Kaupunginhallitus, kokous 17.1.2022

Ehdotus

Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi Turun hallinto-oikeuden päätöksen 17.12.2019 Lammin Tuulivoimapuiston osayleiskaavan vahvistamista koskevassa asiassa ja saattaa päätöksen konsernihallinnon toimialan kaupunkisuunnitteluyksikön ja ympäristö- ja lupapalveluiden toimialan rakennusvalvontayksikön tietoon.

Ehdotus

Kaupunginhallitus päättää esittää selityksenään korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavaa:

Porin kaupunginhallitus esittää hallintosäännön 27 §:n 14 kohdan perusteella Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä koskevasta valituslupahakemuksesta ja valituksesta seuraavaa: 

Valitusluvan myöntämiselle on edellytyksenä, että lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi  on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Kaupungin seuraavassa selityksessä otetaan samanaikaisesti kantaa sekä valituslupahakemuksen että valituksen perusteluihin.

Kaupunginhallituksen jäsenen esteellisyys

Pori Energia Oy:n hallituksen jäsen Martti Lunden on osallistunut ko.osayleiskaavan käsittelyyn Porin kaupunginhallituksen kokouksissa vuosina 2015-2017. Pori Energia Oy on Porin kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö. Pori Energia Sähköverkot Oy on Pori Energia Oy:n tytäryhtiö, jonka vastuualueena on sähkömarkkinalain mukainen sähköverkkoliiketoiminta.Turun hallinto-oikeus on Pori Energia -konsernille odotettavissa olevaa hyötyä tai vahinkoa arvioidessaan katsonut, että kyseessä oleva hanke liittyy energiakonsernin tavanomaiseen liiketoimintaan eikä ole osoitettu, että kyse olisi konsernin kannalta erityisen merkittävästä tai liiketaloudellisesti poikkeuksellisen kannattavasta hankkeesta. Hallinto-oikeus on myös ottanut huomioon energiakonsernin liiketoiminnan laajuuden sekä hankkeen toteutumisestä mahdollisesti saatavan taloudellisen edun vähäisyyden ja tullut siihen lopputulokseen, että tuulivoimakaava-asian ratkaisusta ei ole ollut odotettavissa energiakonsernille sellaista hyötyä, että päätös olisi Lundenia koskevalla esteellisyysperusteella syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Porin kaupunginhallitus yhtyy hallinto.oikeuden perusteluihin ja toteaa lisäksi, että hallinto-oikeuden päätös toteuttaa yhtä merkittävää hallinto-oikeuden oikeusperiaatetta eli suhteellisuusperiaatetta. Tässäkin tapauksessa perusteiden on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin. Porin kaupunginhallitus korostaa vielä, että tuulivoimapuiston toteutumisesta saatava etu on tässä vaiheessa vasta mahdollisuuden asteella ja edun olemassaolo kaukana riidattomuuden tasosta. 

Turun hallinto-oikeuden perustelut muodostavat ns. yhteisöjääville/intressijääville vakiintuneen tulkinnan, esim. KHO 2011:86. Intressin tulee olla konkreettinen, merkittävä ja todennäköinen, mikä tässä tapauksessa ei ole asian laita. 

Selvitysten laatu ja riittävyys

Tuulivoimahanketta varten on laadittu erillinen ympäristövaikutusten arviointi, jonka yhteydessä on YVA-lain mukaisesti laadittu kattavat selvitykset. Yhteysviranomaisena toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut YVA-selostuksesta perustellun päätelmän, jonka pohjalta osayleiskaavan valmistelua on jatkettu yhteistyössä eri viranomaisten kesken. Ehdotuksen nähtävänä olon jälkeen mm. melu- ja välkeselvitykset sekä maisemavaikutusten arvioinnissa käytetyt kuvasovitteet on laadittu uudelleen vastaamaan ehdotuksen mukaista tyyppivoimalaa. Maisemalliset vaikutukset on arvioitu kaavan mahdollistaman suurimman kokonaiskorkeuden mukaisella tavalla. Yhteisvaikutukset Peittoon tuulivoimahankkeen kanssa on arvioitu monipuolisesti, myös linnuston osalta. Osayleiskaavan laadintaa varten valmistellut selvitykset on luetteloitu kaavaselostuksessa ja myöskin Turun hallinto-oikeuden päätöksessä. Porin kaupunki on ohjannut tiiviisti osayleiskaavoitusta ja katsoo, kuten Turun hallinto-oikeuskin, että yleiskaavan pohjana olevat selvitykset ovat sekä laadultaan että kattavuudeltaan riittäviä. Väite, ettei osayleiskaava täyttäisi  maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vaatimuksia kaavan perustumisesta sen merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja selvityksiin, ei pidä paikkaansa. Kaavaratkaisu ei myöskään ole kohtuuton, koska se ei muuta kaava-alueella maankäytön edellytyksiä voimaloille kaavassa varattuja tuulivoimaloiden alueita (rakennuspaikkoja) lukuun ottamatta.

Meluselvitys ja rakennusten ääneneristävyyden huomioon ottaminen melun arvioinnissa

Tuulivoimahankkeessa melutarkastelut on laadittu ympäristöhallinnon ohjeita (2/2014: Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) noudattaen. Mainittu ohje on tarkoitettu sovellettavaksi tuulivoimahankkeissa eikä ole tyhjentävä esimerkki tuulivoimalahankkeen melumallinnuksesta. Mainituissa tai muissakaan ohjeissa vapaa-ajan asunnoille ei edellytetä käytettäväksi vakituisesta asumisesta poikkeavaa sisätilojen melun ohjearvoa. Loma-asumista koskeva alempi ulkotilojen ohjeaarvo on otettu huomioon melutarkasteluissa ohjeistuksen mukaisella tavalla. Melumallinnuksessa todetaan lisäksi kaikkien rakennuksissa tavanomaisesti käytettävien rakenteiden täyttävän vähintään 20 dB:n ääneneristävyysvaatimuksen, jolloin ulkomelunyöajan ohjearvolla LAeq 22-7 40 dB sisämelun toimenpideraja LAeq 1h 25 dB alittuu voimaloiden ympäristön rakennustenkin kohdalla. Tämä merkitsee, että heikostikin äänieristävällä rakenteella sisämelu jää toimenpiderajaa alemmaksi. Mallinnusraportissa melutasojen todetaan alittuvan myös pienitaajuisen melun osalta. Melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon puuston ääntä vaimentavaa vaikutusta. Valituksessa esitetty väite melutarkastelujen riittämättömyydestä tai virheellisyydestä ei siten pidä paikkaansa.Loma-asuntoja käytetään myös pääasiallisesti vain tiettyinä aikoina vuodesta, jolloin melulle altistuminen on vakituista asumista vähäisempää. Turun hallinto-oikeuskin on päätynyt lopputulokseen,että melun raja-arvot eivät ylity loma-asunnoissa. Melutasoarvoille sisätiloissa on näin jo olemassa selvät enimmäistasot, jotka ovat sovellettavissa niin vakituisessa asumisessa kuin loma-asumisessakin.

Melumallinnus tuulivoimahankkeissa perustuu aina tiettyyn mallinnushetkellä hankkeen tavoitteet optimaalisesti täyttävään voimalatyyppiin.Tämän vuoksi vielä rakennuslupavaiheessa varmistetaan, että mallinnus vastaa rakennettavaa voimalatyyppiä. tarvittaessa melu- ja välkemallinnukset laaditaan lupavaiheessa uudelleen rakennettavalle voimalatyypille, jotta varmistutaan siitä, ettei haitallisia ympäristövaikutuksia aiheudu asutukselle tai muulle häiriintyvälle toiminnalle voimaloiden lähiympäristössä. voimaloiden tuotekehittely on ollut voimakasta, minkä vuoksi tuulivoimahankkeissa ei ole mahdollista sitoutua tiettyyn voimalatyyppiin hankkeen YVA-tai kaavoitusvaiheessa.

Porin kaupunginvaltuuston hyväksymä ohjeistus voimaloiden sijoittamisesta vähintään kahden kilometrin päähän asutuksesta ei ole perustunut tutkimustietoon tai mallinnuksiin vaan varovaisuusperiaatteeseen. Asianmukaisten melu- ja välkemallinnusten perusteella valtuusto on voinut osayleiskaavaa arvioidessaan perustellusti sallia tuulivoimapuiston sijoittumisen aiempaa ohjettaan lähemmäksi asutusta.

Valituksessa viitataan Turun ammattikorkeakoulun tekemiin tutkimuksiin suomalaisen pientalon ääneneristävyydestä. Mainittu tutkimus liittyy laajempaan Anojanssi-hankkeeseen, jossa tarkasteltiin ympäristömelun eri lajien häiritsevyyttä (Miksi ympäristömelu häiritsee? Anojanssi-projektin loppuraportti 2020, nro 265). Aiemmin Turun amk on tutkinut mm. tuulivoimaloiden infraääniä ja niiden terveysvaikutuksia (raportti 239/2017). Tutkimusraporttien mukaan tuulivoimarakentamisen melumallinnuksia voidaan pitää varsin luotettavina. Pientalojen ääneneristävyyden ohella tutkimukset käsittelivät mm. eri ympäristömelujen luonnetta, häiritsevyyttä ja sen riippuvuutta äänitasoista sekä ei-akustisista tekijöistä, kuten huolestuneisuudesta melun terveysvaikutuksista, asenteesta äänilähdettä kohtaan tai yksilöllisestä meluherkkyydestä. Viimemainitut ei-akustiset tekijät näyttävät selittävän mm. tuulivoimamelun häiritsevyyttä itse melutasoarvoja voimakkaammin. On mahdollista, että mainitun Anojanssi-projektin tulokset tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa ympäristöhallinnon ohjeistukseen melumallinnuksesta ja siinä käytettävistä parametreistä. Kiistatonta kuitenkin on, että Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus sekä siihen perustunut vaikutusarviointi ja kaavan laadinta on tapahtunut kaavanlaadintahetkellä voimassa olleen ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti ja sitä soveltaen.

Suhde maakuntakaavaan

Kuten osayleiskaavan kaavaselostuksessakin selkeästi perustellen todetaan, niin hankkeen alueellinen laajuus poikkeaa Satakunnan voimassa olevasta maakuntakaavasta. Maakuntakaava ei kutenkaan ole esteenä tuulivoimahankkeille sellaisillakaan alueilla, joilla tavoitemerkintää tuulivoimarakentamisesta ei maakuntakaavassa ole lainkaan. Sen sijaan maakuntakaava edistää tuulivoimahankkeita erityisesti alueilla, jotka on tutkittu maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ja jotka selvitysten perusteella on todettu erityisen soveltuviksi tuulivoimarakentamiseen. Poikkeaminen maakuntakaavasta on tässä hankkeessa tapahtunut  sen jälkeen, kun Satakuntaliittoa on asianmukaisesti kuultu sekä YVA- että kaavoitusprosessissa.

Tuulivoimarakentamista käsittelevässä vaihemaakuntakaava 1:ssä ei tuulivoimaloiden alueita (tv1) koskevissa kaavamääräyksissä ole edellytetty metrimääräistä vähimmäisetäisyyttä voimaloista asutukseen vaan on edellytetty vaikutusten arviointia sekä mahdollisten haittojen ehkäisemistä. Riittävä etäisyys, vaikutusten arviointi ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen on Lammin tuulivoimapuistoa koskevassa osayleiskaavassa varmistettu ja toteutunut mm. melu- ja välkemallinnusten avulla. Porin kaupunginhallitus katsoo, että laadittu osayleiskaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa vaan toteuttaa sen tavoitteita tuulivoimarakentamisen editämisestä.

Lopuksi

Porin kaupunginhallitus katsoo, että esitetyt perustelut eivät täytä valitusluvan myöntämisen edellytyksiä, vaan kyseiset hallinto-oikeuden päätöksen perustelut edustavat vakiintuneita tulkintoja tai vakiintunutta ohjeistusta, joten valituslupahakemus tulisi tällä perusteella hylätä. Valituksen osalta kaupunginhallitus esittää, että siinä tapauksessa, että valitus tutkittaisiin, on todettava, että kuntalain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valitusperusteita ei ole ja valitus on näin ollen hylättävä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:ssä käsitellään muutoksenhakua kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä. Ko säännöksen 2 momentissa todetaan, että asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittaväksi katsottava asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Kyseessä oleva osayleiskaava on energiatuotannon ja työllisyysvaikutusten perusteella katsottava yhteiskunnallisesti merkittäväksi, joten kaupunginhallitus pyytää, että että asia käsitellään kiireellisenä.

Ehdotus

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 31.5.2021, KHO:2021:69 (vuosikirja).