Perustelut
Toiminnallinen toteutuminen
Satakunnan työllisyysalue on Porin alaisuudessa toimiva 11 kunnan yhteistoiminta-alue. Työllisyysalueen organisaatio muodostuu yksikkötason esikunnasta sekä kahdesta toimintayksiköstä: elinkeino- ja työnvälityspalveluista sekä monialaisista palveluista. Palveluja tuotetaan kiinteissä toimipisteissä Porissa, Harjavallassa ja Kankaanpäässä sekä asiointipisteiden kautta muissa jäsenkunnissa. Henkilöstöä työllisyysalueella on noin 126 henkilötyövuotta.
Työllisyysalueen toinen toimintavuosi on lähtenyt käyntiin vakiintuneella toiminta- ja palvelumallilla. Palvelumallia kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeisiin vastaavaksi henkilöstön osaaminen ja resurssin riittävyys huomioiden. Alkuvuoteen ovat kuuluneet mm. tiedolla johtamisen työkalujen parantaminen yhdessä kaupungin tietohallinnon kanssa sekä yhteistyön ja ekosysteemin kehittäminen mm. meriteollisuuden kasvaneen työvoimakysynnän osalta. Työvoimakysyntään vastaaminen on haastava kysymys, vaikka työttömiä on alueella huomattavan paljon. Kohtaannon edistäminen vaatii erityyppisten koulutusmuotojen lisäämistä sekä aktiivista ideointia, markkinointia ja yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja naapurityöllisyysalueiden kanssa.
Alkuvuonna työllisyysalueen asiantuntijat tekivät tiivistä yhteistyötä kaupungin eri yksiköiden asiantuntijoiden kanssa ottaakseen käyttöön työllisyysalueen uudet tukimallit. Lakisääteisen mutta kannattamattomaksi käyneen palkkatuen tilalle kehitettiin pitkäaikaistyöttömien työllistymistä helpottava työllistämislisä sekä ensimmäisen työntekijän rekrytointiin tarkoitettu Ensirekry-tuki työnantajalle. Tuet saatiin käyttöön huhtikuun lopulla, mutta tuista on jo jätetty hakemuksia. Huhtikuun alussa käyttöön otettiin valtion erityisavustuksella kustannettava Nuorten rekrytointituki, joka on herättänyt kiitettävästi kiinnostusta. Työnantajilta on tullut jo noin 20 hakemusta alle 30-vuotiaan, alueella asuvan nuoren työllistämiseksi vähintään kuuden kuukauden ajaksi.
Työllisyysalueen hanketoiminta
Satakunnan työllisyysalueen alkuvuotta hanketoiminnan kentällä värittää ennen kaikkea rahoitushaun tulosten odottaminen. Syksyllä 2025 työllisyysalue haki osatoteuttajan roolissa Työmieli-tukea ja välineitä työllistyjille-hanketta yhdessä Mieli ry:n ja Into ry:n kanssa. Keväällä saatiin tieto, että hanketta esitetään rahoitettavaksi, mutta hakemukseen täytyi tehdä muutamia täydennyksiä koskien ennen kaikkea toimijoiden välistä yhteistyötä. Lopullinen rahoituspäätös saatiin huhtikuun 2026 lopussa ja hanke käynnistyi välittömästi toukokuun alussa. Hankkeen alkuvaiheessa on enemmän käynnistämis- ja perehtymistoimenpiteitä ja varsinaiseen asiakastyöhön päästään arviolta enemmän käsiksi elo-syyskuun vaihteessa.
Lisäksi viime vuoden rahoitushauissa työllisyysalue lupautui useamman hankkeen kumppaniksi, joista SatakuntaJOB – Pelillistettyä työnhaun ohjausta ja suomen kieltä maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille-hanke on käynnistynyt. Lisäksi ainakin kahden muun hankkeen osalta on tieto, että ne olisivat saamassa rahoituksen, mutta käynnistyminen varsinaisesti tapahtuu myöhemmin. Hankekumppanuus tarkoittaa yhteistyötä hankkeen kanssa ilman taloudellista osallistumista.
Kevään 2026 hankerahoitusten puitteissa Satakunnan työllisyysalue on myös kumppanina herättänyt kiinnostusta. Välttääkseen viime syksyn sumaa yhteydenotoissa juuri ennen hakuajan päättymistä on Satakunnan työllisyysalueen johto linjannut hankeyhteistyöstä, että hanketoimijan esitellessä valmiin hankehakemuksen, johon toivotaan ainoastaan myöntävä tai kieltävä vastaus, on yhteydenotto tultava viimeistään kaksi viikkoa ennen hankehakemuksen jättöpäivää. Jos työllisyysalueen halutaan osallistuvan valmisteluun enemmän, on yhteydenoton tultava viimeistään kuukausi ennen hankehakemuksen jättöpäivää. Mikäli joku on tämän aikarajan jälkeen yhteydessä, vastataan automaattisesti ’ei kiitos’ riippumatta siitä kuinka hyvä hanke olisi kyseessä. Tämä linjaus on laitettu jakoon Satakunnan hanketoimijoiden verkoston kautta. Satakunnan työllisyysalueen tavoitteena on muutenkin siirtää hanketoiminnan painopistettä reaktiivisesta proaktiiviseen ja kerätä alueen tarpeista itselleen hankeaihiopankkia, jota voidaan sitten sopivien rahoitushakujen tai kumppanuuskyselyiden puitteissa hyödyntää.
Talouden toteuma
Työllisyysalueen talousarvio on toteutunut alkuvuonna pääosin suunnitellusti.
Toimintatuottojen toteutuma tammi-huhtikuun 2026 osalta on yhteensä 1,57 M€, toteumaprosentti 33,5. Toimintatuotot sisältävät työllisyysalueen sopimuskuntien maksuosuustulot ja muutosturvakoulutuskorvaukset tammi-maaliskuulta Työllisyysrahastosta. Sopimuskuntien maksuosuudet laskutetaan kuukausittain.
Työllisyysalueen toimintakulujen toteutuma tammi-huhtikuulta on 3,37 M€, toteumaprosentti 24,5. Toimintamenot ovat kasvaneet 13,1 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Henkilöstökulut ovat toteutuneet alkuvuonna pääosin suunnitellusti. Henkilöstökulujen toteuma huhtikuun jälkeen on 2,2 M€, toteumaprosentti 30,1. Henkilöstökulut ovat kasvaneet 4 % edellisvuoteen verrattuna. Toteumaan vaikuttavat tavanomaisen kuukausivaihtelun lisäksi henkilöstörakenteen tarkentuminen ja tehtävien vakiintuminen osana työllisyysalueen toiminnan kehittämistä. Tämänhetkisen arvion mukaan henkilöstömääräraha on riittävä koko vuoden tarpeisiin, vaikkakin toimeentulotukimuutokset lisäävät henkilöstön kuormaa ja sitä kautta hidastavat palvelua.
Palvelujen ostojen toteuma alittaa vielä ajankohdan laskennallisen tason; toteuma 0,7 M€ (ja toteumaprosentti 24,7), joka on kuitenkin 39,9 % enemmän kuin viime vuonna. Tämä johtuu erityisesti siitä, että valmennukset, työvoimakoulutukset sekä kotoutumista tukevat palvelut ovat käynnistyneet vaiheittain alkuvuoden aikana. Osa kustannuksista tulee ajoittumaan vielä loppuvuoteen. Koulutusten ja valmennusten ostopalveluiden osalta määrärahat on tässä vaiheessa vuotta lähes 100 % sidottu. Erityisesti kotoutumiskoulutusten osalta määrärahojen riittävyys on tiukilla. Tosin pitää muistaa, että lopullisiin vuodenlopun toteumiin vaikuttavat myös inhimilliset tekijät, mm. asiakkaat saattavat keskeyttää koulutuksiaan.
Avustusten toteuma on alkuvuonna matala (0,18 M€, toteumaprosentti 6,9), koska työllisyysalueen omat tuet saatiin tuotantoon vasta ensimmäisen kolmanneksen loppupuolella. Tiliryhmään sisältyvät lisäksi muun muassa palkkatuet, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuet, starttirahat, työolosuhteiden järjestelytuet sekä harkinnanvaraiset avustukset kotoutumisen asiakkaille. Tällä hetkellä avustusten määrärahasta on sidottu noin puolet.
Muut toimintakulut-tiliryhmä pitää sisällään lähinnä työllisyysalueen tilakustannuksia, ja ne ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti.
Työllisyysalueen talouden vuosiennuste
Työllisyysalueen talousraportti käsittää vuoden ensimmäisen kolmanneksen, eli n. 33.5 % koko vuodesta. Tänä aikana talousarvio on toteutunut pääosin suunnitellusti. Talousarvion toteumaa ja määrärahojen riittävyyttä seurataan tiiviisti yhteistyössä talous- ja hallintoyksikön kanssa. Huhtikuun toteuman perusteella tiliryhmätasoisia ylityksiä ei ole tällä hetkellä ennakoitavissa, mutta useissa tiliryhmissä toteuma alittaa vielä ajankohdan laskennallisen tason palveluiden asteittaisen käynnistymisen, maksatusten jaksottumisen ja uusien toimintatapojen käyttöönoton vuoksi. Tämänhetkisen arvion mukaan työllisyysalueen talous on toteutumassa talousarvion puitteissa. Ennustetta tarkennetaan vuoden edetessä toteumatietojen valmistuessa.
Työllisyydenhoidolle on määritelty oma prosessikuvaus ja mittarit tavoitteineen Porin kaupungin talousarvioon. Kolmannesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan myös Porin kaupungin talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen edistymisestä. Raportit ovat esityslistan liitteenä.
Kuntien maksuosuudet työttömyystuista
Kuntien itsensä maksamat maksuosuudet työttömyystuista nousivat maalis-huhtikuussa merkittävästi. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat paitsi kohonnut pitkäaikaistyöttömyys, myös lainsäädännölliset muutokset. Toimeentulotukilain muutoksen osalta vaikutukset näkyvät maaliskuusta alkaen. Lakimuutoksen myötä velvoite hakea ensisijaista etuutta, joka useimmiten on työttömyysturva, kasvoi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakkaita ohjataan aiempaa enemmän pois toimeentulotuesta työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvan asiakasmäärä kasvaa tai sen käyttö lisääntyy ja tämä näkyy suoraan kuntien työttömyysturvan rahoitusvastuussa. Samoin työllisyyspalveluille siirtyi lisää vastuuta asiakkaiden palvelusta ja neuvonnasta. Tarkkaa lukumäärää siirtyneistä uusista asiakkuuksista ei ole saatavilla, mutta kun huomioidaan mm. opiskelijat, joilla ei ole oikeutta opintotukeen, tilapäisen suojelun asiakkaat sekä erilaisissa kuntoutus- ja sairauspäivärahaprosesseissa olevat Kelan asiakkaat, joiden ensisijainen etuus on toimeentulotuen sijaan nyt työttömyysturva, on vaikutus kuntapuolelle merkittävä.