Ympäristöterveysjaosto, kokous 1.9.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 15 Vastaus aluehallintoviraston selvityspyyntöön pieneläinten eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä

PRIDno-2021-791

Valmistelija

  • Bela Arosalo, bela.arosalo@pori.fi

Perustelut

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 25.4.2022 päivätyllä kirjeellään (dnro LSAVI/4541/2022) lähettänyt Porin kaupungin ympäristöterveysjaostolle selvityspyynnön yksityishenkilön tekemän kantelun johdosta. Kantelussa on arvosteltu Porin kaupungin pieneläinten eläinlääkäripäivystyksen järjestämistä. Aluehallintovirasto on pyytänyt kantelun johdosta toimittamaan selvityksen asiasta 13.6.2022 mennessä ja perustelemaan siinä erityisesti kaupungin toimintaa eläinlääkintähuoltolain 13 §:n määrittelemän kiireellisen eläinlääkintäavun osalta. Ympäristöterveysjaoston kokousaikataulujen vuoksi eläinlääkinnän toimintayksikön esimies on pyytänyt aluehallintovirastolta lisäaikaa selvityksen antamiselle 30.9.2022 asti.

Ehdotus

Esittelijä

  • Jouko Hautamäki, vs. toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, jouko.hautamaki@pori.fi

Ympäristöterveysjaosto päättää antaa asiassa aluehallintovirastolle seuraavan selvityksen:

Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009)
Kunnan on laadittava suunnitelma eläinlääkintähuollon järjestämisestä ja tarkistettava se vähintään 3 vuoden välein. Siinä on otettava huomioon alueellinen suunnitelma ja valtakunnallinen suunnitelma.

Kunnan on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka sen alueella. Muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten tämä palvelu on kuitenkin järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla yhteistoiminta-alueella.

Kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina.

Kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä päivystysalueella siten, että kotieläimiä, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, ja kotieläimiä, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimenpitopaikassa, hoitaa pääasiassa eri henkilökunta. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa päivystysalueella, jonka eläintiheys on pieni tai jossa sellaisten kotieläinten, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, osuus kaikista päivystysalueella pidettävistä kotieläimistä on vähäinen tai se on muusta erityisestä syystä perusteltua. Päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten.

Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tulee olla saatavilla palveluiden käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.

Tämän lain mukaisten tehtävien hoitamista varten kunnassa on oltava tarpeellinen määrä kunnaneläinlääkärin virkoja. Virka voi olla useamman kunnan tai kuntayhtymän taikka kunnan ja kuntayhtymän yhteinen. Jos kunnassa on useampi kuin yksi kunnaneläinlääkärin virka, kunnan on määrättävä kunnaneläinlääkäreiden keskinäisestä tehtäväjaosta.

Jos kunta huolehtii edellä mainittujen palveluiden järjestämisestä tuottamalla itse palveluja, kunnan on järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon tarkoitettu suunnitelma sekä kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät

Kunta voi tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa sopimuksen 11 ja 13 §:ssä säädettyjen palveluiden tuottamisesta.

Ruokavirasto on linjannut seuraavat velvoitteet kunnille eläinlääkäripalvelujen järjestämiseksi
Kunta ei ole velvollinen järjestämään peruseläinlääkäripalvelua muille kotieläimille kuin hyötyeläimille niiltä osin, kun yhteistoiminta-alueella olevat yksityiset eläinlääkärit tai eläinlääkäriasemat tyydyttävät palveluiden kysynnän. Alueen elinkeinorakenne on syytä huomioida yhteistoiminta-alueen palveluja suunniteltaessa. Kunnan on omassa eläinlääkintähuollon suunnitelmassaan osoitettava, että yksityisiä eläinlääkäripalveluja on määrällisesti ja laadullisesti riittävinä ja keskeytyksettä saatavissa, jos kunta ei itse järjestä peruseläinlääkäripalvelua kaikille kotieläimille. Kunnan on varauduttava hoitamaan muita kuin hyötyeläimiä, jos yksityinen palvelutarjonta osoittautuu riittämättömäksi tai keskeytyy. Erityisesti hevosten suhteen jako hyötyeläimiin ja ei-hyötyeläimiin voi olla ongelmallinen ja tulkinnanvarainen. Käytännössä kunnan on syytä varautua tuottamaan peruseläinlääkäripalvelu kaikille alueensa hevosille, jos varmuutta yksityisestä palvelutarjonnasta ei ole.

Eläinlääkintähuoltolain perusteluissa on hyötyeläimiksi luokiteltu matkailuelinkeinoon liittyvät rekikoirat, ratsastuskouluissa pidettävät hevoset, viranomaistoiminnassa käytettävät eläimet, opaskoirat sekä sellaiset alkutuotannon elinkeinotoimintaan liittyvät eläimet, jotka ovat ammattimaisen toiminnan jatkumisen takaamiseksi pääsääntöisesti korvattavissa toisella samanarvoisella eläimellä.

Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita muodostettaessa on keskeisenä tavoitteena ollut eläinlääkäreiden ja muun henkilökunnan mielekkään työnjaon ja erikoistumisen mahdollistaminen ja tukeminen. Tämä huomioidaan paitsi valvontatehtävien erottamisella praktiikasta, myös praktikkojen keskinäisessä työnjaossa sekä ajanvarausperiaatteella hoidettavien tehtävien kuten terveydenhuollon eriyttämisellä akuuttipraktiikasta.

Kunnan on järjestettävä eläinten omistajille mahdollisuus saada kotieläinten terveyteen ja sairauksiin sekä eläintenpitoon ja hyvinvointiin liittyvää eläinlääkärin antamaa neuvontaa virka-aikana myös puhelimitse. Ei-kiireellisiä tapauksia koskeva neuvonta voidaan rajoittaa tapahtuvaksi tiettynä asiakkaille ilmoitettavana ajankohtana. Puhelinneuvonta voi olla maksullista ja maksu voi olla korkeampi virka-ajan ulkopuolella. Maksujen on kuitenkin oltava kohtuullisella tasolla ja suhteessa maksuihin muissa kunnallisissa peruspalveluissa.

Maksuttomasta puhelinnumerosta tulisi kuitenkin olla mahdollisuus virka-aikana saada asiointia koskevaa neuvontaa. Myös tarttuvien eläintautien epäilyjä ja eläinten mahdollisia hyvinvointiongelmia koskevia ilmoituksia olisi kuntalaisten voitava virka-aikana tehdä maksuttomaan puhelinnumeroon.

Peruseläinlääkäripalvelua suunnataan ennen kaikkea ennaltaehkäisevään toimintaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä. Eri kotieläimille suoritettavat terveystarkastukset kuuluvat peruseläinlääkäripalveluun. Rokotukset, loishäädöt, kissojen sterilisaatiot ja kastraatiot sekä koirien kastraatiot ovat normaalia peruseläinlääkäripalvelua kuten myös märehtijöiden, sikojen ja hevosten hedelmällisyyteen liittyvät tarkastukset ja hoidot. Kunnan velvollisuus ei kuitenkaan ole järjestää eläinlääkäriä praktiikkatehtäviin, joissa vaaditaan erityispätevyyttä tai -koulutusta. Eläinlääkärin järjestäminen nautojen, sikojen tai hevosten keinosiemennysasemille tai eläinten kuntouttamiseen tähtääviin yrityksiin ei myöskään kuulu kunnalta vaadittavan peruseläinlääkintähuollon piiriin. Lemmikkieläinten keinosiemennystoiminta ei sisälly lakisääteiseen peruseläinlääkäripalveluun.

Kotieläimen terveydentilan toteaminen ja todistaminen kliinisen perustutkimuksen perusteella esimerkiksi vakuutusyhtiötä, vientiä, tuontia tai sisämarkkinakauppaa varten sisältyy peruseläinlääkäripalveluun.

Jos kunta ei itse arkipäivisin järjestä peruseläinlääkäripalvelua muille kotieläimille kuin hyötyeläimille, on kunnan osoitettava suunnitelmassaan, että peruseläinlääkäripalvelua on muutoin saatavissa kyseisille eläimille riittävästi ja keskeytyksettä. Jos kunta ei itse järjestä arkipäivisin kiireellistä eläinlääkärinapua muille kotieläimille kuin hyötyeläimille, on kunnan varmistettava esim. sopimuksella yksityisen eläinlääkäripalvelujen tuottajan kanssa, että kiireellistä eläinlääkärinapua on Kiireelliseen eläinlääkärinapuun kuuluvat akuutisti sairaiden eläinten perustutkimus ja vähintään ensiapuluonteiset hoitotoimenpiteet.

Kiireellistä eläinlääkärinapua ovat muun muassa nautojen poikimahalvaushoidot, hevosten konservatiiviset ähkyhoidot, eri kotieläinten akuutit tulehdus- ja kiputilat, ompelua vaativat haavat sekä sokin hoito, synnytysapu ja eläimen hengen pelastamiseksi välttämättömät kirurgiset leikkaukset niiltä osin, kun leikkauksia peruseläinlääkärikoulutuksella pystytään suorittamaan tavanomaisissa vastaanottotiloissa ja eläinsuojissa ilman erityistyövälineitä. Keisarileikkaus täytyy pystyä suorittamaan koirille, kissoille ja märehtijöille, ellei leikkausta tarvitsevia potilaita pystytä nopeasti lähettämään riittävän lähellä sijaitsevaan jatkohoitopaikkaan.

Pieneläinten luunmurtumissa on suoritettava välttämätön immobilisaatio. Eläinten lopettaminen eläinsuojelullisin perustein kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun. Kiireellisen eläinlääkärinavun tavoitteena on ensiaputyyppinen toiminta, jolla pyritään hoitamaan eläimen henkeä ja hyvinvointia uhkaavat tapaukset ja varmistamaan, että potilaan tila ei kohtuuttomasti heikkene sen odottaessa virka-aikana annettavia palveluja.

Saatavuus
Peruseläinlääkintä ja päivystyspalvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kohtuullisella etäisyydellä asiakkaasta.

Ruokavirasto on linjannut hyvin järjestetyn palvelujen kriteerit seuraavasti:

Jos avun tarve ei ole kiireellinen, sairaskäynti- tai vastaanottoaika täytyy järjestyä viikon sisällä tilauksesta. Kiireettömät terveydenhuolto- ja massatyökäynnit sekä terveille eläimille kiireettömät perusleikkaukset on lomakauden ulkopuolella voitava varata alle kolmen viikon ja lomakaudella alle kuuden viikon sisällä yhteydenotosta. Jos asiakas haluaa palvelut nimetyltä eläinlääkäriltä, saavat jonotusajat olla pitemmät. Hyvänä palvelutasona voidaan väestötiheillä alueilla pitää peruseläinlääkäripalvelun järjestämistä siten, että pääosa asiakkaista saa palvelun alle viidenkymmenen kilometrin etäisyydeltä.

Kiireellisen eläinlääkärinavun resurssit on mitoitettava siten, että apua on kaikkina vuorokaudenaikoina saatavissa kolmen tunnin sisällä tilauksesta 90 prosentissa tapauksista. Päivystysalueet on siten mitoitettava, 90 prosentissa tapauksista päivystävän eläinlääkärin matka eläintenpitopaikkaan tai eläimen omistajan matka pieneläinvastaanotolle on alle 100 kilometriä. Tästä etäisyydestä voidaan poiketa Kainuun ja Lapin maakunnissa sekä saaristokunnissa. Remissioklinikalle matka voi olla pidempikin, mikäli välitöntä ensiapua on saatavilla kohtuullisella etäisyydellä.

Toimitilat:
Yhteistoiminta-alueella on tavoitteena pidettävä eläinlääkäreiden yhteisiä toimitiloja siellä, missä maantieteelliset etäisyydet eivät muodostu liian suuriksi (vrt. Eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman (EHO) 2015-2022 kohdan 15.6). Tarvittaviin toimitiloihin kuuluvat vastaanottotilat sekä toimistohuoneet, lämpimät autotallit ja riittävät varastotilat. Huoneenlämmössä, viileässä ja jääkaappilämpötilassa säilytettäville lääkkeille ja muille tarvikkeille (esim. näytteet ja tutkimusvälineet) on oltava omat varastotilansa.

Asianmukaiset pesu- ja kuivaustilat instrumenteille, suurillekin praktiikkavarusteille ja suojavaatteille ovat välttämättömät.

Yhteistoiminta-alueella tulisi olla käytettävissä hevosia varten pakkopilttuu tai vastaava rakenne, jossa tutkimus- ja hoitotoimenpiteet voidaan suorittaa vaarantamatta työ- ja potilasturvallisuutta. Samassa yhteydessä tulisi olla käytettävissä tilat, joissa hevosten kaataminen voidaan turvallisesti suorittaa.

Henkilökunnan sosiaaliset tilat peseytymis- ja lepotiloineen kuuluvat jokaiseen toimipisteeseen. Päivystäjän ja viransijaisen asumiseen soveltuvat asianmukaiset tilat järjestetään yhteistoiminta-alueella niihin toimipisteisiin, joista päivystystoimintaa harjoitetaan. Hyvin järjestetyt asuinolosuhteet parantavat myös sijaisten saatavuutta.

Jos tiloja käytetään pieneläinten vastaanottoon, tiloihin sisältyy odotushuone, riittävä määrä toimenpide- ja leikkaushuoneita sekä potilaiden pesuun soveltuvat tilat.

Kunnan on huolehdittava toimitilojen päivittäisestä siivouksesta ja kunnossapidosta sekä jätehuollosta, johon sisältyy vanhentuneiden lääkkeiden sekä käytettyjen ruiskujen, neulojen ym. hävittäminen.

Tiloihin pitää järjestää asianmukainen vartiointi ja murtosuojaus

Välineresurssit
Suureläinpraktiikan varusteisiin kuuluu ultraäänilaite rektaalianturilla, hevosen kaatovälineet, hammasvälineet ja astutusliinat, pulttipistooli sekä kaikki normaalit synnytysapuun sekä peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun edellyttämään kirurgiaan tarvittavat instrumentit.

Normaalit suojavaatteet ja –jalkineet sekä erityisvarustus tarttuvien eläintautien ja zoonoosien varalta näytteenotto- ja pakkaustarvikkeineen kuuluvat varustukseen.

Pieneläinpraktiikassa varusteisiin kuuluu ultraäänilaite, elektrotomi, eläinvaaka, säädettävät toimenpide- ja leikkauspöydät sekä valaisimet ja kaikki normaalit tutkimusvälineet sekä instrumentit. Tarvitaan myös pakastin kuolleiden/lopetettujen pieneläinten säilyttämiseen.

Eriytetty seutu- tai maakunnallisen pieneläinpäivystyspiste tulisi varustaa riittävän tasokkaasti niin, että varustetasoon kuuluvat ainakin röntgenlaitteisto ja riittävä laboratoriovarustus.

Ajanmukaiset atk-laitteet ohjelmineen sekä tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat välttämättömiä kaikille kunnaneläinlääkäreille. Yhteistoiminta-alueen kaikkia eläinlääkäreitä koskeva ajanvarausjärjestelmä ja potilaskortisto on pyrittävä järjestämään atk-pohjaisena.

Instrumenttien pesu ja desinfiointi sekä työvaatteiden pesu ja kuivatus on järjestettävä asianmukaisesti.

Ruokavirasto on linjannut tavoitteet päivystyspalvelujen kehittämisestä seuraavasti:

Suureläinpäivystys
Tavoite on vähintään maakunnan kokoinen päivystysalue, jonka muodostamisesta kunnat sopivat yhdessä. Päivystysalueen sisällä on oltava paikalliset olosuhteet huomioiden riittävä määrä suureläinpäivystyspiirejä. Piireille ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista asettaa kiinteitä rajoja, vaan kaikkien päivystäjien toimialueena tulee olla koko maakunta. Näin ollen samanaikaisesti vuorossa olevat päivystäjät voivat tehdä tiimityötä ja apua tarvitsevaan kohteeseen voidaan lähettää pääsääntöisesti lähin päivystäjä. Jos joku päivystäjistä joutuu sitoutumaan aikaa vievään toimenpiteeseen, voivat alueen muut päivystäjät ottaa vastuun hänen mahdollisista muista tehtävistään. Päivystäjillä on mahdollisuus konsultoida toisiaan, ja todella vaativien tapausten hoitoon voidaan lähettää tarvittaessa useampikin eläinlääkäri.

Mahdollisuuksien mukaan tulisi maahan pyrkiä saamaan joitakin hevosiin erikoistuneita päivystyspisteitä, jotka voisivat palvella maantieteellisesti laajoja alueita. Kunnat voisivat sopia hevosten hoidon järjestämisestä näiden päivystyspisteiden kanssa. Esimerkiksi muutaman tunnin vastaanottoaika kumpanakin viikonlopun päivänä olisi jo selkeä parannus nykytilanteeseen.

Pieneläinpäivystys
Tavoitteena on keskittää pieneläinpäivystys maakuntatasolla yhteen tai muutamaan pisteeseen huomioiden maakunnan koko ja potilasmäärät. Päivystyspiste pitää varustaa tarkoituksenmukaisilla tiloilla, välineillä ja henkilökunnalla. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia pieneläinpäivystyksestä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Erityisesti suurten kaupunkien pieneläinpäivystyksissä työmäärät ovat suuria ja palvelujen mitoituksessa on huomioitava riittävä eläinlääkäri- ja avustajamäärä.

Kun maakunnallinen pieneläinpäivystyspiste perustetaan, se voidaan mitoittaa ja varustaa lain minimivaatimukset ylittäen niin, että siellä pystytään suorittamaan esimerkiksi vierasesineleikkaukset ja torsioleikkaukset. Varustukseen tulisi kuulua röntgen- ja ultraäänilaitteet sekä riittävä laboratoriovalmius.

Lääkärisopimus Liite 5 velvoittaa kuntaa kunnaneläinlääkärin työmäärästä seuraavaa:
Eläinlääkintähuollon toimintoja ja päivystystä järjestettäessä tulee huolehtia siitä, ettei eläinlääkärien työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi työn kuormittavuuden hallitsemiseksi ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi.

On suositeltavaa, että eläinlääkäri päivystää korkeintaan joka viides arkipäivä ja joka viides viikonloppu.

Kun tehtävien hoitamiseksi tarvitaan ulkopuolinen eläinlääkäri, tämä voidaan ottaa määräaikaiseksi viranhaltijaksi tai työsopimussuhteeseen.

Päivystyksistä eläinlääkärille kertyy päivystyksistä päivystysvapaata seuraavan kaavan mukaan:

Mikäli eläinlääkäri päivystää viikonlopun aikana, hänelle annetaan samana viikonloppuna 32 tehtyä päivystystuntia kohti yksi päivystysvapaa. Mikäli eläinlääkäri päivystää koko viikonlopun (pe klo 16 – ma klo 8), tästä syntyy kaksi vapaapäivää. Päivystysvapaat pitää sijoitella niin, että 3 § 3 momentin mukainen viikkolepo toteutuu.  

Päivystyksestä, jota tehdään pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannusaattona sekä sellaisena päivänä, jona uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, eläinlääkärille annetaan yksi päivystysvapaa tehtyä kokonaista arkipyhäpäivystystä kohden.  

Jokaista 64 arkipäivystyskorvauksella korvattua päivystystuntia kohden eläinlääkäri saa yhden päivystysvapaan.

Eläinlääkärin päivystysvapaalla tarkoitetaan sitä, että eläinlääkäri on vapautettu virkavelvollisuudestaan ja päivystysvelvollisuudestaan vähintään 24 tunnin ajaksi.

Arkipäivystyksiä saa laittaa enintään 2 peräkkäin.

Lääkärisopimus ei tunne sellaisia työsopimuksia, joissa on ns. pelkästään päivystävän eläinlääkärin tehtäviä arkisin kello 16-08 ja viikonloppuisin ilman normaalia päivätyötä.

Kuitenkin muu työnlainsäädäntö velvoittaa, että jatkuvaa yötyötä saa teettää korkeintaan 5 vuoroa peräkkäin ja lepojakson pitää olla vuorojen välillä vähintään 11 tuntia.

Päivystävän eläinlääkärin varallaolo useita vuorokausia putkeen tulee tähän välimaastoon sellaisissa päivystyspisteissä, jossa ei ole kovin paljoa asiakkaita. Mutta sellaisilla päivystysalueilla, jolla asiakkaita on paljon ja eläinlääkäri ei pysty lepäämään, lähestytään jatkuvan yötyön käsitettä.

Tällaisissa toimipisteissä suositellaan viikonloppupäivystysten jakamista usealle eläinlääkärille.

Nämä velvoitteet tarkoittavat, että kunnalla, jossa eläintiheys ei ole pieni, on oltava vähintään 5 praktiikkaeläinlääkäriä hoitamassa suureläinpäivystystä ja toiset 5 praktiikkaeläinlääkäriä hoitamassa pieneläinpäivystyksen tai kunnan on ostettava nämä palvelut yksityiseltä palveluntarjoajalta.

Miten Porin eläinlääkäripäivystys on järjestetty aiemmin
Porin yhteistoiminta-alue koostuu seuraavista alueista: Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Eurajoki.

Toimipisteitä on Porissa, Ulvilassa, Harjavallassa ja Eurajoella.

Vuoteen 2020 asti suureläinten päivystysrenkaaseen on kuulunut 5 kpl praktikkoeläinlääkäriä, jotka tekivät päivystykset normaalin päivätyön lisäksi. Kesäisin palkattiin sijaisia tekemään lomia ja viikonloppuisin ylimääräisiä päivystäjiä.

Keskitetty päivystysnumero on ollut käytössä jo monta vuotta siten, että suureläinlääkärin ja pieneläinlääkärin tavoittaa omasta numerosta.

Pieneläinten päivystysrenkaassa on ollut 2 eläinlääkäriä, jotka tekivät vain pieneläinten päivystyksiä eivätkä he tehneet normaalia päivätyötä. Nämä eläinlääkärit tulivat yleensä Porin yhteistoiminta-alueen ulkopuolelta ja päivystivät viikon ajan joka päivä/yö/viikonlopun ja pitivät viikon vapaata ja sen jälkeen päivystivät taas viikon yhteen mittaa.  Lisäksi pieneläinpäivystystä teki yksi normaalia päivätyötä tekevä pieneläinlääkäri, joka teki 1/5 arkipäivystyksen ja 1/5 pyhäpäivystyksen. Kesäisin palkattiin sijaisia ja ylimääräisiä päivystäjiä. Pieneläinten päivystäjällä on ollut käytössä hoitaja koko ajan. Hoitaja on myös vastannut öisin puhelimeen.

Porissa oli yhteistoiminta-alueella koko vuonna 2020 pieneläinten päivystyskäyntejä 1223 ja suureläinten päivystyskäyntejä 191.

Pieneläinkäyntejä on täten noin 3,4 käyntiä/päivystys

Suueläinkäyntejä oli noin 0,52 käyntiä/päivystys.

Vuoden 2020 aikana tuli säästämisvelvoite kaupungin taholta noin 150 000e/vuosi sekä eläinlääkäreiden rekrytointitilanne heikkeni siten, että sijaisia oli vaikea/mahdoton saada samoin kuin viikonloppupäivystäjiä oli vaikea saada palkattua. Osa aiemmista Porin yhteistoiminta-alueen eläinlääkäreistä siirtyi muihin tehtäviin. Vuoden 2021 alussa 8:sta praktikkovirasta oli täytettynä ainoastaan 3-4,5 ja osa eläinlääkäreistä oli pitkillä sairauslomilla. Uusia eläinlääkäreitä tai sijaisia oli vaikea rekrytoida.

Tämän takia vuoden 2021 alusta siirryttiin malliin, jossa vain viikonloppuisin ja pyhäpäivisin oli eriytetty pien- ja suureläinpäivystys. Näihin saatiin palkattu ulkopuolisia päivystäjiä. Lisäksi Lavian alue (joka kuuluu Poriin) otettiin päivystyksen piiriin. Sen oli aiemmin hoitanut Sastamalan alue.

Arkena (ma-to) kunnaneläinlääkärit sen sijaan päivystivät sekä pien- että suureläimet yhteispäivystyksenä. Vuoden 2021 aikana tehtiin Evidensia Oy:n kanssa sopimus, jossa Evidensia ottaa 1.10. lähtien pieneläinpäivystyksen kantaakseen Porin Syke klinikalla. Kun sopimusajankohta lähestyi, Evidensia ilmoitti, että he eivät pysty tekemään arkipäivystystä kello 16-08 välisenä aikana, vaan joutuvat lähettämään kyseisenä aikana tulevat potilaat Raision tai Tampereen päivystäville klinikoille. Tällöin kunta jatkoi kunnaneläinlääkäreiden yhteispäivystystä arkipäivinä (ma-to) ja eriytettyä päivystystä viikonloppuisin ja pyhäpäivisin. Evidensia ilmoitti, että vuoden 2022 alusta he todennäköisesti pystyvät tekemään myös pieneläinten arkipäivystyksen iltaisin ja öisin Porin Syke -klinikalla.

Vuoden 2022 malli
Näin ei kuitenkaan ole käynyt ja vuoden 2022 alusta Evidensia Syke pystyi tekemään pieneläinpäivystykset edelleen vain viikonloppuisin alkaen perjantai aamusta klo 8 jatkuen maanantaina klo 16 iltapäivään ja pyhäpäivinä sekä arkena kello 8-16. Kaupungin taholta päätettiin asiaa seurata yhteisillä kokouksilla, mutta näissä kävi ilmi, että uusien eläinlääkäreiden rekrytointi päivystystä varten on ollut hyvin vaikeaa ja nykyistä mallia päätettiin jatkaa 1.10.2022 asti.

Miksi Porin kaupunki ei pysty tarjoamaan eläinlääkäreitä arki-iltojen ja -öiden päivystykseen?
Porissa on ollut vuoden 2022 alussa vain 4,5 praktiikkaeläinlääkärin virkaa täytettynä 6,5:stä virasta, vaikka koko ajan on haettu kahteen muuhun praktikkoeläinlääkärin virkaan eläinlääkäreitä. Toukokuusta lähtien saatiin virkoja siten täytettyä, että nyt on 5 praktikkovirkaa täytettynä. Nämä 5 tekevät suureläinpäivystystä 1/5 periaatteella. Koska pieneläinpäivystys on suhteellisen vilkasta, 3 heistä on ehdottomasti kieltäytynyt tekemästä enää pieneläinpäivystyksiä yhdessä suureläinpäivystysten kanssa irtisanoutumisen uhalla. Myös lainsäädäntö edellyttää päivystysten eriyttämistä. Täten kaupungin on ollut mahdotonta osallistua Evidenssialle myytyyn pieneläinpäivystyksen hoitoon.

Vuoden 2022 ensimmäisen 6 kk aikana Evidensia Syke on hoitanut 685 potilasta, mikä on 3,7 asiakasta/vrk. Raisioon tai Tampereelle on lähetetty tänä aikana 72 potilasta. Tämä on oin 10,5% asiakkaista. Yhteensä Evidenssia on hoitanut keskimäärin 4,1 asiaksta/vrk. Eli 89,5 % asiakkaista on pystytty hoitamaan Porin klinikalla lyhyen asiointimatkan päässä. Myös potilaita on ollut hieman enemmän kuin vuonna 2020 ensimmäisen 6 kuukauden aikana.

Porin keskustasta on keskimäärin Tampereen Veteriin 111 km, josta ajoaika on 1 t 25min ja  Evidenssia Vettori Raisioon 133 km matkaa, ajoaika 1 t 40min.

Yhteistoiminta-alueen pohjoiselta alueelta Lavialta Tampereelle on 70 km ja ajoaika on 1 tunti.

Yhteistoiminta-alueen eteläiseltä alueelta Eurajoelta Raisioon on 99 km ja ajoaika 1 tunti 12 min.

Osalla asiakkaista ajomatka on ollut siis hieman yli 100 km, joka on suosituksen yläraja.

Muutamien äkillisten eläinlääkäreiden sairaustapausten takia Evidensia Syken henkilökunta on joutunut ohjaamaan potilaat Tampereelle tai Raisioon myös arkena klo 8-16 tai viikonloppuisin.

Nykyisessä mallissa on pystytty tarjoamaan eriytetty päivystys kuntalaisille siten, että suureläinlääkäri on tavoitettavissa kaikkina vuorokauden aikoina, sekä arkena että pyhinä. Suureläinlääkäri hoitaa myös akuutit virkatehtävät, kuten kiireelliset eläinsuojelukäynnit ja tarvittaessa eläimen lopetuksen sekä muut määrätyt kiireelliset virkatehtävät. Ja pieneläinlääkäripalvelut saadaan lähes 90%:ti Porin keskustan klinikalta ja loput lähetetään Tampereelle tai Raisioon.

Suureläinkäyntejä on ollut vuoden 2022 ensimmäisenä 6 kuukautena 117 ja puheluita 311. Tämä on hieman enemmän kuin vuonna 2020 ensimmäisen 6 kuukauden aikana.

Evidensia on ilmoittanut, että se pyrkii rekrytoimaan puuttuvat eläinlääkärit mahdollisimman pian, jotta arkipäivystys pystytään järjestämään iltaisin ja öisin myös Porin toimipisteessä.

Porin kaupunki yrittää myös koko ajan rekrytoida täyttämättömiin virkoihin eläinlääkäreitä.

Porissa on tämän lisäksi 5 pieneläinklinikkaa, jossa yhdessä on 5 eläinlääkäriä, yhdessä yksi eläinlääkäri ja 3:ssa on 2-3 eläinlääkäriä. Osa näistä klinikoista on myös auki iltaisin klo 18-20 asti.

Lisäksi Porissa on hevosklinikka, joka on auki vaihtelevasti virka-aikana.

Alueella toimii 3-5 yksityistä suureläinpraktikkoa, jotka toimivat pääsääntöisesti virka-aikana.

Yksityisten klinikoiden ja praktikkojen määrä on vähentänyt arkipäivänä tehtävää kunnaneläinlääkärin työn tarvetta.

Maakunnallista mallia ajatellen Porista on tehty kyselyjä viereisiin päivystysalueisiin yhteistoiminnan aikaan saamiseksi, mutta näissä kunnissa on käytössä pien- ja suureläinten yhteispäivystys edelleen, joten yhteistoimintaa ei ole ollut mahdollista järjestää eriytetyssä mallissa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______

Merkitään, että Bela Arosalo poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn jälkeen kello 17.18.

Kokouskäsittely

Merkitään, että ympäristöterveysjaosto kuuli eläinlääkinnän toimintayksikön esimies Bela Arosalon alustuksen asiasta.

Tiedoksi

Lounais-Suomen aluehallintovirasto 30.9.2022 mennessä

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.