Elinvoima- ja ympäristölautakunta, kokous 14.12.2022

Perustelut

Toimialan toimintatuotot ovat vähentyneet 0,2 M eurolla (-38 %) viime vuoden alun toteumaan verrattuna. Myyntituotoissa näkyvä muutos (155 000 euroa) johtuu ympäristöterveydenhuollon siirtymisestä vuoden alusta kuukausittaisesta laskutuksesta neljännesvuosilaskutukseen.

Joukkoliikenteen uudistus astui voimaan 7.6.2021, kun liikennöinnissä siirryttiin käyttöoikeussopimuksesta hankintasopimukseen. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että paitsi lipunmyyntituotot, myös taloudellinen riski siirtyi liikennöitsijältä joukkoliikenneviranomaiselle eli Porin kaupungille. Joukkoliikenne ja liikkuminen- toimintayksikön kustannuspaikalle ei ole vielä helmikuun loppuun mennessä kirjautunut lainkaan lipputuottoja; vuoden ensimmäinen hankintasopimuksen mukainen tasaus (tammikuulta) on tullut maaliskuussa ja myös helmikuun osalta raportointi on valmistunut. Kuukausitasolla tammi-helmikuun lipputuotot olivat yhteensä noin 340 000 euroa, joka on ajankohtaan nähden huomattavasti odotettua (420 000 euroa) vähemmän. Tammi-helmikuussa lipputulojen olisi kuulunut kuukausitasolla olla lähempänä vuoden 2021 marraskuun 245 000 euroa. Koronatilanne heikkeni alkuvuodesta ja se vaikutti heti lipputuloihin vähentävästi. Vaikka matkoja on alkuvuonna (viikot 1–11) tehty 11 % enemmän (293 000) kuin vastaavana aikana 2021 (278 000), ovat lipputulot pienemmät.

Vuoden 2022 joukkoliikenteen valtionavustuksiin on budjetoitu 790 000 euroa. Viime vuonna joukkoliikenne sai budjetoimatonta valtionapua yhteensä yli 1 M euron arvosta. Tässä vaiheessa vuotta mahdollisista ylimääräisistä valtionavustusosuuksista ja niiden suuruudesta ei voida antaa luotettavaa arviota. Traficom käy kevään aikana neuvotteluja kaupunkien kanssa joukkoliikenteen valtionavuista ja mahdolliset lisäykset tukiin lipputulomenetysten tai polttoaineen hinnankorotusten takia selvinnevät vasta kesällä tai sen jälkeen, riippuen valtion lisätalousarvioiden aikatauluista. Perusrahoituksen osalta (n. 800 000 euroa) päätös myönnettävästä tuesta vuodelle 2022 tehtäneen ennen kesälomakauden alkua. Joukkoliikenneviranomainen seuraa valtionavustusten tilannetta sekä lipunmyyntituottojen kehitystä tarkasti.

Toimintakulut ovat pienentyneet 171 000 euroa (-3 %) viime vuodesta. Henkilöstökulut ovat tosin kasvaneet 95 000 eurolla, johtuen maksettujen työllistämispalkkojen kasvusta 110 000 eurolla (26 %) viime vuoteen verrattuna. Työllistettyjen määrä on noussut viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta: työllistettyjä oli tammikuussa 150 henkilöä (vuonna 2021 116) ja helmikuussa 144 (vuonna 2021 129).

Palvelujen ostot puolestaan ovat pienentyneet 132 000 eurolla (-5 %) ja avustusten maksatus 121 000 eurolla (-33 %). Palvelujen ostojen pienentymisenä näkyy ICT-yksikön ICT-palvelu- ja ohjelmalisenssikulujen vähentyminen 160 000 eurolla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Tämä johtuu muutamista kertaluontoisista vuodelle 2021 ajoittuneista palveluostoista sekä palveluista, joiden sopimus päättyi vuonna 2021. Osa laskuista on myös jaksottunut maaliskuulle. Vuoden 2021 alussa voimaan tulleen avustusuudistuksen johdosta hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen toiminta-avustuksia maksettiin yhdistyksille osittaisina ennakoina (ns. siirtymäkauden avustuksina) ennen kuin lopulliset toiminta-avustukset menivät maksuun; tämä näkyy nyt helmikuussa avustusten maksatusten pienentymisenä viime vuoteen nähden.

ICT-laitteiden hinnat ovat olleet koko korona-ajan selkeästi korkeammalla tasolla, koska kysyntä on suurta ja saatavuus huono. Komponenteista on edelleen maailmanlaajuinen pula. Laitteiden saatavuusongelmiin ei ole näköpiirissä parannusta. Venäjän sota Ukrainassa vaikuttaa myös kustannuksiin, sillä nyt ei voida tuoda tavaraa Venäjän läpi rautateitse vaan toimitukset tehdään meriteitse, jolloin toimitusajat ja kustannukset nousevat.

Toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt vuodessa 11 henkilöllä. Määräaikaisia on yksi enemmän kuin vuosi sitten, mutta vakituisia on 8 ja työllistettyjä 4 vähemmän. Kuluvan vuoden helmikuussa poissaoloja oli 22 % enemmän kuin viime vuonna. Terveysperusteinen poissaoloprosentti oli 5,7 %.

Perustelut

Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintatuotot ovat kokonaisuutena samalla tasolla kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Ympäristöterveydenhuollossa siirryttiin vuoden alussa kuukausittaisesta laskutuksesta neljännesvuosilaskutukseen ja nyt maaliskuussa laskutettiin ensimmäinen neljännes, joten viime kuussa raportoitu myyntituotoissa näkynyt muutos (155.000 euroa) on korjaantunut. 

Joukkoliikenteen uudistus astui voimaan 7.6.2021, kun liikennöinnissä siirryttiin käyttöoikeussopimuksesta hankintasopimukseen. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että paitsi lipunmyyntituotot, myös taloudellinen riski siirtyi liikennöitsijältä joukkoliikenneviranomaiselle eli Porin kaupungille. Joukkoliikenne ja liikkuminen- toimintayksikön kustannuspaikalle on nyt maaliskuussa kirjautunut tammikuun lipputuotot; 164.000 euroa. Joukkoliikenteen lipputulokehitys on tässä vaiheessa vuotta heikompaa kuin on arvioitu.

Vastaavasti rakennusvalvontatuotoissa ollaan 152.000 euroa viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa jäljessä. Tämä johtuu viime vuonna ison rakennuslupaprojektin laskutuksen ajoittumisesta maaliskuulle. 

Vuoden 2022 joukkoliikenteen valtionavustuksiin on budjetoitu 790.000 euroa. Viime vuonna joukkoliikenne sai budjetoimatonta valtionapua yhteensä yli 1 M euron arvosta. Tässä vaiheessa vuotta mahdollisista ylimääräisistä valtionavustusosuuksista ja niiden suuruudesta ei voida antaa luotettavaa arviota. Traficom käy kevään aikana neuvotteluja kaupunkien kanssa joukkoliikenteen valtionavuista ja mahdolliset lisäykset tukiin lipputulomenetysten tai polttoaineen hinnankorotusten takia selvinnevät vasta kesällä tai sen jälkeen, riippuen muun muassa valtion lisätalousarvioiden aikatauluista. Perusrahoituksen osalta (n. 800.000 euroa) päätös myönnettävästä tuesta vuodelle 2022 tehtäneen ennen kesälomakauden alkua. Joukkoliikenneviranomainen seuraa valtionavustusten tilannetta sekä lipunmyyntituottojen kehitystä tarkasti.

Toimialan toimintakulut ovat maaliskuun jälkeen kasvaneet 600.000 euroa viime vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Toimialan henkilöstökuluissa on kasvua 57.000 euroa viime vuoteen verrattuna. Tämä johtuu lähinnä työllistämispalkoista, joita on nyt maksettu 125.000 euroa viime vuotta enemmän. Työllistettyjen määrä on noussut viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta: työllistettyjä oli tammikuussa 150 henkilöä (vuonna 2021 116), helmikuussa 144 (vuonna 2021 129) ja maaliskuussa 142 (vuonna 2021 138).

Vastaavasti erilliskorvauksia sekä sijaisten palkkoja on maksettu viime vuotta vähemmän. Nämä näkyvät erityisesti ICT-yksikössä sekä eläinlääkintä-toimintayksikössä. Toimielinten kokoukset on siirtyneet taas pidettäväksi pääsääntöisesti lähikokouksina, joten ICT:n teknisten sihteerien läsnäoloa ei kokouksissa enää tarvita samaan tapaan kuin viime vuonna. Samoin pieneläinpäivystyksen siirtyminen Evidensia Eläinkääripalvelut Oy:lle on vähentänyt eläinlääkinnässä sijaisten ja tilapäisten työntekijöiden tarvetta.  

Asiakaspalvelujen ostoissa näkyy joukkoliikenteen ostojen lisääntyminen 124.000 eurolla. Polttoaineen hinnan nousu vaikuttaa liikenteen ostokustannuksiin. Linja-autoliikenteen kustannusindeksi on noussut edellisestä tarkistuksesta 4,8 yksikköä (4,4 %), mikä vastaa vuositasolla 300 000 euron lisäkulua sopimusliikenteeseen.

Elinkeinotoiminnan ostopalveluissa näkyy ostopalvelujen lisääntyminen Prizztech Oy:ltä 78.000 eurolla. Elinkeinopalveluiden ostojen kasvu oli tiedossa talousarviota laadittaessa ja se huomioitiin kehyslisäyksenä. Avustukset ovat kasvaneet 147.000 eurolla viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tämä johtuu pääsääntöisesti siitä, että hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen toiminta-avustusten maksatus on ajoittunut tänä vuonna maalis-huhtikuulle, kun viime vuonna ne maksettiin toukokuussa. Lisäksi ICT:n leasingvuokrissa näkyy 164.000 euron kasvu, sillä toisen kvartaalin leasingvuokralasku oli jaksottunut maaliskuulle. ICT:n leasingvuokrat pitävät sisällään tietokoneiden, näyttöjen, tulostinten, monitoimilaitteiden sekä matkapuhelimien leasingkuluja.

Muun muassa ICT-laitteiden hinnat ovat olleet koko korona-ajan selkeästi korkeammalla tasolla, koska kysyntä on suurta ja saatavuus huono. Komponenteista on edelleen maailmanlaajuinen pula. Laitteiden saatavuusongelmiin ei ole näköpiirissä parannusta. Venäjän sota Ukrainassa vaikuttaa myös kustannuksiin, sillä nyt ei voida tuoda tavaraa Venäjän läpi rautateitse vaan toimitukset tehdään kiertoteitse, jolloin toimitusajat ja kustannukset nousevat.

Perustelut

Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintatuottoja on tuloutunut tammi-huhtikuussa yhteensä yli 360.000 euroa enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Joukkoliikenteen uudistus astui voimaan 7.6.2021, kun liikennöinnissä siirryttiin käyttöoikeussopimuksesta hankintasopimukseen. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että paitsi lipunmyyntituotot, myös taloudellinen riski siirtyi liikennöitsijältä joukkoliikenneviranomaiselle eli Porin kaupungille. Joukkoliikenne ja liikkuminen- toimintayksikön kustannuspaikalle on nyt huhtikuun loppuun mennessä kirjautunut tammi-maaliskuun lipputuotot; 570.000 euroa. Joukkoliikenteen lipputulokehitys on tässä vaiheessa vuotta heikompaa kuin on arvioitu, vaikka matkustajamäärät ovatkin kasvussa. Joukkoliikenteen lipputuotot ovat kuitenkin yksi suurin selittävä tekijä siinä, että toimialan tuotot ovat huhtikuun jälkeen viime vuotta paremmalla tasolla.

Täytyykin muistaa, että talousraportti ei ole kaikilta osin täysin suoraan verrannollinen edellisvuoteen nähden. Toisaalta raportilta on nähtävissä myös, että järjestelmäteknisistä syistä esimerkiksi rakennusvalvonnan myyntilaskutus ei ole ajan tasalla, vaan tuottoja on ainakin vielä 150.000 euron edestä alkuvuodesta laskuttamatta. Lisäksi yksikkökohtaisissa tuotoissa on myös pientä tavanomaista laskutuksen jaksottaisuudesta aiheutuvaa poikkeamaa.

Joukkoliikenteen valtionapuhakemus vuodelle 2022 jätetään 6.6.2022 mennessä. Anottavan perusrahoituksen lisäksi valtionapua jaetaan ilmastoperusteisesti CO2-päästöjen vähentämiseksi, mutta jakoperusteet ovat suhteelliset muiden joukkoliikennekaupunkien ilmastotoimiin, eli Porin uusiutuvan polttoaineen johdosta maksettavan tuen osuutta ei voi ennakoida. Lisäksi Traficom kysyy joukkoliikennekaupungeilta ennakkotietoja koronatilanteen johdosta tarvittavaan lipputulotukeen. Tuen määrään vaikuttaa lopulliset vuoden 2022 aikana toteutuneet lipputulot. Vuoden 2022 joukkoliikenteen valtionavustuksiin on budjetoitu 790.000 euroa.

Toimialan toimintakulut ovat huhtikuun jälkeen kasvaneet lähes 1,3M euroa viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Työllistämispalkkoja on nyt maksettu 154.000 euroa viime vuotta enemmän, mutta henkilöstökuluja on toteutunut siltikin toimialatasolla 30.000 euroa viime vuotta vähemmän. Muun muassa vakituisten ja sijaisten palkkoja, erilliskorvauksia ja kokouspalkkioita on maksettu toimialalla vastaavasti vähemmän kuin vuosi sitten. 

Asiakaspalvelujen ostoissa näkyy joukkoliikenteen ostojen lisääntyminen 880.000 eurolla tammi-maaliskuulta. Tämä johtuu uudesta sopimusmallista. Polttoaineen hinnan nousu vaikuttaa liikenteen ostokustannuksiin. Linja-autoliikenteen kustannusindeksi on noussut edellisestä tarkistuksesta 4,8 yksikköä (4,4 %), mikä vastaa vuositasolla 300 000 euron lisäkulua sopimusliikenteeseen. Kustannusindeksin seuraava tarkistus on kesäkuussa. Myös elinvoima- ja ympäristötoimialalla kulurakenteessa näkyy yleinen kustannustason nousu.

Henkilöstöä toimialalla oli huhtikuussa yhteensä 258 henkilöä, joista vakituisia 168, määräaikaisia 35 ja työllistettyjä 55. Toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt vuodessa 11 henkilöllä. Määräaikaisia on kuusi enemmän kuin vuosi sitten, mutta vakituisia on 3 ja työllistettyjä 14 vähemmän. 

Perustelut

Vaikkakin toimialan toimintatuotot näyttäisivät olevan viimevuotisella tasolla, se ei pidä lähemmin tarkasteltuna paikkaansa. Vuonna 2021 joukkoliikenteen lipunmyyntituottoja on kirjautunut kirjanpitoon vasta kesäkuusta lähtien, kun tänä vuonna ne ovat kirjautuneet heti tammikuusta alkaen. Kokonaisuudessaan taloushallinnon järjestelmämuutos ja siitä seuranneet uuden raportointijärjestelmän käyttöönoton myöhästyminen, viivästykset laskutuksissa ja kirjauksissa heikentävät tuloslaskelman vertailukelpoisuutta edelliseen vuoteen. Myyntilaskutus ei ole ajan tasalla muun muassa rakennus- eikä terveysvalvonnassa. Näiden ero viimevuotiseen vastaavaan tilanteeseen on yli 0,5 M€. Toimintatuottoihin ei kuitenkaan tässä vaiheessa vuotta ennusteta vielä suuria poikkeamia käyttösuunnitelmaan nähden, pois lukien joukkoliikenteen lipunmyyntituotot, jotka ovat jäämässä budjetoidusta arviolta noin 0,2 M€.

Kesällä 2022 matkojen määrä läheni koronaa edeltävien kesien matkamääriä. Yksi syy kasvuun oli maksuton Yyteri-bussi, jonka kustannukset menivät Yyterin käyttötalouden kustannuspaikalta. Maksuttomia matkoja tehtiin noin 4600 viiden viikon aikana, jolloin maksullisille linjan 34 vuoroille ei juurikaan ollut Yyterissä nousijoita. Siten hieno matkojen määrän nousu ei näy juurikaan lipputuloissa. Jazzviikolla ajetut myöhäisvuorot lisäsivät matkojen määrää noin tuhannella. Vaikka jazzmatkat tehtiin pääosin 3,50 euron arvoisilla kertalipuilla, myöhäisvuorot olivat silti joukkoliikenteen kustannuspaikalle tappiollista toimintaa.

Elokuussa koulujen alettua joukkoliikenteen matkamäärät ovat olleet noin 15 % paremmat kuin syksyllä 2021. Vaikutuksia lipputuloihin ei toistaiseksi kuitenkaan tiedetä, koska raportointi saadaan vasta syyskuun lopulla. Matkahuolto on uudistanut Kela-koulumatkatukituotteensa, mikä myös osaltaan vaikeuttaa lipputulojen vertailua edelliseen syksyyn.

Vuoden 2022 joukkoliikenteen valtionavustuksiin on budjetoitu 790 000 euroa. Viime vuonna joukkoliikenne sai budjetoimatonta valtionapua yhteensä yli 1 M euron arvosta. Vielä tässäkään vaiheessa vuotta mahdollisista ylimääräisistä valtionavustusosuuksista ja niiden suuruudesta ei voida antaa luotettavaa arviota. Perusrahoituksen osalta (n. 800 000 euroa) päätöstä myönnettävästä tuesta vuodelle 2022 ei ole vielä Traficomilta tullut. Joukkoliikenneviranomainen seuraa valtionavustusten tilannetta sekä lipunmyyntituottojen kehitystä tarkasti.

Palkkatuen tammi-heinäkuun tilityshakemukset on tehty aikataulun mukaisesti, mutta kaiken kaikkiaan tammi-heinäkuulta palkkatukia on tilittämättä vielä noin 1,2 M euroa. Palkkatuet kaupungille maksattaa KEHA-keskus, joka on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto.

Toimialan toimintakulut ovat kasvaneet yli 1,1 M eurolla viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Heinäkuun loppuun mennessä työllistämispalkkoja on nyt maksettu yli 160 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Kaupunginhallitus myönsi 5.9.2022 kokouksessaan talousarviossa 2022 kaupunginhallituksen käyttöön merkityistä työllistämisen määrärahoista työllisyyspalveluiden käyttöön täysimääräisesti 700 000 euroa. Työllisyyden hoidossa vuoden 2022 tavoitteena on työllistettyjen asiakkaiden määrän pitäminen vuoden 2021 tasolla ja se edellyttää kyseisen määrärahan käyttöä. Heinäkuun loppuun mennessä palkkatuella ja kaupungin omalla tuella työllistettyjen kuukausittainen keskiarvo oli viime vuonna 170 henkilöä ja tänä vuonna 188 henkilöä.

Vuoden 2022 osalta työllistämisessä ovat korostuneet ns. velvoitetyöllistettyjen selkeä määrällinen kasvu, joka on osaltaan johtanut myös työllistämismenojen lisääntymiseen. Näiden ikääntyneiden työttömien työnhakijoiden työllistäminen on kunnalle velvoittavaa. Teknisen toimialan infra-yksikköön palkattiin kausityöhön yli 60 työllistettyä ja perusturvaan n. 50 työllistettyä. Meneillään olevan kuntakokeilun ansiosta ohjaus palkkatukitöihin on ollut aiempaa runsaampaa. Lisääntyneen työllistämisen johdosta budjetoidut määrärahat ovat vaarassa ylittyä syksyn aikana, mutta työllistäminen näkyy toisaalta positiivisesti työmarkkinatuen maksuosuuslistalla. Kaupungin työllistämismäärärahaa käytetään maksuosuuslistalla oleviin sekä ennaltaehkäisevästi nuoriin työttömiin ja lähellä työmarkkinatuen maksuosuuslistan kriteereitä oleviin työttömiin työnhakijoihin. Palkkatuella työllistäminen on vaikuttavin keino vaikuttaa kunnan maksuvastuisiin työmarkkinatuen maksuosuuksista.

Toimialan henkilöstökulut ovat työllistämispalkkoja lukuun ottamatta toteutuneet pienempinä kuin viime vuonna. Henkilöstökulut eivät ole toteutuneet täysin käyttösuunnitelman mukaisesti mm. eläinlääkinnässä, kaupunkisuunnittelussa eikä joukkoliikenteessä. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa irtisanoutumiset sekä pitkään jatkuneet rekrytointivaikeudet eläinlääkinnässä ja kaupunkisuunnittelussa. Lisäksi toimialalla on maksettu lisä- ja ylityökorvauksia tänä vuonna lähes 80 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna, erityisesti ICT-yksikössä ja eläinlääkinnässä. Työllistämispalkat mukaan lukien henkilöstökulut olivat heinäkuun lopussa 56,4 % koko vuoden määrärahasta.

Palvelujen ostojen lisääntymisessä (1,3 M €) viime vuoteen verrattuna suurimpana tekijänä on joukkoliikenteen liikennöinnin ostot (n. 800 000 euroa enemmän kuin viime vuonna). Joukkoliikenteen sopimuskorvaukset ovat suuremmat kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuotena, koska polttoainekustannusten nousu näkyy liikennöinti-indeksiin sidotuissa sopimuskorvauksissa. Uuden kilpailutetun liikenteen sopimuskauden alkaminen ja yhteishankintojen indeksitarkastukset nostavat seudullisen liikenteen ostokustannuksia. Tällä hetkellä liikennöinnin ostot ovat 0,4 M€ kalliimmalla tasolla budjetoituun nähden.

Elinkeinotoiminnan ostopalveluissa näkyy ostopalvelujen lisääntyminen Prizztech Oy:ltä 78.000 eurolla. Elinkeinopalveluiden ostojen kasvu oli tiedossa talousarviota laadittaessa ja se huomioitiin kehyslisäyksenä. Toisaalta myöskään kaikilta osin palvelujen ostot eivät ole toteutuneet täysin käyttösuunnitelman mukaisesti, sillä esimerkiksi arkipäivien osalta pieneläinpäivystystä ei ole pystytty tuottamaan sopimuksen mukaisesti, joka näkyy ko. ostopalvelun hinnoittelussa. Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy tuottaa pieneläinpäivystyksen. Tavoitteena on, että vielä syksyn 2022 aikana saataisiin myös arki-iltojen/-öiden päivystys Poriin. Valtakunnallisesta eläinlääkäripulasta aiheutuen rekrytoinnit ovat erittäin haastavia.

Lisäksi esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ostopalveluihin käytettävissä olevaa määrärahaa ei tänä vuonna todennäköisesti pystytä hyödyntämään täysimääräisesti, mutta vaikutus jäänee muutamiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Kaupunkisuunnittelun kaavoitushankkeet ovat pitkäjänteisiä projekteja, joten ne eivät välttämättä etene vuodessakaan niin pitkälle, että ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käytölle tulisi siinä ajassa tarvetta.

Vastaavasti muun muassa Aineet, tarvikkeet ja tavarat-kuluryhmässä ICT-tarvikkeisiin ja -kalustoon sekä vaatteistohankintoihin on käytetty vähemmän määrärahaa kuin viime vuonna. Tosin ero viime vuoden toteumaan on muutamia kymmeniä tuhansia euroja tällä hetkellä. Toisaalta taas muut toimintakulut ovat pienentyneet 115 000 eurolla viime vuoteen nähden, ero on aiheutunut ICT-yksikössä. Vuodelle 2022 ICT-yksikköön varattiin leasingmäärärahat laajan puhelinhankintaan (Pori-puhelimet) ja lisäksi myös näytöt on suunniteltu hankittavaksi leasingin kautta. Vuoden 2022 aikana puhelinten hankintoja on viety eteenpäin ja toisen määräaikaisen työntekijän palkkaamisen kautta on saatu puhelinten hankintaa nopeutettua. Alkuperäinen suunnitelma ei kuitenkaan vielä täysin toteudu. Näyttöjen kohdalla on todettu, että niiden leasing ei ole järkevää, koska näyttöjen käyttöaika on noin kuusi vuotta. Tästä johtuen näytöt hankitaan jatkossa ostamalla.

ICT-yksikkö on saanut Valtiovarainministeriön hankerahaa 255 000 euroa kolmen vuoden ajalle digitalisaatioon. Hankeraha käytetään henkilöstölle suunnattuun Digiakatemia-koulutukseen, jota on pilotoitu Porissa vuonna 2022 Satakunnan Ammattikorkeakoulun järjestämänä. Digiakatemiassa koulutetaan kaupungin henkilöstöstä digitalisaation osaajia (digital champions), jotka pystyvät omissa organisaatioissaan vievään läpi digitalisaatiohankkeita ja tukemaan digitalisaation käytännön toteutusta kaupungeissa. Digiakatemian tavoitteena on tukea organisaation käytännön prosesseja ymmärtävää henkilöstöä ja antaa heille työvälineitä ja rohkeutta digitalisaation läpiviemiseen. Digiakatemiassa koulutettavista osaajista ei kouluteta tietotekniikan ammattilaisia, vaan ennemminkin organisaation sisäisiä muutosjohtajia, jotka toteuttavat organisaation johdon strategisia linjauksia ja tukevat mm. tietohallinnon toimintaa. Koulutus kokonaisuus koskee yhteensä 100 henkilöä. Hankekokonaisuus toteutetaan yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Seinäjoen kaupunki, Porvoon kaupunki, Jämsän kaupunki, SAMK ja SeAMK.

Toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt vuodessa 8 henkilöllä. Määräaikaisia on yksi vähemmän kuin vuosi sitten, mutta vakituisia on 3 enemmän ja työllistettyjä 9 vähemmän. Kuluvan vuoden heinäkuussa poissaoloja oli 15 % enemmän kuin viime vuonna.

Perustelut

Talousraportti 1-8/2022

Toimialan toimintatuottoja tarkasteltaessa on edelleen muistettava, että tuloslaskelma ei ole kaikilta osin vertailukelpoinen viime vuoteen nähden. Vuonna 2021 joukkoliikenteen lipunmyyntituottoja on kirjautunut kirjanpitoon vasta kesäkuusta lähtien, kun tänä vuonna ne ovat kirjautuneet heti alkuvuodesta alkaen. Samoin taloushallinnon toukokuinen järjestelmäuudistus näkyy edelleen viivästyksinä mm. myyntilaskutuksessa ja kirjauksissa.

Rakennusvalvonnan tuottojen osalta ollaan vielä noin 0,4 M€ viime vuotta perässä, mutta myyntilaskutuksessa olleet rästit saadaan tehtyä pois syyskuun aikana. Tosin todennäköisesti yleismaailmallinen lamaantuminen vaikuttaa myös Porin rakentamisessa, eikä merkittäviä liiketaloudellisia hankkeita ole edennyt lupavaiheeseen entiseen malliin. Sama näkyy myös jo luvan saaneiden rakennustöiden aloitusten siirtämisinä sekä kerrostalorakentamisen yhä uusiutuvina muutoslupamenettelyinä. Lupahakemusten ja myönnettyjen lupien määrä on kuitenkin aikaisempien vuosien tasoa, mikä tarkoittanee korona-aikana alkaneen pienimuotoisen uudisrakentamisen ja muutosrakentamisen säilymistä vireänä. Tämä saattaa kuitenkin vielä näkyä loppuvuodesta rakennusvalvonnan tuotoissa pienenä vähenemisenä käyttösuunnitelmaan nähden.

Palkkatuen tammi-elokuun tilityshakemukset on tehty aikataulun mukaisesti, mutta kaiken kaikkiaan tammi-elokuulta palkkatukia on tilittämättä vielä noin 1,3 M euroa. Palkkatuella ja kaupungin omalla työllistämistuella on ollut palkattuna ensimmäisen puolen vuoden aikana keskimäärin 162 henkilöä kuukaudessa ja se on noin 20 henkilöä enemmän kuin vuonna 2021.  Myös loppuvuodelle sovitut työjaksot ovat 10–20 henkilöä/kuukausi isompia kuin viime vuonna. Näin ollen palkkatuki-avustusta voidaankin ennustaa tilitettäväksi kaupungille noin 0,2 M euroa budjetoitua enemmän.

Joukkoliikenteen lipunmyyntituotot ovat jäämässä budjetoidusta arviolta noin 0,2 M€. Traficom päätti 21.9.2022 vuoden 2022 joukkoliikenteelle myönnettävistä valtionavuista. Pori sai 50 000 euroa odotettua enemmän perusrahoitusta liikenteen sopimuskorvauksiin eli 0,84 M euroa. Talousarviovaiheessa ennakoimattomia avustuksia käyttövoimavelvoitteiden toteuttamiseen saatiin 230 000 euroa, mikä on puolet vähemmän kuin vuonna 2021. Käyttövoimatukea jaetaan kaluston päästöluokan ja käyttövoiman perusteella suhteellisin osuuksin joukkoliikennekaupungeille. Käyttövoimatuki saattaa pienentyä myös tulevina vuosina, koska muissa joukkoliikennekaupungeissa on otettu käyttöön sähköbusseja.

Lisäksi Traficom tuki 750 000 eurolla Covid-19 -tautitilanteen ja Ukrainan sodan aiheuttamia äkillisesti nousseita liikennöintikustannuksia (polttoaineen hinnannousu), jotka ovat tällä hetkellä noin 0,5 M€ talousarviota korkeammalla tasolla. Yhteensä Traficom myönsi tukea 1,82 M euroa, josta siis reilu 1 M euroa on budjetoimatonta. Traficom kuitenkin muistuttaa kaupunkia valtionavusta tekemässään päätöksessä, että tukea voidaan periä takaisin, mikäli tuen saamisen edellytykset eivät täyty. Esimerkiksi käyttövoimatuen osalta uusiutuvan polttoaineen saatavuuden heikkeneminen talouspakotteiden takia saattaa johtaa tilanteeseen, jossa joukkoliikennettä ajetaan tavallisella dieselillä ja tällöin tukea ei voida maksaa. Joukkoliikenneviranomainen seuraa valtionavustusten tilannetta sekä lipunmyyntituottojen kehitystä tarkasti.

Toimialan toimintakulut ovat kasvaneet yli 1,2 M eurolla viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Elokuun loppuun mennessä työllistämispalkkoja on nyt maksettu noin 130 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Sivukulut huomioiden työllistämispalkat ovat tänä vuonna ylittymässä noin 0,5 M eurolla. Ylitystä kompensoivat suunniteltua korkeammaksi nousevat palkkatuki-avustukset. Ylitystä selittävät Kuntakokeilun myötä lisääntynyt ohjaus palkkatukityöhön sekä mm. lisääntyneet velvoitetyöjaksot ja tukityöllistettyjen työnä suoritettavat tehtävät. Syyskuuhun mennessä palkkatuella työllistettyinä kaupungin määrärahoilla oli ollut noin 330 eri henkilöä. Näistä 118 oli velvoitetyöllistettyä, jotka kunnan on lakisääteisesti pakko työllistää. Velvoitetyön merkittävää lisäystä selittää yli 57-vuotiaiden suuri määrä työnhakijoiden joukossa.

Työllistämispalkkojen seurantaa ja arviointia vaikeuttaa se, että palkkasummat ja myönnettävät jaksot vaihtelevat ja tuen myöntämisessä lähdetään työnhakija-asiakkaan tarpeista. Seurantaa on kehitetty, mutta edelleen talouden ennustaminen on haastavaa. Työllistämisen vaakakupissa painavat porilaisten työnhakijoiden tarpeet sekä myös työnantajien tarpeet. Työllistämismäärärahojen avulla voidaan tarjota työnhakijoille työjaksoja ja mahdollisuus saada työssäoloehto, joka nostaa ansiosidonnaiselle päivärahalle. Tämä vaikuttaa myönteisesti myös kunnan työmarkkinatuen maksuosuuteen. Työttömänä ollessaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta kaupunki maksaa 50 % Kelalle ja yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien osalta maksu on 70 %. Jokainen työllistetty tai kuntouttavassa työtoiminnassa oleva poistuu tuolta ns. sakkolistalta ja jos saa työllisyysehdon täyteen, on pois listalta vähintään noin 2 vuotta. Työllistämismäärärahojen turvin kaupungilla järjestetään monia tehtäviä kuten ateriakuljetuksia, luontoreittien kunnossapitoa ja kuluneena vuonna mm. ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden tukipalveluita.

Muilta osin toimialan henkilöstökulut ovat edelleen toteutuneet pienempinä kuin viime vuonna. Työllistämispalkat mukaan lukien henkilöstökulut olivat heinäkuun lopussa 65 % koko vuoden määrärahasta.

Palvelujen ostot ovat lisääntyneet 1,7 M euroa viime vuoteen verrattuna. Joukkoliikenteen osuus tästä on 1,2 M euroa. Joukkoliikenteen sopimuskorvaukset ovat suuremmat kuin viime vuonna johtuen sopimusuudistuksista sekä siitä, että polttoainekustannusten nousu näkyy liikennöinti-indeksiin sidotuissa sopimuskorvauksissa. Tällä hetkellä liikennöinnin ostot ovat 0,5 M€ kalliimmalla tasolla budjetoituun nähden.

Palvelujen ostoissa lisäyksinä viime vuoteen verrattuna näkyvät myös muun muassa elinkeinotoiminnan ostopalveluissa ostopalvelujen lisääntyminen Prizztech Oy:ltä 78.000 eurolla, eläinlääkinnän kustannuspaikalla Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n tuottaman pieneläinpäivystyksen ostokulut, ilmaisen Yyteri-bussin kulut sekä SuomiAreenan järjestämisestä aiheutuneet kulut. Nämä ovat kuitenkin olleet tiedossa talousarviota laadittaessa ja huomioituna käyttösuunnitelmassa. Toisaalta kuitenkin kaikilta osin palvelujen ostot eivät ole toteutumassa käyttösuunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ostopalveluihin käytettävissä olevaa määrärahaa ei tänä vuonna pystytä hyödyntämään täysimääräisesti; vaikutus jäänee muutamiin kymmeniin tuhansiin euroihin. 

Muissa toimintakuluissa ICT-yksikön leasingkulut eivät ole toteutumassa käyttösuunnitelman mukaisesti, vaan määrärahaa on jäämässä käyttämättä noin 0,2 M€. Kaiken kaikkiaan voidaankin sanoa, että toimiala tullee pysymään talousarviossa.

Investointien osalta voidaan vielä todeta, että ICT-investoinneista jäänee näillä näkymin noin 0,2 M€ toteutumatta valmistelujen keskeneräisyydestä johtuen, sillä esim. varhaiskasvatusjärjestelmän vaihdosta haluttiin tehdä kokonaisvaltaisempi selvitys, joka vie enemmän aikaa. Yyterin elinkeinoelämää tukeviin investointeihin on varattu tälle vuodelle 0,4 M€, joka tullaan käyttämään täysimääräisesti. Yyterin inforakennuksen toteutukseen varatusta 865 000 eurosta on käytetty vasta joitakin kymmeniä tuhansia euroja, mutta rakennusprojektin on tarkoitus nytkähtää kunnolla käyntiin vielä tämän vuoden puolella.

Toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt vuodessa 20 henkilöllä. Vakituisten määrä on kasvanut 8 henkilöllä, kun taas määräaikaisten määrä on vähentynyt kahdeksalla viimevuotisesta. Toimialalla työskentelevien työllistettyjen lukumäärä on vähentynyt 20:llä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kuluvan vuoden elokuun poissaoloprosentti oli 5,1 %, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan oli 4,5 %.

Perustelut

Toimialan toimintatuottoja tarkasteltaessa on edelleen muistettava, että tuloslaskelma ei ole kaikilta osin vertailukelpoinen viime vuoteen nähden. Vuonna 2021 joukkoliikenteen lipunmyyntituottoja on kirjautunut kirjanpitoon vasta kesäkuusta lähtien, kun tänä vuonna ne ovat kirjautuneet heti alkuvuodesta alkaen.

Rakennusvalvonnan tuottojen osalta ollaan viime vuodesta noin 0,34 M€ jäljessä, mutta myyntilaskutus ei ole tällä hetkellä ajan tasalla johtuen järjestelmäuudistuksen jälkeisistä ongelmista laskutuksessa. Lupahakemusten ja myönnettyjen lupien määrä on kuitenkin aikaisempien vuosien tasoa, mikä tarkoittanee korona-aikana alkaneen pienimuotoisen uudisrakentamisen ja muutosrakentamisen säilymistä vireänä. Merkittäviä liiketaloudellisia hankkeita ei ole kuitenkaan edennyt lupavaiheeseen entiseen malliin ja tämä saattaakin vielä näkyä loppuvuodesta rakennusvalvonnan tuotoissa pienenä vähenemisenä käyttösuunnitelmaan nähden.

Palkkatuki on tilitetty kaupungille nyt tammi-maaliskuulta (reilut 0,4 M€), mutta huhti-syyskuulta palkkatukia on tilittämättä vielä noin 1,2 M euroa. Palkkatuella ja kaupungin omalla työllistämistuella on ollut palkattuna tänä vuonna enemmän henkilöitä kuin vuonna 2021. Myös loppuvuodelle sovitut työjaksot ovat 10–20 henkilöä/kuukausi isompia kuin viime vuonna. Näin ollen palkkatuki-avustusta voidaankin ennustaa tilitettäväksi kaupungille noin 0,2 M euroa budjetoitua enemmän.

Joukkoliikenteen lipunmyyntituotot ovat jäämässä budjetoidusta arviolta noin 150 000 euroa. Traficom päätti 21.9.2022 vuoden 2022 joukkoliikenteelle myönnettävistä valtionavuista. Talousarviovaiheessa ennakoimattomia avustuksia saatiin yhteensä reilu 1 M€. Syksyllä matkojen määrä on ollut nousussa, mutta yleinen sairastavuus näkyy nopeasti matkamäärien vähenemisenä. Muutamia aamuruuhkan vuoroja seurataan tarkasti liiallisen ruuhkautumisen takia. Lisäauton ja -kuljettajan löytäminen ruuhkahuippuun on kallista, ja siihen on kuitenkin varauduttava koulujen syysloman jälkeen, kun pyöräilijät ja kävelijät alkavat siirtyä aamujen pimetessä joukkoliikenteeseen.

Toimialan toimintakulut ovat kasvaneet yli 0,7 M eurolla viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Syyskuun loppuun mennessä työllistämispalkkoja on nyt maksettu noin 120 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Sivukulut huomioiden työllistämispalkat ovat tänä vuonna ylittymässä noin 0,5 M eurolla. Ylitystä kompensoivat suunniteltua korkeammaksi nousevat palkkatuki-avustukset. Ylitystä selittävät Kuntakokeilun myötä lisääntynyt ohjaus palkkatukityöhön sekä mm. lisääntyneet velvoitetyöjaksot ja tukityöllistettyjen työnä suoritettavat tehtävät. Syyskuuhun mennessä palkkatuella työllistettyinä kaupungin määrärahoilla oli ollut noin 330 eri henkilöä. Näistä 118 oli velvoitetyöllistettyä, jotka kunnan on lakisääteisesti pakko työllistää. Velvoitetyön merkittävää lisäystä selittää yli 57-vuotiaiden suuri määrä työnhakijoiden joukossa.

Muilta osin toimialan henkilöstökulut ovat edelleen toteutuneet pienempinä kuin viime vuonna. Työllistämispalkat mukaan lukien henkilöstökulut olivat syyskuun lopussa 73 % koko vuoden määrärahasta. Henkilöstökulut eivät tule toteutumaan täysimääräisesti muun muassa eläinlääkinnässä, kaupunkisuunnittelussa, ICT-yksikössä eikä joukkoliikenteessä. Euroissa tämä tekee noin 250 000 euroa.

Palvelujen ostot ovat lisääntyneet 1,3 M euroa viime vuoteen verrattuna. Joukkoliikenteen osuus tästä on 0,7 M euroa, elinkeinotoiminnan ostopalvelujen 0,2 M euroa, matkailu- ja markkinointiyksikön 0,14 M euroa ja eläinlääkinnän 0,08 M euroa. Palvelujen ostoissa lisäyksinä viime vuoteen verrattuna näkyvät muun muassa elinkeinotoiminnan ostopalveluissa ostopalvelujen lisääntyminen Prizztech Oy:ltä 78 000 eurolla, eläinlääkinnän kustannuspaikalla Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n tuottaman pieneläinpäivystyksen ostokulut, ilmaisen Yyteri-bussin kulut sekä SuomiAreenan järjestämisestä aiheutuneet kulut. Nämä ovat kuitenkin olleet tiedossa talousarviota laadittaessa ja huomioituna käyttösuunnitelmassa.

Joukkoliikenteen kulujen kasvu johtuu sekä joukkoliikenteen järjestämistavan muutoksesta että sopimuskorvausten indeksikorotuksista, jotka perustuvat lähinnä polttoaineen hinnan nousuun. Syyskuusta alkaen indeksi on jälleen hienoisessa laskussa, ja siten vähentää hieman loppuvuoden kustannuksia. Toisaalta kuitenkin kaikilta osin palvelujen ostot eivät ole toteutumassa käyttösuunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa tämä johtuu kaavoitushankkeiden pitkäjänteisyydestä, sillä projektit eivät välttämättä etene vuodessakaan niin pitkälle, että ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käytölle tulisi siinä ajassa tarvetta.

Muissa toimintakuluissa ICT-yksikön leasingmäärärahat eivät ole toteutumassa käyttösuunnitelman mukaisesti, vaan määrärahaa on jäämässä käyttämättä noin 0,2 M€. Kaiken kaikkiaan voidaankin sanoa, että toimiala tullee alittamaan valtuustoon nähden sitovan toimintakatteensa vähintään 0,7 M eurolla. Tähän vaikuttaa vielä suurimpina tekijöinä rakennusvalvonnan lupatuottolaskutuksen loppuvuoden tilanne sekä toimialan toimintamenojen kehitys loppuvuonna, sillä suunniteltujen toimintamenojen toteutumisessa on vielä muutamia epävarmuuksia.

Toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt vuodessa 21 henkilöllä. Vakituisten määrä on kasvanut 9 henkilöllä, kun taas määräaikaisten määrä on vähentynyt viidellä viimevuotisesta. Toimialalla työskentelevien työllistettyjen lukumäärä on vähentynyt 25:llä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kuluvan vuoden elokuun poissaoloprosentti oli 5,2 %, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan oli 4,5 %.