Perustelut
Porin kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.
Sivistyslautakunnan talous toteutui ennustettua positiivisemmin. Vaikka vuoden 2025 talousarvioon tehtiin huomattavia sopeutustoimia, myös lainsäädännön ja toiminnallisten muutosten edellyttämistä määrärahalisäyksistä päätettiin. Merkittävin lainsäädännöllinen muutos oli oppimisen tuen uudistus, joka tuli voimaan 1.8.2025. Kustannuskehitys oli hyvin maltillista vuoden 2025 aikana. Toimintakulut kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatuottoja kertyi hieman talousarviota vähemmän. Tuottojen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 prosenttia.
Sivistyslautakunnan toimintatuotot toteutuivat hieman talousarviota heikommin. Tuottoja kertyi kaikkiaan 0,05 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Toteumaprosentti oli 99,4. Myyntituotot toteutuivat 0,8 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten koulunkäynnin kotikuntakorvausten määrä kasvoi. Hyvinvointialue irtisanoi vuoden 2024 lopussa erityislasten kesäajan toiminnan, mikä puolestaan vähensi muita myyntituottoja. Maksutuottojen osalta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja ja sivistävän koulutuksen lukukausi- ja kurssimaksuja kertyi talousarviota enemmän. Kaikkiaan maksutuottojen kertymä ylitti talousarvion 0,3 miljoonaa euroa. Tukien ja avustusten määrä sen sijaan väheni huomattavasti, ja kertymä oli 1,2 miljoonaa euroa talousarviota pienempi. Suurin syy oli se, että ulkopuolista hankerahoitusta saatiin merkittävästi vähemmän erityisesti valtion säästötoimenpiteiden vuoksi. Muiden tuottojen kertymä laski edellisestä vuodesta 0,1 miljoonaa euroa. Näiden määrään vaikuttavat usein kertaluonteiset ja satunnaiset tuloutukset, joiden kokonaismäärä on kuitenkin vähäinen.
Toimintakulut kasvoivat 1,3 prosenttia, ja ne alittivat talousarviomäärärahan 1,2 miljoonalla eurolla. Toteumaprosentti oli 99,1.
Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 1,6 prosenttia (toteumaprosentti 99,8). Henkilötyövuosien kokonaismäärä oli hieman pienempi kuin vuonna 2024. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi, mutta määräaikaisia oli selvästi vähemmän. Varhaiskasvatuksen henkilöstöjärjestelyissä onnistuttiin. Määräaikaisia työsuhteita oli vuoteen 2024 verrattuna selvästi vähemmän. Hoidossa olevien lasten määrä oli myös pienempi verrattuna edelliseen vuoteen. Oppimisen tuen uudistus lisäsi syyslukukaudella tuntien ja tukitoimien määrää opetusyksikössä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen määrä kasvoi lukuvuoden alusta lähiten. Tuntikehystä kasvatettiin kuitenkin maltillisesti, ja kehyksessä otettiin huomioon talousarviossa edellytetty oppilasmäärien vähenemisen vaikutus. Hankerahoituksen vähenemisellä oli myös vaikutusta henkilöstökuluihin. Myös opetusyksikössä määräaikaisia työsuhteita oli vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Merkittävä vaikutus henkilöstökulujen kehitykseen oli koulunkäynninohjaajien kesäajan lomautuksilla. Sairauspoissaoloja oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024, mikä vähensi sijaiskuluja. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuutena lähes talousarvion mukaisesti.
Palvelujen ostot kasvoivat 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta (toteumaprosentti 100,2). Merkittävin yksittäinen ylitys oli kotikuntakorvauksissa. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten sekä sijoitettujen lasten koulunkäynnin kotikuntakorvausten määrä kasvoi. Vastaavasti määrärahasäästöjä tuli useiden palvelujen osalta. Ateria- ja puhtauspalveluihin vaikuttivat varhaiskasvatuksen hoidossa olevien lasten määrän väheneminen ja oppilasmäärien lasku sekä puhtauspalveluiden kuluihin erityisesti palveluliikelaitoksen omat tehostamistoimenpiteet.
Tarvikehankintoja tehtiin edellisvuotta 5,5 prosenttia vähemmän (toteumaprosentti 85,1). Merkittävin syy oli se, että koulujen ja päiväkotien käsi- ja pehmopaperihankinnat siirrettiin palveluliikelaitokselle, ja laskutus toteutettiin osana puhtauspalveluiden laskutusta. Uudis- ja peruskorjauskohteisiin kohdistuneiden hankintojen määrä väheni. Pieniä alle 10000 euron hankintoja, jotka toteutettiin käyttötalouden määrärahoilla, oli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Oppimateriaali- ja koulutarvikehankinnat olivat edellisvuoden tasolla.
Avustukset alittivat talousarvion määrärahan (toteumaprosentti 86,3). Avustusten kokonaismäärä laski 12,2 prosenttia vuodesta 2024. Kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen kuntalisän kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 11,7 prosenttia. Kotihoidon tuen kuntalisä lakkautettiin vuoden 2025 alussa, millä oli suurin vaikutus menojen kehitykseen. Vaikutusta on ollut myös tukien piirissä olevien lasten määrän vähenemisellä sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvulla. Myös yksityisen hoidon tuen määrät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, 16,7 prosenttia. Avustusten määrärahat olivat myös jonkin verran ylibudjetoituja. Tosin kotihoidon ja yksityisten hoidon tukien määrät voivat vaihdella vuosittain.
Muut toimintakulut alittivat talousarvion, vähennystä edelliseen vuoteen 34,7 prosenttia (toteumaprosentti 61,2). Muissa toimintakuluissa on vuosittaista vaihtelua johtuen muun muassa hanketoiminnasta, erilaisista vuokrauskuluista sekä luottotappiokirjausten määrästä. Kokonaiskuluista muiden kulujen määrä on vähäinen.
Toimintakate toteutui talousarviota paremmin (toteumaprosentti 99). Talousarvion toimintakate oli - 118.545.300 euroa ja toteutunut toimintakate oli – 117.396.883 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 1.148.417 euroa. Toimintakate kasvoi 1,8 prosenttia vuodesta 2024.
Irtaimen investointimäärärahalla hankittiin 4. ja 7. luokkalaisten chromebookit sekä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tietokoneet. Määrärahaa käytettiin Pohjoisväylän sekä Myötätuulen koulun ensikertaiseen varustamiseen. Lisäksi tehtiin koulujen ja päiväkotien uus- ja korvaushankintoja. Investointeihin oli varattu 1.445.000 euroa. Määrärahasta käytettiin 961.444 euroa (toteumaprosentti 66,5). Määrärahaa jäi käyttämättä 483.556 euroa. Osa irtaimen investointimäärärahoilla suunnitelluiksi toteutettavista hankinnoista hoidettiin käyttötalouden rahoilla. Määrärahasiirtoja investointipuolelta kyseisiin hankintoihin ei ollut tarvetta tehdä, koska käyttötalous toteutui odotettua paremmin.
Sivistyslautakunnan alaisten palveluprosessien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Taloudellisten laskelmien lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2023-30.9.2024 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta päättää merkitä tiedoksi sivistyslautakunnan tilinpäätöksen vuodelta 2025.