Perustelut
Kaupunginhallitus on pyytänyt kokouksessaan 11.5.2026 § 214 elinvoima- ja ympäristölautakunnalta, sivistyslautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, vapaa-ajan lautakunnalta sekä kaupungin vaikuttamistoimielimiltä lausuntoa toimielimen tehtäväkokonaisuuden näkökulmasta pääkirjasto- ja nuorisotyötiloja sekä sisäliikunta- ja tapahtumatiloja ja lisäksi museoiden kokoelmakeskushankkeen edistämistä laadittujen vaikutusten ennakkoarviointien pohjalta. Toimielimiä pyydettiin lausunnossaan ottamaan kantaa vaihtoehtojen toteuttamisjärjestyksestä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti pyytää lausuntoa siitä, että erillisen tapahtumatilan valmistelu voidaan käynnistää yhteistyössä mahdollisten kiinteistökehittäjien sekä tapahtumatuottajien edustajien kanssa. Lausuntoa pyydettiin 21.5.2026 mennessä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Vastauksena kaupunginhallituksen esittämään ensimmäiseen kysymykseen lautakunta viittaa kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja kaupunkikehityksen asiantuntijoiden laatimaan liitteenä olevaan selvitykseen, jossa on kuvattu erityisesti kaavoituksen näkökulma eri vaihtoehtoihin. Lisäksi selvityksessä on tiivistetysti kuvattu Porin kaupunkikuvan edistämisen ja kaupunkikehityksen keskeisiä periaatteita. Lautakunta toteaa erikseen, että koska esitettyjen hankevaihtoehtojen kustannuserot ovat suhteellisen vähäisiä, tulisi vaihtoehtojen valinnassa antaa erityistä painoarvoa vaihtoehtojen vaikutuksille kaupunkirakenteen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tästä näkökulmasta arvioituna pääkirjaston nykyinen sijainti on ensisijainen vaihtoehto kirjaston toimintojen osalta.
Lisäksi lautakunnan lausuntona viitataan rakennusvalvonnan selvitykseen purkulupaprosessista.
Vastauksena kaupunginhallituksen esittämään toiseen kysymykseen lautakunta toteaa, että sen näkökulma on yleinen elinvoiman edistäminen. Tästä näkökulmasta katsottuna uuden tapahtumatilakokonaisuuden edistäminen on ensisijaista. Lautakunta perustelee näkemystään seuraavasti:
Tapahtumatilaa koskevassa arvioinnissa keskeistä on erityisesti vaikutus tapahtumatoiminnan kehittymiseen, kävijävirtoihin, keskustan elävyyteen sekä matkailutulon muodostumiseen. Tapahtumien määrän ja laadun lisääntyminen voi merkittävästi kasvattaa alueellista matkailutuloa suoraan kävijäkulutuksen sekä välillisesti palvelukysynnän kasvun kautta, minkä vuoksi tapahtumatilan roolia tulee tarkastella osana kaupungin matkailun ja tapahtumien kokonaiskehitystä. Riittävällä yleisö- ja tilakapasiteetilla toteutettuna tapahtumatila voi tukea matkailun- ja tapahtumien tiekartan tavoitteita erityisesti, jos se lisää kävijämääriä, pidentää viipymää ja kasvattaa matkailutuloa koko kaupunkialueella.
Lautakunta katsoo, että Konepajanrannan alueelle sijoittuva tapahtumatila vastaa tunnistettuun tarpeeseen kehittää Porin ympärivuotista tapahtuma- ja elämystaloutta sekä vahvistaa kaupungin vetovoimaa. Hankkeen tarkoituksenmukaisuus riippuu ratkaisevasti sen kytkeytymisestä keskustan kokonaisuuteen sekä sen täydentävästä roolista suhteessa pienempiin tapahtumatiloihin. Strategian mukainen laajeneva kaupunkikeskusta sekä tavoite vahvistaa Poria meren ja joen kaupunkina puoltavat ratkaisua, jossa tapahtumatila tukee jokirantojen, Kirjurinluodon ja keskustan toiminnallista jatkumoa, lisää alueiden välistä liikkumista ja vahvistaa keskustan asemaa tapahtumien keskipisteenä. Konepajanrannan alue on kaupunkikuvallisesti erityinen kehityskohde, sillä se tarjoaa mahdollisuuden ottaa Porille ominainen historiallinen ja teollinen ympäristö uuteen käyttöön samalla, kun kaupungin strategian mukainen kaupunkikuvan kerroksellisuuden säilyminen ja vahvistaminen toteutuu osana alueen uudistamista.
Lisäksi lautakunta arvioi, että vaihtoehdot, joissa tapahtumatila toteutetaan ensisijaisesti monitoimihallina ilman tapahtumakäyttöön erikoistunutta tilaa, tarjoavat lähtökohtaisesti toimivan ratkaisun liikuntatoimijoiden ja urheilutapahtumien näkökulmasta. Samanaikaisesti lautakunta kuitenkin toteaa, että monitoimihalliratkaisun kyky palvella vaativampaa tapahtumatuotantoa on rajallinen verrattuna erikseen tapahtumakäyttöön suunniteltuun tilaan. Lautakunta katsoo, että ratkaisuista tarkoituksenmukaisin on malli, jossa tapahtumatila ja monitoimihalli sijoittuvat rinnakkain: tällöin erillinen tapahtumatila mahdollistaa laadukkaan ja kilpailukykyisen tapahtumatuotannon, kun taas monitoimihalli tukee ensisijaisesti liikuntakäyttöä ja toimii tarvittaessa täydentävänä suurten tapahtumien tilana esimerkiksi näyttelyiden tai muiden laajaa pinta-alaa edellyttävien tilaisuuksien yhteydessä. Tällainen ratkaisu vähentää kompromissien tarvetta ja parantaa kokonaisuuden toimivuutta ja vaikuttavuutta.
Lautakunta korostaa, että toteuttamisjärjestystä arvioitaessa tulee huomioida keskustan kehittämisohjelmassa esitetyt tavoitteet keskustan elävöittämisestä, palveluiden keskittämisestä ja vetovoiman vahvistamisesta. Tapahtumatilan toteuttaminen tulisi ajoittaa ja mitoittaa siten, että se tukee keskustan kokonaiskehitystä, täydentää olemassa olevaa tilaverkkoa ja edistää hotelli-investointien toteutumista. Toteutettavuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat alueen saavutettavuus, infrastruktuuri, investoinnin taloudellinen kestävyys sekä mahdollisuudet vaiheittaiseen toteutukseen ja kumppanuuksiin perustuvaan toteutusmalliin.
Vastauksena kaupunginhallituksen esittämään kolmanteen kysymykseen lautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen esittämä vaihtoehto erillisen tapahtumatilan valmistelun käynnistämisestä yhteistyössä kiinteistökehittäjien ja tapahtumatuottajien kanssa tulee kyseeseen vasta siinä tilanteessa, että monitoimihallin ja tapahtumatilan yhdistelmävaihtoehdosta luovutaan. Tällöin valmistelussa on varmistettava riittävä mitoitus ja toiminnallisuus, jotta tila vastaa nykyaikaisen tapahtumatuotannon vaatimuksiin. Lisäksi on arvioitava ratkaisun vaikutukset tapahtumien määrään ja laatuun, keskustan elävyyteen sekä matkailutulon kehittymiseen, jotta erillinen toteutus tukee kaupungin strategisia tavoitteita eikä jää vaikuttavuudeltaan rajalliseksi.
Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan välittömästi kokouksessa.
Päätös
Elinvoima- ja ympäristölautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Vastauksena kaupunginhallituksen esittämään ensimmäiseen kysymykseen lautakunta viittaa kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja kaupunkikehityksen asiantuntijoiden laatimaan liitteenä olevaan selvitykseen, jossa on kuvattu erityisesti kaavoituksen näkökulma eri vaihtoehtoihin. Lisäksi selvityksessä on tiivistetysti kuvattu Porin kaupunkikuvan edistämisen ja kaupunkikehityksen keskeisiä periaatteita. Lautakunta toteaa erikseen, että koska esitettyjen hankevaihtoehtojen kustannuserot ovat suhteellisen vähäisiä, tulisi vaihtoehtojen valinnassa antaa erityistä painoarvoa vaihtoehtojen vaikutuksille kaupunkirakenteen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tästä näkökulmasta arvioituna pääkirjaston nykyinen sijainti on ensisijainen vaihtoehto kirjaston toimintojen osalta.
Lisäksi lautakunnan lausuntona viitataan rakennusvalvonnan selvitykseen purkulupaprosessista. Lautakunta tunnistaa purkulupaan liittyvät merkittävät haasteet.
Vastauksena kaupunginhallituksen esittämään toiseen kysymykseen lautakunta toteaa, että sen näkökulma on yleinen elinvoiman edistäminen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna uuden sisäliikunta- ja tapahtumatilakokonaisuuden edistämistä tulee arvioida osana muuta investointikokonaisuutta. Samalla lautakunta korostaa, että keskustan kehittämisohjelmassa esitettyjen tavoitteiden – keskustan elävöittämisen, palveluiden keskittämisen ja vetovoiman vahvistamisen – edistäminen on keskeistä, ja näiden tavoitteiden näkökulmasta hankkeiden välinen tasapainoinen priorisointi, mukaan lukien pääkirjasto ja sisäliikunta- sekä tapahtumatilat, on perusteltua. Lautakunta perustelee näkemystään seuraavasti:
Tapahtumatilaa koskevassa arvioinnissa keskeistä on erityisesti vaikutus tapahtumatoiminnan kehittymiseen, kävijävirtoihin, keskustan elävyyteen sekä matkailutulon muodostumiseen. Tapahtumien määrän ja laadun lisääntyminen voi merkittävästi kasvattaa alueellista matkailutuloa suoraan kävijäkulutuksen sekä välillisesti palvelukysynnän kasvun kautta, minkä vuoksi tapahtumatilan roolia tulee tarkastella osana kaupungin matkailun ja tapahtumien kokonaiskehitystä. Riittävällä yleisö- ja tilakapasiteetilla toteutettuna tapahtumatila voi tukea matkailun- ja tapahtumien tiekartan tavoitteita erityisesti, jos se lisää kävijämääriä, pidentää viipymää ja kasvattaa matkailutuloa koko kaupunkialueella.
Lautakunta katsoo, että Konepajanrannan alueelle sijoittuva tapahtumatila vastaa tunnistettuun tarpeeseen kehittää Porin ympärivuotista tapahtuma- ja elämystaloutta sekä vahvistaa kaupungin vetovoimaa. Hankkeen tarkoituksenmukaisuus riippuu ratkaisevasti sen kytkeytymisestä keskustan kokonaisuuteen sekä sen täydentävästä roolista suhteessa pienempiin tapahtumatiloihin. Strategian mukainen laajeneva kaupunkikeskusta sekä tavoite vahvistaa Poria meren ja joen kaupunkina puoltavat ratkaisua, jossa tapahtumatila tukee jokirantojen, Kirjurinluodon ja keskustan toiminnallista jatkumoa, lisää alueiden välistä liikkumista ja vahvistaa keskustan asemaa tapahtumien keskipisteenä. Konepajanrannan alue on kaupunkikuvallisesti erityinen kehityskohde, sillä se tarjoaa mahdollisuuden ottaa Porille ominainen historiallinen ja teollinen ympäristö uuteen käyttöön samalla, kun kaupungin strategian mukainen kaupunkikuvan kerroksellisuuden säilyminen ja vahvistaminen toteutuu osana alueen uudistamista.
Lisäksi lautakunta arvioi, että vaihtoehdot, joissa tapahtumatila toteutetaan ensisijaisesti monitoimihallina ilman tapahtumakäyttöön erikoistunutta tilaa, tarjoavat lähtökohtaisesti toimivan ratkaisun liikuntatoimijoiden ja urheilutapahtumien näkökulmasta. Samanaikaisesti lautakunta kuitenkin toteaa, että monitoimihalliratkaisun kyky palvella vaativampaa tapahtumatuotantoa on rajallinen verrattuna erikseen tapahtumakäyttöön suunniteltuun tilaan. Erityisesti Isomäen alueelle sijoittuva monitoimihalliratkaisu ei samalla tavalla hyödynnä keskustan
palvelurakennetta eikä synnytä vastaavia synergiaetuja kaupungin elinvoiman, yritystoiminnan, matkailun ja kaupunkikehityksen näkökulmasta kuin keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuva ratkaisu. Lautakunta katsoo, että ratkaisuista tarkoituksenmukaisin on malli, jossa tapahtumatila ja monitoimihalli sijoittuvat rinnakkain: tällöin erillinen tapahtumatila mahdollistaa laadukkaan ja kilpailukykyisen tapahtumatuotannon, kun taas monitoimihalli tukee ensisijaisesti liikuntakäyttöä ja toimii tarvittaessa täydentävänä suurten tapahtumien tilana esimerkiksi näyttelyiden tai muiden laajaa pinta-alaa edellyttävien tilaisuuksien yhteydessä. Tällainen ratkaisu vähentää kompromissien tarvetta ja parantaa kokonaisuuden toimivuutta ja vaikuttavuutta.
Lautakunta korostaa, että toteuttamisjärjestystä arvioitaessa tulee huomioida keskustan kehittämisohjelmassa esitetyt tavoitteet keskustan elävöittämisestä, palveluiden keskittämisestä ja vetovoiman vahvistamisesta. Tapahtumatilan toteuttaminen tulisi ajoittaa ja mitoittaa siten, että se tukee keskustan kokonaiskehitystä, täydentää olemassa olevaa tilaverkkoa ja edistää hotelli-investointien toteutumista. Toteutettavuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat alueen saavutettavuus, infrastruktuuri, investoinnin taloudellinen kestävyys sekä mahdollisuudet vaiheittaiseen toteutukseen ja kumppanuuksiin perustuvaan toteutusmalliin.
Vastauksena kaupunginhallituksen esittämään kolmanteen kysymykseen lautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen esittämä vaihtoehto erillisen tapahtumatilan valmistelun käynnistämisestä yhteistyössä kiinteistökehittäjien ja tapahtumatuottajien kanssa tulee kyseeseen vasta siinä tilanteessa, että monitoimihallin ja tapahtumatilan yhdistelmävaihtoehdosta luovutaan. Tällöin valmistelussa on varmistettava riittävä mitoitus ja toiminnallisuus, jotta tila vastaa nykyaikaisen tapahtumatuotannon vaatimuksiin. Lisäksi on arvioitava ratkaisun vaikutukset tapahtumien määrään ja laatuun, keskustan elävyyteen sekä matkailutulon kehittymiseen, jotta erillinen toteutus tukee kaupungin strategisia tavoitteita eikä jää vaikuttavuudeltaan rajalliseksi.
Lautakunta päätti evästää esittelijää valmistelemaan ja saattamaan kaupunginhallituksen tiedoksi arvion eri vaihtoehtojen työllisyysvaikutuksista. Arvion tulee sisältää erikseen tiedot työllisyysvaikutuksista kaupungille, mahdollisesti muulle julkiselle sektorille ja yksityissektorille. Vähenevätkö, lisääntyvätkö vai pysyvätkö ennallaan kaupungin/ muun julkisen sektorin työpaikat/ henkilöstökulut. Mitä välittömiä/välillisiä työllisyysvaikutuksia eri vaihtoehdoilla yksityisellä sektorilla.
Tavoitteena on saada vertailukelpoiset tiedot työllisyysvaikutuksista kaupungille yhdessä dokumentissa.
Lautakunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.