Perustelut
Asian tausta
Satakunnan työllisyysalueen jaosto on 10.12.2025 (§ 34) käsitellyt työllistämislisän pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen sekä ensimmäisen työntekijän rekrytointituen käyttöönottoa ja päättänyt pyytää sopijakunnilta lausunnot tukimalleista.
Jaosto myös valtuutti kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön päällikön päättämään tukimuotojen käyttöönotosta, mikäli kaikki sopimuskunnat antavat myönteisen lausunnon. Mikäli lausunnoissa esitetään muutostarpeita tai työllistämislisän ja ensimmäisen työntekijän rekrytointituen käyttöönottoa ei yksimielisesti puolleta, asia tuodaan jaoston uuteen käsittelyyn.
Lausunnot on saatu kaikilta sopijakunnilta määräajassa. Kaikki sopijakunnat puoltavat tukimallien käyttöönottoa. Asia tuodaan kuitenkin jaoston päätettäväksi lausunnoissa esiin nostettujen ennen kaikkea seurantaan liittyvien kysymysten vuoksi.
Lausuntojen keskeinen sisältö
Sopijakunnat suhtautuvat tukimalleihin myönteisesti ja pitävät niitä perusteltuina toimenpiteinä rakennetyöttömyyden vähentämiseksi sekä yritysten rekrytointiedellytysten vahvistamiseksi. Lausunnoissa ei ole esitetty tukimallien hylkäämistä, mutta koska lausunnoissa oli tiettyjä tarkennushuomioita, tuodaan asia jaoston päätettäväksi.
Lausunnoissa korostuivat erityisesti:
- tukien positiivinen vaikutus kuntien työttömyysetuuksien maksuosuuksiin
- huoli tukivarojen tasapuolisesta kohdentumisesta
- seurantatiedon ja raportoinnin merkitys
- yritysyhteistyön ja viestinnän rooli
Käyttöönotettavat tukimallit
1. Työllistämislisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen
Työssäoloehtoon perustuvat kunnalliset kustannukset muodostavat merkittävän taloudellisen riskin. Analyysien mukaan kunta voi päästä kustannusneutraaliin tilanteeseen, mikäli palkkatuen sijaan käytetään työllisyysalueen omaa tukea, joka mahdollistaa työssäoloehdon kertymisen. Tällöin työnhakijan mahdollinen paluu kunnan maksuosuudelle työn päättyessä voidaan estää. Näistä syistä esitetään käyttöönotettavaksi työllistämislisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.
Kohderyhmä:
Työnhakijat, joiden työttömyys on kestänyt vähintään 12 kuukautta viimeisen 14 kuukauden aikana ja joiden kotikunta on Satakunnan työllisyysalueella.
Työnantajan ehdot:
- Suomessa toimiva y-tunnus. Oikeudellisella muodolla ei ole merkitystä.
- Työnantajalla ei saa olla verovelkaa tai sillä tulee olla Verohallinnon hyväksymä suunnitelma verovelan maksamiseksi
- Palkattavalle henkilölle tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa
- Tuki on taloudellista toimintaa harjoittavalle hakijalle vähämerkityksistä tukea eli ns. de minimis -tukea. Tuen myöntämisessä noudatetaan tällöin tähän liittyvää lainsäädäntöä. (Komission asetus (EU) 2023/2831)
- Takaisinottovelvoite tulee huomioida
Tuki:
- 10 000 € / 12 kk kokoaikatyöhön (yli 80 % alan enimmäistuntimäärästä)
- 5 000 € / 12 kk osa-aikatyöhön (vähintään 930 €/kk)
- Tukea hakee tosiasiallinen työnantaja. Tukea ei voi siirtää edelleen.
- Maksatus tapahtuu jälkikäteen jaksotettuna.
2. Ensimmäisen työntekijän rekrytointituki
Alueen kasvupotentiaalin ja pk-yritysten työllistämisedellytysten vahvistamiseksi esitetään Satakunnan työllisyysalueella käyttöönotettavaksi ensimmäisen työntekijän rekrytointituki yrityksille, joilla ei ennestään ole palkattuja työntekijöitä. Tuki kannustaa yksinyrittäjää laajentamaan toimintaansa. Myös tässä tuessa edellytetään, että palkattava henkilö on työtön työnhakija ja että työsuhde kerryttää työssäoloehtoa.
Molemmat tukimallit on valmisteltu työllisyysalueen asiantuntijoiden yhteistyönä, ja ne perustuvat työttömyyden rakennemuutokseen sekä tarpeeseen luoda kunnille ja myös työnhakijoille kannustavampia työllistämisen instrumentteja.
Kohderyhmä:
Yritykset, joilla ei ole aiempaa palkattua työvoimaa eli ns. yksinyrittäjät.
Ehdot
- Satakunnan työllisyysalueella toimiva yksinyrittäjä
- Yksinyrittäjällä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavaa yritystä tai yrittäjää, jolla ei ole palkattua henkilöstöä tukihakemuksen ajankohtana. Yrityksen oikeudellisella muodolla ei ole vaikutusta.
- Tuki on hakijalle vähämerkityksistä tukea eli ns. de minimis -tukea. Tuen myöntämisessä noudatetaan tähän liittyvää lainsäädäntöä. (Komission asetus (EU) 2023/2831)
- Tuen saajalla ei saa olla verovelkaa tai sillä tulee olla Verohallinnon hyväksymä suunnitelma verovelan maksamiseksi.
- Palkattavan henkilön tulee olla työtön työnhakija, jonka kotikunta on Satakunnan työllisyysalueella.
- Palkattavalle henkilölle tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa
- Minimityösuhdeaika on 6 kk ja palkkataso vähintään 930 €/kk
- Tuki maksetaan avustuksena, jota ei tarvitse maksaa takaisin, elleivät takaisinperinnän edellytykset täyty.
- Takaisinperintä, jos työsuhde päättyy 6 kk kuluessa (mahdollisuus palkata uusi ehdot täyttävä henkilö ilman tuen menettämistä).
Tuki
- 5 000 € kertakorvaus työsuhteen alussa.
Vaikutus kuntien rahoitusosuuksiin
Työllistämistuet on valmisteltu tilanteessa, jossa perinteinen palkkatuki ei pääsääntöisesti kerrytä työssäoloehtoa. Uusien tukimallien tavoitteena on:
- edistää työssäoloehdon täyttymistä
- katkaista pitkäaikaistyöttömyyden kustannuskierre ja hillitä työttömyysetuuksien kuntaosuuksien kasvua
- vahvistaa mikro- ja pk-yritysten rekrytointikykyä ja toiminnan jatkuvuutta
Työllisyyden tukeminen on paitsi työllisyys- ja elinkeinopoliittinen teko, myös keino vahvistaa kuntataloutta vähentämällä maksuosuuksia ja lisäämällä verokertymää.
Työllistämisen tuet rahoitetaan osana työllisyysalueen talousarviota. Niillä ei ole erillistä vaikutusta sopijakuntien rahoitusosuuksiin, jotka määräytyvät voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti työvoimapalveluihin kytkeytyvien valtionosuuksien suhteessa. Tuen kohdistuminen ei siis voimassa olevan sopimuksen puitteissa vaikuta kunnan maksuosuuksiin työllisyysalueelle.
Tukivarojen kohdentuminen
Tukivaroja ei jaeta ennalta kuntakohtaisina kiintiöinä. Tukien myöntäminen perustuu hakemuksiin ja yhdenvertaiseen kohteluun koko työllisyysalueella.
Työllistämistukien tarkoitus on toimia työmarkkinalähtöisesti siten, että työnantaja tekee rekrytointipäätöksensä itsenäisesti ja päättää myös mahdollisen tuen hakemisesta. Hallinnolliset kuntarajat eivät tähän voi vaikuttaa. Tästä syystä kuntakohtaista ennakollista varausta ei käytetä osana tukijärjestelmää.
Lausunnoissa esiin tuotu tarve tasapuolisuuden varmistamiseen otetaan huomioon seurannan ja raportoinnin avulla sekä osana muuta kuntayhteistyötä.
Seuranta ja raportointi
Tukien kohdentumista seurataan ja raportoidaan sopijakunnille ja työllisyysjaostolle säännöllisesti, vähintään kolmen kuukauden välein.
Tuen kohdentumisen tasapuolisuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa:
- kunnan rahoitusosuus työllisyysalueelle
- kunnan osuus työllisyysalueen kuntien työttömyysetuuksien maksuosuuksista
- kunnan osuus alueen rakennetyöttömistä
Kunnille toimitettavasta seurannasta käy ilmi vähintään:
- tukien euromääräinen kohdentuminen ja kuluminen
- tuella työllistettyjen työnhakijoiden kotikuntajakauma
Seuranta toimii arvioinnin ja läpinäkyvyyden välineenä eikä muodosta kuntakohtaista jakoperustetta. Mikäli seurannassa havaitaan, että tukien käyttö jää jossakin kunnassa vähäiseksi suhteessa alueen rakennetyöttömyyteen, työllisyysalue lisää viestintää ja yritysyhteistyötä kyseisellä alueella yhteistyössä kunnan kanssa.
Markkinointi ja yhteistyö
Työllisyysalue vastaa tukien kokonaiskoordinaatiosta ja alueellisesta viestinnästä. Sopijakunnat edistävät omalta osaltaan tukien tunnettuutta alueellaan ja jakavat työllisyysalueen viestinnän tuottamaa materiaalia aiheesta omissa viestintäkanavissaan. Markkinointia toteutetaan työmarkkinalähtöisesti.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jouko Hautamäki, yksikön päällikkö, kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikkö, jouko.hautamaki@pori.fi
Satakunnan työllisyysalueen jaosto päättää:
- ottaa käyttöön työllistämislisän pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen sekä ensimmäisen työntekijän rekrytointituen esitetyn mukaisesti,
- päättää, että tukien kohdentumista seurataan ja raportoidaan työllisyysalueen jaostolle sekä sopijakunnille vähintään kolmen kuukauden välein,
- panna päätöksen täytäntöön mahdollisesta oikaisuvaatimuksesta huolimatta siten, että tukien hakeminen voidaan avata,
- todeta, että tukia myönnetään vuoden 2026 aikana käytettävissä olevan määrärahan puitteissa ja hakemukset tulee jättää viimeistään 30.11.2026,
- todeta, että tukimallien mahdollisesta jatkamisesta tai muuttamisesta päätetään vuoden 2027 talousarvion valmistelun yhteydessä käytettävissä olevan seuranta- ja arviointitiedon perusteella.