Perustelut
Satakunnan aluevaalilautakunta on 26.1.2022 (§ 4) vahvistanut Satakunnan hyvinvointialueen aluevaalien tuloksen. Tuloksen vahvistamista koskevasta päätöksestä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Satakunnan aluevaalilautakunta pyytää Porin kaupungin keskusvaalilautakunnalta lausuntoa vaalivalituksen johdosta.
Porin kaupungin osalta vaalivalitus koskee ennakkoäänten sekä vaalipäivän äänten laskentaa sekä laskennan yhteydessä hyväksytyjen äänestyslippujen merkintöjä.
Valituksessa vaaditaan virheellisesti laskettujen tulosten oikaisua sekä epäselvien äänten hylkäystä. Valituksen mukaan hylkäyskäytäntöjen tulee olla yhteneväiset, sekä vaalilain mukaiset. Äänestäjälle on äänestyskopissa olevien ohjeiden mukaisesti annettu tiedoksi, että virhemerkinnän sattuessa, tulee äänestäjän noutaa uusi äänestyslippu.
Keskusvaalilautakunnan tulee lausunnossaan antaa selostus asiasta, vastata yksityiskohtaisesti valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin sekä lausua esitetystä selvityksestä. Porin kaupunkia koskeva vaalivalitus on kokonaisuudessaan asian liitteenä.
Päätös
Keskusvaalilautakunta tarkasti kokouksessaan valituksenalaiset äänestysliput.
Porin kaupungin keskusvaalilautakunta päättää antaa Satakunnan aluevaalilautakunnalle seuraavan lausunnon:
Selostus asiasta
Porin kaupungin keskusvaalilautakunta on 26.1.2022 (§ 16) vahvistanut 23.1.2022 toimitettujen aluevaalien äänimäärät Porin kaupungissa. Satakunnan aluevaalilautakunta on vahvistanut Satakunnan hyvinvointialueen aluevaalien tuloksen 26.1.2022 pitämässään kokouksessa.
Valituksen tekijä on aluevaalituloksen vahvistamisen jälkeen tehnyt Porin kaupungille tietopyynnön aluevaalien asiakirjoihin liittyen. Valittaja on muiden ohella tutustunut aluevaalien äänestyslippuihin sekä laskentalomakkeisiin, tallennusraportteihin ja vaalipöytäkirjoihin.
Yksityiskohtaiset perustelut
ENNAKKOÄÄNET
001 KESKIKAUPUNKI JA ITÄTULLI
Valituksen mukaan ehdokkaalle numero 169 on vahvistettu 47 ääntä, vaikka äänestyslippujen mukaan laskettuna ehdokas on saanut 46 ääntä, ja ehdokkaalle 196 on vahvistettu neljä ääntä, vaikka äänestyslippujen mukaan laskettuna ehdokas on saanut viisi ääntä.
Keskusvaalilautakunta tarkasti ehdokkaiden 169 ja 196 saamat äänimäärät. Keskusvaalilautakunnan tekemän tarkastuksen perusteella kyseisten ehdokkaiden äänet on tarkastuslaskennassa laskettu virheellisesti valituksessa esitetyin tavoin, eli ehdokkaalle 169 on vahvistettu yksi ääni liikaa ja ehdokkaalle 196 yksi ääni liian vähän. Oikeat äänimäärät ovat siten ehdokkaalle 169 46 ääntä ja ehdokkaalle 196 viisi ääntä. Valituksessa esitetty väite pitää siten paikkansa.
Valituksen mukaan ehdokkaan 239 hyväksi on luettu ääni, jossa ensimmäinen numero on selvästi korjailtu. Valituksen mukaan näyttää kuin äänestyslipussa olisi ollut alun perin numero 139. Valituksen mukaan ääni tulee hylätä epäselvyyden vuoksi.
Keskusvaalilautakunta tarkasti valituksessa mainitun äänestyslipun. Keskusvaalilautakunta on katsonut, että äänestyslipun ensimmäinen numero on 2. Keskusvaalilautakunta katsoo, että numero on selvyyden vuoksi tehty useampaan kertaan. Keskusvaalilautakunta katsoo, että äänestyslipusta selvästi ilmenee, että on tarkoitettu ehdokasta 239. Äänestyslipussa ei siten ole sellaista vaalilain 85 §:n mukaista seikkaa, jonka perusteella se olisi tullut katsoa mitättömäksi. Ääni on tämän vuoksi hyväksytty.
002 TELJÄ JA MALMINPÄÄ
Valituksen mukaan on hyväksytty ääni, jossa on ensin yliviivattu merkintä 363, sitten kirjoitettu yläpuolelle ”Jari Haapaniemi” ja numero 342. Ääni tulee hylätä, sillä äänestäjän olisi tullut hakea uusi lappu virheellisesti täytetyn tilalle.
Äänestyskopeissa on oikeusministeriön ohje äänestäjälle, jonka mukaan äänestäjä voi pyytää vaalivirkailijalta uuden äänestyslipun, mikäli äänestyslippu menee pilalle väärän tai sotkuisen merkinnän takia. Tämä menettely on lähtökohtana, jotta äänestäjä voi varmistua siitä, että ääni tulee hyväksytyksi, eikä mahdolliset muut merkinnät aiheuta äänestyslipun mitättömyyttä vaalilain 85 §:n perusteella. Käytännössä äänestäjät eivät aina hae uutta äänestyslippua, mikäli ovat ensin tehneet virheellisen merkinnän, vaan korjaavat numeron samaan äänestyslippuun.
Oikeuskäytännössä on aiemmin katsottu, että äänestyslippua ei pidetä sen vuoksi mitättömänä, mikäli äänestäjä on ensin yliviivannut tekemänsä merkinnän, mikäli äänestyslippuun muutoin merkitystä numerosta ilmeni, ketä ehdokasta se tarkoitti (KHO 1983 A II 1). Keskusvaalilautakunta on katsonut, että äänestäjä on ensin kirjoittanut numeron väärin ja sutattuaan virheellisen merkinnän kirjoittanut selvällä käsialalla tarkoittamansa numeron virheellisen merkinnän yläpuolelle. Keskusvaalilautakunta on siten katsonut, että virheellisen merkinnän yliviivaaminen ei ole vaalilain 85.1 §:n 6 kohdan mukainen asiaton merkintä, minkä vuoksi äänestyslippu olisi tullut katsoa mitättömäksi.
Vaalilain 85 §:n 2 momentin mukaan asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. Edellä mainitun yliviivatun merkinnän ja numeron 342 lisäksi äänestyslippuun on kirjoitettu kyseistä numeroa vastaavan ehdokkaan nimi kokonaisuudessaan. Keskusvaalilautakunta katsoo, että ehdokasnumeroa vastaavan ehdokkaan nimi ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää, eikä merkintä ole siten asiaton. Edellä mainituin perustein ääni on voitu hyväksyä.
008 KALAHOLMA
Valituksen mukaan äänestyslippu, jossa on sutattu numero 40, jonka alle on tehty uusi numero 418 tulee hylätä. Suttauksen tekijää ei ole mahdollista todistaa ja äänestäjän olisi tullut hakea uusi äänestyslippu.
Keskusvaalilautakunta on katsonut, että äänestäjä on sutannut ensimmäisen virheellisen merkintänsä ja merkinnyt sen alapuolelle äänestämänsä ehdokkaan numeron siten, että äänestyslipusta selvästi ilmenee, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. Keskusvaalilautakunta katsoo edellä todetun mukaisesti, että sutattu merkintä ei ole vaalilain 85.1 §:n 6 kohdan mukainen asiaton merkintä, jonka vuoksi äänestyslippu olisi tullut katsoa mitättömäksi. Ääni on näin ollen hyväksytty.
Vaaliviranomaisena toimineet vaalitoimitsijat sekä keskusvaalilautakunnan alaisuudessa laskentaa suorittava avustava henkilöstö toimii vaalilain mukaisesti virkavastuulla. Keskusvaalilautakunnalla ei siten ole syytä epäillä, että vaalitoimitsijat tai ääntenlaskennan henkilöstö olisi tehnyt jälkikäteen merkintöjä äänestyslippuihin.
017 PIHLAVA
Valituksen mukaan äänestyslippuun on kirjoitettu ensin 364, sitten yliviivattu ja tehty uusi luku 283. Ääni tulee hylätä, sillä äänestäjän olisi tullut hakea uusi lappu. Valituksen mukaan käsialatkin numeroissa ovat erilaiset.
Keskusvaalilautakunta on katsonut, että äänestäjä on sutannut ensimmäisen virheellisen merkintänsä ja merkinnyt sen alapuolelle äänestämänsä ehdokkaan numeron siten, että äänestyslipusta selvästi ilmenee, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. Keskusvaalilautakunta katsoo aiemmin todetun mukaisesti, että sutattu merkintä ei ole vaalilain 85.1 §:n 6 kohdan mukainen asiaton merkintä, minkä vuoksi äänestyslippu olisi tullut katsoa mitättömäksi. Ääni on näin ollen hyväksytty.
Aiemmin todetun perusteella keskusvaalilautakunnalle ei ole syytä epäillä, että vaalitoimitsijat tai ääntenlaskennan henkilöstö olisi tehnyt jälkikäteen merkintöjä äänestyslippuihin.
021 NOORMARKKU
Valituksessa esitetyssä äänestyslipussa lippuun on valituksen mukaan ensin kirjoitettu numero 229, sitten keskimmäinen numero muutettu, ääni kirjattu ehdokkaalle 219. Ääni tulee hylätä, sillä numeroa on voitu jälkikäteen muuttaa.
Keskusvaalilautakunta tarkasti valituksessa mainitun äänestyslipun. Keskusvaalilautakunta on katsonut valituksessakin todetulla tavalla, että ensin äänestyslippuun on merkitty keskimmäiseksi numeroksi numero 2 ja tämän päälle on korjattu selvästi tummemmalla numero 1. Keskusvaalilautakunta katsoo, että äänestäjä on korjannut tummemmalla ensin tehdyn virheellisen merkintänsä. Äänestyslipusta selvästi ilmenee, että äänestyslipussa on tarkoitettu ehdokasta numero 219. Ääni on näin ollen hyväksytty.
Aiemmin todetun perusteella keskusvaalilautakunnalle ei ole syytä epäillä, että vaalitoimitsijat tai ääntenlaskennan henkilöstö olisi tehnyt jälkikäteen merkintöjä äänestyslippuihin.
VAALIPÄIVÄN ÄÄNET
002 TELJÄ JA MALMINPÄÄ
Valituksen mukaan ehdokkaalle 163 on merkitty 5 ääntä, mutta tämä on äänestyslippujen mukaan saanut 6 ääntä. Keskusvaalilautakunta tarkisti ehdokkaan 163 äänimäärät äänestyslipuista. Keskusvaalilautakunnan tekemän tarkastuksen perusteella kyseisen ehdokkaan äänet on tarkastuslaskennassa laskettu virheellisesti valituksessa esitetyin tavoin. Ehdokkaalle 163 on siten vahvistettu yksi ääni liian vähän. Oikea äänimäärä ehdokkaalle 163 kyseisellä äänestysalueella on siten 6.
007 KOIVULA
Valituksen mukaan ehdokkaalle numero 237 on hyväksytty ääni, jossa äänestyslipussa näkyy pelkkä himmeä painallusjälki. Kynästä ei ole tullut mustetta. Valituksen mukaan ääni tulee hylätä, sillä numeroita ei ole asianmukaisesti (muste)kynällä tehty.
Keskusvaalilautakunta tarkasti valituksessa mainitun äänestyslipun. Äänestyslippu näyttää kaukaa katsottuna tyhjältä, mutta läheltä katsottuna lipussa näkyy selvästi numero 237. Vaalilaissa ei ole määrätty, millaisella välineellä numero tulee olla merkittynä. Vaikka äänestyslipussa oleva merkintä on himmeä, äänestyslipusta selvästi ilmenee, ketä ehdokasta on tarkoitettu. Äänestyslippu on siten hyväksytty.
Valituksen mukaan ehdokkaalle 301 on hyväksytty ääni, joka valituksen mukaan on oikeasti 307. Valituksessa on katsottu, että viimeinen numero on seitsemän ilman väliviivaa.
Keskusvaalilautakunta tarkasti äänestyslipun. Keskusvaalilautakunta katsoo, että viimeinen numero on 1. Numerossa ei ole oikeusministeriön kirjoitusohjeen numeron seitsemän mukaisesti pientä poikkiviivaa ja numero on muutoinkin tunnistettavissa numeroksi 1. Ääni on tämän vuoksi hyväksytty ehdokkaalle numero 301.
018 MÄNTYLUOTO
Valituksen mukaan ehdokkaalle numero 453 on vahvistettu 0 ääntä, vaikka äänestyslippujen mukaan kyseinen ehdokas on saanut kolme ääntä. Ehdokkaalle 454 on vahvistettu 3 ääntä, vaikka äänestyslippujen mukaan kyseinen ehdokas ei ole saanut lainkaan ääniä. Valituksen mukaan tässä on tapahtunut ilmeisesti huolimattomuusvirhe. Alustavassa laskennassa laskettu väärin, tarkastuslaskennassa korjattu, mutta syötetty koneelle kuitenkin lopulta väärin uudestaan. Virhe tulee oikaista.
Keskusvaalilautakunta on tarkastanut kyseiset äänestysliput sekä laskentalomakkeet ja tallennusraportit. Keskusvaalilautakunta toteaa, että ääntentallennuksessa on tapahtunut valituksessa esitetty virhe. Tarkastuslaskennassa äänet on laskettu oikein, mutta äänten tallennuksessa vaalitietojärjestelmään on tapahtunut tallennusvirhe. Tallennusvirheen vuoksi ehdokkaalle 453 on vahvistettu kolme ääntä liian vähän ja ehdokkaalle 454 kolme ääntä liikaa.
Yhteenveto
Laskennassa tapahtuneiden inhimillisten virheiden vuoksi Porin keskusvaalilautakunnan vahvistamat äänimäärät ovat virheelliset seuraavin tavoin:
- Ehdokkaalle 163 on vahvistettu 311 ääntä, vaikka äänestyslippujen perusteella olisi tullut vahvistaa 312 ääntä.
- Ehdokkaalle 169 on vahvistettu 712 ääntä, vaikka äänestyslippujen perusteella hänelle olisi tullut vahvistaa 711 ääntä.
- Ehdokkaalle 196 on vahvistettu 138 ääntä, vaikka äänestyslippujen perusteella olisi tullut vahvistaa 139 ääntä.
- Ehdokkaalle 453 on vahvistettu 44 ääntä, vaikka äänestyslippujen perusteella olisi tullut vahvistaa 47 ääntä.
- Ehdokkaalle 454 on vahvistettu 36 ääntä, vaikka äänestyslippujen perusteella olisi tullut vahvistaa 33 ääntä.
Muutoin keskusvaalilautakunta on toiminut ääntenlaskennassa sekä päättäessään äänestyslippujen hyväksymisestä vaalilain säännösten mukaisesti.
Valituksessa on vaadittu epäselvien äänten hylkäämisen ohella virheellisesti laskettujen tulosten oikaisua. Vaalilain 103 §:n 2 momentin mukaan, jos vaalipiirilautakunta, aluevaalilautakunta tai kunnan keskusvaalilautakunta on vaalien tulosta laskiessaan tai vahvistaessaan menetellyt lainvastaisesti ja lainvastaisuus on vaikuttanut vaalien tulokseen, vaalien tulosta on oikaistava.
Satakunnan aluevaalilautakunnan aluevaalituloksen vahvistamista koskeva valitus on koskenut Porin ohella kolmea muuta kuntaa. Porin keskusvaalilautakunnan edellä toteamien laskentavirheiden mahdollinen vaikutus aluevaalien tulokseen on siten riippuvainen muita kuntia koskevista valituksista ja kyseisten kuntien tuloksissa mahdollisesti ilmenneistä virheistä. Mahdollinen tarve vaalilain mukaiseen vaalien tuloksen oikaisuun, selviää siten vasta kun on tiedossa, onko muiden valituksen kohteena olevien kuntien äänimäärissä ollut mahdollisesti sellaisia virheitä, jotka yhdessä Porissa todettujen virheiden kanssa olisivat vaikuttaneet vaalien tulokseen ehdokkaiden äänimäärät ja vertausluvut huomioon ottaen.
Lausuntoon liitetään seuraavat asiakirjat:
- Keskusvaalilautakunnan kokouksen 26.1.2022 pöytäkirja liitteineen (6 kpl)
- Kopiot / valokuvat valituksessa yksilöidyistä äänestyslipuista, joissa on esitetty olevan epäselvyyksiä