Sivistyslautakunta, kokous 22.11.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 280 Pääkirjaston ja kansalaisopiston tarveselvitys

PRIDno-2022-3095

Valmistelija

  • Jouni Salonen, Tilajohtamisen toimintayksikön esimies, jouni.salonen@pori.fi

Perustelut

Tarveselvityksen tiivistelmä

Porin pääkirjasto ja Porin seudun kansalaisopiston opistotalo sijaitsevat vuonna 1976 rakennetussa kiinteistössä, joka on alunperin suunniteltu juuri näille toiminnoille. Toiminnot sijoittuvat kiinteistöön alkuperäisille paikoilleen. Rakennusta ei ole peruskorjattu mittavasti toiminnan aikana ja vuodesta 1976 kummankin tahon toiminnan luonne ja tarpeet ovat merkittävästi muuttuneet sekä toiminnan volyymi kasvanut. Tarveselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa toimintojen tarpeet tulevaisuuteen heijastellen, jotta hankeselvitysvaiheessa voidaan lähteä selvittämään tarkemmin, saadaanko toiminnot mahtumaan nykyiseen peruskorjattavaan kiinteistöön vai etsitäänkö toiminnoille muu sijainti tai uudisrakennus.

Tarveselvityksen monialaisen työryhmän mukaan kirjaston ja kansalaisopiston mukaiset tilatarpeet saadaan mahtumaan nykyiseen kiinteistöön, mikäli kiinteistöön pystytään ja halutaan tehdä arkkitehtonisia parannuksia, mm. uusia aukotuksia, valon määrän lisäämistä ja alakattoratkaisujen muuttamista. Muutostyöt tulee suunnitella yhdessä Satakunnan museon kanssa huomioiden kuitenkin tilojen käyttäjien toiveet ja tarpeet. Erityisesti kirjaston tiloihin tulisi saada avaruutta, mutta myös mahdollistaa pienempien ja suurempien tilojen rakentamisen.

Hankkeen tarpeellisuus

Kansalaisopiston toiminta on kasvanut eikä kaikkia toivottuja toimintoja pystytä tällä hetkellä tuottamaan nykyisissä tiloissa. Tiloissa on haasteita turvallisuuden osalta, mm. polttouunit on sijoitettu varastoon, eikä kohdepoistoja ole kaikkialla missä pitäisi. Tulevaisuuden tarpeet 
huomioiden kansalaisopiston tilat ovat tällä hetkellä liian pienet, joten lisätilalle on tarvetta. Pääkirjastolla on käytössään laajasti tilaa, mutta tiloissa on eriasteisia käyttöhaasteita aina tilojen epäturvallisesta ja -terveellisestä kunnosta tilan arkkitehtuurin luomiin haasteisiin. Kirjaston toiminta on mahdollista sijoittaa nykyistä pienempiin neliöihin, mutta vastaavasti tilojen tulisi olla nykyistä avarampia ja muunneltavampia.

Osana tarveselvitystä tehtiin kaupunkilaisille avoin kysely sekä kansalaisopiston että kirjaston tiloista. Kaupunkilaiset antoivat kansalaisopiston tiloille yleisarvosanan 4.2 asteikolla 1–10 ja kirjaston tiloille 6.1 asteikolla 1–10. Henkilökunnan vastaava arvio kansalaisopiston työtiloista oli 4.7 asteikolla 1–10 ja kirjaston työtiloista 5.7 asteikolla 1–10. Molempien toimijoiden tilat saivat kaupunkilaisilta sekä henkilökunnalta heikon tai keskinkertaisen arvosanan, joka kertoo muutoksen tarpeellisuudesta. Käyttäjät eivät ole tyytyväisiä nykyisiin tiloihin tai niiden toiminnallisuuteen. Erityisesti visuaalisuus ja viihtyisyys sekä tilojen monipuolisuus ja toiminnallisuus jäävät uupumaan nykyisissä tiloissa. Näitä ominaisuuksia toivottiin kehitettävän jatkossa. Vastauksissa on hyvä huomioida vastaajamäärät: kansalaisopiston kyselyyn vastasi 
28 henkilöä ja kirjaston kyselyyn 261 henkilöä.

Tilaohjelma

Tarveselvityksen tilaohjelma on laadittu osallistaen ja käyttäen palvelumuotoilun menetelmiä. Jatkosuunnittelussa tilojen muunneltavuus ja monipuolisuus, sekä tilojen yhteiskäyttö asiakkaiden kanssa ja käyttöasteen parantaminen ovat tärkeässä roolissa. 

Liitteissä 6 ja 7 esitetty tilaohjelma kuvaa kirjaston ja kansalaisopiston tilatarpeen määrällisesti sekä antaa suunnan tilojen tarkemmalle suunnittelulle. Esitetyt tilojen koot ja määrät on koostettu havainnoinnin, haastattelujen ja työpajojen tuloksena tarveselvitystiimin kesken. Tilaohjelman tilojen muotoilussa on hyödynnetty kaupunkilaisilta kerättyjä ideoita ja ajatuksia tarpeellisista tiloista ja toiminnoista, jolloin tulevat tilat vastaavat mahdollisimman hyvin ja laajasti tilojen käyttäjien tarpeisiin. Tilaohjelman suurin ero nykyisen kiinteistön tiloihin verrattuna on tilojen monipuolisuuden lisääminen ja aktiviteettiin perustuva käyttötapa, jolloin erilaisille toiminnoille ja tarpeille on luotu oma, toimintoon soveltuva tila yhteiskäyttöisyyttä unohtamatta. Esimerkiksi kirjastossa hiljaiselle työskentelylle on luotu oma, äänieristetty tila samalla kun keskustelu halutaan mahdollistaa juttelevassa lehtienlukusalissa.

Nykytilanne

Rakennukseen on tehty kevään 2020 aikana rakenteiden, putkistojen ja ilmanvaihdon kuntotutkimukset. Kuntotutkimusten perusteella, kokonaisuutta arvioiden, voidaan rakennuksen todeta olevan täydellisen peruskorjauksen tarpeessa.

Kuntotutkimusten jälkeen rakennukseen on tehty erilaisia korjaustoimenpiteitä. Kellaritiloissa sijaitsevan auditorion saneeraus on valmistunut kesällä 2022. Vesikatolle on tehty paikallisia korjaustoimenpiteitä. Ilmanvaihto on nuohottu, säädetty ja mitattu. Lämpökuorman pienentämiseksi kirjaston ikkunoihin on asennettu syksyllä 2022 selektiivikalvot, osassa kirjastoa on myös jäähdytys. Kalvojen vaikutuksesta lämpökuormaan ei ole vielä kokemusta. Olosuhdeseuranta on asennettu kirjastoon kesän 2022 aikana sekä kansalaisopistoon syksyn 2022 aikana. Olosuhdeseurannalla on seurattu kirjaston ja kansalaisopiston sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta (TVOC). Olosuhdeseurannan aikana lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus ovat pääsääntöisesti olleet vähintään tyydyttävällä tasolla.

Kellaritiloissa maanvastaisten rakenteiden osalta on edelleen sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavia korjaustarpeita. Kellaritilojen on asennettu viisi ilmanpuhdistinta, joilla pyritään pitämään sisäilman taso hyvänä.

14.1.2020 Työterveyshuollon tekemän sisäilmastokyselyn perusteella on työympäristön olosuhteissa todettu haittatekijöitä selvästi enemmän kuin tavanomaisesti työpaikoilla todetaan. Oireiden kokeminen on ollut selvästi tavanomaisesta runsaampaa. Kyselyn perusteella on epäilty työpaikan sisäilmaston laadun ongelmaa.

Aluehallintoviraston työsuojelutarkastuskäynnillä 8.11. on sovittu tehtäväksi terveyshaitan arviointi, arviointi tehdään työterveyshuollon toimesta. Aluehallintovirasto tulee antamaan tarkastuskäynnin tarkastusraportissa terveyshaitan arvioinnin suorittamisesta toimenpidekehotuksen. Tarkastuskertomus toimitetaan 30 päivän kuluessa tarkastuksesta. Toimenpidekehotus sisältää viranomaisen määrittämän määräajan, jonka kuluessa terveyshaitan arviointi tulee suorittaa. Tarkastuksen yhteydessä esiin nousi käyttäjien vahva huoli tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta sisäilman laadun osalta. Välitöntä henkeen ja terveyteen liittyvää vaaraa ei tarkastuskäynnillä ilmennyt.

Liitteet

  • Tarveselvitys raportti
  • Liite 1: Haastatteluiden ja tilahavainnoinnin yhteenvet
  • Liite 2: Käyttöpersoonat
  • Liite 3: Työpajojen yhteenveto
  • Liite 4: Kyselyiden yhteenveto
  • Liite 5: Benchmark-yhteenveto
  • Liite 6: Tilaohjelma kirjasto
  • Liite 7: Tilaohjelma kansalaisopisto
  • Liite 8: Satakunnan museon arvio kohteesta

Ehdotus

Esittelijä

  • Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta päättää esittää tekniselle lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tarvesuunnitelman hyväksymistä ja hankesuunnitelman aloittamista.

Päätös

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

______

Merkitään, että Jouni Salonen poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn jälkeen kello 18.03.

Merkitään, että seuraavaksi käsiteltiin asiakohta § 283.

Kokouskäsittely

Merkitään, että Reetta Vähätalo-Amhdak saapui kokoukseen tämän asiakohdan käsittelyn aikana kello 16.34.

Merkitään, että Arja Laulainen poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn aikana 17.54.

Merkitään, että kokous oli tauolla kello 18.00–18.02.