen tai Porissa opiskeleva nuori. Uudet jäsenet ovat tervetulleita toimintaan ympäri vuoden. Tällä hetkellä nuorisovaltuustossa on 11 jäsentä. Nuorisovaltuustolla on edustajat kaupunginvaltuustossa sekä neljässä kaupungin lautakunnassa: vapaa-ajan lautakunnassa, sivistyslautakunnassa, elinvoima- ja ympäristölautakunnassa sekä teknisessä lautakunnassa. Lisäksi nuorisovaltuustolla on suora aloiteoikeus. Nuorisovaltuustolla on jo nyt laaja läsnäolo- ja puheoikeus eri toimielimissä.
Kaupunginhallituksen toiminta on vahvasti operatiivista ja edellyttää laajaa perehtyneisyyttä. Nuorisovaltuutettujen tulisi kokoontua säännöllisesti ennen hallituksen kokouksia muodostaakseen näkemyksensä ja tavoitteensa esityslistan asioista edustettaviensa näkökulmasta, kuten poliittiset ryhmät tekevät. Sivistystoimialan näkökulmasta ei ole kannettavaa lisätä nuorisovaltuuston puheenjohtajalle läsnäolo- ja puheoikeutta kaupunginhallituksessa.
Osallistumis- ja puheoikeuden sijaan toimintaa voisi kehittää esimerkiksi siten, että nuorisovaltuusto saa mahdollisuuden kuulemiseen ennen kokouksia ja/tai mahdollisuuden osallistua mahdollisiin valmisteluryhmiin tai eri puolueiden kokoontumisiin ennen hallituksen päätöksentekoa. Toimintamallia kehitettäessä on hyvä osallistaa nuoria.
Asian valmistelussa tulee huomioida yhdenvertaisuuden näkökulmasta myös kaksi muuta vaikuttamisryhmää.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta päättää antaa oheisen lausunnon edelleen kaupunginhallitukselle.