Perustelut
Porin kaupungin vuoden 2021 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.
Perusturvan alkuperäiseen talousarvioon tehtiin 3,6 miljoonan euron määrärahalisäys (KV 14.6. § 128 ja 129). Perusteena oli asiakasmaksulain muutos ja tehostetun palveluasumisen yksityisten palveluntuottajien lisähinnankorotus.
Perusturvalautakunnan osalta toimintakate ylitti muutetun käyttösuunnitelman 1,8 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 100,59 %. Kaupungin tilinpäätöksen valmistuttua Satasairaala toimitti kaupungin kirjaamoon 9.3. tiedon, että kuntalaskutusta oikaistaan. Jäsenkunnille toimitetussa palvelumaksujen ennakkotiedossa vuodelta 2021 (lähetetty 21.1.2022 ja 1.2.2022) sairaanhoidon hinnanalennukseksi oli ennakoitu 3,5 M€, ja tehdyssä lopullisessa päätöksessä hinnanalennuksen lopullinen määrä on 6,8 M€. Lopullinen hinnanalennus/hyvitys jäsenkunnille on siis toimitettua ennakkotietoa suurempi. Porin kaupungin osuus suuremmasta hinnanalennuksesta on 1,4 M€. Tämä kirjataan vuodelle 2022. Hyvitys huomioiden olisi perusturvan todellinen talousarvioylitys vuodelta 2021 ollut vain 0,4 M€ nyt toteutuneen 1,8 miljoonan euron sijaan.
Perusturvan oman toiminnan osalta toimintakate alitti muutetun käyttösuunnitelman -11,7 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 94,15 %. Menojen osalta määrärahat ylittivät 3,4 milj. euroa ja toteumaprosentti oli 101,27 %. Tuloja kertyi 15,2 milj. euroa arvioitua enemmän ja toteumaprosentti oli 121,85 %.
Terveydenhuollon ostopalveluiden (Satakunnan sairaanhoitopiiri) kohdalla toimintakate ylitti muutetun käyttösuunnitelman 13,5 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 111,83 %.
Vuoden 2021 isoin asia oli koronapandemia ja sen vaikutukset kokonaisuudessaan perusturvan toimintaan olivat laajat. Esimerkiksi henkilökunta on joutunut joustamaan työtehtävien muuttuessa sekä lisä- ja ylitöiden lisääntyessä. Lisähenkilökuntaa on otettu käyttöön, erilaisien koronaan liittyvien toimintojen aloittaminen ja ylläpitäminen muuttuvien tilanteiden mukaisesti. Korona-seurantakoodin kautta kustannuksia on kirjautunut 8,8 M€. Kyseinen seurantakoodi ei kuitenkaan kata kaikkia kustannuksia koronan vaikutuksista. Tuon kustannuksen lisäksi ovat tulleet esimerkiksi vuosiloma-, sairasloma- ja erilliskorvaukset. Koronasta saadut korvaukset valtiolta olivat kokonaisuudessaan 11,4 M€, joka sisältää korvaukset Merikarvian, Porin ja Ulvilan osalta. Koronaan liittyen kustannuksia nosti yksityisten palveluntuottajien suojainten korvaaminen vuoden 2021 osalta.
Korona on vaikuttanut palvelutarpeen kasvuun jokaisella palvelualueilla. Muun muassa perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä psykososiaalisissa palveluissa asiakkaiden määrä ja palveluntarve on noussut selkeästi ja niiden vaikutukset heijastuvat pidemmälle aikavälille. Asiakkaiden terveydentilan heikentyminen koronan vuoksi on näkynyt myös sairaalapalveluissa lisääntyneenä palvelutarpeena. Avo- ja suunterveydenhuollossa koronapandemia on aiheuttanut hoitovelkaa, josta aiheutunutta jononpurkua myös tehty lisätyönä ja tämä työ jatkuu edelleen vuonna 2022. Tuloja kertyi 15,2 milj. euroa arvioitua enemmän ja toteumaprosentti oli 121,85 %. Suurin syy tulojen ylittymiselle oli koronasta saadut korvaukset valtiolta, joita saatiin yhteensä 11,4 M€. Muita syitä tulojen ylittymiselle ovat asiakaskasmaksulain muutoksen positiivisempi kehittyminen alkuperäiseen arvioon verrattuna ja ulkopaikkakuntalaisten laskutusmäärät sekä vakuutusyhtiöiltä tehtävä laskutus.
Henkilöstökulut alittivat muutetun käyttösuunnitelman 7,8 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 93,99 %. Henkilöstökulujen kohdalla nousua edelliseen vuoteen oli 4,94 % (5,7 milj. euroa). Henkilöstökuluja ovat kasvattaneet koronan vuoksi otettu tilapäinen henkilökunta ja myös koronasta johtuen erilliskorvaukset ovat lisääntyneet ylitöistä johtuen sekä tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstö resurssien lisäykset.
Palvelujen ostot ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 9,8 milj. eurolla, toteuma prosentti oli 109,37%. Palvelujen ostoissa kasvua edelliseen vuoteen 9,6 milj. euroa (9,22 %). Syitä palvelujen ostojen kustannusten nousuun ovat asiakaspalvelujen ostojen kohdalla seuraavat: Lastensuojelun ostopalveluhoitovuorokaudet lisääntyivät koko vuoden verrattuna edelliseen vuoteen ja myös muiden kuntien laskuttamia asiakaskuluja, jotka näkyvät lisääntyneinä palvelujen ostoina. Edelleen perhekuntoutusta on ostettu, koska oma ei riitä ja asiakasperheiden tarpeet ovat lisääntyneet. Korona on vaikuttanut palvelutarpeen kasvuun lastensuojelussa ja tämä vaikutus voi heijastua pidemmälle aikavälille. Iäkkäiden palveluiden osalta tehostetun palveluasumisen ostopalvelut sekä vammaispalvelujen omaishoidon ostopalvelut ylittyivät. Iäkkäiden palveluiden kohdalla ostopalvelujen kustannuksia nosti yksityisten palveluntuottajien hintojen korottaminen kesken vuoden.
Muiden palvelujen ostojen kohdalla etenkin työterveyshuollossa ja laboratoriopalveluissa sekä vartiointipalveluissa on kasvua johtuen koronasta. Laboratoriopalvelut ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 2,0 milj. euroa, toteuma prosentti oli 162,84 % sekä kasvua edelliseen vuoteen 10,74 % (+ 0,5 M€). Työterveyshuolto ylitti muutetun käyttösuunnitelman 0,9 milj euroa, toteuma prosentti oli 212,71 % sekä kasvua edelliseen vuoteen 26,30 % (+ 0,4 M€). Vartiointi ylitti muutetun käyttösuunnitelman 0,2 milj euroa, toteuma prosentti oli 223,80 % sekä kasvua edelliseen vuoteen 122,81 % (+0,2 M€).
Aineet ja tarvikkeet ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 2,6 milj. euroa, toteuma prosentti oli 129,15 %. Merkittävä syy ylitykseen oli koronaa varten hankitut suojaimet ja työntekijöiden/asiakkaiden suojaamiseksi hankittuja hoitotarvikkeita.
Avustusten kohdalla laskun syynä on rakenteellinen muutos, jossa palvelusetelit siirrettiin avustuksista palvelujen ostojen alle (taloudellinen lisäys palvelujen ostoihin vuodelle 2021 2,2 M€).
Terveydenhuollon ostopalveluiden (Satakunnan sairaanhoitopiiri) kohdalla toimintakate ylitti muutetun käyttösuunnitelman 13,5 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 111,83 %. Satakunnan sairaanhoitopiirin kohdalla Porin kaupungin osuudet kasvoivat jäsenkuntien keskiarvoa enemmän. Porin kohdalla ostopalveluissa neurologian ostot kasvoivat niin suhteellisesti kuin euromääräisesti paljon (456,4 %, 1,9 M€) ja myös sisätaudeilla oli iso kasvu (68,1 %, 1,2 M€). Myös merkittävimmät euromääräiset kasvut olivat psykiatrialla (0,7 M€), naistentaudeilla ja synnytyksissä (0,65 M€), lastenpsykiatriassa (0,6 M€) ja lastentaudeilla (0,6 M€).
Irtaimen investointien kohdalla Porin perusturvan vuoden 2021 investointisuunnitelmassa oli varattu irtaimiston investointeihin 1 605 000 euroa. Pääpaino irtaimiston investoinneissa oli IT-järjestelmät ja näihin varattiin 1 385 000 euroa. Pääosin IT-järjestelmät toteutuivat suunnitellun mukaisesti, mutta seuraavat kokonaisuudet eivät toteutuneet: sosiaaliEffican kantamuutoksen toteutus siirtyi edelleen osittain vuodelle 2022, palvelinalustan uudistus siirtyi vuodelle 2022, kotihoidon optimoinnin päivitys siirtyivät vuodelle 2022 sekä Raisoft ingegraatio toteutettiin hankkeiden kautta.
Tuottavuusohjelma
Tuottavuusohjelman toimenpidesuunnitelma uudistettiin vuoden 2021 aikana siten, että se on yhdenmukainen talousarvion tavoitteiden ja hyvinvointialueen valmistelun kanssa. Tuottavuusohjelmaan myönnettiin 5,05 M€ lisämääräraha.
Toimenpidesuunnitelman mukaisesti terveys- ja sairaalapalveluiden palvelualueella kehitettiin konsultaatiopalveluita ja paljon päivystyspalveluita tarvitsevien palvelukokonaisuuksia yhteistyössä Satasairaalan kanssa. Lisäksi jatkohoidon prosesseja ja palveluketjuja tarkistettiin sekä asiakasohjausta- ja neuvontaa kehitettiin. Ylipaikkoja vähennettiin hallitusti v. 2021 loppuun mennessä yhteensä 16 paikkaa. Noormarkun yksikön toimintaa muutettiin vuodeosastopaikasta kotiinkuntouttavaksi yksiköksi. Osana Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Porin perusturvan tuottavuusohjelmaa käynnistettiin hoitotarvikejakelun kehittämisprojekti.
Iäkkäiden palveluissa palvelurakenteen keventäminen on edennyt ja kotihoitoa on kehitetty ympärivuorokautiseksi. Omaishoidon tukipalkkiota on korotettu ja lakisääteisten vapaiden käyttömahdollisuuksia on laajennettu palvelusetelimallilla. Uusi lyhytaikaisen hoidon yksikkö aloitti toimintansa kesäkuussa 2021. Digitalisaatioon liittyviä hankkeita toteutettiin useita.
Vammaispalveluissa laajennettiin kotiin annettavia palveluita. Lasten ja perheiden palveluissa kehitettiin yhteistyötä yhteiskumppaneiden kanssa tietojärjestelmien ja etäpalveluiden avulla, ottamalla käyttöön mm. verkkoauttaminen.
Digitalisaation osalta ammattilaisten työkaluja on päivitetty vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja erilaisia digijärjestelmiä on otettu käyttöön. Tiedolla johtamisen mallia ja järjestelmää on viety systemaattisesti eteenpäin.
Työhyvinvointi osiossa on kehitetty yhtenäisiä työaikakäytäntöjä, laadittu työhön perehdyttämisopas ja tehostettu työkyvyn aktiivisen tuen toimintaa.
Vuoden 2022 keväällä tehtiin tuottavuusohjelman vaikuttavuusarviointi NHG:n toimesta. Tuottavuusohjelman vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena oli tarkastella, onko Porin perusturva kyennyt toteuttamaan tuottavuusohjelmaa aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja onko tehdyillä toimenpiteillä saatu aikaan kustannusvaikutuksia. Selvityksen perusteella Porin perusturva saavutti vuonna 2021 tuottavuusohjelman mukaisen kulukehityksen. Vaikuttavuusarvioinnin perusteella on laadittu ehdotus tuottavuusohjelman jatkokehittämisen painopisteiksi.