Perustelut
Lupa- ja valvontavirasto pyytää lausuntoa Porin Satama Oy:n Mäntyluodon laiturihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Porin Satama Oy suunnittelee uuden laiturin rakentamista Mäntyluodon satamaan. Rakennettavaan laituriin tulee kolme laituripaikkaa, joiden on tarkoitus mahdollistaa suurien merituulivoimakomponenttien kokoaminen laiturilla sekä asennuksessa tarvittavat erikoisalukset. Hankkeeseen liittyy satama-altaan täyttöä kenttäalueeksi sekä ruoppaus- ja läjitystöitä. Ruopattavat massat käytetään soveltuvin osin täytöissä ja osa läjitetään läjitysalueille.
Hanke edellyttää vesilain mukaista lupaa merialueen ruoppaamiseen, satama-altaan täyttämiseen, laiturin rakentamiseen sekä pehmeiden ruoppausmassojen läjittämiseen maa-alueelle ja mahdollisesti myös väylämuutoksiin. Osa ruoppausmassoista sisältää haitta-aineita ja niiden läjittäminen edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa.
Läjitettäviä massoja suunnitellaan sijoitettavan Porin Kirrinsannan kaupunginosan vesialueelle. Alueelle on vireillä asemakaavamuutos vesialueen täyttämiseksi. Läjitysalueen käyttöön ottaminen edellyttää luonnonsuojelulain mukaista arviointia hankkeen vaikutuksista läheisiin Natura-alueisiin.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat toteutusvaihtoehdot
Vaihtoehto 0 (VE0)
Hanketta ei toteuteta.
Vaihtoehto 1 (VE1)
Rakennettavien laiturien 3,4 ja 5 edusta ruopataan kokonaisuudessaan 12 metrin kulkusyvyyteen. Ruopattavien tai louhittavien massojen määrä on 1 000 000 m3, josta noin 400 000 m3 läjitetään.
Vaihtoehto 2 (VE2)
Rakennettavan laiturin edusta ruopataan laiturin 3 edessä 12 metrin ja laiturien 4 ja 5 edessä 10 metrin kulkusyvyyteen. Ruopattavien tai louhittavien massojen määrä on noin 850 000 m3, josta noin 400 000 m3 läjitetään.
Lisäksi ruoppausmassojen läjitykseen on kaksi vaihtoehtoa, jotka voivat tulla kyseeseen kummassa tahansa ruoppausvaihtoehdossa:
Läjitysvaihtoehto 1 (LVE1)
400 000 m3 ruoppausmassoja läjitetään mereen pengerrettävälle läjitysalueelle telakan pohjoispuolella. Kaikkein pilaantuneimmat massat stabiloidaan.
Läjitysvaihtoehto 2 (LVE2)
400 000 m3 ruoppausmassasta osa läjitetään telakan läjitysalueelle ja osa mereen pengerrettävälle läjitysalueelle telakan pohjoispuolella. Kaikkein pilaantuneimmat massat kuljetetaan pois luvanvaraiselle jätteenkäsittelylaitokselle.
Laiturin rakentamisen ja ruoppauksen on suunniteltu ajoittuvan vuosille 2027–2029. Työt ajoittuvat pääosin sulan veden aikaan.
Merkittävimmät haitalliset vaikutukset
Ennalta hankkeen suurimmiksi haitallisiksi vaikutuksiksi on arvioitu ruoppaamiseen liittyvät vaikutukset sekä rakentamisaikainen melu.
YVA-ohjelma liitteineen on kokonaisuudessaan luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivuilla: https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/porin-satama-oyn-mantyluodon-laiturihanke
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Riikka Jokiainen, yksikön päällikkö, ympäristö- ja terveysvalvonta, riikka.jokiainen@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Elinvoima- ja ympäristölautakunta lausuu asiasta kaavoituksen, ympäristö- ja terveysvalvonnan sekä ympäristösuunnittelun näkökulmista.
TODENNÄKÖISESTI MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Lautakunnan näkemyksen mukaan hankkeen todennäköisesti merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät ruoppaukseen ja sen seurannaisvaikutuksiin sekä meluvaikutuksiin.
KAAVOITUS
Hanke ei vaikeuta alueen jatkosuunnittelua ja -kaavoitusta.
RUOPPAUS JA HAITTA-AINEPITOISET RUOPPAUSMASSAT
YVA-ohjelmassa todetaan, että haitta-aineiden leviäminen vesialueella voidaan ehkäistä käyttämällä asianmukaisia ruoppausmenetelmiä sekä seuraamalla ympäristöhallinnon ohjeistusta pilaantuneiden sedimenttien käsittelystä. Kyseisiä ruoppausmenetelmiä sekä pilaantuneiden sedimenttien käsittelyä on syytä avata YVA-selostuksessa.
Vaikka merialueelle pengerrettävän, uuden noin 40 hehtaarin läjitysalueen rakentamiselle tulee hakea ympäristölupaa, tulee pengerryksen teknistä rakennetta avata jo YVA-selostuksessa. Läjittämiseen tuodaan mahdollisesti maata myös hankealueen ulkopuolelta, minkä ympäristövaikutukset on arvioitava. Lisäksi pitää varmistaa, ettei uuden maan mukana kulkeudu haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltujen lajien lisääntyviä kasvinosia, kuten siemeniä tai juuria.
Ruoppauksen aiheuttaman haitta-aineiden leviäminen ja vesistön sameneminen voi häiritä alueen kalojen lisääntymistä ja kutua. Hankealueen vieressä kulkee kalaväylä mereltä Kokemäenjoelle, joten vesistöllä on suuri merkitys kalakannoille ja sen myötä myös paikallisille kalastajille. Hankkeen vaikutukset kaloille ja kalastukselle on arvioitava.
Hankkeen ruoppausalueen läheisyydessä on riutta-alue. Riutta-alueet ovat Natura-luontotyyppejä ja vesiluonnon monimuotoisuudelle merkityksellisiä. Vesiluontotyyppien selvitys on tehty vain Fänrikkien alueelle, joten varsinainen ruoppausalue ja riutta-alueen ympäristö on selvittämättä. Koska hankealue sijaitsee ekologisesti merkittävällä vedenalaisella meriluontoalueella (EMMA), on tärkeää selvittää vedenalainen luonto koko hankealueelta.
Laiturin rakentamisen ja ruoppauksen arvioidaan ajoittuvan vuosille 2027–2029 ja pääosin sulan veden aikaan. YVA-selostuksessa tulee esittää tarkempi arvio ruoppauksen kestosta. Samoin tulee arvioida, onko mahdollista tehdä ruoppaus kesän virkistyskäyttökauden ulkopuolella, mutta kuitenkin sulan veden aikaan syksyllä tai talvella kuten YVA-ohjelmassa on kuvattu.
Arviointiohjelmassa on todettu, että ruoppaustöiden vedenlaatuvaikutukset eivät todennäköisesti leviä Reposaaren Lontoon ja Uniluodon uimarannoille. Ohjelman mukaan vedenlaatuhaittaa uimarannoilla voidaan teoriassakin havaita vain ruoppaustöiden aikana joissakin olosuhteissa, ja vedenlaatuvaikutuksia voidaan lieventää, jos ruoppaustöitä voidaan ajoittaa uimakauden ulkopuolelle. YVA-selostuksessa pitää esittää haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen vaikutukset uimarantojen veden laatuun ja virkistyskäyttöön esimerkiksi vesistömallinnuksella. Ruoppauksen ajankohdasta on tiedotettava uimarantojen ylläpitäjää Porin kaupungin liikuntayksikköä ja rantoja valvovaa viranomaista Porin kaupungin terveysvalvontaa. Kun haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen läjittämiseen haetaan ympäristölupaa, luvasta tulee pyytää terveydensuojeluviranomaisen lausunto.
Ruopattavan alueen maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on kuvattu YVA-selostuksessa osa-alueittain. Osa-alueiden G ja I kohdalla todetaan, että kerrossyvyyttä 30–60 cm ei voitu analysoida. Teknisenä huomiona ja epäselvyyden välttämiseksi YVA-selostuksessa on syytä mainita mistä tämä johtui.
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT (HAMS) JA NIIDEN HALLINTA
Alueella esiintyy merkittävästi ruoppausmassoja, joiden pitoisuudet ja geologinen rakenne viittaavat kohonneeseen happamien sulfaattimaiden riskiin. YVA-ohjelmassa tämä on tunnistettu, mutta toimenpiteiden konkretia edellyttää tarkennusta.
Edellytetään, että YVA-selostukseen sisällytetään:
- yksityiskohtainen analyysi ruoppausalueen sulfidimaiden paksuudesta ja syvyysjakaumasta
- materiaalien kerroksittainen happamuusriski (pH, hapetuspotentiaali, rikkipitoisuus)
- arvio massojen hapettumisnopeudesta, mikäli niitä joudutaan välivarastoimaan
- aiempien Mäntyluodon alueen hankkeiden HASM-kokemusten hyödyntäminen
YVA-selostuksessa on esitettävä selkeä erillinen suunnitelma sulfidipitoisten massojen käsittelemiseksi:
- neutralointi (esim. kalkitus)
- kapselointi tai stabilointi
- vesipeitteinen säilytys (jos massat läjitetään mereen pengerretylle alueelle)
- arvio jokaisesta menetelmästä aiheutuvista päästöistä ja riskeistä
Koska sulfidimaiden hapettuminen voi aiheuttaa happamuuspiikkejä ja liuottaa metalleja, selostuksessa tulee arvioida:
- vaikutukset Eteläselän veden laatuun
- vaikutukset pohjaeläimistöön ja kalastoon
- riskit Kokemäenjoen suiston Natura 2000 -alueelle
- riskit läjitysalueen suotovesien laadun heikkenemiselle.
HASM-läjityksen tarkkailuohjelma
YVA-selostukseen tulee sisällyttää:
- pohja- ja pintavesien laadun työnaikainen ja jälkiseuranta
- suotovesien pH:n ja metallipitoisuuksien seuranta
- selkeä toimintamalli mahdollisille happamuuspiikeille
- tarkkailuraportoinnin aikataulu ja vastuut
Yhteenveto happamien sulfaattimaiden hallinnasta
Happamien sulfaattimaiden osalta YVA-ohjelmaa tulee täydentyä seuraavasti:
- riskin tarkempi määrittely
- käsittely- ja sijoitusvaihtoehtojen vaikutusten arviointi
- vesistö- ja suotovesiriskien arviointi Natura-alueet mukaan lukien selkeä seurantajärjestelmä
MELUVAIKUTUSTEN HALLINTA
YVA-ohjelmassa melu on tunnistettu rakentamisvaiheen keskeiseksi ympäristövaikutukseksi. Arviointiohjelma antaa kuitenkin melun osalta vielä liian yleisluontoisen tason, eikä siinä esitetä riittävästi tietoa siitä, miten vaikutukset tullaan mallintamaan, rajaamaan tai lieventämään herkimpien kohteiden (Uniluoto ja Reposaari) näkökulmasta.
Rakentamisvaiheen melu – vedenalainen ja ilmateitse etenevä melu
Edellytetään, että YVA-selostuksessa esitetään:
- mallinnus louhinnan ja mahdollisten räjäytysten vedenalaisesta melusta eri etäisyyksille
- vaikutusten arviointi kalastoon, vaelluskalojen käyttäytymiseen, hylkeisiin sekä vedessä liikkuvaan lintulajistoon
- vertailu vastaavista hankkeista saatuihin mitattuihin arvoihin (esim. Vuosaaren syventämishanke), selkeä kuvaus melupiikkien (esim. räjäytykset) enimmäistasoista ja niiden kestoista
- lieventämistoimet
Maanpäällinen melu
Melumallinnus tulee esittää erikseen vaihtoehdoille VE1 ja VE2 sisältäen mallinnuksen sekä päivä- että yöaikaisille tilanteille, ottaen huomioon, että satama on herkkä erityisesti yöaikaisen melun suhteen. Vaikutuksia tulee arvioida erityisesti lähimpiin asuinalueisiin (Uniluoto ja Reposaari).
Rakentamisen ja toiminnan aikaisen melun arvioinnissa on huomioitava, että sisämelulle on asetettu toimenpiderajat, joista säädetään asumisterveysasetuksessa (545/2015). Toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asumisterveysasetuksessa mainittuja sisämelun toimenpiderajoja. Sisämelun toimenpiderajojen oletetaan pysyvän sallituissa rajoissa silloin, kun ulkomelutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja.
Arviointiohjelmassa on todettu, että laskentojen mukaan on mahdollista, että vilkkaana toimintayönä keskiäänitaso Uniluodon lähinnä Kallontietä/Merisatamantietä olevien asuinrakennusten tienpuolisilla alueilla voi olla raja-arvon 50 dB tasalla. Meluvaikutusten pienentämiseen on esitetty toimenpiteiksi, että ruoppausta ja rakentamista tehdään päiväsaikaan syksyllä ja talvella. Selostuksessa tulee esittää melun yhteisvaikutukset satamamelun ja muiden samaan aikaan rakennettavien hankkeiden kanssa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, sekä toteutettavat meluntorjuntatoimenpiteet.
Arvio yhteisvaikutuksista muiden samanaikaisten hankkeiden kanssa (Merituulikeskus, Nordic Ren-Gas jne.)
Lieventämistoimet:
- työskentelyn rajoittaminen päiväaikaan niissä työvaiheissa, joissa se on teknisesti mahdollista
- melua vaimentavien työmenetelmien käyttö
- suojaetäisyydet ja tarvittaessa tilapäiset melusuojaukset
- ennakkotiedotus asukkaille erityisen meluisista työvaiheista
Ympäristömelun tarkkailu
YVA-selostuksessa tulee esittää velvoittava ja todennettava meluntarkkailuohjelma, joka sisältää:
- lähtötilanteen mittaukset ennen rakentamista
- jatkuvatoiminen seuranta ruoppausten ja louhinnan aikana
- mahdolliset toimenpiderajat sekä korjaavat toimet niiden ylittyessä
- raportointitiheys ja tiedottaminen asukkaille
Koska alueella on jo todettu satamamelun olevan ajoittain ohjearvojen tuntumassa, erityisesti yöaikaan, YVA-selostuksessa tulee esittää:
- arvio melun terveysvaikutuksista ohjearvojen (Vnp 993/1992) perusteella
- arvio hankkeen aiheuttamasta lisäyksestä nykykuormitukseen, ei vain kokonaismelutasosta
- arvio mahdollisesta pitkäkestoisesta stressi- ja unihäiriöriskistä lähiasutukselle
Yhteenveto meluvaikutusten hallinnasta
Melun osalta YVA-ohjelmaa tulee täydentyä seuraavasti:
- kattava mallinnus sekä vedenalaiselle että ilmateitse leviävälle melulle
- lieventämistoimet, erityisesti työaikojen rajoittaminen ja tekniset vaimennusmenetelmät
- yhteisvaikutusten arviointi muiden alueen hankkeiden kanssa
- valvonta- ja seurantasuunnitelma
PÖLY JA TÄRINÄ
Rakentamisaikana lisääntyvän raskaan liikenteen määrän vaikutuksissa tulee huomioida pöly- ja tärinävaikutukset läheiselle asutukselle.
UHANALAISET JA SUOJELLUT LAJIT SEKÄ VIERASLAJIT
Suunnitellulle, olemassa olevalle läjitysalueella on aiempien täyttöjen yhteydessä jäänyt täyttämätön lammeksi muodostunut alue. Huolimatta siitä, että kyseinen lampi on keinotekoinen ihmisen luoma ympäristö, eri lajit ovat ottaneet sen omaksi elinympäristökseen. 2020-luvulla lammesta on tehty lajitietokeskuksen aineiston mukaan havaintoja lukuisista uhanalaisiksi luokitelluista, luonnonsuojelulain ja EU:n direktiivien suojaamista lajeista. Näitä ovat viitasammakko, punasotka, vesilisko ja idänkirsikorento. Nämä lajihavainnot on arviointiselostuksessa huomioitava.
Lajitietokeskuksen havaintojen mukaan lähin saukkohavainto on tehty helmi-maaliskuussa 2026 Hilskansaaressa, joten havainnon perusteella voidaan olettaa saukon liikkuvan myös Fänrikkien suunnalla. Saukko kuuluu EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeihin, ja sen elinpiiri tulee selvittää suhteessa hankealueeseen. Alueella on niin ikään tehty kansalaishavainto siippalajista. Myös lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin, joten hankkeen vaikutukset lepakoihin on arvioitava.
Hankealue sijaitsee linnustollisesti kansainvälisesti merkittävällä alueella. Alue toimii muuttavien lintujen levähdysalueena sekä monien huomionarvoisten lajien pesimäalueena. Hankkeen meluisimmat toimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi pesintäajan ulkopuolelle, mutta myös muuton aikainen levähtäminen on lintujen kannalta tärkeää. Häiriöt on arviointiselostuksessa arvioitava. Fänrikkien alueen pesinnät tulevat kokonaan poistumaan läjityksen vuoksi.
Mäntyluodon sataman, kuten koko Mäntyluodon alueelta, on tehty havaintoja haitalliseksi vieraslajiksi luokitellusta kurtturuususta. Mikäli sataman alueella kaivetaan ja muokataan hankkeen aikana maata, tulee maa-aines käsitellä siten, etteivät kurtturuusun juuret pääse leviämään uusille alueille. Kurtturuusu leviää helposti pienistäkin juurten osista ja menestyy hyvin karulla ja vaatimattomallakin kasvualustalla.
YHTEISVAIKUTUKSET LÄHIYMPÄRISTÖN TOIMINTOJEN KANSSA
Arvioitaessa toiminnan yhteisvaikutuksia lähiympäristön toimintojen kanssa, tulee huomioida Tahkoluoto Offshore Oy:n suunnittelema 400+110 kV voimajohto Poriin ja Ulvilaan Porin Tahkoluodon ja Fingrid Oyj:n Ulvilan sähköaseman välille. Hanke liittyy Tahkoluodon merituulipuiston laajennukseen. Mikäli voimalinjahanke toteutetaan vaihtoehdon 2 mukaisesti, sen pylväspaikkoja saatetaan rakentaa Kolpanlahdella ruoppaus- ja läjitystöineen yhtäaikaisesti sataman laiturialueen ruoppaus- ja läjitystyön kanssa.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN JA SEURANTAOHJELMA
Arviointiselostuksesta tulee käydä ilmi konkreettiset toimenpiteet, joilla hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia tullaan ehkäisemään ja lieventämään rakentamisen ja käytön aikana. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota rakentamisvaiheessa merialueelle aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja lieventämiseen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti.
Arviointiselostukseen pitää sisällyttää ehdotus hankkeen haitallisiin ympäristövaikutuksiin liittyvästä seurannasta. On myös hyvä esittää seurantaohjelma jo YVA-selostusvaiheessa vaikutuslajeittain tarkasteltuna sillä tarkkuudella kuin tietoja on käytettävissä.
Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa.