Perustelut
Toiminnallinen toteutuminen
Elinvoima- ja ympäristölautakunnan alaisten yksiköiden toiminta on toteutunut suunnitellusti vuoden toisella kolmanneksella.
Kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikkö
Kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikkö koostuu sekä kaupungin omista toiminnoista kasvun ja työllisyyden edistämiseksi että Satakunnan työllisyysalueen toiminnoista lakisääteisenä työvoimaviranomaisena. Työllisyysalue on 11 kunnan yhteistoiminta-alue, jonka vastuukuntana toimii Pori.
Kaupungin omien työllisyyspalvelujen rooli rajautuu kesätyöllistämisen tukemiseen sekä kumppanuussopimusyhdistyksille suunnattuun Työpolku-tukeen. Kaupungin sisäisen kesätyötuen koordinointi ei ole enää keskitetty työllisyyspalveluihin, vaan toimialat vastaavat kesätyöllistämisestään itsenäisesti.
Kaupungin kesätyöllistämisen tukimuodot tänä vuonna ovat: kesätyötuki työnantajille vuosina1998-2011 syntyneiden koululaisten tai opiskelijoiden työllistämiseen sekä kesäyrittäjyys-ohjelma yhteistyössä SunUra Oy:n kanssa. Kesätyötuen kysyntä oli tänä vuonna erityisen hyvä ja määräraha tulee käytetyksi täysimääräisesti. Kesätyötuen avulla työtä sai 598 nuorta. Kesäyrittäjyysohjelmassa oli mukana 19 nuorta ja palautteen mukaan heistä noin 70 % jatkaa yritystoimintaa kesän jälkeenkin.
Työpolku-tuen pilotoinnissa on käynnissä toinen toimintavuosi. Sen avulla mahdollistetaan kumppaniyhdistysten eli SPR Kontin, Porin seudun työttömien, Satakunnan monikulttuuriyhdistyksen sekä Satakunnan hyvinvointi- ja kulttuuriyhdistysten tuen työllistämistoiminta. Ennen kaikkea tuen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus rajatulle työnhakijaryhmälle päästä määräaikaiseen työsuhteeseen ja sitä kautta pysyvämmin kiinni työelämään. Vuoden 2026 aikana työpolkutukea on saanut 20 eri henkilöä, yhteensä 100 016,10 euroa.
Kasvupalvelut vastaa kaupungin elinkeinopalveluista ja Invest in -toiminnasta. Toiminnan painopisteenä on yritysten kasvun edistäminen ja uusien sijoittuvien yritysten tukeminen ja sitä kautta työllisyyden ja verotulojen koheneminen. Elinkeinopalvelut hankitaan Prizztech Oy:ltä toimeksiantosopimuksella. Sopimuksen arvo on 1 028 000 €/v vuosina 2025 ja 2026. Sopimuksessa on myös optio vuodelle 2027.
Kesällä 2026 voimaan tullut hankintalain muutos vaikuttaa erityisesti kuntien mahdollisuuksiin käyttää sidosyksikköhankintoja silloin, kun kuntaomistajan omistusosuus jää alle säädetyn vähimmäistason. Muutos on otettava huomioon Prizztech Oy:n omistusrakenteessa ja elinkeinopalvelujen hankinnan jatkossa. Omistajien kesken on alustavasti sovittu tulevasta omistusrakenteesta, mutta yksityiskohdat ovat vielä valmistelussa. Tämänhetkisen arvion mukaan lakimuutos ei estä sopimukseen sisältyvän vuoden 2027 option käyttöä, mikäli menettelylle on hankintaoikeudelliset edellytykset ja muut nykyiset asiakaskunnat hakevat Valtiokonttorilta poikkeuslupaa lain vaatimuksista poikkeamiseksi 31.12.2027 saakka.
Kasvun edistäminen on keino tavoitella kaupunkiin lisää työpaikkoja ja verotuloja. Kasvu voi toteutua yrittäjyyden lisääntymisen, olemassa olevien yritysten kasvun ja uusien alueelle sijoittuvien yritysten kautta. Yrittäjyyden edistämisessä painotetaan alkuvaiheen neuvontaa, koska sillä voidaan tukea yritysten käynnistymistä ja kasvupotentiaalin tunnistamista jo varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2025 Prizztechin ja kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön yhteistyönä käynnistetty kasvunkartoitusmalli jatkuu. Elokuun loppuun mennessä kasvukartoituksia oli tänä vuonna tehty yhteensä 31 kpl.
Uusia työpaikkoja luodaan myös sijoittuvien yritysten kautta. Invest In –toimintaa tehdään kaupungin tiimissä, johon kuuluvat kaupunginjohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimialan sekä teknisen toimialan toimialajohtajat, kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön päällikkö, konsernipalveluiden sidosryhmäjohtaja sekä kaupunkikehitys- ja omistajaohjausyksikön erityisasiantuntija. Yhteistyötä tehdään muiden kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden ja liikelaitosten kanssa.
Sijoittumisrintamalla tilanne on jatkunut aktiivisena. Aikaisempien sijoittumisilmoitusten eteenpäin työstäminen on jatkunut T2/2026:llä. Rakennuslupa vaiheeseen on saatu kaksi datakeskusta; toinen on ASP DC Porin Metallinkylän hanke, toinen Polarnoden Honkaluodossa sijaitseva hanke. Lisäksi vireillä on Konepajarantaan olemassa olevaan rakennukseen sijoittuva datakeskus. Lisäksi edelleen neuvottelujen alla on edelleen jatkuvia sekä myös lukuisia uusia liidejä, mutta sähkön saatavuus rajoittaa datakeskusten ja muiden suurten sähkönkuluttajien etenemismahdollisuuksia.
Forcit Oy:n TNT-tehtaan kehitysprojekti on hyvässä vauhdissa. Yhtiö on saanut ensimmäiset rakentamislupansa, ja rakentamistyöt - mukaan lukien alueen tieliittymä vt23:lle - Noormarkussa ovat käynnistyneet. Yhtiö on myös hakenut kemikaaliturvallisuuslupaa. Forcitin tavoite on saada tuotanto käyntiin 2028 aikana. Käynnistyessään laitos työllistää suoraan 70 henkeä.
Viime vuonna investointipäätöksen tehnyt Volare Oy:n 15 miljoonan euron investointi on valmistunut ja tuotanto entisessä Satakunnan Kansan painotalossa on käynnistynyt. Yritys valmistaa hyönteisproteiinia ja -öljyä, joita käytetään raaka-aineina esimerkiksi kalanrehun tai lemmikkieläinruoan valmistamisessa. Työntekijöitä yrityksessä on 20, mutta toiminnan päästyä täyteen vauhtiin luku on n. 30.
Mäntyluodon telakan eli Sata Shipbuilding Oy:n toiminta on käynnistynyt vauhdikkaasti, ensimmäisen jäänmurtajalohkon toimitus toteutui alkuvuonna 2026. Yhtiö on yhdessä DNY Finland Oy:n kanssa saanut lisätilauksia mm. USA:n rannikkovartiostolta ja Suomen väylävirastolta. Sata Shipbuilding suunnittelee merkittävää kasvua lähitulevaisuuteen.
Kaanaankorvessa sijaitsevan Venatorin alueen konkurssipesänhoitajalla on aktiivinen ote tulipalon jäljiltä toimintansa lopettaneen titaanioksiditehtaan uudelleen teollistamiseksi. Tavoite on löytää teollinen toimija, joka voi hyödyntää alueen valmista teollista infraa.
Yhteensä Poriin sijoittuvilla yrityksillä tavoitellaan reilusti yli tuhatta uutta suoraa työpaikkaa, jotka piristävät aluetaloutta arviolta vastaavalla määrällä epäsuoria työpaikkoja. Rakentamisaikaisia työpaikkoja voisi tulla hanketta kohden 500–1000 htv, ja kun monet hankkeet suunnitelmissa ajoittuvat samaan hetkeen, voi rakentajista jopa tulla pulaa. Telakan ja muiden metallialan yritysten myönteiset näkymät ovat alkaneet näkyä metallialan osaajapulana.
Satakunnan työllisyysalue on Porin alaisuudessa toimiva 11 kunnan yhteistoiminta-alue. Työllisyysalueen organisaatio muodostuu yksikkötason esikunnasta sekä kahdesta toimintayksiköstä: elinkeino- ja työnvälityspalveluista sekä monialaisista palveluista. Palveluja tuotetaan kiinteissä toimipisteissä Porissa, Harjavallassa ja Kankaanpäässä sekä asiointipisteiden kautta sovittuina ajankohtina muissa jäsenkunnissa. Henkilöstöä työllisyysalueella on noin 126 henkilötyövuotta.
Työllisyysalueen toinen toimintavuosi on edennyt vakiintuneen toiminta- ja palvelumallin pohjalta. Tammi–elokuun aikana toiminnan kehittämisessä ovat korostuneet tiedolla johtamisen työkalujen ja mittariston vahvistaminen, uusien työllistämisen tukimallien käyttöönotto, työnantaja- ja yritysyhteistyön lisääminen sekä kuntien kanssa tehtävän yhteistyön syventäminen. Osaavan työvoiman saatavuuden kysymykset ovat nousseet erityisesti meri-, metalli- ja teknologiateollisuuden kasvunäkymien yhteydessä. Lisäksi rakennusalalla voi syntyä merkittävää työvoimakysyntää, mikäli vireillä olevat investointisuunnitelmat etenevät investointipäätöksiin ja rakentamisvaiheeseen. Samalla alueen työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat pysyneet korkealla tasolla, mikä korostaa kohtaannon, koulutusratkaisujen, työkyvyn tuen ja yritysyhteistyön merkitystä. Palvelumallia ja organisaatiota kehitetään edelleen, jotta ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin henkilöstön osaaminen ja käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen.
Työllisyysalueen uudet tukimallit saatiin tuotantoon vuoden alkukolmanneksella. Lakisääteisen mutta kannattamattomaksi käyneen palkkatuen tilalle kehitettiin pitkäaikaistyöttömien työllistymistä helpottava työllistämislisä sekä ensimmäisen työntekijän rekrytointiin tarkoitettu Ensirekry-tuki työnantajalle. Lisäksi käytössä on erillisellä asetuksella ja määrärahalla käytettävä nuorten rekrytointituki, jonka valtio rahoittaa kokonaisuudessaan 668 000 euron avustuksella. Tuesta on sidottu noin 40 % elokuun loppuun mennessä.
Elokuun lopun tilanteessa nuorten rekrytointitukeen oli tullut 42 hakemusta, joista 31 oli johtanut myönteiseen päätökseen. Myönteisistä päätöksistä 20 kohdistui työnantajiin, jotka toimivat Satakunnan työllisyysalueella. Työllisyysalueen omaan pitkäaikaistyöttömien työllistämislisään oli tullut 15 hakemusta ja tehty 13 myönteistä päätöstä; näistä 11 kohdistui oman työllisyysalueen työnantajiin. Ensirekry-tukea oli haettu 5 kertaa, ja myönteisiä päätöksiä oli tehty 4.
Kaupunkikehitys- ja omistajaohjausyksikkö
Omistajapoliittiset linjaukset on työn alla.
Herrainpäivien alueella asemakaavavalmistelut etenevät ja seuraavana toteutumassa on virtausmallinnus sekä vaikutusten arviointi (kilpailutuksen toimijavalinnan päätös lainvoimainen 5.10.2026).
Yyterin vierailukeskuksessa on siirrytty syksyyn, eli viikonloppuaukioloon. Poikkeuksena syyslomaviikot 42 ja 43(lähikuntien ja Porin), jolloin suosittu valopolku avautuu lähimaastossa ja keskuksessa on erityisesti koululaisille suunnattua tekemistä päivittäin.
Kaavoitusyksikkö
Jaksolla on tullut voimaan kolme asemakaavaa ja yksi ranta-asemakaava:
Vähäkatavan asemakaava 609 1762
Riihikedon asemakaava 609 1737
Noormarkun pappilan asemakaava 1780
Lemmetynniemen ranta-asemakaava R/20
Mäntyluodon vireillä oleva teollisuuskaava 609 1770 on ollut kesällä nähtävillä kaavaehdotuksena. Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa yleiskaavan mukaisen teollisuus- ja varastointialueen muodostamisen Mäntyluotoon.
Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaava on edennyt odotetusti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 8.6.2026. Päätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen 20.7.2026 mennessä. Kaupunki on valmistellut Turun hallinto-oikeudelle vastineen valituksiin.
Yyterinniemen osayleiskaavan täydentäviä selvityksiä on laadittu kuluvan vuoden aikana tavoitteellisesti ja resurssien puitteissa. Aihekohtaisia työneuvotteluita on pidetty viranomaisten kanssa.
Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 11.6 - 23.8.2026. Osayleiskaavaehdotusta koskeva esittely- ja kuulemistilaisuus pidettiin 10.6.2026. Yleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo keskeytettiin, kaava-aineiston liitteissä olleiden virheellisyyksien vuoksi ja asetettiin uudelleen nähtäville 31.8 - 4.10.2026 väliseksi ajaksi.
Koko Porin maankäytön kehityskuva ja rakennemallin laadinta on käynnistynyt selvityksien laadinnalla. Keväällä 2026 on käynnistynyt koko Porin liikennemalllin päivitys, joka on yksi rakennemallia varten tarvittavista selvityksistä. Porin liikennemalli valmistuu loppuvuodesta 2026.
Ympäristösuunnitteluyksikkö
Kaupungin LUMO-ohjelmaa valmistellaan, siihen liittyen tilattiin asiantuntijatuki Sitowise Oy:ltä. Yyterin dyynikunnostuksissa käytettäviä rantavehniä istutettiin 470, osin yhteistyössä Auribis Oy:n ja ympäristö- ja terveysvalvontayksikön kanssa. Caverion Suomi Oy:n toimeksiannosta poistettiin jättipalsamia Tahkoluodon kedolta.
Toimialan lausuntoja on eriasteisia kaavoja ja yva-menettelyjä koskien koostettu 13. Reilun kaupan tapahtumia toteutettiin 7. Metsähallituksen ja kaupunkikehitys- ja omistajaohjausyksikön kanssa toteutettu Herrainpäivien opastus-projekti on päättymässä. Ilmatieteen laitoksen ja Sitowise Oy:n Sopeutuvat kunnat–hanke päättyi, yksikkö toimi Porin kaupungin puolesta tilaajana, mutta hanketta hyödynsivät myös mm. kaavoitusyksikkö ja tekninen toimiala.
Tietoja resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan toimenpiteiden etenemisestä on koottu kaupungin vuoden 2027 talousarviota varten. Vuoden 2025 kaupungin kestävän kehityksen raportti on valmistumassa, tavoitteena saada valmiiksi kaupunginvaltuuston lokakuun kokoukseen.
Osallistuminen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) on valmisteilla kaupunginhallituksen päätöksentekoa varten. Energiaviisas kunta –EAKR-hanke (ENKU) on käynnistynyt.
Sekäjätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetusjärjestelmätapaselvitykset ovat valmistuneet Ramboll Oy:n toimesta, aiheesta järjestettiin infotilaisuus jätehuoltojaostolle ja kuntien edustajille. Ennakkovaikutusten arviointityö aiheesta on valmisteilla loppuvuodesta tapahtuvaa päätöksentekoa varten. Kompostoritarkastuksia tehtiin 535 kpl.
Joukkoliikenne-toimintayksikkö
Tammi-elokuussa matkojen määrä oli 995 000 (-2,8 % tai – 29 000 matkaa vuoteen 2025 verrattuna). Suosituimmat lipputuotteet olivat lasten ja aikuisten 30 päivän kausiliput, lähimaksu, koululaislippu ja aikuisten käteiskertalippu. Eniten matkustettiin linjoilla 1 Citylinja 166 000 kertaa, 6 Sampola 110 000 kertaa ja 34 Yyteri 94 000 kertaa.
Parhaan pyöräilykauden aikana touko-elokuussa matkustaminen vähenee yleisesti. Ainoastaan Yyterin vuoroilla oli enemmän matkustajia heinäkuussa kuin kesäkuussa, muutoin kesälomakauden huippu näkyy työmatkojen vähenemisenä. Viikolla 30 tehtiin vähiten matkoja, vajaa 13 000. Peruskoulujen aloittaessa viikolla 33 matkoja tehtiin lähes 28 000.
Ympäristö- ja terveysvalvontayksikkö
Ympäristöterveydenhuollon, johon kuuluvat terveysvalvonta (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu ja tupakkalain valvonta) ja eläinlääkintä, yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Porin lisäksi Ulvilan ja Harjavallan kaupungit sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnat. Terveysvalvonta vastaa lainsäädännöllä kunnille osoitetuista viranomaistehtävistä, joiden tavoitteena on turvata kuntalaisille turvalliset elintarvikkeet, puhdas talous- ja uimavesi sekä ehkäistä asuntojen ja muiden terveydensuojelulain mukaisten huoneistojen terveyshaittoja. Tupakointikieltoja koskevaa valvontaprojektia jatkettiin erityisesti yleisötapahtumissa. Kesän aikana tehtiin valvontaprojekti ulkomyynnissä olleiden mansikoiden alkuperämerkintöihin.
Eläinlääkintään kuuluvat peruseläinlääkäripalvelut pien- ja suureläimille sekä suureläinten ympärivuorokautinen päivystys. Pieneläinpäivystyksen hoitaa ostopalveluna Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy (Eläinklinikka Syke). Yhteistoiminta-alueella on kolme eläinlääkärivastaanottoa Eurajoelle, Harjavallassa ja Porin Tikkulassa. Tikkulan vastaanotto on kolmen eläinlääkärin yhteisvastaanotto. Eurajoen ja Tikkulan vastaanotoilla työskentelevät myös klinikkaeläinhoitajat.
Ympäristövalvonnan viranhaltijat hoitavat Porin lisäksi sopimusten perusteella Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien sekä Eurajoen, Nakkilan ja Pomarkun kuntien ympäristönsuojelun laillisuusvalvontatehtäviä. Raportointijaksolla elinvoima- ja ympäristölautakunnan päätöksentekoon valmisteltiin luonnos Porin kaupungin periaatteiksi äänentoistolaitteiden käytölle ulkotiloissa.
Yksikkö vastaa Porin ja Harjavallan alueella ilmanlaadun seurannasta, joka perustuu alueen teollisuuden ja kaupunkien välisiin sopimuksiin. Seurantaan kuuluvat ilmanlaadun mittausjärjestelmän ylläpito ja mittaustulosten käsittely. Tarvittaessa Harjavallan ja Porin kaupunkien asukkaille tiedotetaan ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Lisäksi ilmanlaatumittauksista on palvelusopimus Rauman kaupungin kanssa.
Maaseutupalveluiden toimintayksikkö vastaa maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävistä yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Porin lisäksi Ulvilan kaupunki sekä Karvian, Merikarvian ja Siikaisten kunnat. Maaseutupalvelut huolehtivat maatalousyrittäjien EU- ja kansallisten tukien maksatuksesta. Tukiasioiden lisäksi tehtäviin kuuluvat peto- ja hirvivahinkoarviot, hukkakaurakatselmukset ja eläintenpidon rekisteröintiin liittyvät asiat sekä säännölliset viljelijäkoulutukset. Kesällä tukihaun päättymisen jälkeen toimintayksikön viranhaltijat ovat suorittaneet hukkakaurakatselmuksia 72 tilalle. Katselmoituja lohkoja oli yhteensä 238 sisältäen joillekin lohkoille tehdyt uusintakäynnit.
Rakennusvalvontayksikkö
Rakennusvalvonnan alkuvuoden lupatuotto on reilu kaksi kertaa suurempi verrattuna vuoden 2025 samaan ajankohtaan (2025: 400 000 € | 2026: 900 000 €). Lupatuottojen kertymään on vaikuttanut suuret datakeskushankkeet sekä sairaalahanke. Rakentamislupamäärät ovat muutoin samalla tasolla kuin vuonna 2025. Porin lupatuotto on poikkeuksellisen hyvä verrattuna suurimpaan osaan muita Top10-kaupunkeja viimeisen kyselyn perusteella. Asuntorakentaminen on edelleen supistunut koko maassa ja nousua ei ole vielä nähtävillä. RT:n suhdannekatsauksen mukaan uudisrakentamisen taso on edelleen tilastohistoriallisen matalalla tasolla.
Talouden toteuma
Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintatuottojen toteutuma tammi-elokuun 2026 osalta on yhteensä 7,4 M€, toteumaprosentti 62,8. Toimintatuotot ovat toteutuneet vuoden 2025 vastaavaan aikaan verrattuna 6,4 % suurempina.
Toimialan myyntituotoissa tammi-elokuulta näkyy suurimpana yksittäisenä eränä työllisyysalueen maksuosuustulot (3,1 M€), jotka laskutetaan muilta työllisyysalueen kunnilta kuukausittain. Joukkoliikenteen lipputulot olivat alkuvuodesta 1 432 000 M€ eli hieman pienemmät (-13 000 €) kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuotena. Koko vuoden lipputuloissa on ennustettu noin –10 % heikentymistä vuoteen 2025 verrattuna. Matkoja tehtiin vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-2,8 %), suurimpana syynä on koululaisten matkojen väheneminen kouluverkon muutosten takia. Joukkoliikenteen markkinointia jatketaan lähimaksamisen tunnettuuden lisäämiseksi. Ensisijaisesti markkinoinnilla yritetään tavoittaa uusia satunnaisia matkustajia, jotta porilaiset matkustaisivat bussilla enemmän vapaa-ajalla ja asiointimatkoilla. Satunnaismatkojen määrä ei korvaa säännöllisen matkustuksen vähenemistä, mutta auttaa lipputulotavoitteen (valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite: vuoden 2026 myyntituotot 2 M€) saavuttamisessa.
Rakennusvalvonnan tuotoissa näkyy positiivisesti alkuvuoden aikana myönnetyt suuret datakeskusten rakentamisluvat, tehdashanke sekä sairaalahanke. Rakennusvalvonnan maksutuottojen toteuma elokuun jälkeen on 0,9 M€ (vuonna 2025 0,4 M€). Aiemmin on raportoitu, että rakennusvalvonnan tuotoissa saatetaan jäädä kokonaisuudessaan tulotavoitteesta rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Vaikka talouden kehitys jatkuisikin samalla tasolla koko 2026 vuoden, suurten hankkeiden lupatuottojen ansiosta arvioidaan, että rakennusvalvonnan lupatuottotavoitteeseen tullaan pääsemään. Lupamaksutuottoja heiluttaa myös muun muassa uusien teollisten investointikohteiden edistymisen aikataulu, mutta muutamia suurempia hankkeita on vielä tälle vuodelle tulossa, joten tuottotavoitteen saavuttaminen on siten realistista. Maksutuottoihin liittyy kuitenkin yleisestä taloustilanteesta aiheutuvaa epävarmuutta erityisesti ympäristövalvonnan kustannuspaikalla.
Avustustuotoissa näkyy Kelan maksama koulumatkatuki tammi-elokuulta (0,16 M€) sekä ympäristösuunnittelun ILKU-hankkeen tukituotto. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on arvioinut, että vuosina 2026-27 toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten valtionavustukset säilyisivät nykyisellä tasollaan ja Porin kaupunki odottaa noin 760 000 euron avustusta. Traficom on yhtenäistämässä valtionavustuksen jakamisen menettelyjä, koska alueellisesti toimineiden ELY-keskusten tuet kunnille ovat olleet keskenään erilaisia. Muutokset käynnistyvät jo vuonna 2026, mutta niiden vaikutus Porin yhteistoiminta-alueen kuntiin on vielä epäselvä.
Muiden toimintatuottojen tiliryhmästä on poistuneet Varaosapankin tuotot, jonka vuoksi muutos edellisvuoteen on niin suuri (-47,2 %).
Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintakulujen toteutuma tammi-elokuulta on 29,6 M€, toteumaprosentti 65,0. Toimintamenot ovat kasvaneet 5,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan henkilöstökulut ovat toteutuneet pääsääntöisesti henkilöstösuunnitelman mukaisesti, yksikkökohtaisia eroja kuitenkin on. Rakennusvalvontayksikössä on tällä hetkellä kolme avointa tehtävää, jotka osaltaan alentavat henkilöstökulujen kertymää. Ympäristö- ja terveysvalvontayksikössä on useita harkinnanvaraisella tai lakisääteisellä vapaalla olevia viranhaltijoita, ja sen myötä useita määräaikaisessa virkasuhteessa olevia henkilöitä. Tällä hetkellä arvioidaankin, että henkilöstömäärärahasta on jäämässä käyttämättä noin 0,2 M€ (pois lukien työllisyysalue, jonka osuus myös noin 0,2 M€).
Palvelujen ostot ovat toimialatasolla toteutuneet 0,3 M€ suurempina, muutos edelliseen vuoteen 3,7 %. Palvelujen ostojen lisääntyminen johtuu pääasiassa työllisyysalueen koulutushankinnoista, joita on laskutettu työllisyysalueelta nyt alkuvuoden aikana selvästi enemmän viime vuoteen verrattuna (kasvu 254 000 €). Palvelujen ostojen kasvu on kuitenkin tapahtunut määrärahojen puitteissa.
Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset olivat alkuvuoden vielä viimesyksyisellä tasolla (Linja-autoliikenteen kustannusindeksin pisteluku 12/2025 121,9). Iranin sota aiheuttaa epävarmuutta polttoaineen saatavuuteen ja markkinoihin kansainvälisesti, jotka näkyvät myös kustannusten kasvuna. Vaikutus saapuu viiveellä kustannusindeksiin ja sitä kautta liikennöintikustannuksiin. Elokuun pisteluku 131,7 tarkoittaa noin kahdeksan prosentin kasvua liikennöintikustannuksiin, mikä toteutuessaan syys-joulukuun laskuissa tarkoittaisi 160 000 euron ylitystä talousarvioon verrattuna. Seuraavan kerran indeksitarkistus tehdään syyskuun pisteluvun perusteella. Koska lipputulokertymä on alkuvuodesta toteutunut heikompana kuin mitä ennakoitiin, kustannuspaikka todennäköisesti ylittää toimintakatteensa.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tiliryhmässä näkyy aikuisten työpajojen kulujen poistuminen. Lisäksi alkuvuonna 2025 tehtiin kertaerinä hankintoja eläinlääkinnän uuden klinikan vuoksi. Tarvikeostot ovat 20,5 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Muut toimintakulut-tiliryhmä pitää sisällään lähinnä työllisyysalueen tilakustannuksia, ja ne ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti.
Avustukset-tiliryhmässä on suuri muutos edellisvuoteen verrattuna, kasvu 1,2 M€ eli 13,6 %.
Avustukset-tiliryhmässä on varattuna Porin omien työllistämispalveluiden kautta tehtävään kesätyöllistämiseen 275 000 euroa ja Työpolku-rahoitukseen 100 000 euroa. Työpolku-tukeen varattu 100 000 euron määräraha oli sidottu jo huhtikuun loppuun mennessä ja tuen avulla on työllistetty 19 henkilöä 3–6 kuukauden työsuhteisiin kumppaniyhdistyksissä. Kesätyötuen määräraha on myös sidottu täysimääräisesti ja tukea on myönnetty 598:n nuoren työllistämiseen. Kesätyötuen kysyntä on ollut jopa aiempia vuosia suurempaa samalla kun määräraha on ollut hieman pienempi. Uusia työnantajia on löytänyt ketterästi haettavan tukimuodon käyttäjäksi.
Työllisyysalueen myöntäminen tukien toteuma on alkuvuonna matala, koska työllisyysalueen omat tuet saatiin tuotantoon vasta ensimmäisen kolmanneksen loppupuolella. Tiliryhmään sisältyvät lisäksi muun muassa palkkatuet, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuet, starttirahat, työolosuhteiden järjestelytuet sekä harkinnanvaraiset avustukset kotoutumisen asiakkaille. Tällä hetkellä avustusten määrärahasta on sidottu noin puolet. Tiliryhmän sisällä suunniteltua suurempi toteuma on ollut 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuessa. Tähän tukimuotoon asiakkaalla on subjektiivinen oikeus tiettyjen ehtojen täyttyessä, joten sen myöntäminen on työllisyysalueelle velvoittavaa. Samoin starttirahaan suunniteltu määräraha näyttäisi ylittyvän, mutta tiliryhmän määräraha ei kokonaisuutena silti ylity.
Kunnan rahoitusosuudet työttömyystuista (eli ns. sakkomaksut) ovat nousseet elokuun loppuun mennessä merkittävästi. Kunnan rahoitusosuus työttömyystuista on kasvanut vuodesta 2025 1,7 M€. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat paitsi kohonnut pitkäaikaistyöttömyys, myös lainsäädännölliset muutokset. Toimeentulotukilain muutoksen osalta vaikutukset ovat näkyneet maaliskuusta alkaen. Lakimuutoksen myötä velvoite hakea ensisijaista etuutta, joka useimmiten on työttömyysturva, kasvoi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakkaita ohjataan aiempaa enemmän pois toimeentulotuesta työttömyysturvan piiriin. Tämä näkyy suoraan kuntien työttömyystukien rahoitusvastuussa. Samalla työllisyyspalveluille siirtyi lisää vastuuta asiakkaiden palvelusta ja neuvonnasta. Tarkkaa lukumäärää siirtyneistä uusista asiakkuuksista ei ole saatavilla, mutta kun huomioidaan mm. opiskelijat, joilla ei ole oikeutta opintotukeen, tilapäisen suojelun asiakkaat sekä erilaisissa kuntoutus- ja sairauspäivärahaprosesseissa olevat Kelan asiakkaat, joiden ensisijainen etuus on toimeentulotuen sijaan nyt työttömyysturva, on vaikutus kuntapuolelle merkittävä. Näin ollen työttömyystukien kuntaosuuden määrärahassa on ennustettavissa merkittävä ylitys, 2,8 M€.
Kesällä Kela tiedotti kuntia siitä, että se on laskuttanut kunnilta työttömyysturvamenoja osin virheellisesti ja laskutus korjataan takautuvasti. Kyseessä on maahanmuuttajien työttömyystukien laskutukseen liittyvä virhe, jonka vuoksi kunnilta on laskutettu myös sellaisia työmarkkinatuen ja yleistuen menoja, jotka kuuluisivat valtion rahoitusvastuulle. Taustalla on virhe Kelan Maahanmuuttovirastosta (Migri) saamien oleskelulupatietojen tulkinnassa. Maahanmuuttajien työttömyystukien rahoitus on valtion vastuulla henkilön oleskeluluvan perusteesta riippuen joko yhden tai kolmen vuoden ajan. Tämä suoja-aika alkaa ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä. Suoja-ajan jälkeen työttömyystukien rahoitusvastuu siirtyy osittain kunnalle. Työttömyystukien kuntalaskutuksessa suoja-ajaksi on virheellisesti laskettu yksi vuosi myös niille henkilöille, joiden suoja-ajan tulisi olla kolme vuotta. Kuntien rahoitusvastuu on näiden henkilöiden osalta alkanut liian aikaisin. Kolmen vuoden suoja-ajan piiriin kuuluvat muun muassa kiintiöpakolaiset. Nykymuotoinen työttömyystukien rahoitusmalli tuli voimaan 1.1.2025. Kelalla ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa, miten suuri virheellisesti laskutettu summa on. Virheen kokoluokka vaihtelee kunnittain, ja virhe koskee maahanmuuttajia, joiden suoja-aika on laskettu väärin. Tänä vuonna Kelan on vielä tarkoitus korjata ensin virhe tulevien kuntalaskutusten osalta. Takautuvien laskutusten korjaus siirtynee vuodelle 2027, mutta Kela selvittelee ministeriöiden kanssa hyvittämisen tapaa vielä ja asiasta tiedotetaan myöhemmin, kun asiaan saadaan päätös.
Toimialan talousarvion toteutumisen riskit ja talouden vuosiennuste
Linja-autoliikenteen kustannusindeksiin sidottuihin joukkoliikenteen liikennöintikustannuksiin kohdistuu yhä nousupainetta, sillä Iranin sota lisää öljymarkkinoiden hintavaihtelua. Markkinamuutokset heijastuvat kustannuksiin viiveellä indeksin tarkistusten kautta. Joukkoliikenteen kustannuspaikalla ei ole varauduttu ennakoimattoman poukkoilevaan kustannusten kasvuun. Joukkoliikenteessä kustannusten hallintakeinoina joukkoliikennejaosto voi päättää joko nostaa lippujen asiakashintoja tai vähentää ajettavien vuorojen määrää. Kumpikaan ei ole riskitön ratkaisu, hintojen korotukset yleensä vähentävät halukkuutta matkustaa, ja vuorojen vähentäminen on vaikea toteuttaa ilman haittaa matkustajille. Vuoron vähentämispäätöksen ja lopettamisen välissä on oltava kolme kuukautta aikaa liikennöintisopimuksen mukaisesti.
Alkuvuoden toteuman perusteella työttömyysetuuksien kunnan rahoitusosuuden kasvu saattaisi ylittää tämän vuoden määrärahan jopa 2,8 M€.
Toimialan tammi-elokuun toimintakateprosentti on 65,9 % (62,2 % vuonna 2025). Tämänhetkisen tulosennusteen mukaan toimialan toimintakate ylittyisi 2 M€. Ylitys johtuu pääasiassa työttömyysetuuksien kuntaosuuksien kasvusta, jota selittävät korkea työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu sekä toimeentulotukilain muutos, jonka seurauksena toimeentulotuen asiakkaita on siirtynyt aiempaa enemmän työttömiksi työnhakijoiksi ja työttömyysturvan piiriin. Mahdollisia säästökohteita ei aktiivisesti etsitä muilta kustannuspaikoilta, mutta toimialan henkilöstökulujen, palveluiden ostojen ja avustuskulujen arvioidaan toteutuvan talousarviota pienempinä, mikä pienentää toimialan kokonaisylitystä. Ylitystä on siten mahdollista hillitä toimialan sisällä.
Lisäksi työllisyysalue on ottanut käyttöön kolme uutta tukimuotoa, joilla tuetaan yritysten rekrytointeja ja kasvumahdollisuuksia, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja vähennetään kuntien työttömyysetuuksien maksuosuuksien kasvupainetta: Työllistämislisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, ensimmäisen työntekijän rekrytointituki sekä nuorten rekrytointituki (668 000 € valtionavustus).
Työllisyysalueella vahvistetaan myös työkykyyn liittyvää asiakasohjausta työkykykoordinaattoritoiminnalla. Tavoitteena on tunnistaa nykyistä varhaisemmin asiakkaat, joiden tilanteeseen liittyy työkyvyn, ammatillisen kuntoutuksen tai etuusprosessien selvittämistarpeita, ja ohjata heidät yhteistyössä hyvinvointialueen ja Kelan kanssa oikea-aikaisiin palveluihin sekä tarvittaessa pois työttömyysturvalta heille ensisijaisesti kuuluvalle etuudelle. Näin pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä sekä tukemaan ammatinvaihtoa ja hillitsemään kuntien työttömyysetuuksien rahoitusosuuksien kasvua.
Elinvoima- ja ympäristötoimiala tulee tekemään loppuvuodesta valtuustolle lisämäärärahapyynnön, kunhan lisämäärärahatarve vielä tarkentuu.
Investoinnit
Yyterin investoinnit etenevät suunnitellusti.
Yyterin kasvuohjelman päivitystyö etenee osallistavassa hengessä ja valmistunee loppuvuoteen mennessä. Työn aikana on pidetty yrittäjille työpajoja, sekä tehty Yyterin tulevaisuudennäkymistä kysely.
Yyterin vierailukeskuksen suositun grillialueen laajennus helppokäyttöisemmäksi ja saavutettavammaksi on parhaillaan käynnissä. Samalle alueelle-grillialueen viereen- suunnitellaan lapsille tekemistä, erilaisten leikkivälineiden avulla. Toteutus on tarkoitus tehdä myös visuaalisesti mahdollisimman luonnonmukaiseksi ja täten sekä Vierailukeskuksen rakennukseen että ympäristöön sopivaksi.
Meren ja joen kaupungin kasvuvision suunnittelu on valmistelussa.
Kirjurinluodon opasteiden ja karttojen investointikokonaisuus toteutetaan loppuvuodesta.
Ilmantarkkailun uusi mittausasema on otettu käyttöön heinäkuussa.
Henkilöstöasiat
Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstön lukumäärä oli elokuussa 256. Henkilöstön määrä on vähentynyt 0,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Käytännössä vähentyminen on tapahtunut kasvupalvelut ja työllisyyspalvelut -yksikössä. Muissa yksiköissä ei ole isoja muutoksia vuoden takaiseen nähden.
Elinvoima- ja ympäristötoimialalla sairauspoissaoloja on 12,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Sairauspoissaoloissa on melko isoja yksikkö- ja/tai vuosikohtaisia eroja. Yksiköiden suhteellisen pienen henkilöstömäärän vuoksi jo yksittäinen pidempi sairauspoissaolo näkyy tilastoissa isona muutoksena tai määränä.
Kolmannesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan myös talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen edistymisestä. Raportit ovat esityslistan liitteenä.