Päätöksen peruste
Elinvoima-ja ympäristötoimialan toimintasäännön 19 § nojalla erillisistä tonttijaoista ja tonttijaon muutoksista, sekä niistä vahvistetun taksan mukaan perittävistä maksuista päättää kaupungingeodeetti/apulaiskaupungingeodeetti.
Tonttijaon laadintaa sekä tonttijaon sisältövaatimuksia ohjaa maankäyttö- ja rakennuslain 11 luku sekä maankäyttö ja rakennusasetuksen 8 luku.
Tonttijako sopeutuu voimassa olevaan asemakaavaan sekä kohteen maanomistukseen. (MRL 79 §, 80 §)
Tonttijakoehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ajalla 1.-14.6.2023. (MRA 39 §)
Liikekiinteistö Söörmarkku Oy on tehnyt nähtävilläoloaikana muistutuksen tonttijakoehdotusta vastaan. Muistutuksessa tuodaan esille, että tonttijakopiirroksessa olisi kohdeltu asukkaita epätasa-arvoisesti ja kuvat olisi tehty "noinarviolla", toista osapuolta suosien. Muistutuksessa todetaan myös, että kuvassa kiinteistöille ei ole liittymiä ollenkaan ja kiinteistölle [peitetty] ei olisi jätetty ollenkaan piha-aluetta. Esille tuotujen asioiden osalta voidaan todeta, että tonttijakoalueella on tehty maastotyöt mukaan lukien rajamerkkien kartoitus ennen tonttijakokartan laadintaa. Kartoitusmittaukset on tehty kohteen vaatimassa mittausluokassa ja mittausluokan vaatimusten mukaisilla välineillä. Noinarviosta ei ole kyse sen- paremmin tonttijaon pohjakartan kuin tonttijaonkaan osalta. Se mitä muistutuksen tekijä tarkoittaa liittymien puuttumisella ei aivan selviä muistutuksesta. Mikäli muistutus liittyy tonttijaon pohjakartan laatuun, voidaan todeta, että liittymiä ei ole esitetty tonttijaon pohjakartalla. Tonttijaon pohjakartan vaatimukset ovat johdettavissa maankäyttö- ja rakennuslaista (79 a § ja 54 a §). Pohjakartan tulee olla yksityiskohtaisuudeltaan ja tarkkuudeltaan riittävä. Nähtävillä olleiden tonttijakoehdotusten pohjakartta on pelkistetympi asemakaavan pohjakarttaan verrattuna. Julkisen hallinon suosituksen 185 kohta 7.1 kertoo milloin kartta on siinä määrin vanhentunut, että sitä ei saa käyttää asemakaavan pohjakarttana. Kohdassa mainittuja maankäytön suunnittelun kannalta tärkeitä yksityiskohtia ei tonttijaon pohjakartalta puutu. Vaikka JHS-järjestelmä lakkautettiin tiedonhallintalain voimaantulon myötä, voidaan suositusten sisältöjä voi edelleen harkinnanvaraisesti hyödyntää. Tonttijaon pohjakartalle on lisätty nähtävilläoloajan jälkeen kiinteistölle [peitetty] yksi kevytrakenteinen rakennelma ja kiinteistölle [peitetty] kaksi kevytrakenteista rakennelmaa, joista toinen ei ole kokonaan kiinteistöllä. Näistä ehdotusvaiheen tonttijaon pohjakartan puutteista huolimatta, pohjakartan voidaan katsoa olleen yksityiskohtaisuudeltaan ja laadultaan riittävä.
Muistutuksessa vaaditaan, että raja-alue kiinteistöjen: [peitetty] välissä tulee olla tasa-arvoinen kummallekkin kiinteistölle. Jos poiketaan neljän metrin etäisyydestä rajaan, rakentamisen suhteessa, sama poikkeama pitää antaa kummallekkin. Rajan kummallekkin puolelle 2m istutettava vyöhyke. Vaatimusten osalta voidaan todeta, että kiinteistöjen välinen raja on tasa-arvoinen kummallekin kiinteistöille, se kertoo kiinteistöjen ulottuvuudet, kahden kiinteistön välinen raja on sama ja samassa sijainnissa katsotaan sitä kumman tahansa naapurikiinteistön suunnasta. Tiettävästi kummallekaan kiinteistölle ei ole myönnetty lupaa rakentaa 4m lähemmäs kiinteistön rajaa. Rakennuspaikan istutettava osa on osoitettu asemakaavassa ja se sijoittuu kyseisessä korttelissa rakennuspaikkojen kadun vastaisen rajan tuntumaan. Erillinen sitova tonttijako ei anna oikeuksia poiketa rakennettaessa asemakaavasta tai rakentamista koskevista säädöksistä.
Muistutuksen mukaan lain ja määräysten vastainen rakentaminen on tonttijakokartalla merkitty rakennusalueeksi ja tonttikarttaa on lähdetty valmistelemaan sen jälkeen, kun naapurille on annettu kehotus purkaa laiton rakennus / rakennelma, määräysten vastaisena. Nämä väittämät pitävät paikkansa siinä mielessä, että tonttijakokartalla esitetty rakentaminen tosiaan sijoittuu molemmilla rakennuspaikoilla asemakaavan mukaiselle rakennusalalle ja tonttijakohakemus on saapunut sen jälkeen, kun muistutuksen tekijän naapurin rakennus/rakennelma on päätynyt rakennetun ympäristön valvonnan valvontamenettelyyn. Kumpikaan em. mainituista seikoista ei kuitenkaan ole este tonttijaon laadinnalle. Tonttijako ei poista rakentajan velvoitteita noudattaa rakentamista koskevia säädöksiä, vaikka se voimaan tullessaan mahdollistaakin omalta osaltaan rakennuspaikkojen (tonttien) muodostamisen kortteliin.
Muistutuksessa on esitetty kysymys: "Kuka on lähtenyt tälle tielle ja mitkä on ollut vaikuttimet?" Vastauksena voidaan todeta, että tonttijako on tullut vireille maanomistajien hakemuksesta. Tonttijakojen laadinta kuuluu toimistoinsinöörin tehtäviin ja asemakaava on ohjeena laadittaessa erillistä tonttijakoa. (MRL 79§). Tonttijaossa tontit suunnitellaan sen muotoisiksi ja suuruisiksi kuin rakentamisen, tonttien käytön ja niiden teknisen huollon kannalta on tarkoituksenmukaista. Porin kaupungissa on tavoitteena laatia sitova tonttijako kattavasti asemakaava-alueen kortteleihin.
Vaatimuksina on myös, että:
1. Tilan 609-466-13-57 Lehtolan puoli on piha-aluetta rajaan saakka, rakennuksen pituuden osalta.
2. Rajan, tilojen: 609-466-13-56 ja 609-466-13-57 kummallekkin puolelle 2m istutettavaa aluetta.
3. Ohjeellinen rakennuspaikan raja, kiinteistöllä: 609-466-13-56 on siirrettävä lailliselle etäisyydelle rajasta, min. 4m, tässä tapauksessa 5m.
Edellä mainittujen lisäksi muistutuksessa vaaditaan myös, että ne henkilöt, jotka ovat ryhtyneet saattamaan "asiakirjoja sellaiseen muotoon, että saadaan laiton rakentaminen lailliseksi" on saatettava lailliseen vastuuseen ja korvausvelvollisiksi ja ne henkilöt, jotka ovat syyllistyneet, laillisen oikeustoimen keskeyttämiseen (purkutoimenpiteessä), on saatettava lailliseen vastuuseen ja korvausvelvollisiksi.
Kolmen ensimmäisen vaatimuksen osalta on todettava, että tonttijako ei ota kantaa siihen mikä osa rakennuspaikasta on piha-aluetta. Piha-alue voidaan osoittaa asemakaavassa, samoin istutettava tontin osa ja ohjeellinen rakennuspaikan raja. Ohjeellisen tonttijaon mukaisen rakennuspaikan raja on osoitettu asemakaavassa. Asemakaavan ohjeellista tonttijakoa voitaisiin muuttaa erillisellä sitovalla tonttijaolla mutta sitä ei ole haettu eikä katsottu aiheelliseksi. Rakennuspaikkojen välisen rajan osoittaminen kiinteistörajoista poiketen 4 m päähän nykyisestä kiinteistörajasta ei olisi asemakaavaa noudattava ratkaisu eikä sille löydy muitakaan puoltavia seikkoja. Laadittu tonttijako sopeutuu asemakaavaan ja ottaa huomioon maanomistusolot kuten MRL:n 79 § ja 80 § edellyttävät. Muiden vaatimusten osalta voidaan todeta, että tonttijako ei ota kantaa olemassa olevan rakennuskannan rakentamisen laillisuuteen eikä tee laittomasta laillista. Vaikka sitovan tonttijaon mukaiselle tontille voidaan myöntää rakennuslupa, kun se on tonttina rekisteröity, ei tontinmuodostus poista rakennusvalvontaviranomaisen suorittamaa harkintaa hankkeen soveltuvuudesta ja lainmukaisuudesta.
Korvausvelvollisuuksien ja vastuuseen saattamiseen liittyvien vaatimusten osalta voidaan todeta, että kumpaankaan näistä asioista ei oteta tonttijakoon liittyvät päätöksenteon yhteydessä kantaa, eikä tonttijaon laatiminen estä asianosaista esittämästä korvausvaatimuksia tai saattamasta menettelyjä viranomaisen tutkittavaksi.